Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa



Samankaltaiset tiedostot
Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Aineisto. 9.2 Keskimääräinen opintotuki¹ joulukuussa ( ) 9.3 Opintotuen saajat lukuvuosina 1985/ /2018 (13.12.

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuki Opintotukipalvelut

OpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuen muutokset

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opiskelijapalvelut ja opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Talousarvioesitys Opintotuki

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN

Opintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017

opintotuki info info vuonna 2008

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

Teuvo Pohjolainen

Talousarvioesitys Opintotuki

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO 2014

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Carita Meriläinen

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

OPINTOTUKI-INFO 2016

Opiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

Valtioneuvoston asetus

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari Hanne Mikkonen

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Kelainfo. Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

HE 229/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta

Opiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelijan ja asevelvollisen tuet

Sivistysvaliokunta

PALUUORIENTAATIO 2015

Opiskelijan ja asevelvollisen tuet

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 57/2005 vp. Hallituksen esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta ja opintolainavähennyksen edellyttämiksi

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Lausuntopyyntö Luonnos hallituksen esityksesi laiksi opintotukilain 7 ja 11 :n muuttamisesta

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

Opintukijärjestelmä ja korkeakouluopiskelijoiden kohtaamat. Tatu Manninen

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

KOTA-AMKOTA -seminaari

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelijalle. Opintoraha, asumislisä ja opintolaina sekä koulumatkatuki

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN

Opintolainavähennyksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2010 vp

Aikuiskoulutustutkimus2006

Äitiysavustukset synnytysvälin ja aikaisempien lasten lukumäärän mukaan 2014 ( ) 7.4 Lapsilisää saaneet lapset ja perheet (4.2.

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina

TILASTOKATSAUS 1:2016

Opintotuen uudistaminen

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Lausuntopyyntö Luonnos hallituksen esitykseksi opintotukilain muuttamisesta

Väestön koulutusrakenne 2017

Transkriptio:

Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon suorittaneella on opintolainaa. Lainaa ottaneiden opiskelijoiden osuus on kasvanut selvästi 21-luvulla, ja yliopisto-opiskelijoilla myös lainamäärät ovat kasvaneet. Opintovelallisten osuus tutkinnon suorittaneista on jokseenkin yhtä suuri kummallakin sukupuolella, mutta miehillä keskimääräiset lainamäärät ovat suurempia kuin naisilla. Tämän katsauksen aineistoon on koottu Kelaan ilmoitetut, Suomessa vuosina 25 214 suoritetut ammatti korkea koulututkinnot ja vähintään 3 opintopisteen laajuiset ylemmät korkeakoulututkinnot 1 sekä pankkien Kelaan ilmoittamat opintolainatiedot. Opintolainaa yhä useammalla Ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhä useammalla on lainaa. Vuonna 214 ylemmän korkeakoulututkinnon 1 Suomessa suorittaneista jo 51 prosentilla oli opintolainaa, kun vuonna 21 sitä oli 4 prosentilla (Kuvio 1a). Vuonna 214 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista lainaa oli 46 prosentilla, kun vuonna 21 sitä oli hieman alle 41 prosentilla (Kuvio 1b). 1 Erillisen ylemmän korkeakoulututkinnon esimerkiksi maisteriohjelmassa suorittaneet eivät ole mukana tarkastelussa. Heillä tutkinnon laajuus on ollut 12 tai 15 opintopistettä ja opintotuen enimmäisaika vastaavasti lyhyempi. He ovat tyypillisesti aloittaneet maisteriopintonsa jonkin aiemman tai jollakin muulla alalla suoritetun korkeakoulututkinnon pohjalta, ja maisteriopintoja on usein edeltänyt jotakin muuta kuin opiskelua. Näiden seikkojen takia opintolainan käyttö on erilaista heillä kuin niillä, jotka ovat suorittaneet tavanomaisemman, vähintään 3 opintopisteen laajuisen tutkinnon. PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 1 (6)

Kuvio 1a. Ylemmän korkeakoulututkinnon 1 Suomessa suorittaneiden opintolainatilanne tutkinnonsuorittamislukukauden lopussa. 15 1 3 2 Henkeä % 3 6 Ei opintolainaa 46,3 48, 5,6 25 5 44,7 38,6 Opintolainaa 37,9 37,5 37,8 38,9 39,6 2 4 Opintovelallisten osuus 5 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuvio 1b. Suomessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainatilanne tutkinnonsuorittamislukukauden lopussa. 15 1 3 2 Henkeä % 3 6 Ei opintolainaa 25 5 44, 46,1 41,1 41,9 41,2 42,5 4,1 41,2 4,8 4,7 Opintolainaa 2 4 Opintovelallisten osuus 5 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 2 (6)

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla lainamäärät yhä suurempia Ylemmän korkeakoulututkinnon 1 suorittaneilla myös lainamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti 21-luvulla. Lainamäärän mediaanin realiaarvo on kasvanut 13 % vuoden 21 lähes 7 3 eurosta vuoden 214 hieman yli 8 2 euroon (Kuvio 2a). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräinen opintolainamäärä on reaaliarvolla mitattuna pienentynyt 8 % viimeisten viiden vuoden aikana (Kuvio 2b). Vuonna 214 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla opintovelallisilla lainamäärän mediaani tutkinnonsuorittamislukukauden lopussa oli 6 63 euroa (mediaani). Kuvio 2a. Ylemmän korkeakoulututkinnon 1 Suomessa suorittaneiden keskimääräinen opintolaina tutkinnonsuorittamislukukauden lopussa. Euroa (vuoden 214 rahana) 9 5 9 Keskiarvo Mediaani 8 5 8 7 5 7 6 5 6 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuvio 2b. Ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneiden keski määräinen opintolaina tutkinnonsuorittamislukukauden lopussa. Euroa (vuoden 214 rahana) 8 5 8 Keskiarvo Mediaani 7 5 7 6 5 6 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 3 (6)

Suuria eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä Vuonna 214 ylemmän korkeakoulututkinnon 1 suorittaneiden mediaani-ikä oli 28 vuotta. Heistä 81 % oli 24 32-vuotiaita ja 59 % naisia. Valtaosalla ylemmän korkeakoulututkinnon 1 vuonna 214 suorittaneista oli opintolainaa, kun tutkinto oli suoritettu 26 33-vuotiaana. Tätä nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa valtaosa valmistui ilman opintolainaa (Kuvio 3a). Lainaa oli keskimäärin eniten 32-vuotiailla: puolella tämän ikäisistä opintolainaa ottaneista lainaa oli vähintään 1 3 euroa. Vuonna 214 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä oli 26 vuotta, heistä 72 % oli 22 3-vuotiaita ja 62 % naisia. Valtaosalla ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 214 suorittaneista oli opintolainaa, kun tutkinto oli suoritettu 25 31-vuotiaana. Tätä nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa valtaosa valmistui ilman opintolainaa (Kuvio 3b). Lainaa oli keskimäärin eniten 28-vuotiailla: puolella tämän ikäisistä opintolainaa ottaneista lainaa oli vähintään 8 2 euroa. Lainaa ottaneiden osuus oli molemmilla sukupuolilla jokseenkin yhtä suuri. Lainamäärät olivat kuitenkin miehillä huomattavasti suurempia kuin naisilla. Vuonna 214 lainamäärän mediaani oli ylemmän korkeakoulututkinnon 1 suorittaneilla miehillä 8 89 euroa ja naisilla 7 7 euroa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla miehillä lainamäärän mediaani oli 6 82 euroa ja naisilla 6 4 euroa. Kuvio 3a. Vuonna 214 ylemmän korkeakoulututkinnon 1 Suo mes sa suorittaneiden opintolainatilanne tutkinnon suorittamislukukauden lopussa iän mukaan. % 1 8 6 4 2 2 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 39 4 44 45 Ei lainaa Lainaa PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 4 (6)

Kuvio 3b. Vuonna 214 ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneiden opintolainatilanne tutkinnon suorit ta mislukukauden lopussa iän mukaan. % 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 39 4 Ei lainaa Lainaa Syitä lainankäytön kasvun takana Korkeakouluopiskelijoiden lainankäytön lisääntyminen ja lainamäärien kasvu saattavat johtua monista eri syistä. Lainsäädäntö on muuttunut monella tapaa opintolainan käyttöön kannustavaan suuntaan. Opintolainan valtiontakauksen määriä on kasvatettu (Taulukko 1), ja syksystä 211 alkaen valtiontakaus on myönnetty automaattisesti opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden lainankäyttöä on pyritty lisäämään myös säätämällä uusista etuuksista (opintolainavähennys ja opintolainahyvitys). Työssäkäyntimahdollisuudet ovat heikentyneet etenkin finanssikriisin myötä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainamäärien pienenemistä saattaakin selittää viime vuosien aiempaa heikompi työllisyystilanne: jos yhä useampi turvautuu opintolainaan, mutta nostetut lainamäärät ovat varovaisen maltillisia, lainamäärien keskiarvot jäävät pieniksi. Inflaatio ja indeksikorotusten puuttuminen ovat kurjistaneet opiskelijoiden taloudellista tilannetta vuosi vuodelta. Inflaatio on syönyt opintorahan ja asumislisän ostovoimaa, mikä on osaltaan lisännyt opiskelijoiden toimeentulon lisärahoituksen tarvetta. Opiskelijan omat vuositulorajat ovat vuodesta 28 pysyneet nimellisesti ennallaan, mutta reaalisesti ne ovat pienentyneet jo kymmenyksellä vuoteen 214 mennessä, joten opiskelijoiden ansaintamahdollisuudet ovat heikentyneet myös siltä osin. PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 5 (6)

Taulukko 1. Opintolainan valtiontakauksen määrä korkea-asteella vuosina 1995 215 Ajankohta Opintolainan valtiontakauksen määrä ( /kk) Kotimainen korkeakoulu Ulkomainen korkeakoulu 1995 21 1.1.22 alkaen 1.8.25 alkaen 1.8.211 alkaen 218,64 353,19 22 36 3 44 3 6 1.8.214 alkaen 4 7 Keskeisimpiä opintolainan käyttöön vaikuttaneita lakimuutoksia 2-luvulla 1.8.25 alkaen korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen kuukausi määrä korotettiin 22 eurosta 3 euroon. 1.8.25 alkaen uusilla korkeakouluopiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada verotuksessa opintolainavähennys. Vähennyksen saaminen edellyt tää 1.8.25 tai sen jälkeen aloitetun korkeakoulututkinnon suorittamista määräajassa. 1.8.211 alkaen opintolainan valtiontakauksen on saanut automaattisesti korkeakouluopintoihin myönnetyn opintorahan yhteydessä. 1.8.211 opintolainan valtiontakaus opintoihin ulkomailla korotettiin 6 euroon kuukaudessa. 1.8.214 alkaen uusilla, ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada opintolainahyvitys. Hyvityksen saaminen edellyttää korkeakoulututkinnon suorittamista määräajassa. 1.8.214 opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin 1 eurolla kuukaudessa. PL 45, 11 Helsinki puh. 2 634 152 tilastot@kela.fi www.kela.fi/tilastot 6 (6)