Vihreä tehtävä 2010-2014

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Valtuuskunta 28.11.2009 LIITE 3 Poliittinen ohjelma 2.0 Vihreä tehtävä 2010-2014 Sisällysluettelo Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto...1 Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta...3 Tieto, talous ja tekijäinoikeudet...4 Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia...5 Talous tasapainoon vihreillä veroilla...7 Vihreä verouudistus...7 Peruspalveluiden rahoitus...7 Ulkopolitiikka...8 Talousvaikeudet, ilmastokriisi ja väestön ikääntyminen tekevät poliittisesta lähitulevaisuudesta haasteellisen. Huoltosuhde heikkenee, samalla kun pitäisi kuluttaa vähemmän ja kasvattaa tuottavuutta. Ilmastopäästöt ja energiankulutus on saatettava pysyvästi laskevalle uralle, mutta sen ohessa on huolehdittava perusturvan, terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoituksesta. Tarvitaan vihreää politiikkaa. Vihreiden tavoitteena on oikeudenmukaisempi ja ekologisempi yhteiskunta, jossa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ja omaan elämäänsä, ja toteuttaa omia mahdollisuuksiaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kulutuksen, tuotannon, verotuksen ja työelämän vihreää peruskorjausta sekä tinkimätöntä työtä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja talousjärjestelmän inhimillisten vinoutumien poistamiseksi. Monipuolisempi ympäristö, parempi ilmasto Ilmastokriisi on kestämättömän elämäntavan kuumin, muttei ainut oire. Maapallon tarjoamat välttämättömät ekosysteemipalvelut kuten puhdas vesi, monimuotoinen luonto, leuto ilmakehä, kalakannat ja luonnonvarat ovat uhattuina. Vihreä politiikka huomioi luonnon ja ympäristön kestävyyden kaikkialla, puhutaan sitten työstä, asumisesta, kulutuksesta, liikkumisesta tai lämmityksestä. Tarvitsemme bioenergiaa, kotimaisella osaamisella tuotettua maalämpöä, tuulivoimaa, pellettejä, biokaasua ja metsähaketta. Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa. Myös pienten voimaloiden, esimerkiksi maatilojen biokaasulaitosten, on saatava myydä sähköä kantaverkkoon. Hajautettu tuotanto tuo sähkömarkkinoille kaivattua kilpailua. - Uusien pientalojen öljylämmitys ja suora sähkölämmitys on kiellettävä. - Vanhoja on korvattava lämpöpumpuilla, pelleteillä ym. Tähän on myönnettävä investointitukia. - Uusiutuvan energian koulutusta ja tutkimusta on lisättävä. - Investointitukia kokeellisille hankkeille on lisättävä. - Turpeenpoltosta on luovuttava - Uusien hiilivoimaloiden rakentamiselle on säädettävä kielto, tai ainakin erityislupamenettely - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on varmistettava 1

40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 - On panostettava perinnebiotooppeihin; miksi tuoda lampaita maapallon toiselta puolelta, kun villaa kasvaa myös kotimaassa, samalla kun eläimet parturoivat niittyjä päiväperhosten elinympäristöksi? Lisäksi tarvitsemme älykkäitä sähköverkkoja, jotka osaavat ottaa vastaan talomme katolla pyörivän tuulivoiman tuottaman hukkaenergian. Tarvitsemme lisää junia, jotka kulkevat nopeammin, ja tarvitsemme sähköautoja kattamaan kuljetustarpeen siellä, minne bussit ja junat eivät kulje. Vihreän talouden ja puhtaan teknologian alat ovat vahvassa kasvussa maailmalla. Valtiovallan tukemat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja raiteisiin luovat uusia työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia. Suomen on oltava vihreän talouden edelläkävijä. Vihreä talous on palveluvaltainen, energiatehokas ja säästeliäs. Se tuottaa parempaa elämää paremmassa ympäristössä. Uusi energiateknologia on vahvassa kasvussa maailmalla. Suomen pitää korkean teknologian maana olla johdossa tällä kasvualueella. Uusiutuvasta energiasta tulee sitä kannattavampaa, mitä useammat maat siirtyvät sitä käyttämään. Kotimaassa noudatettavien normien käyttöönottoa on ajettava myös EU:ssa. Suomen pitää säätää päästövähennyksiä aikatauluttava ilmastolaki, jossa selkeästi määritellään sitova neljän prosentin vuosittainen päästövähennysvaatimus. Tämä takaa, että pitkän aikavälin tavoitteet myös toteutuvat. Samalla on pyrittävä siihen, että ilmastolain tavoitteet muotoutuvat yleiseurooppalaiseksi normiksi. Energiatehokasta, mutta silti kannattavaa taloutta voidaan ja pitää edistää lukuisin käytännön toimin: - Kodinkoneiden energiankulutusnormit - Reaaliaikainen sähkön, veden ja lämmön kulutuksen mittaus joka kotiin - Matalaenergia- ja passiivitalot - Korjausrakentamisen energiatehokkuusnormit - Teollisuuden prosesseissa on edelleen kannattavia energiatehokkuusinvestointeja tekemättä - Älykäs sähköverkko tasaa kulutushuippuja ja vähentää varakapasiteetin tarvetta - Liikenneinvestointien pääosa on kohdistettava raiteisiin. Vihreän liikennepolitiikan tavoitteena on, että raideliikenne tekee Suomen sisäiset lentoreitit kannattamattomiksi. - Kaupunkiseuduilla tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja parantuva joukkoliikenne tekevät kävelystä, pyöräilystä ja raideliikenteestä suosituimman vaihtoehdon. - Kaupunkien ulkopuolella sähköautot ja muut vähäpäästöiset autot yleistyvät. Niiden kehitystyöhön ja käyttöönottoon tarvitaan julkista tukea. - Hitaasti hajoavan jätteen tuottaminen on tehtävä kannattamattomaksi, korjaaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys on taas tehtävä edulliseksi ja käteväksi. - Jätevero on ulotettava koskemaan yksityisiä kaatopaikkoja. Koko tuotanto on muutettava energiapihimmäksi. Tähän tulee kannustaa niin verotuksella kuin lisäämällä kuluttajien tietoisuutta ympäristövaikutuksista - esimerkiksi erilaisin pakkausmerkinnöin. Itämeren ja muiden vesistöjen suojelemiseksi on puututtava maatalouden päästöihin. Maataloutta on kannustettava nykyistä ekologisempaan tuotantoon. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää, mutta olemassa olevien voimaloiden toimintaa voidaan tehostaa. Joitakin virtavesiluonnon kannalta kaikkein haitallisimpia vesivoimaloita voidaan jopa purkaa. Eläinten oikeudet turvaavaa lainsäädäntöä on vahvistettava ja valvontaa tehostettava. Myös tuotantoeläimillä on oltava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhaus on 2

92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 siirtymäajan jälkeen kiellettävä. Vihreiden mielestä metsien rooli elinkeinona, energialähteenä ja virkistys- ja suojelualueina on yhdistettävissä. Laaja ojitus on muuttanut suomalaiset suot hiilinieluista päästöjen lähteiksi. Samalla on tuhottu laajoja ekosysteemejä. Uusia luonnontilaisia soita ei pidä enää ottaa turvetuotannon käyttöön. Jäljellä olevan suoluonnon suojelua on lisättävä ja ojitettuja soita on ennallistettava. Metsäenergian käyttöä tulee voimakkaasti lisätä ja hakevoimaloille on saatava syöttötariffit. Paperin käyttö maailmalla vähenee, samalla kun metsäteollisuus siirtää toimintaansa maihin, jossa raaka-aine kasvaa nopeammin. Metsätalouden kriisi pitää ratkaista siten, että tuotannon painopistettä siirretään vihreän metsäohjelman mukaisesti alkutuotannosta jalostukseen. Puunkäytön tavoitteena tulee olla monipuolistaminen ja jalostusasteen nosto: ei vain paperia, vaan myös kirjoja, lääkkeitä, biomuoveja, taloja ja huonekaluja. Metsien käytössä on siirryttävä mahdollisuuksien mukaan valikoivaan metsätalouteen, eli puun korjaamiseen eri ikäisenä, samalla niin, että metsien monimuotoisuus lisääntyy ja eliöstö voi paremmin. Metsistä pitää löytyä nykyistä enemmän mustikoita ja metsoja, vähemmän hakkuu-aukeita. Metsiensuojelua on lisättävä. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettava, että vähintään noin 10 prosenttia metsämaasta suojellaan myös Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi talousmetsät on palautettava nykyistä monimuotoisemmiksi. Maanomistajille on taattava suojelusta riittävä korvaus. Työ ja talous: Vihreä laatuyhteiskunta Niillä elämänalueilla, joilla valtion osallistuminen taloudelliseen toimintaan (esimerkiksi omistamalla yrityksiä) on mielekästä tai välttämätöntä, valtion on noudatettava selkeää omistajapolitiikkaa ja lähettävä siitä, että yritystoiminnalla pitää olla muitakin tavoitteita kuin omistajan vaurastuttaminen. Valtionyhtiöiden on huomioitava myös luontoarvot, työllisyys ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. Luonnonvarat ovat monella tavalla yhteisiä silloinkin, kun ne ovat yksityisessä omistuksessa, ja varsinkin silloin, kuin valtion omistama yritys hallinnoi niitä. Puut voivat olla yksityisomistuksessa, mutta maisema kuuluu kaikille. Teollisen määräyhteiskunnan sijaan tarvitsemme pienien ja keskisuurten yritysten varaan rakentuvan vihreän laatuyhteiskunnan. Tavaroita tarvitaan vähemmän, jos ne ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Kertakäyttötavaroiden sijaan tarvitsemme kierrätystä ja kestävyyttä. Yrittäjien sosiaaliturvasta on huolehdittava, samalla kun on huomioitava että on sellaisiakin yrityksiä, joissa yrittäjä toimii osa-aikaisesti, saaden osan elannostaan muualta. Yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettava keventämällä byrokratiaa ja yksinkertaistamalla pienimpien yritysten kirjanpitoa. Näin myös monen maahanmuuttajan alkutaival helpottuu, samalla kun kulmabaarissa tarjotaan maukkaampaa tofua, Talouselämän muutokset heijastuvat työelämään monin tavoin. Elinikäiset työsuhteet vähenevät, samalla kun lyhytkestoiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat muuttumassa yhä tyypillisemmiksi. Vihreiden perustulomallin tavoitteena on uudistaa perusturvaa siten, että se vastaa nykyaikaisia työelämän käytäntöjä. Perustulo takaa kannustavalla tavalla kaikille minimitoimeentulon, ja sopii ratkaisuksi paitsi kaupunkien epätyypillistyville työmarkkinoille, myös maaseudulle, jossa toimeentulo koostuu useista pienistä puroista, kuten viljelystä, metsätaloudesta, matkailusta, 3

142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 käsitöistä ja tulevaisuudessa myös hajautetusta energiantuotannosta. Lisäksi uuden työn tekijöiden oikeuksia on kehitettävä muillakin tavoilla. Nykyinen järjestelmä kaipaa mielestämme ainakin seuraavia uudistuksia: - Perusturvan yhtenäistäminen - Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus, ettei toimeentulotukea tarvitse käyttää tarveharkintaisena piiloperustulona. Tukia on nostettava, vaikka ei olisikaan samalla varaa nostaa ansioturvaa - Puolison tulojen vaikutuksen purkaminen erilaisiin etuuksiin - Toimeentulotuen saamiseen liittyvän kontrollin purkaminen - Toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirrettävä kunnilta Kelaan - Karenssiajoista luopuminen ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen siten, että minkä tahansa työn vastaanottaminen on tuntuvasti kannattavampaa kuin nykyisin - Ansiosidonnaiselle pitää päästä nykyistä lyhyemmällä työpätkällä - Perusturvan uudistuksen lisäksi myös työlainsäädäntöä on päivitettävä ajan tasalle. Työnantajien on liian helppoa kiertää työntekijöille taattuja oikeuksia käyttämällä epäsäännöllistä työvoimaa, joilla näitä oikeuksia ei ole - Myös palkkioista on maksettava eläkkeet - Varallaolokorvaukset tapauksissa, joissa työn teettäjä odottaa työntekijän olevan käytettävissä tarvittaessa - Perusturvaa on kehitettävä siten, että ihmisten siirtyessä elämäntilanteesta toiseen tuet eivät katkea - Sijaisille, osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille sekä apurahalla eläville mahdollisimman samanlaiset edut kuin kiinteässä kuin työsuhteessa oleville - Alihankkijoille on pitkäkestoisemmissa yhteistyösuhteissa taattava sama turva kuin vakinaiselle työvoimalle - Vihreiden on pyrittävä aktivoitumaan myös ay-liikkeessä, ja samalla pyrittävä vaikuttamaan niihin sisältäpäin siten, että vihreät uudistukset saavat lisää kannatusta. Vihreässä Suomessa hyvinvointi ulottuu myös taajamien ulkopuolelle. Puhdas luonto ja elävä maaseutu tarjoavat hyvät edellytykset luontomatkailulle ja seikkailulomille, luomutuotanto ja erikoistunut maataloustuotanto tarjoavat lähiruokaa taajamiin ja hajautettu energiatuotanto työllistää jatkossa yhä useampia. Vihreiden pienyrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka ja perustulo mahdollistavat elämän myös pienemmissä kunnissa, ja hajautettu ekologinen energiatuotanto tarjoaa uusia ansaintamahdollisuuksia myös ratikkareittien ulkopuolella. Konkreettisia aluepoliittisia keinoja ovat - Nopeat ratayhteydet - Nopeat tietoliikenneyhteydet - Hajautettu energiantuotanto - Alueiden omien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen hajasijoituksen sijasta Tieto, talous ja tekijäinoikeudet Tiedon avoin saatavuus on demokratian paras tae. Sen vuoksi tiedon on oltavat mahdollisimman laajalti kaikkien saatavissa. Kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet on taattava myös digitaalisessa ympäristössä. Aineettomat oikeudet ovat monellakin tavalla uuden yhteiskunnan politiikan keskiössä. Ne määrittävät työn, teoksen tai keksinnön tekijän oikeudet työnsä tuloksiin ja samalla asettavat puitteet alihankintaketjujen toiminnalle. 4

192 193 194 195 196 197 198 199 200 Työsuhteiden epätyypillistyessä aineettomat oikeudet muodostavat kentän, jolla työntekijä ja työnantaja keskustelevat eduistaan. Oikeuksista sovittaessa on varmistettava sekä tekijän oikeudet, kuluttajan mahdollisuudet, että tietotalouden toimintaedellytykset. Aineettomat oikeudet jakautuvat patentti- ja tekijäinoikeuksiin. Patentit suojelevat keksintöjä, tekijäinoikeudet teoksia. Lainsäädäntö laahaa kuitenkin tietoyhteiskunnan verran ajastaan jäljessä, sillä teosoikeuksissa taideteokset ja kaupallisiksi tuotteiksi tarkoitetut tietokoneohjelmat ovat samalla viivalla. Vihreiden ehdotus toimivammaksi jaotteluksi on: 201 202 1. Patenttioikeudet, kuten nykyisin, rajattuna kuitenkin niin, ettei eloperäisiä yhdistelmiä voi patentoida (esim. geenipatentit) - Patentin voimassaoloaikaa pitää lyhentää, jos patentoitu keksintö ei päädy tuotantoon. Näin voidaan estää esimerkiksi lääketutkimuksessa yleinen miinoittaminen, jossa tietyn kohteen ympäriltä patentoidaan kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät kilpailijat pääse edistämään omia tutkimuksiaan. - Tietyissä tilanteissa patenttioikeudet on voitava myös murtaa, kuten silloin, kun jonkun maan kansalaisten terveys tai elämä on uhattuna ja patenttioikeudet tekevät lääkkeiden saamisen mahdottomaksi. 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 2. Innovaatio-oikeudet, joihin lukeutuvat kaupallisesti hyödynnettävät teokset, kuten ohjelmistot, sekä sellaiset patenttioikeuksien piiriin lukeutuneet keksinnöt, jotka eivät vaadi erillistä valmistusta - Innovaatio-oikeuksien voimassaoloaika on lyhyt - Työsuhdeolettaman voimassaolo on rajoitettava vain innovaatio-oikeuksiin 3. Teosoikeudet, jotka kattavat erilaiset taiteellista työtä edellyttävät ainutkertaiset teokset, journalistiset tuotteet sekä käsityöläisten valmistamat esineet. Teoksien oikeuksia ei voi siirtää toiselle eikä niitä voida esittää ilman tekijän lupaa - Poikkeuksena kollektiiviseen muistiin olennaisesti liittyvät arkistot, kuten aiemmin esitetyt tvohjelmat ja jo julkaistut sanomalehtien numerot, joiden esittäminen netissä on vapaata elleivät tekijät erikseen kiellä esittämistä - Teosoikeudet voidaan säätää ikuisiksi, mutta kuitenkin niin, että tekijän kuoltua ne siirtyvät julkiselle taholle, joka palauttaa saamansa tekijäinoikeuskorvaukset taiteellisen tuotannon rahoittamiseen 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 Ihmiset: Enemmän ja parempia vuosia Vihreän politiikan tavoitteena on laadukkaampi elämä paremmassa ympäristössä ja lempeämmässä yhteiskunnassa. Se edellyttää eri ikävaiheiden parempaa resurssointia, yhteiskunnallisen, sukupuolisen ja etnisen tasa-arvon kehittämistä ja erityisryhmien tehokasta tukemista. Jokaisen on iästään ja taustastaan riippumatta voitava toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, vaikuttaa itse omaan kohtaloonsa ja elää täyttä elämää. Valtion- ja kuntatalouden säästöjä säästöjä ei saa aloittaa lapsista ja nuorista. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää köyhyydessä, eikä vanhempien tulotaso saa vaikuttaa siihen, minkälaiset mahdollisuudet kasvavalle lapselle aukeavat. Tarvitaan - - Lapsiperheiden kohdennettua tukemista - Lisää hiekkaa ja nurmikkoa, vähemmän asvalttia - Eri päivähoitomuotojen tutkimista ja kokeilemista - Uusia ja parempia tapoja työn ja perheen yhdistämiseen 5

242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 - Epätyypillisissä työsuhteissa olevien vanhempien tukemista lapsen sairastaessa - Autoilun rajoittamista alueilla, joilla asuu paljon lapsia - Pienempiä opetus- ja päivähoitoryhmiä, joista on säädettävä lailla - Yksinhuoltajien kannustavaa tukemista siten, että myös työssäkäynti kannattaa - Etävanhempien aseman arviointia ja tukemista Koulutus on suunniteltava siten, että se avartaa mahdollisuuksia valita, mutta ei pakota siihen. Tulevasta taloudellisesta menestyksestä ei saa joutua kantamaan vastuuta jo peruskoululaisena. Erityisnuorisotyöhön on panostettava paitsi nuorten itsensä takia, myös siksi, että jos pienempiin ongelmiin voidaan puuttua, isompia ei välttämättä tule. On paljon halvempaa panostaa ennalta ehkäisevään nuorisopsykiatriaan nyt kuin hoitaa raskaita mielenterveysongelmia myöhemmin. Samaa periaatetta on noudatettava kaikessa terveydenhuollossa myös muiden ikäryhmien osalta. Säästäminen ennalta ehkäisevässä hoidossa lisää kustannuksia varsinaisessa terveyshuollossa. Suukirurgia on paljon kalliimpaa kuin hampaiden paikkaaminen ajoissa. On mielekkäämpää ja edullisempaa hoitaa terveyttä, kuin lisääntyviä sairauksia. Peruskouluissa voidaan luopua toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta. Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta on luovuttava monipuolisen erilaisten katsomuksien perusteita valottavan opetuksen hyväksi. Koulutuksessa on keskityttävä yleissivistäviin päämääriin ja täysivaltaisen kansalaisuuden kannalta välttämättömien tietojen ja taitojen hallintaan ammatillisten valmiuksien kehittämisen lisäksi. Korkeakouluissa on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, tutkimukseen ja opetukseen, kasvavan hallinnoinnin sijasta. Uudet ihmiskuntaa hyödyttävät innovaatiot eivät synny laitoskokouksissa, vaan laboratorioissa, kirjastoissa ja kammioissa. Hallinnon määrärahoja on leikattava perustutkimuksen hyväksi. Vanhustenhoidossa on pyrittävä siihen, että ihmisen toimijuus säilyy elämä loppumetreille saakka. Kotipaikkakunta ei saa vaikuttaa vanhenevan ihmisen tarvitseman hoidon laatuun. Yli 85- vuotiaiden ihmisten hoitokulut on siirrettävä kunnilta valtiolle. Kuntien ja valtion työnjako on muutenkin avattava kriittiselle tarkastelulle. Katsomusten markkinoilla vihreät noudattavat sallivaa linjaa. Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti ja valtion erityissuhde kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan on lopetettava. Kuitenkaan väärän suvaitsevaisuuden nimissä ei tule hyväksyä ihmisoikeuksien loukkaamista, ja kaikilta tulee vaatia yhtäläistä muiden arvostamista. Sukupuolten vastakkainasetteluiden aika on ohi. Tilalle tarvitaan aitoa samanarvoisuutta: se on sukupuolten yhteisen edun mukaista. Miesten ja naisten on hyvä tarkastella asioita myös toistensa tulokulmasta. Vanhemmuuden kustannukset on jaettavat tasapuolisemmin eri työnantajien kesken, ja vanhempainvapaalle jääminen on oltava oikeus sukupuoleen katsomatta. Konkreettisena päämääränä vihreät ajavat 5+5+5 mallia. Vihreät kannattavat sukupuolineutraalia avioliittolakia, ja muidenkin sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuvien erotteluiden purkamista. Lapsi ei perusta kehitystään vanhempien sukupuolelle, vaan saamalleen rakkaudelle. Vähemmistöpolitiikassa vihreät lähtevät siitä, että enemmistöä ei ole. Eri lähtökohdista ja taustoista tulevien ihmisten on voitava kokea itsensä samanarvoisiksi muiden kanssa. Tarvitsemme matalampia kynnyksiä, avarampia käsityksiä ja parempaa maahanmuuttajien 6

294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 kotouttamispolitiikkaa. Talous tasapainoon vihreillä veroilla Vihreä verouudistus Väestön ikääntyminen ja talouskriisin aiheuttama velkaantuminen kuormittavat valtiontaloutta tulevina vuosikymmeninä. Taloudessa pitää pyrkiä tasapainoon ekologisista tavoitteista tinkimättä. Vihreän verouudistuksen tavoitteena on tehdä ekologisesta elämästä myös taloudellisesti houkuttelevaa, ja samalla huolehtia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta valtiontalouden tasapainoa unohtamatta. Verotus pitää kohdentaa uudella tavalla, siirtämällä verotuksen painopistettä työstä kulutukseen ja ekologisiin haittoihin. Käytössä oleva progressiivinen verotus on tärkein tapa tasoittaa tuloeroja ja lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työn verotuksen keventyessä kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi on syytä harkita. Pienimmät tulot pitää vapauttaa veroista. Se voidaan rahoittaa kiristämällä pääomaverotusta. Verotuksen suuntaaminen luonnonvarojen kulutukseen ja luonnon kuormittamiseen on ekologisen rakennemuutoksen keskeinen väline. Täsmällisempiä keinoja ovat - Autoverotuksen korottaminen ja sen kohdentaminen auton käyttöön ja autokohtaisiin päästöihin - Ruuhkamaksut isoimmissa asutuskeskuksissa - Kiinteistövero on porrastettava sijainnin ja asumisen ekotehokkuuden mukaan - Ajan, paikan ja auton päästötason mukaan porrastetut tienkäyttömaksut, jotka perustuvat paikannukseen - Sähköveron määräytyminen kulutuksen mukaan Peruspalveluiden rahoitus Suurten ikäluokkien eläköitymisen, ekologisten haasteiden ja finanssikriisin johdosta julkinen talous on kovilla. Vajeen kattamiseen on useita keinoja: - Tuloverotuksen progressiivisuuden ulottaminen myös pääomaveroihin - Listaamattomien yritysten osinkojen verovapauden poistaminen - Kiinteistöveron asteittainen korottaminen on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa laajentaa veropohjaa, sillä vero määräytyy omaisuuden määrän mukaan toisin kuin kunnallisvero, joka on kaikille sama. Nykyisellään kiinteistöveron taso on kunnasta riippuen vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % kiinteistön arvosta. Haarukka pitää nostaa välille 0,7-1,0%, jolloin vero on edelleen alempi kuin esimerkiksi Tanskassa, mutta yleistä kansainvälistä tasoa. - Arvolisäveron uudistaminen siten, että sen kokonaistuotto nousee. - Operaattoreilta kerättävä tietoliikennevero, jonka tuotoista pitää maksaa myös korvauksia netissä leviävien teosten tekijöille Veropohjaa voidaan laajentaa myös veronkiertoa torjumalla: - Eurooppalaiset verokilpailun vähentäminen - Veroparatiiseista käsin toimivien yritysten rangaistusverotus kotimaassa ja niiden 7

341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 sulkemiseen pyrkiminen EU:ssa - Verovähennysten vähentäminen - Käännetty alv, joka siirtää vastuun arvonlisäveron suorittamisesta aliurakoitsijoilta ketjun yläpäähän Yritysten on voitava halutessaan korvamerkitä seurakunnille maksettava osa yhteisöverosta valitsemalleen uskonnolliselle yhteisölle tai kehitysyhteistyöhön. Ulkopolitiikka Vihreät eivät ole viemässä Suomea Natoon. Sotilaallisten kysymysten sijasta ulkopolitiikassa tulee painottaa ilmasto-, energia-, vesi- ja talouskriisien torjuntaa yhdessä kaikkien osallisten kesken. Kriisinhallinnassa tärkein yhteistyöjärjestö on YK. Operaatioihin osallistuttaessa on huolellisesti pohdittava, missä apua tarvitaan eniten, ja missä Suomen panoksella voidaan saada jotain todella aikaiseksi. Tärkeintä on kohdealueen tarve saada apua. Sitä tarvitaan erityisesti Afrikan sarven alueella, Afganistanissa taas koko käynnissä oleva operaatio pitäisi lopettaa ja keskittää voimavarat neuvotteluiden käynnistämiseen kriisin kaikkien osapuolien kesken. Suomen on toimittava aktiivisena kumppanina kehitysyhteistyöhankkeissa, joiden tavoitteena on aina oltava paikallisten ihmisten etu ja globaali oikeudenmukaisuus, oman vientiteollisuuden piilotukemisen sijasta. Toinen kehitysyhteistyön painopiste on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, johon kehittyvät maat tarvitsevat tukea. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää myös aktiivisia toimia reilun kaupan hyväksi. Kolmannen maailman tuotanto on suljettu tullimuurin taakse, samalla kun vauraat länsimaat saavat upottaa omaa ylijäämäänsä kehitysmaihin tullitta. Asetelman pitäisi olla päinvastainen. Perinteistä kehitysyhteistyötäkin tarvitaan. Määrärahat pitää nostaa vähintäänkin tavoitetasolle, 0,7 %:iin bkt:sta, jo seuraavalla hallituskaudella. Kansainvälisen kaupan ja rahoituksen sääntöjä on selkeytettävä vähinäänkin niin, että ne ovat samat kaikille. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää, niiden kansainvälistä valvontaa on tehostettava. Talousliittojen ulkopuolisten maiden vakautta voidaan tukea valuuttakauppaa sääntelevällä kansainvälisellä verolla. Maanpuolustus perustuu Suomessa asevelvollisuudelle. Asevelvollisuus on syytä muuttaa miehiä ja naisia yhtäläisesti koskevaksi kansalaispalveluksi. Palvelusta suorittavien määrä pitää suhteuttaa ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin ja siviiliyhteiskunnan tarpeisiin. Ei ole mielekästä varautua laajaan rintamasotaan, jos vihollisia ei ole näköpiirissä. Palvelusvelvollisten työpanosta voidaan aivan yhtä hyvin hyödyntää vanhustenhoidossa, ja muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. 8