SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa Tutkimushankkeen tavoitteena on tehdä soveltava empiirinen tutkimus yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä, niiden muutoksista sekä työpaikkakeskittymien synnystä, kasvusta ja mahdollisesta supistumisesta monikeskuksisessa aluerakenteessa.
Lähtökohtia & viitekehystä Yritystoiminnan sijoittuminen Seutujen välillä / sisällä / paikallisesti Liiketoiminnasta lähteväsijoittumislogiikka Sijainti yrityksen tuottavuuden ja kasvun kannalta Kuntien, seutujen & maakuntien näkökulma yritystoimintaan osin toisenlainen Liikennejärjestelmän, kaavoituksen, kiinteistömarkkinoiden rajoitukset Seudut toimintaympäristöinä Sijaintipaikkojen ominaisuudet liiketoiminnan kannalta Viitekehys Yritysten sijoittumisteoria (mm. Stahl, Revelle, Ottaviano, Thisse) Agglomeraation taloustiede (mm. Fujita, Venables, Krugman) Saavutettavuus liikenne tai kommunikaatioetäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt Seutujen sisäinen / sisäinen / kansainvälinen Henkilöliikenne, tavaraliikenne, tietoliikenne Asiakas / kommunikaatio /työvoima /logistiikkasaavutettavuus Keskittyminen Agglomeraatio taloudelliset toiminnot lähellä toisiaan etuja kuljetukselle ja kommunikaatiolle tuottavuus Skaalaedut Lokalisaatioedut Urbanisaatioedut Saavutettavuus ja keskittyminen rinnakkaiskäsitteitä saavutettavuus sisältää agglomeraation läheistyyden agglomeraatio sisältää saavutettavuuden merkittäviin toimijoihin.
Yritysten sijoittuminen Mittakaavaedut lokalisaatioedut urbanisaatioedut Yrityksen sisäiset Yritykselle ulkoiset Urbanisaatio edut (suuruus, monipuolisuus) Lokalisaatioedut (erikoistuminen) Mittakaavaedut Suuri markkina alue Yhteistyö / Kilpailu Yhteiset työmarkkinat Toimialojen välinen vuorovaikutus Erikoistuneet välituotteet ja palvelut Innovaatioiden leviäminen Informaatiovirrat Lähde: Heikki A. Loikkasen luentokalvo mukailtuna
Agglomeraation vaikutus tuottavuuteen eri toimialoilla Daniel Graham (2005, 2006) estimoi toimialakohtaisia tuottavuusjoustoja agglomeraation suhteen Tulokset kuvaavat, kuinka paljon tuottavuus nousee, kun saavutettavuus suureen keskittymään paranee tai keskittymä kasvaa Tulosten tulkinta: Esim. jos keskittymän koko kaksinkertaistuu (tai saavutettavuus suureen keskukseen paranee kaksinkertaiseksi), vaikutus tuottavuuteen on: rakentamisessa 7 % rah. & vakuutusalalla 24 % Toimiala Jousto Kaikki toimialat 0,12 Rakentaminen 0,07 Teollisuus 0,08 Informaatioteknologia 0,08 Kauppa & MaRa 0,15 Kiinteistöpalvelut 0,19 Kuljetus & tietoliikenne 0,22 Liike elämän palvelut 0,22 Rahoitus & vakuutus 0,24 Palvelusektori yhteensä 0,19
Toimialojen työllisyyden muutos 10 vuodessa 1998 2008 Kasvualoissa sekä keskittyviä että hajautuvia aloja Nopeimmin kasvanut liikeelämän palvelut joka on yksi voimakkaimmin keskittyvistä aloista sekä alueiden välillä että sisällä Rakentaminen, kotital. palvelut, metalliteoll, terv&sosl.palv ovat hajautuneesti sijoittuvia mutta nopeasti kasvaneita aloja Mineraalien kaivusta (kaivokset) tullut kasvuala! Supistuneet alat pääasiassa hajautuneesti sijoittuvia Paperiteollisuus, maatalous, elintarvike,
Huom. Helsingin sk ei kuviossa Tietojen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Seutukunnan koko (väestö) ja liike elämän palveluiden osuus (%) työpaikoista (%) 2007
Peruselinkeinojen osuus (%) työpaikoista 1998 ja työllisyyden muutos (%) 1998 2008 seutukunnittain Työllisyyden muutos, % Toimialan osuus, % Peruselinkeinot = alkutuotanto, elintarviketeollisuus, metsäteollisuus Tietojen lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito
Markkinapalveluiden osuus (%) työpaikoista 1998 ja työllisyyden muutos (%) 1998 2008 seutukunnittain Työllisyyden muutos, % Toimialan osuus, % Markkinapalvelut = kauppa, MaRa, liikenne, rahoitus, liike elämän palvelut Tietojen lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito
Seutukunnan koko (työpaikat) 1998 ja työllisyyden muutos (%) 1998 2008 Työllisyyden muutos, % Työpaikkojen määrä Huom. Helsingin sk ei kuviossa Tietojen lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito
Teollisuudella ja palveluilla on Suomessa vahva yhteys: erityisesti sähkö ja elektroniikkateollisuus ja kone ja laiteteollisuus sekä liike elämän palvelut Lähde: ETLA, Suhdanne 2010/2, Toimialakatsaus
Yritystoiminnan keskittyminen valtakunnallisesti ja kaupunkialueen sisäisesti Toimialojen valtakunnallisen ja kaupungin sisäisen keskittymisen välillä vahva korrelaatio mutta merkittäviä outlyereitä Palvelut keskittyvät enemmän kuin jalostus Alkutuotanto hajautuneinta Liike elämän palvelut ja muut erikoistuneet palvelut keskittyneimpiä sekä valtakunnallisesti että PKS:lla Teollisuudessa eroja Keskittyneitä: elektroniikka, sähkö, graafinen, kemia Hajautuneita: metalli, elintarvike, puutuote Hajautuneita mutta PKS:lla keskittyneitä: energia (voimalat), puutuote (?), paperi (pääkontt.) Valtakunnallisesti suhteellisen keskittyneitä mutta PKS:lla hajautuneita Maaliikenne, tukkukauppa Autokauppa Rakentaminen
Johtopäätöksiä Suomen aluekehitys Alkutuotannon ja perusteollisuuden työpaikkojen väheneminen maaseutualueiden ja teollisuuskaupunkien taantuminen Keskittyminen suurille kaupunkialueille selittyy suurelta osin keskittymishakuisten toimialojen kasvulla, erityisesti liike elämän palvelut Tasapainottavana tekijänä mm. alueellisesti tasaisesti jakautuvien sosiaali ja terveyspalveluiden sekä kaupan kasvu Vastavoimia: kaivostoiminta, puutuote, matkailu, luomutuotanto Teollisuuden ja palveluiden riippuvuus Teollisuustuotteissa palveluiden kontribuutio kasvaa Suomessa liike elämän palvelut riippuvaisia teollisuudesta Tuotannon ja palvelun maantieteellinen sijainti erkaantuneet tuotanto teollisissa keskittymissä Suomessa ja muissa maissa Palvelut palvelukeskittymissä Suomessa ja muissa maissa Verkostomainen erikokoisista keskuksista rakentuva aluerakenne on voimavara Suuria keskuksia ei kannata heikentää Suurten ja pienten keskusten vuorovaikutusta kannattaa vahvistaa, mm. saavutettavuus Aluekehittämisen pitää tukeutua kunkin alueen vahvuuksiin Vastavoimia kannattaa tukea