1 (21) Liite 1/kv 13.4.2011 38 LOHJAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto 13.4.2011 38 Voimassa 1.5.2011 alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Lohjan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Lohjan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Luvan / ilmoituksen tarve Talousrakennusten rakentaminen vaati rakennusluvan. Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 5m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen (enintään 3 kpl / rakennuspaikka). Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan. 2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O EI VAADI LUPAA - asema-/ ei ranta- kaaasema vaa/ Toimenpide: kaava haja 1) Rakennelma - katos (esim. grillikatos tai avoin huvimaja) 10-50 m² O O - katos > 50 m² X X
2 (21) - kasvihuone 6-50 m² X O - kasvihuone > 50 m² X X - maakellari O - - kioski < 10 m² X X - esiintymislava X X 2) Yleisörakennelma - urheilupaikka X X - kokoontumispaikka X X - asuntovaunualue tai vastaava X X - katsomo X X - muuta kuin tilapäistä käyttöä varten pystytettävä yleisöteltta X X 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn O O 4) Erillislaite - masto 10-30 m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) O O - tuulivoimala 10-30 m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) X X - piippu yli 10 m O O - varastointisäiliö yli 50 m³ O O - muistomerkki O O - lautasantenni ø 1 m tai isompi O - - suurehko valaisinpylväs tai vastaava O O - vesistöön sijoitettavat maalämpöputkistot O O 5) Vesirajalaite - suurehko laituri, yli 5 venepaikkaa tai yli 10 metriä pitkä X X - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X 6) Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue X X taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen O O - katon katteen tai sen värityksen muuttaminen O O - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen O O - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - - ikkunajaon muuttaminen O O - kattomuodon muuttaminen X X - valokate tai muu pieni katos O O - parvekelasitus O O - parvekkeen rakenteiden uusiminen X X
3 (21) 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen O - 9) Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita, kadun reunusmuuri tai tukimuuri, korkeus yli 120 cm O - 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset O - 12) Maalämpökaivo ja keräilyputkisto X X 1-10 ja 12 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaisella etäisyydellä naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta, sekä tarvittaessa naapurien kuulemisesta. Kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom.). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Sijoittuminen Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Asemakaavoitetulla alueella etäisyys voi olla kuitenkin vähintään 4 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä, asemakaavoitetulla alueella vähintään 8 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu.
4 (21) Palovaarallista rakennusta (esim. savusauna) ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi samalla tontilla sijaitsevia rakennuksia eikä toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 ja yksityistien keskiviivasta vähintään 12 metriä. Rakennusta ei saa sijoittaa maantien suoja-alueelle. Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (Maantielaki 46 ). Liikenneväylän tai muun melunlähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, hoito- tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db (A) eikä yöohjearvoa 45 db (A) (vanhat alueet 50 db (A)). Loma-asuntoalueella ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db (A) eikä yöohjearvoa 40 db (A). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db (A) eikä yöohjearvoa 30 db (A). Rakentaminen suur- ja keskijänniteverkon ilmajohtoalueella on kiellettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu suurjännitejohdon jännitteestä yleensä seuraavasti: - 400 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 36 42 m - 220 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 32 38 m - 110 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 26 30 m Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean molemmin puolin. Rakentamishankkeista suurjännitejohtojen läheisyydessä on oltava yhteydessä johdonomistajaan. Keskijänniteilmajohdon johtoalue on tyypillisesti 10 metriä. Rakennuksen, avovaraston tms. sijoittamista lähelle keski- tai pienjänniteilmajohtoa tulee välttää. Suositeltavat vaakasuorat vähimmäisetäisyydet rakennuksen tai varasto/katoksen lähimmästä osasta lähimpään johtimeen ovat seuraavat: - pienjänniteilmajohto (0,4 kv) 5 m - keskijänniteilmajohto (20 kv) 10 m Rakennettaessa em. etäisyyksiä lähemmäksi johtimia, on sähköturvallisuuden takaamiseksi otettava jo suunnitteluvaiheessa yhteys verkkoyhtiöön. Rakennuksia ei saa sijoittaa jakeluverkon käytössä olevien maakaapeleiden päälle eikä niiden välittömään läheisyyteen. Vähimmäisetäisyyden tulee olla 2 metriä. Rakennusta ei saa rakentaa 5 metriä lähemmäs yleistä vesi- ja viemärijohtoa asemakaava-alueen ulkopuolella. Lisäksi on otettava huomioon mahdolliset lunastustoimitusten käyttörajoitukset. Rakennelmat ja laitteet kuten varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset ja -aitaukset, kompostit ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä.
5 (21) Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. 3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisema ja luonnonympäristö Oleva rakennuskanta Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittäville peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristökartan (liitekartta 1) kohdealueelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijoitteluun ja julkisivuihin, sekä alueen erityispiirteiden ja omaleimaisuuden, erityisesti avoimen peltomaiseman, säilyttämiseen. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen yhteydessä tulee esittää alustavat julkisivupiirustukset ja kuvaus julkisivumateriaalista. Näillä alueilla rakennusten ja rakennusryhmien tulee maisemassa muodostaa ehjä kokonaisuus, jossa säilyy rakennusten perinteinen koko- ja sijaintihierarkia sekä julkisivumateriaalien yhtenäisyys ja arvokkaan miljöön eri osat erityispiirteineen. Metsäalueilla uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä vesilain mukaisia pienvesiä, kuten luonnontilaisia puroja ja lähteitä, luonnonmukaisia jyrkänteitä, perinnemaisemakohteita, uhanalaisten lajien esiintymiä, arvokkaita kasvillisuuskohteita, sekä muita arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä kiinnittää huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa liittää sopivin istutuksin ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalin, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Asemakaava-alueella AO -korttelialueella (omakotirakennusten korttelialue) saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta ellei asemakaavassa ole muuta määrätty.
6 (21) 3.3 Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Ympäristön valvonta 3.4 Aitaaminen Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Asemakaava- ja haja-asutusalueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden, laitteiden, muiden vastaavien tavaroiden tai polttopuiden ulkovarastointiin. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Kaupungin ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneväylien kunnossapidolle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Enintään 120 cm korkea aita sekä istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Vaikka aita ei edellyttäisi lupaa, se voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se ei terveydellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä
7 (21) 3.5 Piha-alue / pihamaa kohtuullisia vaatimuksia taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle. Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvedet on johdettava tontilta haitattomasti eikä niitä saa johtaa jätevesiviemäriin. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan sadevesijärjestelmään taikka tien tai kadun kuivatusjärjestelmään, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Vesien johtamisesta maantien alueelle tulee olla ympäristölautakunnan vesilain mukainen päätös tai puhtaita vesiä koskeva tienpitoviranomaisen kanssa solmittava sopimus. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille tai kadun käyttäjille eikä niitä saa johtaa asemakaavan mukaiselle viheralueelle ilman Lohjan kaupungin / teknisen toimialan lupaa. Kattovesiä ei saa johtaa jalkakäytävälle. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on pyydettävä kaupungilta liittymäkohtailmoitus sadevesien johtamiselle joko sadevesiviemäriin tai katuojaan. Sadevesiviemäriin liittyminen on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto. Myöhemmin esitettävissä lvi- sekä rakennesuunnitelmissa esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt. Rakennuspaikan maaperä Mikäli rakennuspaikan maaperän epäillään olevan pilaantunut, on maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Selvitys tehdyistä maaperätutkimuksista ja mahdollinen puhdistussuunnitelma ja maaperän kunnostamiseen tarvittava toimivaltaisen viranomaisen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) päätös tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Jos pilaantuminen havaitaan rakennustöiden yhteydessä, on siitä ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä haitallista pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Pihamaan melusuojaus Rakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun torjun-
8 (21) taan kiinnittää huomiota siten, että kulloinkin voimassa olevat melun enimmäisohjearvot eivät ylity. Pihamaan pintarakenteet Rakennuspaikan rakentamattomaksi jäävä osa tulee jättää päällystämättä tai päällystää vettä läpäisevällä rakenteella lukuun ottamatta osia, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoliikenteen järjestämiseksi. Tontin istutukset Tontin istutukset eivät saa haitata näkyvyyttä eikä aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymät Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus ja tarvittaessa pelastustoiminnan tarvitsemat tilajärjestelyt. Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai maantielle johtavan ajoneuvoliittymän. Lisäksi tontille saa rakentaa ajoneuvoliittymän, joka on osoitettu tonttijaossa ja joka palvelee enintään kahta muuta tonttia. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua. Maantielle rakennettavista liittymistä päättää Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään kuusi metriä ja muilla alueilla enintään kahdeksan metriä. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Maalämpökaivoja ei saa sijoittaa Tytyrin kaivoksen toiminta-alueelle (liitekartta 2) 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,0 metriä 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3) Tekniset laitteet ja muut vastaavat 0,2 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
9 (21) Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,0 metriä vapaata tilaa. 3.7. OSOITEMERKINTÄ Rakennetun tontin / rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen asettamaan kaupungin vahvistaman osoitenumeron siten, että se on osoitteen mukaiselta liikenneväylältä selkeästi havaittavissa myös pimeään aikaan. Mikäli rakennus ei ole kadun tai tien välittömässä läheisyydessä, on osoitenumero asetettava näkyvään paikkaan kiinteistön liittymään n. 1,5 metrin korkeudelle maasta (esim. portti, aita tai erillinen tolppa). Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Jos rakennuksessa on useampia porrashuoneita, on ne merkittävä isoin kirjaimin. Lupa-asiakirjoissa vahvistetut huoneistotunnisteet tulee myös merkitä. Jos tontilla / rakennuspaikalla on vaikeasti havaittavissa olevia rakennuksia, on näkyvälle paikalle ajoliittymän läheisyyteen asetettava lisäksi opastaulu. Siihen merkitään tontin/ rakennuspaikan osoite ja omistaja / haltija, rakennukset, rakennus-, porras- ja huoneistotunnisteet, väestönsuojan sijainti ja pelastustie. Osoitemerkintöjen on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5 000 m². Vesihuoltoverkostoon liitettävissä olevan rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 3 000 m². Määräys ei koske ennen 30.8.1965 Lohjan rakennusjärjestyksen ja ennen 1.1.2002 Sammatin kunnan rakennusjärjestyksen voimaantuloa tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa. Mikäli rakennuspaikka ei tukeudu metsäalueilla olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön, tulee rakennuspaikan olla vähintään 10 000 m² Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 4.2 Rakentamisen määrä
10 (21) Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Vähintään 5000 m²:n rakennuspaikalle saa rakentaa myös sivuasunnon. Sivuasunnon tulee pääsääntöisesti hyödyntää päärakennuksen kanssa samoja teknisiä järjestelmiä ja tieliittymää. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m². Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerros-ala saa olla enintään 150 m². Alle 4500 m²:n laajuisen asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan kokonaiskerrosala ei kuitenkaan saa ylittää 10 % :a rakennuspaikan pinta-alasta. Sivuasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². Sivuasunto on sijoitettava pääasunnon yhteyteen tai pihapiiriin. Asuinrakennusten yhteen laskettu kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 300 m²:ä. Muuhun, kuin asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 400 m²:n suuruisen talousrakennuksen. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Kuivan maan lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksissa sovelletaan rantarakentamisen kohdan 5.2 rakennusoikeuksia. 4.3. Hevos-/ ponitallit, lantalat ja hevosten / ponien ulkoilualueet Uusia hevos- ja ponitalleja koskevat määräykset: Hevos- /ponitallin (1-3 eläintä) saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle. Sitä suuremmalle eläinmäärälle rakennuspaikan vaatima vähimmäiskoko arvioidaan tapauskohtaisesti. Tallin ja lantalan etäisyys naapurikiinteistön rajasta tulee pääsääntöisesti olla vähintään 50 metriä. Mikäli naapurikiinteistö on rakentamatonta metsäaluetta, jonka rakentamisen todennäköisyys on vähäinen, tai rakennusten ja rajan välissä on kiinteä näköeste, voidaan rakennukset sijoittaa naapurin kirjallisella suostumuksella lähemmäksi rajaa. Määräyksestä voidaan poiketa lisäksi, jos osayleiskaavassa on osoitettu naapurikiinteistölle rakennusoikeutta muualle. Kiinteät ulkotarhat ja laitumet on pääsääntöisesti sijoitettava ja hoidettava niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Lannat on poistettava kasvipeitteettömiltä alueilta.
11 (21) Kiinteiden ulkotarhojen sijoitus (voidaan soveltaa maanpinnan muotojen perusteella tai 2. kappaleessa esitettyjä lievennysmääräyksiä): - 20 metriä valtaojasta - 50 metriä naapurin asuinkiinteistön rajasta - 30-100 metriä talousvesikaivosta - 100 metriä vesistöstä (järvi, joki, puro) - ei vesistöön tai valtaojaan viettäville rinteille, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kiinteä ratsastuskenttä tulee sijoittaa pääsääntöisesti vähintään 20 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Laidun tulee pääsääntöisesti sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Kiinteän ratsastuskentän ja laitumen vähimmäisetäisyyttä naapurikiinteistön rajasta voidaan pienentää naapurin kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella. Rinnetarhojen käyttöä on rajoitettava talviaikoina. Ulkoilutarhojen valumavesien ja hulevesien käsittely tulee olla hallittua. Lantaloiden rakentamisessa ja lannan käsittelyssä tulee noudattaa nitraattiasetuksen (931/2000) määräyksiä. Kiinteä lantala mitoitetaan 12 m³:n määrälle kuivikelantaa / hevonen ja 8 m³:n määrälle kuivikelantaa / poni. Tilavuudesta voi vähentää laiduntamisajan (enintään 4 kk), mikäli eläimet pidetään kokonaan ulkona. Mikäli eläimet ovat yöt sisällä, varastointitilavuudesta voidaan vähentää puolet, eli kahden kuukauden lantamäärä. Lantalan tulee olla tiivispohjainen, kynnyksellinen / luiskallinen ja pääsääntöisesti katettu. Lantalan edustan tulee olla tiivispohjainen. Katetun lantalan ulkovuorauksen tulee olla harva ja aukollinen, jotta lantala tuulettuu riittävästi. Erityisistä syistä (mm. naapurit ovat kaukana eikä lähellä ole muita herkästi häiriintyviä kohteita) voidaan rakentaa avolantala. Pienillä hevos-/ponitalleilla lanta (lantaa kertyy vuosittain noin 20 m³) voidaan varastoida myös tiivispohjaisessa katetussa tilassa sijaitsevassa tai sadekausina irrallisella peitteellä katettavissa olevassa tiiviissä vaihtolavassa, joka tyhjennetään tarpeen mukaan ja toimitetaan asianmukaiseen lantavarastoon tai suoraan hyötykäyttöön. Hevos-/ponitalli, tarhat ja laidunalueet tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan mahdollisimman kauas vilkasliikenteisistä teistä. Tarhat ja laitumet on aidattava riittävän lujalla, korkealla ja tarkoituksenmukaisesta materiaalista rakennetulla aidalla.
12 (21) 4.4. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttö-tarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2,0 metriä keskiveden korkeudesta edellyttäen, että jätevesien käsittely voidaan järjestää siten, että imeytyskenttä sijoitetaan tulva-alueen yläpuolelle. Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Em. etäisyysvaatimus ei koske venevajaa. 5.2. Rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-alueella rakennuspaikalla saa rakentaa yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 150 m². Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m² ja talousrakennusten kerrosala yhteensä enintään 75 m². Samalla rakennuspaikalla saa olla enintään 4 rakennusta / rakennelmaa. Alle 4 500 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,05 mukaan. Loma-asunnon osuus saa olla enintään 2/3 rakennusoikeudesta. Erityisestä syystä samaan pihapiiriin saa rakentaa toisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 50 m². Loma-asuntojen yhteinen kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 150 m².
13 (21) 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Koko Lohjan kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan edellytysten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi mitä luvan edellytyksissä muutoin säädetään. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään erikseen MRL:n 72 :ssä. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Vesihuoltoverkoston ulkopuolella rakentajan on varmistuttava talousveden riittävyydestä ja laadusta. Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Jätevesien käsittely Viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (196/2011), Valtioneuvoston jätevesiasetuksen ja Lohjan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Rakennusluvan tai jätevesijärjestelmän uusimista koskevan toimenpideluvan yhteydessä tulee olla asianmukainen jätevesijärjestelmän suunnitelma. Jätevesien käsittely- ja johtamistavan valinnassa tulee rakennuspaikan koon lisäksi ottaa huomioon ympäröivä asutus, vedenhankinta, maanpinnan muodot, maaperän laatu, jätevesijärjestelmän toimintavarmuus, huollon tarve ja kokonaistaloudellisuus. Sade- ja sulamisvesien käsittely Sade- ja sulamisvedet tulee ensisijaisesti käsitellä suunnitellusti rakennuspaikalla. Mikäli sade- ja sulamisvesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, on ne johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä sadevesiviemäriverkostoon tai sadevesiviemärin puuttuessa lasku- ja sivuojiin tai muulla tavalla pois rakennuspaikalta. Sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää selvitys sade- ja sulamisvesien käsittelystä ja johtamisesta. Erityismääräyksiä pohjavesialueilla Suunniteltaessa rakentamista pohjavesialueella on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tutkimus on liitettävä lupahakemuksen mukaan. Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueella on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.
14 (21) Maalämpöjärjestelmässä käytettävä lämpöneste ei saa olla haitallista pohjavesille. Pohjavesialueilla on pohjavesien pilaantumisvaaraa tai riskiä aiheuttavien piha-, paikoitus- ja teollisuusalueiden pintavedet johdettava pohjavesivyöhykkeen ulkopuolelle. I ja II luokan pohjavesialueilla puhdistettujen jätevesien johtaminen maaperään tai imeyttäminen maaperään on kielletty. Näillä alueilla kaikki jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Uudisrakentamisessa tämä tarkoittaa rakennuksen huolellista sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja käyttötarkoitukseen sopivia, terveellisiä sekä kestävän kehityksen mukaisia. Tavoitteena tulee olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutus. Rakennuksen sijoittamisessa on huomioitava ilmansuunnan vaikutus rakennuksen energiatalouteen. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen tai heikentää suojeltavan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Rakennettaessa liitekartan mukaisissa kulttuuriympäristöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden erityispiirteiden ja omaleimaisuuden säilyttämiseen. 9. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 9.1 Määräyksistä poikkeaminen 9.2 Voimaantulo Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä eikä vaikeuta kaavoitusta. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.5.2011. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Lohjan kaupungin 28.11.2001 hyväksytty rakennusjärjestys ja Sammatin kunnan 19.11.2002 hyväksytty rakennusjärjestys. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan luvun 5 vanhoja kaava-alueita koskevat lisämääräykset:
15 (21) LOHJAA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET ( 30 ) Asuntokerrostaloa (AK) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Liikerakennusta (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 31 ) Rivitalon tai muun kytketyn rakennuksen (AR) kerrosala saa olla AR I-alueilla enintään 25 prosenttia sekä AR I ½ ja AR ½ I alueilla enintään 30 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 32 ) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 2,5 metriä korkea. ( 33 ) Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3 000 m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 34 ) Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja. ( 35 ) Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 36 ) Teollisuus- tai varastorakennuksen (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. ( 37 ) Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 25 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan
16 (21) ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. ( 38 ) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulla (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueella saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari. ( 39 ) Kasvitarha-alueen (MK) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 5 000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa kasvihuoneita ja talousrakennuksia sekä yhden asunnon kutakin rakennuspaikan 2 500 m² kohden. ( 40 ) Ryhmäpuutarha-alueen (MR) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään yksi hehtaari ja saa rakennuspaikkaa käyttää ainoastaan kasvien kasvukautena. Rakennusten tulee olla yhdenmukaisia. Rakennuksen ala saa olla enintään 20 m² ja korkeus enintään kolme metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vartijan asunnon sekä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. ( 41 ) Loma-alueen (RL) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja loma-asuntoalueen (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään 5 000 m². Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon suoranaisesti liittyviä yksikerroksisia rakennuksia. Loma-alueelle tai loma-asuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 81-84 pykälän säännöksiä. SAMMATIN VANHAA ASEMAKAAVAA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Asuntokerrostaloa (AL), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3.5 metriä korkea. Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle.
17 (21) Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- ja muita liiketiloja. Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. --------------------------------- LOHJAN RAKENNUSJÄRJESTYKSESSÄ VIITATUT LAKIPYKÄLÄT 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 16 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 :ssä. 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.
18 (21) Kunta voi alueellista ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisemaarvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin määräyksen perusteena olleissa olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. Poikkeuksen myöntämisestä 1 ja 2 momentin rajoituksesta säädetään 23 luvussa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Jos hakemus 1 momentin rajoituksesta poikkeamiseen koskee aluetta, jonka omistusoikeus on siirtynyt hakijalle ennen 10 päivää toukokuuta 1996 ja jota koskevan kaavan laatimista ei ole kohtuullisessa ajassa pantu vireille maanomistajasta riippumattomasta syystä, lupaa ei ilman painavaa syytä saa evätä, jos rakennus tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön ja kunta puoltaa hakemusta eikä rakentaminen vaaranna luonnon tai maiseman arvoja. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. 126 Toimenpidelupa Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu tämän lain mukaiseen katusuunnitelmaan, maantielain (503/2005) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain (110/2007) mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. (2.2.2007/112) Edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
19 (21) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. (11.6.2004/476) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. (11.6.2004/476 2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUS 62 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen (rakennelma); 2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma); 3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite); 4) maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen (erillislaite); 5) suurehkon laiturin sillan tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentamisen (vesirajalaite); (22.6.2005/437) 6) muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen (säilytys- tai varastointialue); 7) rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide); 8) muun kuin maantielain (503/2005) 52 :ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide); (22.12.2005/1187)
20 (21) 9) rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen); 10) muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely); 11) asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely). Edellä 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 63 Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 :n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. 3. LUONNONSUOJELULAKI 29 Suojellut luontotyypit Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista luontotyypeistä 4. MUINAISMUISTOLAKI 1 Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. 2 Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: 1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; 2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä;
21 (21) 3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia; 4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat; 5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä; 6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; 7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit; 8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä 9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja. Tarkentavia ympäristöehtoja mm. ulkoilualueiden koosta, vähimmäisetäisyyksistä ja talvikäytöstä on annettu Ympäristöministeriön ohjeessa hevostallien ympäristönsuojelusta (YM:n moniste 121, 2003). Nitraattiasetus (931/2000).