SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2006 N:o 259 266 SISÄLLYS N:o Sivu 259 Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 797 260 Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n muuttamisesta... 800 261 Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkapuvusta ja rajavartiomiehen tunnuksesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 11 :n muuttamisesta... 801 262 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa... 802 263 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 803 264 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2006... 809 265 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 kansallisen kotieläintuen ennakon maksatuksesta... 810 266 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2005 emolehmäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 sonni- ja härkäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 laajaperäistämispalkkion, vuoden 2005 teurastuspalkkion ja lisätuen loppuosan sekä vuoden 2005 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta... 811 N:o 259 Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan rajavartiolaitoksesta 25 päivänä elokuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 2 :n 2 momentin 12 kohta, 6 :n 1 momentti, 8, 22 ja 28, 29 :n 2 ja 3 momentti sekä 32 ja 35 seuraavasti: 2 Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät Rajavartiolaitoksessa rajavartiolaitoksen päällikkö: 12) antaa määräyksen rajavartiomieheksi rajavartiolaitoksen apulaispäällikköä lukuun ottamatta sellaiselle virkamiehelle, joka ei ole hallintoyksikön päällikön alainen. 6 Rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestys Rajavartiolaitoksen esikunnan yksiköiden tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolai- 44 2006 895029
798 N:o 259 toksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. 8 Asiavaltuus ja valtuutus Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäälliköllä ja hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä sekä rajavartiolaitoksen esikunnan ylitarkastajalla on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Markkinaoikeuden käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset. Rajavartiolaitoksen esikunta voi enintään vuodeksi valtuuttaa hallintoyksikön komentajan tai johtajan taikka tämän määräämän rajavartiolaitokselle kuuluvissa: 1) yksinkertaisissa tai vähäisissä asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa sekä käyttämään niissä puhevaltaa; 2) yksinkertaisissa ja selvissä kiinteistötoimituksissa ja huoneenvuokra-asioissa valvomaan valtion etua ja oikeutta sekä käyttämään niissä puhevaltaa. Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikkö voi valtuuttaa määräämänsä henkilön käyttämään valtion puhevaltaa rajavartiolaitokselle kuuluvassa yksittäisessä asiassa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa. 22 Määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimittäminen Virkaan tai virkasuhteeseen enintään vuoden määräajaksi nimittää hallintoyksikön päällikkö. Virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää se viranomainen, joka nimittää virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää kuitenkin valtioneuvosto. 28 Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset Opistoupseerin kelpoisuusvaatimuksena on opistoupseerin tutkinto taikka toimiupseerin alempi tai ylempi virkatutkinto. 29 Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset Vanhemman rajavartijan ja vanhemman merivartijan kelpoisuusvaatimuksena on rajavartijan tai merivartijan peruskurssin suorittaminen sekä käytännön kokemus nuoremman rajavartijan tai nuoremman merivartijan tehtävistä. Ylirajavartijan ja ylimerivartijan kelpoisuusvaatimuksena on jatkokurssin suorittaminen sekä käytännön kokemus vanhemman rajavartijan tai vanhemman merivartijan tehtävistä. 32 Virkavapaus ja lomauttaminen Jollei muuta säädetä, virkavapaudesta ja lomauttamisesta päättää: 1) sisäasiainministeri erittelyviran osalta; 2) rajavartiolaitoksen päällikkö hallintoyksikön päällikön sekä rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön viran osalta; 3) hallintoyksikön päällikkö muun kuin edellä mainitun viran osalta. 35 Lentäjän koulutusta edellyttävät tehtävät Lentäjän koulutusta edellyttäviä 34 :n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ovat lento-
N:o 259 799 toiminnan johtaja, lennonopettaja, tarkastuslentäjä, lentueen päällikkö, lentueen varapäällikkö, lentueupseeri, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö, ilmaaluksen perämies ja ilma-aluksen ohjaaja. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2006. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Hallitusneuvos Tomi Vuori
800 N:o 260 Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan 25 päivänä elokuuta 2005 rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen (652/2005) 9 :n 2 momentti seuraavasti: 9 Kansainväliset rajanylityspaikat vesiliikenteessä Kansainvälisiä rajanylityspaikkoja huvialuksille ovat Enskärin, Glosholmenin, Haapasaaren, Hangon, Hiittisten, Jussarön, Kalajoen, Kokkolan, Kotkan, Kummelgrundin, Kökarin, Maarianhaminan, Nauvon, Orrengrundin, Pirttisaaren, Porin, Porkkalan, Raahen, Rauman, Storklubbin, Suomenlinnan, Susiluodon, Valassaarten, Vallgrundin ja Virpiniemen merivartioasemat, Santio sekä Kaskisten, Kemin, Nuijamaan, Pietarsaaren ja Uudenkaupungin satamat. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Hallitusneuvos Tomi Vuori
801 N:o 261 Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkapuvusta ja rajavartiomiehen tunnuksesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen virkapuvusta ja rajavartiomiehen tunnuksesta 25 päivänä elokuuta 2005 annetun sisäasiainministeriön asetuksen (654/2005) 11 seuraavasti: 11 Asustetta, jota tämän asetuksen voimaan tullessa saa käyttää virkapukuna, vaikka se ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, saa käyttää virkapukuna 31 päivään joulukuuta 2010 saakka. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2006. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Hallitusneuvos Tomi Vuori
802 N:o 262 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 7 :n nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön neuvoston direktiivin 90/642/ETY muuttamisesta siinä vahvistettujen etofumesaatin, lambdasyhalotriinin, metomyylin, pymetrotsiinin ja tiabendatsolin jäämien enimmäismäärien osalta 25 päivänä lokakuuta 2005 annettu komission direktiivi 2005/74/EY. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä huhtikuuta 2006. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2006 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Vesa Tuomaala Komission direktiivi 2005/74/EY (32005L0074); EYVL N:o L 282; 26.10.2005, s. 9
803 N:o 263 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (646/2000) 32 :n 1 ja 2 momentti, liitteen 1 osan A kappale 3, liitteen 1 osan C kappaleet 1 ja 2, liitteen 1 osan E kappale 1, liitteen 1 osan F kappaleet 1, 3 5, 9 ja 10, liitteen 2 osa B, sellaisina kuin niistä ovat 32 :n 1 momentti asetuksessa 398/2002, 32 :n 2 momentti, liitteen 1 osan A kappale 3 ja liitteen 1 osan F kappale 5 asetuksessa 463/2001, liitteen 1 osan C kappaleet 1 ja 2 ja liitteen 1 osan E kappale 1 asetuksessa 786/2002 ja liitteen 2 osa B asetuksessa 328/2005, seuraavasti: 32 Tuen maksaminen Tuen maksamisen edellytyksenä on, että kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitettujen kasvien istutus tai kylvö tehdään viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Edellisestä poiketen voidaan tämän jälkeen kylvettäville, satoa kyseisenä vuonna tuottaville, 33 :ssä tarkoitetun ryhmän 1 puutarhakasveille maksaa tuki, jos lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään kesäkuun 30 päivänä. Jos esikasvia ei kylvetä, tästä on ilmoitettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin kyseiselle lohkolle ei makseta perus- ja lisätoimenpiteiden tukea. Esikasvia ei kuitenkaan vaadita ja tuki voidaan maksaa, jos kyseessä on salaattikasvit, kiinankaali, kukkakaali tai parsakaali. Viherlannoitusnurmilohkolle, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään syksyllä korjaamatta ja hyödynnetään seuraavan viljelykasvin lannoitteena, voidaan maksaa ympäristötukea. Sanottuna vuonna sadon voi myös korjata kyseessä olevalta lohkolta. Tällaisia viljelykiertoja ovat esimerkiksi virnan viljely viherlannoitteeksi sekä perunan ja apilan vuoroviljely. Viljelijän tehtävänä on pyydettäessä osoittaa viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava tukihakemuslomakkeella tai niiden on käytävä ilmi tilalla pidetyistä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. Kaksivuotinen viherlannoitus on mahdollista toteuttaa myös siten, että
804 N:o 263 kyseinen ala ilmoitetaan jompana kumpana vuonna tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduksi kesannointioikeusalaksi ja toisena vuonna nurmeksi, jonka sato korjataan asianmukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä huhtikuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Suvi Ruuska
N:o 263 805 Liite 1 Osa A Peltokasvien peruslannoitus Avokesantolohkon, muokkaamattoman kesantolohkon ja yksivuotisen viherkesantolohkon lannoitus on kielletty. Perustettaessa monivuotinen viherkesanto, viljelemätön peltoala, jonka osalta noudatetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä ja jolta ei korjata satoa tai viherlannoitusnurmi sille voidaan käyttää perustamisen yhteydessä typpeä enintään 50 kg/ha ja fosforia enintään 10 kg/ha. Viljeltäessä tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoidulla kesannointioikeusalalla tai viljelemättömällä peltoalalla, jonka osalta noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, tilatukiasetuksessa sallittua kasvia, siten, että viljellyltä alalta korjataan sato, kyseistä kasvia voidaan lannoittaa siten kun kyseisen kasvin lannoitustasosta on säädetty. Osa C Pientareet ja suojakaistat Viljelijän on jätettävä valtaojien varsille vähintään yhden metrin levyiset monivuotisen kasvillisuuden peittämät pientareet. Piennarta ei tarvitse niittää. Jos se niitetään, niitettyä kasvillisuutta ei ole välttämätöntä korjata pois, mutta sen saa käyttää hyödyksi. Pientareen laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduksi kesannointioikeusalaksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää lukuun ottamatta kyseisellä lohkolla olevaa piennarta, jolta niitetty kasvillisuus voidaan kerätä levitettäväksi muualle kesantolohkolla. Piennar kuuluu siihen kasvulohkoon, jolla se sijaitsee. Yli kolme metriä leveästä pientareesta on muodostettava oma kasvulohko. Viljelijän on perustettava purojen ja muiden vesistöjen varsilla sijaitseville pelloille vähintään keskimäärin kolme metriä leveät, monivuotisen kasvillisuuden peittämät suojakaistat. Suojakaistaa ei ole välttämätöntä niittää. Jos se niitetään, niitetty kasvillisuus on kerättävä pois kaistalta ja sen saa käyttää hyödyksi. Suojakaistan laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduksi kesannointioikeusalaksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää lukuun ottamatta kyseisellä lohkolla olevaa suojakaistaa, jolta niitetty kasvillisuus voidaan kerätä levitettäväksi muualle kesantolohkolla. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko. 2 895029/44
806 N:o 263 Osa E Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Kasvipeitteiseksi hyväksytään seuraavat kasvit ja alueet: 1) ruis ja ruisvehnä sekä syysvehnä, myös syyskylvöinen spelttivehnä, jos se on kylvetty sääoloiltaan normaalina vuonna ennen 10 päivää syyskuuta, sekä syysrypsi ja -rapsi; 2) nurmi, ruokohelpi ja monivuotinen viherkesanto, joka on perustettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, suojakaistat ja suojavyöhykkeet; 3) monivuotiset marjat ja hedelmäpuut, kun ne täyttävät 1 liitteen J-osassa tarkoitetut kasvutiheysvaatimukset, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit ja maustekasvit sekä lääkekasvit; 4) viljan, öljykasvien ja kuitupellavan sänki, joka muokataan keväällä; 5) keväällä korjattava kuitupellava ja kuituhamppu; 6) kerääjä- ja aluskasvien viljely, jossa tarkoituksena on varsinaiselta viljelykasvilta hyödyntämättä jääneiden ravinteiden käyttö ja jossa kasvit kynnetään tai muokataan mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä; 7) sokerijuurikaspellot, kun niissä on riittävät, ympäristötuen mukaiset pientareet ja suojakaistat; 8) maisema- tai monimuotoisuuspelto tai riistalaidun, jonka sato jätetään korjaamatta talven ajaksi; ja 9) suorakylvö sänkeen Osa F Maatilan monimuotoisuuskohteet Viljelijän on perustettava pellolle tai tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoidulle kesannointioikeusalalle 5-vuotiseksi sitoumusajaksi riistalaidun-, maisema- tai monimuotoisuuspeltoja vähintään viidelle prosentille ensimmäisenä sitoumusvuonna tukikelpoiseksi haettujen peruslohkojen pinta-alasta, mutta kuitenkin vähintään 0,5 hehtaarille. Riistalaidun, maisema- ja monimuotoisuuspellot on perustettava ensimmäisenä sitoumusvuonna 30 päivään kesäkuuta mennessä ja kyseisten kasvulohkojen on pysyttävä samoina koko sitoumuskauden ajan. Jos kasvusto on perustettu hyväksytyillä kasvilajeilla jo ennen sitoumuskauden alkua, on se uusittava vähintään kerran sitoumuskauden aikana. Luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen tarkoittamaan maiseman kehittämiseen ja hoitoon, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai perinnebiotooppien hoitoon liittyvää erityistukisopimusalaa ei voida laskea edellä mainittuun riistalaidun-, maisema- tai monimuotoisuuspeltojen alaan. Hyväksyttyjä kasvilajeja tavanomaisessa viljelykäytössä oleville peltolohkoille perustettujen maisemapeltojen kasveiksi ovat auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, pellava, persianapila, keltalupiini, kumina, tattari, ruisvirna, valkomesikkä, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, keltasinappi, vuohenherne ja silkkiunikko. Tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoidulle kesannointioikeusalaan kuuluvalle lohkolle perustetun maisemapellon kasveiksi hyväksytään hunajakukka, sinimailanen seoksissa typensitojakasvina, apilat seoksissa typensitojakasveina, keltalupiini, virnat seoksissa typensitojakasveina, ruiskaunokki, vuohenherne seoksissa typensitojakasvina, kehäkukka, malva ja silkkiunikko. Tavanomaisessa viljelykäytössä oleville peltolohkoille perustettujen monimuotoisuuspeltojen hyväksyttäviä kasveja ovat kotimaiset niitty- ja ketokasvit, joiden kasvustot voidaan perustaa seoksena esimerkiksi nurmiröllin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi päivänkakkara, puna-ailakki,
N:o 263 807 ahdekaunokki, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki ja keltasauramo. Tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduille kesannointioikeusalaan kuuluville lohkoille perustettujen monimuotoisuuspeltojen hyväksyttäviä kasveja ovat kotimaiset niitty- ja ketokasvit, joiden kasvustot voidaan perustaa seoksena nurmikasvien, esimerkiksi nurmiröllin, kanssa. Tavanomaisessa viljelykäytössä oleville peltolohkoille perustettujen riistalaitumien hyväksyttäviä kasveja ovat joko puhtaina kasvustoina tai seoksina ohra, vehnä, kaura, ruis, herne, tattari, rypsi, rapsi, sinappi, auringonkukka, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat kuten rehusokerijuurikas, naattinauris ja turnipsi sekä heinäkasvien ja apilan seokset. Tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoiduille kesannointioikeusalaan kuuluville lohkoille riistalaidunten hyväksyttäviä kasveja ovat ohra, vehnä, kaura ja ruis seoksissa, herne seoksissa, tattari seoksissa, rypsi, rapsi ja sinappi seoksissa, auringonkukka seoksissa, rehukaali seoksissa, rehurapsi seoksissa, öljyretikka seoksissa, rehujuurikkaat kuten rehusokerijuurikas, naattinauris ja turnipsi seoksissa sekä heinäkasvien ja apilan seokset. Jos riistalaidun, maisema- tai monimuotoisuuspelto ei ole tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoitua kesannointioikeusalaa ja kun alueen sato käytetään riistan ruokintaan tai satoa ei korjata, voi tilalla olla näitä alueita yhteensä enintään viisi prosenttia ensimmäisenä sitoumusvuonna tukikelpoiseksi haettujen peruslohkojen pinta-alojen summasta. Jos riistalaidun, maisema- tai monimuotoisuuspelto on perustettu tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoidulla kesannointioikeusalaan kuuluvalle lohkolle, lohkolla on noudatettava kaikkia tilatukiasetuksessa säädettyjä ehtoja, esimerkiksi kesantolohkojen kokorajoituksia, typensitojakasvien rajoituksia ja riistalaitumien korjuurajoituksia.
808 N:o 263
809 N:o 264 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2006 Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2006... 30/06 4.4.2006 12.4.2006 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola
810 N:o 265 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 kansallisen kotieläintuen ennakon maksatuksesta Annettu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2006 kansallisen kotieläintuen ennakon maksatuksesta... 34/06 7.4.2006 19.4.2006 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin (09) 020 772 005. Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila
811 N:o 266 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2005 emolehmäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 sonni- ja härkäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 laajaperäistämispalkkion, vuoden 2005 teurastuspalkkion ja lisätuen loppuosan sekä vuoden 2005 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta Annettu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2005 emolehmäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 sonni- ja härkäpalkkion loppuosan, vuoden 2005 laajaperäistämispalkkion, vuoden 2005 teurastuspalkkion ja lisätuen loppuosan sekä vuoden 2005 emolehmien kansallisen lisäpalkkion maksatuksesta... 35/06 7.4.2006 19.4.2006 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin (09) 020 772 005. Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 259 266, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904