Sisällysluettelo. Syyslukukausi Heprean tekstikurssi: Genesiksen tekstejä, yoleht Kirsi Valkama 2

Esimerkkejä mahdollisista kandityön aiheista (osa niistä on teorialähtöisiä) Johanneksen kasteen ja varhaiskristillisen kasteen suhde Jeesus parantajana Kuvaukset Jeesuksen viimeisestä ateriasta ja varhaiskristillinen ehtoollinen Ateriakäytännöt antiikissa ja varhaiskristillinen kokoontuminen Ongelmat Herran aterian vietossa Korintissa (1 Kor. 11:17 34) Ehtoollinen Didakhessa Kaste Paavalin kirjeiden valossa Rituaalit gnostilaisissa yhteisöissä Mary Douglasin käsitys puhtaudesta ja varhaiskristillisyyden tutkimus Siirtymäriittien/initiaatioriittien tutkimus ja varhaiskristillisyys Varhaiset kristityt ja uhraaminen Kognitiivisten rituaaliteorioiden soveltaminen varhaiskristillisyyteen Sisällysluettelo Syyslukukausi 2008 Heprean tekstikurssi: Genesiksen tekstejä, yoleht Kirsi Valkama 2 Kreikan tekstikurssi: Niin kuin Syyrakkikin sanoo. Näytepaloja VT:n apokryfikirjoista, leht Jarmo Kiilunen 3 Coptic Reading Group, prof. Antti Marjanen 4 Gradut valmiiksi 2008 intensiivikurssi, prof. Ismo Dunderberg 5 Nainen, mies ja perhe. Katsaus varhaiseen juutalaiseen ja kristilliseen perhe- ja sukupuolietiikkaan, dos. Erkki Koskenniemi 6 Jesus and Gnosis in Hollywood and Academia, Th. D. Tuomas Rasimus 7 Morality and Mind in Early Christianity, PD Dr. Habil István Czachesz 8 The Background of Jesus Ministry, dos. Kalervo Salo 10 Uuden testamentin narratiivisen teologian perusteita: näkökulma eksegetiikan ja dogmatiikan uuteen vuoropuheluun, dos. Timo Eskola 11 Käännösteoriat ja Vanhan testamentin metaforien kääntäminen, dos., prof (emerita) Raija Sollamo ja FT Maria Kela 12 Koptin alkeiskurssi, prof. Antti Marjanen 14 Kevätlukukausi Koptin jatkokurssi, prof. Antti Marjanen 14 Hermeneuttisia selityksiä kirkkovuoden saarnateksteihin, dos. Wille Riekkinen 15 The Dead Sea Scrolls and the Study of Scripture, dos. Magnus Riska 16 Jeesuksen ihmeet, dos. Kalervo Salo 17 Varhaiskristillisen ylösnousemususkon kehittyminen, TT Outi Lehtipuu 18 Daily Life in Ancient Israel/Palestine, Dr. Raz Kletter 19 Septuaginta kristittyjen ensimmäinen Raamattu, prof. Anneli Aejmelaeus 20 Kronistinen historiankirjoitus, dos. Kai Peltonen 21 Aineseminaarit Aineseminaari: Paavalin teologia, prof. Lars Aejmelaeus ja prof. Miikka Ruokanen 22 Aineseminaari: Monikasvoinen Jeremia, prof. Anneli Aejmelaeus 24 Aineseminaari: Synti ja synnittömyys Uudessa testamentissa, prof. Ismo Dunderberg 25 Aineseminaarien TVT-opetuksen ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa (105850) 17.10.2008 klo 15.00 18.11.2008 klo 23.59. Opettaja: prof. Risto Uro Aika ja paikka: 9.12., 13.1. 24.2. ti 14 17 A7 sh 7 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa 31.10.2008 klo 15.00 2.12.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK221, EK223. Aineseminaari: Uskonnollisia liikkeitä toisen temppelin juutalaisuudessa ja varhaisessa kristinuskossa, dos. Raimo Hakola ja TT Jutta Jokiranta 26 Aineseminaari: Varhaiskristilliset rituaalit, prof. Risto Uro 27 28

Heprean tekstikurssi: Genesiksen tekstejä (2 op) Jaakob-kertomuksia (Gen. 25:19 30:43) Oletko vastikään käynyt heprean peruskurssin ja haluat syventää taitojasi? Onko heprean taitosi päässyt ruostumaan ja kaipaat ryhmän antamaa tukea kertaamiseen? Jos heprean tekstien lukeminen yksin tuntuu työläältä, niin tämä kurssi on sinua varten. Kurssilla luetaan Genesiksen Jaakob-kertomuksia ja niiden ohessa kerrataan peruskielioppia ja opetellaan perussanastoa. Kurssin tarkoitus on antaa valmiuksia itsenäiseen tekstien lukemiseen. Jaakob-kertomusten sisältöä pohditaan sen verran kuin aika sallii. Tekstijakso koskettelee monia suuria teemoja, kuten petturuus, siunaus, lapsettomuus ja rakkaus. Opetuksessa käytetään pääasiassa yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä. Tämän vuoksi kurssi edellyttää sitoutumista ryhmään ja aktiivista työskentelyä kurssin aikana. Heprean peruskurssin keskeisiä asioita on hyvä kerrata ennen kurssia, jos olet ehtinyt unohtaa ne. Kurssin yhteydessä voi tenttiä koko opintojakson: EK213 osio b (Gen. 25:19 33:20, 16 sivua BHS:n tekstiä), joka on laajuudeltaan 5 op. Aineseminaari (EK250): Varhaiskristilliset rituaalit (3 op) Teologi joutuu käytännön työssä usein tekemisiin rituaalien kanssa. Kirkon palveluksessa oleva pappi on rituaalispesialisti, jonka toimenkuvasta suuri osa liittyy kirkollisten toimitusten valmisteluun ja johtamiseen. Uskonnonopettaja perehdyttää oppilaitaan eri uskontojen kannattajien uskonnonharjoitukseen ja rituaaleihin. Yhteiskunnallinen keskustelu uskonnosta kietoutuu usein rituaaleihin: naispappeuteen, samaa sukupuolta olevien parisuhteiden siunaamiseen, nimiäisten yleistymiseen tai maahanmuuttajien uskonnollisiin tapoihin. Teologian opiskelussa rituaalit ovat perinteisesti kuuluneet ennen muuta käytännöllisen teologian ja uskontotieteen alaan. Eksegetiikassa rituaalien tutkimus on ollut laiminlyöty alue. Vanhan testamentin tutkimuksessa rituaaleihin on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka Toora ja muut juutalaiset kirjoitukset sisältävät paljon jumalanpalvelukseen liittyvää materiaalia. Uuden testamentin puolella ongelmana on aineiston vähyys. Tietomme varhaisten kristittyjen jumalanpalveluselämästä ja rituaalien käytännön toteutuksesta kahden ensimmäisen vuosisadan ajalta ovat suhteellisen vähäiset. Silti säilyneet lähteet (Uusi testamentti ja muut varhaiskristilliset kirjoitukset) antavat viitteitä siitä, että rituaaleilla on ollut paljon suurempi merkitys varhaiskristillisyyden muotoutumisessa kuin tutkijat ovat olettaneet. Varhaiskristillisyyttä on tutkittu voittopuolisesti opillisesta ja teologisesta näkökulmasta. Ei edes sosiaalitieteellisesti orientoitunut eksegeettinen tutkimus ole ollut juurikaan kiinnostunut rituaaleista. Aineseminaarissa varhaiskristillisyyden syntyä ja varhaisia vaiheita tarkastellaan rituaalisesta näkökulmasta. Kurssilla käydään läpi keskeisimmät varhaiskristilliset rituaaleja valaisevat lähteet ja opiskellaan niihin liittyvää tutkimusta. Seminaarissa tutustutaan myös uskontotieteellisiin rituaaliteorioihin ja pohditaan, kuinka näitä voisi soveltaa varhaiskristillisyyteen. Opiskelijalta edellytetään sitä, että hän valmistautuu lukemalla kunkin kokoontumiskerran lukupaketin ja tekemällä siitä lukupäiväkirjan. Luennoilla käsiteltävä kirjallisuus ja muut ohjeet ovat nähtävillä verkossa hyvissä ajoin ennen kurssin alkua (linkki löytyy Risto Uron blogista http://ristouro.blogspot.com/). Opettaja: yoleht. Kirsi Valkama Aika ja paikka: 15.9 24.11 (ei 20.10) ma 12 14 A7 ls 7 Ilmoittautuminen (107209) WebOodissa 8.8.2008 klo 15.00 8.9.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK213, VTE310. 2 27

Aineseminaari (EK250): Uskonnollisia liikkeitä toisen temppelin juutalaisuudessa ja varhaisessa kristinuskossa (3 op) Minkälainen oli se uskonnollinen ilmasto, jonka keskellä Jeesus-liike ja varhainen kristinusko syntyivät? Miten näkyvästi Jeesus-liike sai äänensä kuuluviin verrattuna muihin liikkeisiin? Mitä oikeastaan tiedetään esimerkiksi Uuden testamentin fariseuksista? Miten herätysliikkeet vaikuttivat tavallisen ihmisen elämään? Onko Qumranin liike malliesimerkki juutalaisuudesta? Nykytutkimuksessa ajatellaan usein, että varhainen juutalaisuus ja kristinusko eivät olleet yhtenäisiä liikkeitä, vaan niiden piirissä vaikutti useita, omia erityisnäkemyksiään korostaneita ryhmiä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi Qumranin liike, essealaiset, terapeutit, papisto ja saddukeukset, fariseukset, Johannes Kastajan liike, profeetalliset liikkeet, varhainen Jeesus-liike, paavalilainen urbaani kristillisyys, johanneslainen kristillisyys, juutalaiskristilliset ryhmät. Jotkut ryhmistä tunnetaan esimerkiksi juutalaisen historioitsija Josefuksen kirjoituksista, jotkut ryhmät taas liitetään meille säilyneisiin lähteisiin, joiden ajatellaan edustavan näille ryhmille tyypillistä ajattelua. Aineseminaarin tavoitteena on tarkastella toisen temppelin ajan juutalaisuutta ja varhaista kristillisyyttä liikkeiden näkökulmasta: millainen on liikkeiden suhde yhteiskuntaan tai valtaapitäviin? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri liikkeiden välillä on havaittu? Mikä liikkeissä vetosi ihmisiin? Miten sosiaalitieteelliset lähestymistavat ovat edistäneet liikkeiden tutkimusta? Esimerkiksi lahkotutkimuksessa on selvitetty mikä on ryhmän suhde ympäröivään yhteiskuntaan ja ryhmän identiteetinmuodostuksen on nähty selittävän sitä, miten lähteissä kuvataan ulkopuolisia. Kreikan tekstikurssi: Niin kuin Syyrakkikin sanoo. Näytepaloja VT:n apokryfikirjoista (2 op) Jos 1) olet suorittanut kreikan peruskurssin, 2) haluat pitää kreikkasi hengissä ja kehittyä siinä, 3) haluat tarkistaa käsitystäsi Raamatun kaanonista, 4) haluat oppia lukemaan alkukielisiä näytepaloja kirjoista, jotka kuuluvat itsestäänselvästi useimpien maailman kristittyjen Raamattuihin mutta vain harvoihin suomalaisiin, 5) haluat saada ennakkotuntumaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen viime vuoden marraskuussa hyväksymään uuteen suomennokseen, joka ilmestyy tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa, niin tämä kurssi on oikea paikka siihen. Käytännön asioita: Loppukertaus pidetään kurssin päätteeksi 19.11., rästikertaus 12.12. Poissaoloja kurssin aikana ei mielellään kahta enempää. Kartoitamme myös, mitä lähdemateriaalia tutkijat ylipäätään hyödyntävät liikkeiden tutkimuksessa ja mitä ongelmia tähän liittyy. Luovatko tutkijat hypoteettisia sosiaalisia liikkeitä sinnekin missä ei yksinkertaisesti tiedetä tarpeeksi sosiaalisesta todellisuudesta tai missä olisi turvallisempaa puhua tekstin omintakeisesta ideologiasta tai diskurssista? Miten lähteiden luonne näkyy keskustelussa? Kandidaatintutkielman mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi Qumranin liikkeen jännite ympäröivään yhteiskuntaan; Qumranin liikkeen ja essealaisten suhde; Fariseuksia vastaan suunnattu polemiikki Qumran kirjoituksissa; Paha papisto? Pappeja vastaan suunnattu kritiikki; Fariseukset Josefuksen teoksissa; Johannes Kastajan suhde essealaisuuteen; Jeesuksen varhaiset seuraajat Galileassa; Ensimmäinen cityseurakunta; Johanneslainen yhteisö: lahko vai kirkko?; Jeesuksen veli Jaakob ja varhainen juutalaiskristillisyys. Aineseminaarien TVT-opetuksen ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa (105850) 17.10.2008 klo 15.00 18.11.2008 klo 23.59. Opettaja: dos. Raimo Hakola ja TT Jutta Jokiranta Aika ja paikka: 5.12. pe 12 16, 16.1. 13.2. pe 12 16 A7 sh 7 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa 23.10.2008 klo 15.00 27.11.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK210, EK214, EK221, EK223, VTE315, UTE350 Opettaja: leht. Jarmo Kiilunen Aika ja paikka: 10.9. 19.11. (ei 22.10.) ke 10 12 PR sl 7 Ilmoittautuminen (101045) WebOodissa 8.8.2008 klo 15.00 3.9.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK214, EK222, EK223, EK224, UTE310. 26 3

Coptic Reading Group (2 cp) The course is meant for those who have a basic command of Coptic language. During the course various early Christian texts are read, grammatically analyzed, and discussed. The participants of the course may also make their wishes for texts to be read. To meet the requirements of the course successfully, the students are expected to participate actively in reading and translating the texts. Aineseminaari (EK250): Synti ja synnittömyys Uudessa testamentissa (3 op) Aineseminaarissa perehdytään Uuden testamentin käsityksiin synnistä, syntisistä ja synnittömyydestä. Aihe voi kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta Uudessa testamentissa se on keskeinen: Jeesus kuvataan syntisten ystäväksi, Paavali puhuu synnistä lähes persoonallisena mahtina jonka edessä ihminen on voimaton, Heprealaiskirjeessä korostetaan Kristuksen olevan synnitön, ja Johanneksen kirjeissä synnittömyyttä pidetään sekä mahdollisena että mahdottomana. Synti on yhtäältä teologinen käsite, sillä se liittyy ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Toisaalta synti on myös yhteisöllinen tekijä silloin, kun ihmiset jaetaan sen avulla kahteen leiriin, syntisiin ja hurskaisiin. Synnin retoriikkaan liittyvät myös läheisesti käsitykset puhtaudesta, saastaisuudesta ja sairaudesta. Mielenkiintoinen näkökulma on myös, missä määrin Uuden testamentin näkemykset synnistä muistuttavat antiikin filosofien käsityksiä. Aineseminaari jakautuu kahteen osaan. Se alkaa johdantojaksolla (4x2t), jossa tutustutaan aihepiiriä koskevaan kirjallisuuteen, keskustellaan yhdessä Uuden testamentin aiheeseen liittyvistä avainkohdista, ja valitaan oman työn teema. Toisessa vaiheessa osallistujat kirjoittavat ja esittävät seminaarissa omia analyysejään siitä (5x3t). Seminaarityöskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota kannustavan palautteen periaatteisiin sekä ns. prosessikirjoittamiseen eli siihen, kuinka seminaariesitelmien pohjalta edetään kandidaatintutkielmiin. Aineseminaari antaa valmiuksia sekä Uuden testamentin tekstien parempaan ymmärtämiseen että nykyaikaisten syntikäsitysten arviointiin. Johdanto-osuus pidetään 2. periodissa, ja toinen osa 3. periodissa. Teacher: prof. Antti Marjanen Time and place: Sept 11 Dec 11 (no lecture on Nov 27) Thursdays 10.15 am 12 am A7 rh 7 (Except Sept 25, Nov 13, Dec 11 A7 ls 7) Registration (101038) in WebOodi Aug 8 2008 3 pm Sept 4 2008 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK220, EK224, UTE350. Aineseminaarien TVT-opetuksen ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa (105850) 17.10.2008 klo 15.00 18.11.2008 klo 23.59. Opettaja: prof. Ismo Dunderberg Aika ja paikka: 30.10. 6.11., 4.12. 11.12. to 10 12, 15.1. 12.2., 26.2. to 9 12 A7 sh 3 (paitsi 22.1. A7 ls 5) (HUOM! Muuttuneet luentoajat!) Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa 26.9.2008 klo 15.00 23.10.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sijoittaa opintojaksoon EK220. 4 25

Aineseminaari (EK 250): Monikasvoinen Jeremia (3 op) Jeremian kirja on syntynyt pitkän ajan kuluessa monien kirjanoppineiden ja toimittajien kätten työn tuloksena. Näin kirjasta on tullut varsin laaja ja sen sisällöstä moninainen, osin ristiriitainenkin. Myös Jeremian hahmosta piirtyy kirjan eri osissa erilaisia kuvia. Runollisten profetioiden julistaja näyttäisi olevan luonteeltaan aika erilainen verrattuna proosasaarnojen puhujaan. Kertovat tekstit antavat omanlaisen kuvansa ja ns. tunnustukset (Jeremian valitukset tehtävänsä vaikeudesta) taas omansa. Voidaan kysyä, minkälainen historiallinen henkilö mahdollisesti on näiden erilaisten profeettakuvien takana. Mikä Jeremian kirjassa on lähinnä hänen ominta julistustaan, mikä taas myöhempää tulkintaa ja sovellutusta uusiin tilanteisiin? Miksi jälkipolvilla on ollut niin suuri tarve käsitellä hänen julistustaan ja vaiheitaan? Jeremian julistus liittyi keskeisesti 7. ja 6. vuosisadan taitteeseen, suureen katastrofiin, jolla oli syvällinen merkitys koko VT:n teologian kehityksen kannalta. Deuteronomistiset teologit pyrkivät parhaan kykynsä mukaan selittämään Juudaa ja Jerusalemia kohdannutta tuhoa. Tämä tekee ymmärrettäväksi heidän kiinnostuksensa myös Jeremiaan ja hänen kirjansa toimittamiseen. Aineseminaarissa tutustutaan Jeremian kirjan erilaisiin sisältöihin sekä tutkimuksessa käsiteltyihin kysymyksiin. Kandidaatin työn aihe, jota työstetään erilaisissa tehtävissä aineseminaarin kuluessa, voisi olla esim. jokin seuraavista: Jeremian kutsumus, Jeremian toiminnan ajoitus, Jeremian tunnustukset, Jeremia näkyjen näkijänä, Jeremia valitustraditioiden taitajana, Jeremian sosiaalieettinen julistus, Jeremian symboliset teot, Jeremian temppelisaarna, Jeremia ja Josian reformi, Jeremia ja Jojakim, Jeremia ja Sidkia, Pohjoisesta tuleva vihollinen Jeremian julistuksessa, Jeremia ja väärät profeetat, Jeremian kirje pakkosiirtolaisille, Jeremia Mooseksen kaltainen profeetta, Baruk Jeremian kirjuri, Miksi Jeremia ei esiinny 2. kuningasten kirjassa? Gradut valmiiksi 2008 -intensiivikurssi Kurssi on tarkoitettu niille, joiden Uuden testamentin pro gradu -tutkielma on syystä tai toisesta jäänyt kesken tai ei edisty tekijän toiveiden mukaisesti. Kurssin ensimmäisessä vaiheessa (1. periodi) osallistujat keskustelevat työstään kurssin vetäjän kanssa ennakkoon sovittuina aikoina ja tuovat tapaamisiin tekstejään luettaviksi. Tässä vaiheessa sovitaan myös työn tarkemmasta aikataulusta. Toisessa vaiheessa (2. periodi) osallistujat osallistuvat kurssin yhteisiin istuntoihin, joissa heidän töistään keskustellaan yhteisesti. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota kirjoittamisen esteisiin ja niiden voittamiseen, prosessikirjoittamiseen (esitelmien ei siis tarvitse heti olla lopullista gradutekstiä!), ja kannustavan palautteen pelisääntöihin. Kurssilla tähdätään siihen, että gradut saadaan valmiiksi syyslukukauden viimeiseen jättöön, mutta aikataulun voi sopia myös toisin. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodissa, mutta keskusteluaikojen sopimista varten osallistujien toivotaan ottavan kurssin vetäjään yhteyttä sähköpostitse syyskuun alussa (ismo.dunderberg@helsinki.fi). Kurssin tapaamis- ja kokoontumisaika on ti 14-16 (9.9.-18.11., tarvittaessa myös 2.-12.12.), paikkana kurssin vetäjän työhuone eksegetiikan laitoksella. Koska kurssi on gradun valmistumista tukevaa opetusta, siitä ei tule erikseen opintopisteitä. Parasta valmistautumista aineseminaariin on Jeremian kirjan lukeminen alusta loppuun (käännöksenä). Lyhyen johdatuksen aikaisempaan tutkimukseen saa seuraavista kirjoista: Rudolf Smend, Vanhan testamentin synty (suom. M. Nissinen), s. 120 127; Erich Zenger, Einleitung in das Alte Testament, s. 318-337; John Collins, Introduction to the Hebrew Bible, s. 334 350. Aineseminaarien TVT-opetuksen ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa (105850) 17.10.2008 klo 15.00 18.11.2008 klo 23.59. Opettaja: prof. Anneli Aejmelaeus. Seminaariavustajana toimii TM Christian Seppänen Aika ja paikka: 30.10., 6.11. (HUOM! Vaihtunut päivä!), 4.12., 11.12., 15.1., 22.1. to 14 18 P724, paitsi 6.11. A7 ls 7 (HUOM! Vaihtunut sali!) Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa: 19.9.2008 klo 15.00 16.10.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Aineseminaari voidaan sijoittaa opintojaksoon EK210 Opettaja: prof. Ismo Dunderberg Aika ja paikka: 9.9. 18.11. ti 14 16 Ismo Dunderbergin työhuone Ilmoittautuminen (10034) WebOodissa 1.8.2008 klo 15.00 2.9.2008 klo 23.59 24 5

Nainen, mies ja perhe. Katsaus varhaiseen juutalaiseen ja kristilliseen perhe- ja sukupuolietiikkaan (2 op) On asioita, jotka eivät koskaan muutu. Olipa kulttuuri mikä hyvänsä, olemassa on nainen, mies ja mahdollisesti lapsia. Eri kulttuureissa on sen sijaan suhtauduttu hyvin eri tavoin siihen, mitä pidetään näissä asioissa oikeana ja mitä vääränä. Luentosarjalla luodaan katsaus kreikkalais-roomalaiseen, varhaiseen juutalaisuuteen ja varhaiseen kristilliseen kulttuuriin. Kreikkalais-roomalainen maailma sulki itse asiassa sisäänsä suuren määrän eri kulttuureita ja hyvin erilaisia näkökulmia seksuaalisuuteen ja perheeseen. Siitä huolimatta luentosarjalla uskalletaan luoda yleiskatsausta ja etsiä erityisesti, millainen oli se maailma, jonka kristilliset lähetystyöntekijät kohtasivat tullessaan vaikkapa Filippiin tai Korinttiin. Juutalaiset olivat Jeesuksen aikoihin eläneet vuosisatoja paitsi erilaisten hallitusten alaisuudessa myös suurelta osin hajallaan eri kansojen parissa. Eri aikoina ja eri seuduilla monet asenteet vaihtelivat. Käsitykset miehestä, naisesta ja perheestä on mielenkiintoinen osa varhaista juutalaista maailmaa. Miten juutalaiset opettajat suhtautuivat avioliittoon, avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin ja homoseksiin? Miltä tekstien valossa näyttää juutalainen perhe? Ensimmäiset vieraiden kansojen parissa kristityiksi kääntyneet ihmiset tunsivat kreikkalais-roomalaiset käsitykset omasta kokemuksestaan. Luentosarjalla kysytään, mitä uutta ja mitä vanhaa heidän elämäänsä toi kristillinen usko. Aineseminaarin esitelmät voivat analysoida joitain em. tutkimushistoriallisia ongelmia ja Paavali-tutkimuksen nykyhetken kuumia kysymyksiä. Toinen mahdollisuus on lähestyä Paavalia keskittymällä johonkin tämän teologian keskeiseen teemaan ja sen tutkimukseen, esim: -Paavalin suhde myöhäisjuutalaisuuteen -Paavali ja Vanha testamentti -Paavali ja apokalyptiikka -Paavali ja teodikeaongelma -Paavali ja laki -Paavalin luomisteologia -Paavalin antropologia -Paavalin syntioppi -Paavalin kristologia -Paavalin ristinteologia -Paavalin sovitusoppi -Paavalin pneumatologia -Paavalin soteriologia (armo- ja vanhurskauttamisoppi) -Paavalin eskatologia -Paavalin ekklesiologia -Paavalin etiikka *Suoritustapa: Kaksi seminaariesitelmää sekä opponoinnit. Puolet opiskelijoista suorittaa aineseminaarin eksegetiikan laitokselle ja puolet systemaattisen teologian laitokselle. Aineseminaarin toiminnan ja esitelmien kirjoittamisen tarkat ohjeet sekä seminaarin kirjallisuusluettelo jaetaan seminaarin alussa. Seminaarityöskentelyssä käytetään BSCW-alustaa. *Keitä seminaariin otetaan: Seminaariin otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa. Mikäli halukkaita on enemmän, valinnassa suositaan niitä, joilla on takanaan korkeatasoisimmat opintosuoritukset. Opettaja: dos. Erkki Koskenniemi Aika ja paikka: 3.9. 15.10. ke 14 16 A7 ls 6 Ilmoittautuminen (101032) WebOodissa 1.8.2008 klo 15.00 3.9.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK223, EK224, UTE350. Aineseminaarien TVT-opetuksen ryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa (105850) 17.10.2008 klo 15.00 18.11.2008 klo 23.59. Opettajat: prof. Lars Aejmelaeus ja prof. Miikka Ruokanen Aika ja paikka: 27.10. 8.12.2008, 12.1. 23.2.2009 ma 16 18 A7 ls 5 Ilmoittautuminen (105850) WebOodissa systemaattisen teologian laitoksen kautta 12.9.2008 klo 15.00 20.10.2008 klo 23.59 Korvaavuus: kirjallisuutta aineopinnoista, sovitaan erikseen. Aineseminaari voidaan sijoittaa opintojaksoon EK220. 6 23

Aineseminaari (EK250): Paavalin teologia (3 op) Apostoli Paavalin teologia on itseoikeutetusti kautta kristinuskon historian kuulunut kristillisen teologian ytimeen. Paavalin teologian tutkimus ja tulkinta on aina ollut olennainen osa teologista työskentelyä. On mahdotonta kuvitella kristillistä teologiaa, siitä nousevia kirkon toimintoja tai kristillistä spiritualiteettia ilman vahvaa kytköstä Paavalin kirjeisiin. Eksegetiikka ja systemaattinen teologia ovat viimeisen reilun sadan vuoden aikana ajautuneet varsin erilleen toisistaan. Monet eksegeetit rajaavat tehtävänsä teologian ulkopuolelle; monet systemaatikot eivät tunne raamatuntutkimusta eivätkä argumentoi Raamatulla vaan pikemminkin myöhempiin teologisiin ja filosofisiin ajattelijoihin vedoten. Raamatun teologinen tulkinta on varsin heikkoa nykyteologiassa, koska sen vakavasti otettavia harjoittajia on aivan liian vähän. Tämän aineseminaarin tarkoituksena on omalta pieneltä osaltaan rakentaa siltaa eksegetiikan ja dogmatiikan (systemaattisen teologian) välille. Aineseminaarissa voidaan tarkastella Paavalin teologian perinteisiä tulkintamalleja varhaiselta patristiselta ajalta Karl Barthiin saakka: Markion, Irenaeus, Tertullianus, Augustinus, M.Luther, J.Calvin, J.Wesley, K.Barth ym. Perinteinen Paavali-tulkinta näki Paavalin armokeskeisen kristinuskonkäsityksen vahvasti kontrastisena hänen aikansa myöhäisjuutalaiseen lakihenkiseen uskontoon ja teologiaan. Perinteisen augustinolais-luterilaisen Paavali-tulkinnan kritiikki alkoi runsas vuosisata sitten: W.Wrede, W.Bousset, A.Schweitzer, R.Bultmann, W.D.Davies, H.J.Shoeps jne. Jesus and Gnosis in Hollywood and Academia (6 cp) This internet course deals with recent Jesus movies, some of which also contain elements of Gnosticism. These movies will be approached and evaluated through academic research. The students are expected to watch the movies (see the list below) on their own, as these are easily available, for example, on video rental stores. Course requirements include (a) reading 4 books; (b) watching at least 4 of the movies; (c) writing a short analysis (0,5 pages) of each book read and movie watched; and (d) writing a research essay on a given topic. The topics may include: Mary Magdalene in Jesus Movies and Ancient Texts ; The Background and Reception of Mel Gibson s The Passion of the Christ ; How is Matrix Christian and Gnostic? * The movie list: The Passion of the Christ, The Last Temptation of Christ, The Gospel of John, Jesus of Montreal, Jesus Christ Superstar, The Body, Monty Python s Life of Brian, The Da Vinci Code, Stigmata, Matrix I. * The reading list will include at least: Adele Reinhartz, Jesus of Hollywood, Oxford, 2007; Birger Pearson, Ancient Gnosticism, Fortress, 2007. The complete reading list will be available on the internet in early September. The course will be held in English. Uusi kriittinen linja saavutti huippunsa ns. The New Perspective on Paul koulukunnassa 1970-luvun lopulta alkaen. Tämän linjan merkittäviä edustajia ovat mm. E.P.Sanders, J.D.G.Dunn, N.T.Wright sekä eri tavoin modifioituina esim. H.Räisänen ja K.Stendahl. Tämä koulukunta näkee myöhäisjuutalaisuuden armouskontona, jossa olennaisena on ns. liittonomismin idea : liittoon pääseminen on suvereeni Jumalan armovalinta, mutta siinä pysyminen edellyttää liiton ehtojen eli Jumalan lain pitämistä. Uuden tulkinnan mukaan Paavali ei olennaisesti eronnut aikansa juutalaisesta teologiasta. Sittemmin on noussut vahvoja ääniä kritisoimaan The New Perspective on Paul koulukuntaa. Kriitikot pitävät uutta tulkintaa liioittelevana ja näkevät perinteisessä augustinolais-luterilaisessa linjauksessa Paavalin teologian ytimen, joskin he korjaavat ja täydentävät perinteistä linjaa liittämällä siihen uusia näkemyksiä: P.Stuhlmacher, O.Michel, M.Hengel, O.Betz, O.Hofius, R.Riesner, S.Kim, M.Seifried, S.Westerholm jne. Paavali-tulkintaa on myös harjoitettu aivan uusista näkökulmista lähestyen: tällaisia ovat esim. retorinen, feministinen, vapautuksenteologinen, kanoninen tai aasialainen Paavalin teologian tulkinta. Suomalaiset eksegeetit ovat mukana vahvasti kansainvälisessä Paavali-tutkimuksessa ja keskustelussa: H.Räisänen, K. G. Sandelin, L.Aejmelaeus, T.Eskola, L.Thurén, T.Laato, K.Kuula, Fredrik Lindgård ym. Teacher: Th.D. Tuomas Rasimus Time and place: Sept 8 Dec 8 https://kampela.it.helsinki.fi/bscw/bscw.cgi/0/4130956 Registration: (101043) in WebOodi Aug 1 2008 3 pm Sept 1 2008 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK224, EK226, UTE350. 22 7

Morality and Mind in Early Christianity (2 cp) It has been long observed that a link exists between morality and religion, yet the exact nature of their relation has not been clarified until the present day. Do humans behave morally because they are religious? Or did morality come first and caused belief in moral gods? Recent work on social cognition and morality proposes interesting new answers to these age-old questions. Cognitive research on cooperation, altruism, and morality has direct implications for the study of religion and the understanding of early Christianity. In this course we will focus on issues of morality and mind in early Christian religion. Humans are social animals. Our evolutionary past has equipped us with capacities of elementary social cognition (such as imitation, joint attention, and joint action), as well as with higher social abilities (such as empathy, altruism, and cheater detection). According to Pascal Boyer, moral intuitions that originally developed to safeguard cooperation underlie belief in moral gods, who have full access to socially strategic information. Such a view of God is reflected in different biblical sources: God examines people s kidneys and sees people s evil or good intentions. In subsequent lectures, we will address various aspects of social cognition and examine how they influenced the formation of early Christian traditions. For example, empathy and the theory of mind (the ability to think about what other people think and feel) played an important role in the development of ideas about afterlife and postmortem punishment in hell. Instead of asking about the contribution of social cognition to religion, some authors argue for the decisive role of religious faith in the evolution of humankind. We will also become acquainted with the position of scholars who pursue such research perspectives: e.g. David Sloan Wilson, Joseph Bulbulia, and Richard Sosis. Relying on the work of these authors, we will ask about the particular kind of moral reasoning that emerged in early Christianity. Understanding the radical ethos of some early Christians requires an approach that moves beyond the notion of cooperation, and deals with altruism as a behavior seeking other people s benefit. Learning some game theory will help us in understanding the significance of this aspect of Christian morality. In the final part of the course, we will examine the effect of early Christian moral attitudes on the formation of social networks. Sociologist Mark Granovetter has shown that weak social ties (such as connections among acquaintances) are crucial for the spread of information in society. In early Christianity, a number of pro-social attitudes helped the formation of such ties, including the participation of women, the practice of charity, and the entertainment of visitors as attested by the Pauline epistles and the Didache. Due to these factors, early Christianity developed a social network structure that enabled the successful cooperation of quite diverse social and ethnic groups, facilitated the emergence and circulation of competing theological views (eventually leading to the selection of cognitive optimal variants), and strengthened the resistance of the Church against external attacks. Kronistinen historiankirjoitus (2 op) Kronistisella historiankirjoituksella tarkoitetaan Vanhan testamentin myöhäisintä historiallisen materiaalin kokoelmaa Aikakirjoissa sekä Esran ja Nehemian kirjoissa. Aikakirjoissa esitetään eri kirjallisin keinoin Israelin historia Aadamista alkaen pakkosiirtolaisuuden päättymiseen 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Esran ja Nehemian kirjoissa jatketaan Israelin historian kuvausta kertomalla Jerusalemin toisen temppelin rakentamisesta pakkosiirtolaisuuden jälkeen sekä Esran ja Nehemian, kahden persialaisajalla vaikuttaneen merkittävän hahmon toiminnasta kansansa hyväksi. Aikakirjojen ja Esra-Nehemian kirjojen tutkimuksessa on pitkään oletettu, että ne muodostavat ns. kronistisen historiateoksen eli yhden ja saman kirjoittajan laatiman kokonaisesityksen kansansa menneisyyden tapahtumista. Tämä kronistiksi kutsuttu kirjoittaja olisi joko 300-luvulla tai 200-luvulla e.kr. pyrkinyt tuottamaan teoksen, joka olisi hänen oman aikansa lukijoille teologisesti ja moraalisesti opettavaista luettavaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi kronisti olisi joutunut antamaan kansansa historiasta perin epätarkan ja jopa tahallisesti vääristellyn kuvan. Kronistinen historiateos onkin joskus leimattu muinaisen israelilaisen historiankirjoituksen rappiovaiheeksi. Moderni raamatuntutkimus suhtautuu kronistiin ja hänen historiaansa toisin. Kronistisen historiankirjoituksen merkitystä ei enää nähdä yksinomaan tai ensisijaisesti siinä, miten luotettavaa historiallista informaatiota siitä on löydettävissä. Sen sijaan on alettu arvostaa kronistin panosta luovana ja syvällisenä teologina ja historian tulkitsijana. Samalla näkemys Aikakirjojen sekä Esran ja Nehemian kirjojen yhteisestä kirjoittajasta ja siitä tehdyt historialliset ja teologiset johtopäätökset ovat joutuneet vastatuuleen. Luentosarjassa tarkastellaan erityisesti kolmea aihepiiriä: kronistisen historiankirjoituksen syntykontekstia, kysymystä Aikakirjojen ja Esra-Nehemian yhteenkuuluvuudesta sekä kronistista teologiaa. Luentosarjan aikana opiskelijat laativat esseen valituista kronistisista teksteistä. Esseiden avulla saadaan näkökulmia kronistisen historiantulkinnan pääpiirteisiin ja nykytutkimuksen keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Luentosarjan tematiikkaan johdattavaa kirjallisuutta: Martin Noth: The Chronicler s History; H.G.M. Williamson: Ezra and Nehemiah (Old Testament Guides); Gwilym H. Jones: 1 & 2 Chronicles; Sara Japhet: The Ideology of the Book of Chronicles and Its Place in Biblical Thought. Opettaja: dos. Kai Peltonen Aika ja paikka: 12.3. 23.4. (ei 9.4.) to 17 20 A7 sh 3, 30.4. to 10 12 A7 ls 7 (HUOM! Muuttuneet luentoajat!) Ilmoittautuminen (101035) WebOodissa 6.2.2009 klo 15.00 5.3.2009 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK210, EK213, EK215, EK216, VTE310, VTE315. 8 21

Septuaginta kristittyjen ensimmäinen Raamattu (2 op) Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, kaikkien raamatunkäännösten äiti ja ensimmäinen laaja kirjallinen käännös ylipäänsä. Se käännettiin 3. 1. vuosisadoilla ekr. todennäköisesti Aleksandrian juutalaisen yhteisön tarpeisiin, joskaan sen alkuperäisestä käyttötavasta ei ole tarkempaa tietoa. Uutta ja radikaalia tässä oli se, että käännös aikaa myöten korvasi kokonaan juutalaisten kirjoitusten alkuperäisen hepreankielisen tekstin. Septuagintasta tuli ensin kreikankielisten juutalaisten, sitten ensimmäisten kristittyjen Pyhä kirja. Pian juutalaiset kuitenkin luopuivat siitä heprealaisen tekstin hyväksi, mutta mistä syystä lopulta näin tapahtui, ei ole mitenkään itsestään selvää. For each session, students are expected to read assignments (articles or book chapters). The readings will be discussed during the session and familiarity with them is necessary for following the lectures. In addition to the reading assignments, students will be asked to write a short essay (3000 to 4000 words) on a subject related to the course. Kreikankielisessä asussa vanhan liiton traditiot tulivat myös UT:n kirjoittajien ulottuville, ja niitä lainataankin UT:ssa ahkeraan. Kristittyjen ensimmäiset kokonaiset Raamatut olivat kreikankielisiä koodekseja (4. vs.), joissa ensimmäisenä osana oli Septuaginta apokryfikirjoineen päivineen. Itäisessä kristikunnassa pidetään Septuagintaa edelleenkin VT:n ohjeellisena muotona, kun taas lännen kirkot ovat siirtyneet käyttämään heprealaista tekstiä pitäytyen samalla pääasiassa heprealaiseen kaanoniin. Nämä kaksi VT:n kaanonin muotoa eroavat toisistaan useista eri syistä sekä sanamuodoiltaan että kirjojen laajuuden ja lukumäärän suhteen. Herää kysymys: Eikö kristillinen perinne pikemmin edellyttäisi Septuagintan kuin heprealaisen raamatun käyttämistä? Mikä merkitys Septuagintalla voisi olla meille tänään? Mikä on sen kulttuurihistoriallinen merkitys? Luentokurssi tarjoaa monipuolisen johdannon Septuagintaan, sen syntyyn ja merkitykseen, käännöstapaan ja tekstihistoriaan sekä nykytutkimuksen trendeihin ja laitoksella käynnissä oleviin tutkimusprojekteihin. Samalla sivutaan kaanonin syntyä, Qumranin tekstilöytöjä ja VT:n heprealaisen tekstin tekstikritiikkiä, jossa Septuagintalla varhaisen syntyaikansa takia on merkityksellinen asema. Oheislukemistona käytetään seuraavia kirjoja, joihin voi tutustua myös etukäteen: - Jennifer Dines, The Septuagint (2004) - Karen Jobes & Moisés Silva, Invitation to the Septuagint (2000) Opettaja: prof. Anneli Aejmelaeus Aika ja paikka: 11.3. 29.4. ke 14 17 A7 ls 5 Ilmoittautuminen (101046) WebOodissa 30.1.2009 klo 15.00 3.3.2009 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK213, VTE310, VTE315. Lecturer: PD Dr. Habil István Czachesz Time and Place: Sept 9 (NOTE! Changed date!) Nov 18, Dec 12 (no lecture on Sept 23) Tuesdays 10.15 am 12 am M11 ls 3 Registration (101039) in WebOodi Aug 8 2008 3 pm Sept 9 2008 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK223, EK224, EK225, UTE350. 20 9

The Background of Jesus Ministry (2 cp) Lectures concentrate on three major themes related to Jesus life: the sources and methods archaeological and sociological perspective modern exegetical interpretations During the lectures the student will get an overview of the written sources giving information about Jesus life. We also evaluate the methods and criteria used in modern Jesus research. Essential background information can be obtained through archaeology and sociology of first century Galilee. During the course the student will receive information of how some of the scholars have understood and interpreted the life of Jesus. Lectures are held in English. There are different possibilities to receive credit from this course. If you decide to aim for two credit points, you need to take a test at the end of the series of lectures (Oct 16, 2008). In case you want to receive four credit points in addition to the test you need either to write an essay or to do some extra reading agreed with docent Salo. Take your Bible with you to the class! Luentosarjat pidetään englanniksi. Niiden seuraamiseen riittää lukion englannin kielen taidot. Tentin voi suorittaa suomeksi, mutta raportti kirjoitetaan mieluiten englanniksi ja siitä pidetään englanniksi lyhyt tiivistelmä. Kyseessä ei kuitenkaan ole kielikurssi! Luennoitsija avustaa tarvittaessa kieliongelmien ilmaantuessa, esim. eksegeettisessä terminologiassa. Englanninkielinen Raamattu on luennoilla tarpeen. Daily Life in Ancient Israel/Palestine (2 cp) Daily life is a vast field of research, interesting and intriguing. For ancient periods, questions that seem simple are often difficult. What did people eat for breakfast? Croissants and cups of coffee are modern; but a heartening meal to nourish a long day of agricultural work is an ancient custom. Did the Israelites believe in resurrection of the dead? What was the size of a flat? How was a brain tumor treated? Is a life lacking identity cards, internet, cars and lemon-scented refreshment napkins different much, or just a little, from ours? The course combines archaeological and historical data on the Bronze and Iron Ages, with comparing material from surrounding cultures and later periods. The topics will include: The cycle of life. Birth, life expectancy, periods in life from childhood (was there a childhood?) to adulthood and elderly life. Diseases and medicines. The cycle of death. Beliefs about death and burial customs. What is the soul, do persons survive death? Can they return to visit the world? Where are the graves of the first Israelites? From houses to towns. The spatial surrounding of life. Types of houses, organization of life in them. Farms, villages and towns. Structures of societies. Can we place societies on a ladder of developmentthe so called neo evolutionary model? Were ancient societies egalitarian? Did ancient Canaanites and Israelites have big men, chieftains and statesmen? What were the concepts about us and the others? War and peace. Weapons and fortifications, sieges, the development of chariots and cavalry. The life of soldiers through long militray campaigns, victories and defeats. Food, diet, water. Agriculture and agricultural production; recipes and cooking methods, the making of bread, olive oil and wine. Water as the symbol of life in a dry climate; collecting, keeping and using water. How to make money before there is money? Ancient economy, hoards, prices and salaries. What was price of an Iron Age McDonald s? The course includes 5 meetings (4 hours each) with written exam taking place during the last meeting. Lectures will be held in English. Lecturer: dos. Kalervo Salo Time and place: Sept 18 Oct 16 Thursdays 4.15 pm 8 pm A7 ls 6 Registration (101014) in WebOodi Aug 8 2008 3 pm Sept 11 2008 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK220, EK221, EK224, EK226, EK230, UTE350. Lecturer: Dr. Raz Kletter Time and place: Mar 10 Apr 7 Tuesdays 12.15 pm 4.00 pm A7 sh 3 Registration: (101040) in WebOodi Feb 6 2009 3 pm Mar 3 2009 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK215, EK216, VTE315. 10 19

Varhaiskristillisen ylösnousemususkon kehittyminen (5 op) Usko ylösnousemukseen on eräs kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita. Kuitenkin Uuden testamentin kirjoituksissa esiintyy useita erilaisia käsityksiä siitä, milloin ylösnousemus tapahtuu ja keitä tai mitä se koskee. Monet varhaiskristilliset tekstit osoittavat, että ennen kaikkea kysymys ruumiin kohtalosta oli kiistanalainen. Siinä missä jotkut kristityt odottivat saavansa ylösnousemuksessa ruumiinsa takaisin, toiset tulkitsivat ylösnousemuksen hengelliseksi kokemukseksi, jonka ihminen voi saavuttaa jo elämänsä aikana, toiset puolestaan uskoivat sen merkitsevän sielun pelastumista kuoleman hetkellä. Tällä kurssilla tutustutaan varhaisen kristillisen ylösnousemususkon kehittymiseen Uudessa testamentissa sekä toiselta ja kolmannelta vuosisadalta peräisin olevissa kirjoituksissa (Apostoliset isät, varhaiset kirkkoisät, eräät Nag Hammadin tekstit). Huomiota kiinnitetään myös kysymykseen, miksi ylösnousemus ja sen tulkinta muodostui niin keskeiseksi kristillisten yhteisöjen elämässä. Kurssi toteutetaan verkkokurssina 4. periodin aikana. Kurssin suoritus edellyttää oppimistehtävien tekemistä sekä niistä käytävään keskusteluun osallistumista. Ne opiskelijat, jotka haluavat liittää kurssin opintokokonaisuuteen EK 230 Eksegetiikkaa aineenopettajille suorittavat siihen kuuluvan tentin ennen kurssin alkamista (periodien 1.-3. aikana). Ensimmäinen kokoontumiskerta verkossa maanantaina 9.3.2009 klo 14 16. Tarkemmasta ajankohdasta sovitaan osanottajien kanssa. Kurssi kestää 9.3. 30.4.2009. Uuden testamentin narratiivisen teologian perusteita: näkökulma eksegetiikan ja dogmatiikan uuteen vuoropuheluun (2 op) Modernin kritiikki on nostanut esille monia postliberaaleja suuntauksia teologisen hermeneutiikan alueella. Amerikkalainen postliberalismi ja brittiläinen radikaali ortodoksia ovat antaneet suuntaviittoja uusille lähestymistavoille. Nämä uudistukset ovat synnyttäneet uudenlaista yhteyttä eksegetiikan ja dogmatiikan välille. Luentosarja tukeekin eksegetiikan laitoksen muuta opetusta eksegetiikan ja systemaattisen teologian välisestä yhteydestä. Itse luentosarja keskittyy Uuden testamentin teologian hahmotteluun narratologian ja semiotiikan tarjoamien välineiden avulla. Kyse on siis Uuden testamentin sisällöstä. Perinteinen Uuden testamentin teologian tarkastelu on joko tyytynyt dogmaattiseen lähestymistapaan tai sitten etsinyt tekstien takaa antropologian termein kuvattua kokemusmaailmaa. Postliberaalin lähestymistavan iskulauseen mukaan narratiivi on ollut auringonpimennyksessä ja nyt se tulee palauttaa tutkimuksen keskipisteeseen. Tarkastelu ei kuitenkaan ole deskriptiivistä, vaikka kansanomaisen narratologiasta esitetyn käsityksen mukaan joskus näin ajatellaan. Sen sijaan kertomuksellisuuden avulla pyritään jäsentämään nimenomaan Uuden testamentin teologisen ilmaisun rakennetta. Tätä täydentää semioottinen tarkastelu, jonka avulla voidaan analysoida merkitysten syntyprosesseja tekstissä. Sarjassa pyritään tekstien avulla hahmottelemaan konkreettisesti Uuden testamentin teologian pääkohtia. Uuden testamentin hermeneutiikan ja raamattuteologian teoreettiset esitykset jäävät yleensä vain teorian tasolle ja kirjoittajat itsekin valittelevat sitä, että he eivät esitä juuri mitään olennaista itse teologian sisällöstä. Tätä puutetta pyritään korjaamaan sarjan aikana. Kurssilla pohditaan monia käytännöllisiä kysymyksiä. Oliko Jeesuksella omaa teologiaa? Miksi Jeesus kapinoi temppeliä vastaan? Miksi apostolit kuvasivat Kristuksen asemaa viitaten temppelin kaikkeinpyhimpään? Mikä asema Psalmilla 110 on Uudessa testamentissa? Miksi kristologiaa kuvataan kruunajaisten avulla? Tunsiko Paavali teodikean ongelman? Monia kielellisen käänteen tarjoamia uusia tekstin luennan menetelmiä hyödyntäen narratiivinen teologia voi palvella tiellä teksteistä kirkon oppiperinteeseen. Luentojen aikana tullaan esittämään muutamia esimerkkejä eksegetiikan ja dogmatiikan välisestä vuoropuhelusta ja kristillisen opinmuodostuksen periaatteista. Opettaja: TT Outi Lehtipuu Aika ja paikka: 9.3. 30.4. Verkkokurssi. Ilmoittautuminen (101044) WebOodissa 6.2.2009 klo 15.00 2.3.2009 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK230, EK220, EK224, UTE350. Opettaja: dos. Timo Eskola Aika ja paikka: 22.9. 1.12. (ei 20.10.) ma 14 16 U40 Sali 2 Ilmoittautuminen (101013) WebOodissa 15.8.2008 klo 15.00 15.9.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK220, EK225, EK230, UTE350. 18 11

Käännösteoriat ja Vanhan testamentin metaforien kääntäminen (2 op) Raamatun kääntäminen kuuluu eksegeettiseen kompetenssiin. Käännöksiin liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti relevantteja teologin työssä (seurakunnassa, koulussa, tiedotusvälineissä), nyt loppuvuodesta erityisesti apokryfikirjojen uuden suomennoksen ilmestymisen johdosta. Kielikuvan kääntäminen on kääntäjälle aina todellinen haaste, koska kielikuvat ovat kulttuurisidonnaisia ja kokemuksellisia kielellisiä elementtejä. Jumalaa ja näkymätöntä maailmaa ei kuitenkaan ole mahdollista kuvata muuten kuin metaforien kautta. Siksi uskonnollinen teksti on perusolemukseltaan läpikotaisin metaforista. Kaikkein metaforisin uskonnollisen tekstin laji on uskonnollinen runous. Onko sen kääntäminen lainkaan mahdollista? Mitä käännösteoriat sanovat metaforien kääntämisestä? Kurssi Vanhan testamentin metaforien kääntämisestä on tarkoitettu syventävien opintojen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille. Luennot käsittelevät käännöstieteen teorioita E. Nidasta alkaen uusimpiin metaforateorioihin. Luentojen lisäksi annetaan oheislukemista ja kukin tekee pienen harjoitustehtävän eli suomentaa noin 10 jakeen mittaisen Vanhan testamentin kohdan valitun käännösperiaatteen mukaan. Muuta kuulustelua kurssiin ei sisälly. Kurssin opettajista Raija Sollamo edustaa Raamatun alkukieliä ja kokemusta raamatunsuomennostyöstä. FT Maria Kela on suomen kielen asiantuntija. Hänen väitöskirjansa Jumalan kasvot suomeksi. Metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty (Jyväskylä Studies in Humanities 82) tarkastettiin joulukuussa 2007 Jyväskylän yliopistossa. Jeesuksen ihmeet (2 op) Luentosarja keskittyy Jeesukseen ihmeiden tekijänä. Luennolla käydään läpi ihmeistä Jeesuksen ihmeistä kertovat lähteet ja pohditaan, miten näitä lähteitä voi eksegeettisin metodein tutkia. Evankeliumeissa on erilaisia Jeesuksen tekemiksi väitettyjä ihmeitä seuraavasti: 6 eksorkismia 17 parannusihmettä (mukana 3 kuolleista herättämistä) 8 luontoon liittyvää ihmettä (5000 ruokkiminen, 4000 ruokkiminen, myrskyn tyynnyttäminen, viikunapuun kiroaminen, veden päällä kävely, kalan suussa ollut kolikko, ihmeellinen kalansaalis, veden muuttaminen viiniksi) Useilla kertomuksilla on paralleeliteksti jossakin toisessa evankeliumissa. Näiden ihmeistä kertovien kertomusten lisäksi evankeliumeissa on useita tiivistelmiä, joissa mainitaan Jeesuksen tehneen ihmeitä. Luentosarjan aikana pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä: Voiko moderni valistuksen ajan tieteellisen maailmankuvan omaksunut ihminen katsoa Jeesuksen tehneen todella ihmeitä vai onko näiden ihmeiden kuvauksessa kysymys varhaisen kirkon hurskaasta mielikuvituksesta? Onko olemassa Jeesusta varhaisemmalta ajalta kuvauksia ihmeiden tekijöistä, jotka voisivat selittää, miksi Jeesuksen kerrotaan tehneen ihmeitä? Miten kukin ihme tulee ymmärtää ja tulkita? Miten ihmeet soveltuvat osaksi Jeesuksen missiota? Kahden opintopisteen luentosarjan voi suorittaa tentin avulla (12.2.2009). Neljän opintopisteen suoritus on myös mahdollinen. Tällöin suoritat luennoitsijan kanssa sovitun kirjallisuuden tentin yhteydessä. Toinen mahdollisuus neljän opintopisteen suoritukseen on n.4-5 liuskan mittainen essee annetusta aiheesta. Tarvitset luennolla mukanasi Raamatun. Opettaja: dos. Kalervo Salo Aika ja paikka: 15.1. 12.2. to 16 20 A7 ls 6 Ilmoittautuminen (101036) WebOodissa 5.12.2008 klo 15.00 8.1.2009 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK220, EK221, EK224, EK226, EK230, UTE350. 12 17

The Dead Sea Scrolls and the Study of Scripture (2 cp) The aim of this lecture series is to present the Dead Sea Scrolls in their context in the literature of the Second Temple period. Chronologically we can see the Dead Sea Scrolls as bridge builders between the two testaments. Thus we will compare some of the texts with the biblical material. The knowledge of Hebrew and Greek is not essential for this course; on the other hand, it would help the student to understand the texts on a deeper level. On the ten lectures during spring 2009, the following themes will be presented, for instance: Archaeology of Qumran, Biblical Text-Traditions in the Dead Sea Scrolls, textual material from different genres, comparison with texts from the Old and the New Testament, and Religious practice at Qumran. The student will get assignments after each lecture and will be asked to keep a learning journal. There will be no final examination on this course. The grade is based on the assignments and the journal. During the course The Dead Sea Scrolls Study Edition will be used. It is preferable that the student will have read the books The Dead Sea Scrolls Today (James VanderKam, 1994) and The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls (Jodi Magness, 2002) before the series of lectures begin. See bibliographical details below: Literature: The Dead Sea Scrolls Study Edition. 2000. Volume I and II. Edited by Florentino García Martínez & Eibert J. C. Tigchelaar. Grand Rapids, Michigan, Eerdmans. Kurssiin liittyvää kirjallisuutta: ARO, JUSSI 1973: Psalmikäännöstyön ongelmia. Psalmit nykysuomeksi, 232 239. Suomen Kirkon Sisälähetysseura, Helsinki, ja Suomen Pipliaseura, Turku, Helsinki. BOEVE, LIEVEN & FEYAERTS, KURT (toim.) 1999: Metaphor and God-talk. Religions and Discourse (2). Peter Lang, Bern / Berlin / Bruxelles / Frankfurt a.m. / New York / Wien. FEYAERTS, KURT (toim.) 2003: The Bible through metaphor and translation. A cognitive semantic perspective. Religions and Discourse (15). Peter Lang, Oxford / Bern / Berlin / Bruxelles / Frankfurt a.m. / New York / Wien. BROWN, WILLIAM P. 2002: Seeing the Psalms. A theology of metaphor. Westminster John Knox Press, Louisville, London. KELA, MARIA 2007: Jumalan kasvot suomeksi. Metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty. Jyväskylä Studies in Humanities 82. Jyväskylän yliopisto. LAKOFF, GEORGE & JOHNSON, MARK 1980: Metaphors we live by. University of Chicago Press, Chicago. NIDA, EUGENE 1981: Translators are born not made. The Bible Translator (32), 401 405. 1982: New words for old meanings. The Bible Translator (33), 424 430. STIENSTRA, NELLY 1993: YHWH is the husband of his people. Analysis of a biblical metaphor with special reference to translation. Kok Pharos Publishing House, Kampen. Magness, Jodi. 2002. VanderKam, James C. 1994. The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls. Grand Rapids, Michigan: Eerdmans. The Dead Sea Scrolls Today. Grand Rapids, Michigan: Eerdmans. Lecturer: dos. Magnus Riska Time and place: Jan 14 Apr 1 (no lectures on Feb 18 and March 4) Wednesdays 4.15 pm 6 pm A7 ls 5 Registration (101037) in WebOodi Dec 5 2008 3 pm Jan 7 2009 11.59 pm Credits: The lecture course can be integrated in the study modules EK212, EK213, EK214, VTE310, VTE315. Opettajat: Vastuuopettaja dos., professori (emerita) Raija Sollamo (10t), kurssinpitäjä FT Maria Kela (10t). Aika ja Paikka: 29.10. 26.11. ke 14 16, 3.12. 10.12. ke 12 16 A7 sh 3 Ilmoittautuminen (101033) WebOodissa 19.9.2008 klo 15.00 22.10.2008 klo 23.59 Korvaavuus: Luentosarja voidaan sijoittaa opintojaksoihin EK210, EK213, VTE310, VTE315. 16 13