Laiva lastattiin saariston romuilla. Auranmaan lajitteluasema avattiin TSJ 2010. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö ylitti 90 prosentin tavoitteen

Laiva lastattiin saariston romuilla Auranmaan lajitteluasema avattiin 10 elokuussa 19 TSJ 2010 Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö ylitti 90 prosentin tavoitteen

Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) on neljäntoista kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Järjestämme seudun asukkaille ja julkisille toiminnoille jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluja ja toimitamme jätteet hyötykäyttöön sekä tarvittavaan käsittelyyn. Jäteneuvonta opastaa jätteiden vähentämisessä ja lajittelussa. TSJ Yrityspalvelut Oy tarjoaa jätehuollon kokonaispalveluja seudun elinkeinoelämälle. TSJ:n osakaskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Alueella asui vuoden 2010 lopulla noin 325 600 asukasta. [Yhteystiedot] Turun Seudun Jätehuolto Oy Ajurinkatu 2, 3. krs., 20100 Turku Puhelin 020 728 2100 Faksi 020 728 2109 www.tsj.fi [Toimitus] Turun Seudun Jätehuolto/Päivi Mikkola ja OSG Viestintä Oy [Kuvat] Turun Seudun Jätehuolto [Taitto] OSG Viestintä Oy/Elina Malmi www.osgviestinta.fi [Painopaperi] Cocoon Silk, FSC-sertifioitu 100 % kierrätyspaperi [Paino] Jaakkoo-Taara Oy Palautetta tästä vuosikertomuksesta voitte antaa sähköpostilla paivi.mikkola@tsj.fi

Sisältö YHTIÖ JA JOHTAMINEN 4 Toimitusjohtajan katsaus: Lain laadinnan vuosi 4 Yhteinen yhtiömme 5 Talous ja toiminta lyhyesti 6 Johto suuntaa ja luotsaa toimintaa 7 Kokonaisvastuulla asukkaiden ja ympäristön hyväksi 8 Osallistumme yhteistyöhankkeisiin ja kehitymme 9 YHTIÖ JA JOHTAMINEN PALVELUT JA TUOTTEET 10 Jätteet kotipihalta oikeaan käsittelyyn 10 Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita 10 Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn 11 Jätekeskuksissa kattavat palvelut 12 Jätteiden hyötykäyttö kasvaa 13 Opastamme lajittelemaan ja välttämään jätettä 14 Tytäryhtiö hoitaa yrityspalvelut 17 PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU 18 Viestintä ja vuorovaikutus 18 Henkilökunnan kouluttautumisen vuosi 20 YMPÄRISTÖVASTUU 22 Jätteiden ympäristövaikutukset minimiin 22 Topinojan jätekeskus suurin 23 TALOUDELLINEN VASTUU 28 Hallituksen toimintakertomus lyhennelmä 28 Konsernin tuloslaskelma 30 Konsernin tase 31 Konsernin rahoituslaskelma 32 Tilinpäätöksen liitetiedot 33 Tilintarkastuskertomus 38 Lyhenteet ja käsitteet 39 SOSIAALINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU

TSJ:ssä päätettiin toteuttaa pitkään valmisteltu yrityspalvelu liiketoiminnan yhtiöittäminen. Samalla asumisen ja julkisen toiminnan jätehuollosta tehtiin entistä selvemmin julkinen palvelu. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Lain laadinnan vuosi ätelain kokonaisuudistuksen periaatteet vahvistuivat vuoden 2010 J aikana. Epävarmuus lain lopullisesta sisällöstä jatkui vuoden loppumetreille, koska lain valmistelun aikana jätehuollon eri toimijat esittivät huomattavasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Jätelakityöryhmän mietinnön valmistuttua päästiin kuitenkin alkuun strategisessa päätöksenteossa. TSJ:ssä päätettiin toteuttaa pitkään valmisteltu yrityspalveluliiketoiminnan yhtiöittäminen. Samalla asumisen ja julkisen toiminnan jätehuollosta tehtiin entistä selvemmin julkinen palvelu. Jätehuoltopalvelujen tarjonta yrityksille hoidetaan TSJ Yrityspalvelut Oy:n kautta vapailla markkinoilla kilpaillen. Osaamista kovassa kilpailuympäristössä toimimiseen oli määrätietoisesti kehitetty siltä varalta, että jätelaki lopullisesti säätäisi asumisen jätehuollon ja yritysten jätehuollon erotettavaksi toisistaan. Ja näin tapahtuikin. Kuluttajapakkausten tuottajavastuussa tapahtuviin muutoksiin ei pystytty reagoimaan yhtä ripeästi. Täydentävän hyötyjätehuollon kehittäminen jouduttiin jäädyttämään, koska lopullinen vastuunjako pakkausjätteiden osalta vaatii neuvotteluja kaupan, pakkausalan ja kuntien jätehuolto-organisaatioiden välillä. Kierrätyspisteverkostoa on uudistettu viime vuosina tehokkaasti seudun kunnissa, 70 prosenttia muiden kuntien kuin Turun pisteistä on saanut syväkeräysastiat ja selkeät opasteet. Vastuu Turun täydentävästä hyötyjätehuollosta siirtyi TSJ:lle muita kuntia myöhemmin sen pisteverkosto jäi nyt odottamaan tuottajavastuun keräysmuotoja. Jätehuollon jo ennestään korkeita ympäristövaatimuksia ei uusi jätelaki merkittävästi kiristä. Turun seudun kuntien yhteiset tavoitteet, jotka ovat valtiovallan tavoitteiden kanssa yhdensuuntaiset, on saavutettu etuajassa. Yhdyskuntajätteen 90 prosentin hyötykäyttöaste saavutettiin jo vuonna 2010. TSJ on panostanut koko henkilöstön osaamiseen strategisten muutospaineiden hallitsemiseksi. Osaamisen kehittäminen on auttanut toimivan organisaation luomisessa ja oikean delegoinnin järjestämisessä. Lähes koko henkilökuntamme toimii paineenalaisissa tehtävissä, joissa yhdistyvät asiakaspalvelu ja jätehuollon osaaminen. Asiakaspalaute on ollut todella hyvää. Kiitän yhtiömme henkilökuntaa. Hyvin tehty! Turussa 29.4.2011 Markku Lehtokari Markku Lehtokari kertoo jätelain periaatteiden vahvistuneen vuonna 2010. 4 / Vuosikertomus 2010 TSJ

Yhtiön osakaskunnissa asui vuoden 2010 lopussa noin 325 600 asukasta. Kotitalouksia on noin 180 000 ja vapaa-ajan asuntoja noin 20 500. Yhteinen yhtiömme urun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) T on kuntien omistama jätehuolto- ja neuvontapalveluja tuottava yhtiö. Operatiivinen toiminta aloitettiin 1.1.2004. Yhtiön perustajakunnat ovat Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Masku, Parainen, Lieto ja Piikkiö. TSJ muodostettiin alueella aiemmin toimineista Turun jätelaitoksesta, Lounaisrannikon jätehuollosta ja Paraisten jätelaitoksesta. Suunnattu osakeanti muille seudun kunnille toteutettiin vuonna 2005. Vuoden 2009 alusta lähtien osakaskuntia on ollut neljätoista. Yhtiön osakaskunnissa asui vuoden 2010 lopussa noin 325 600 asukasta. Kotitalouksia on noin 180 000 ja vapaa-ajan asuntoja noin 20 500. Toiminta-alueen maapinta-ala on 3 100 km² ja kokonaispinta-ala 8 000 km². TSJ organisoi ja järjestää seudun asukkaille ja julkisille toiminnoille jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluja, vastaanottaa seudun yhdyskuntajätteet ja toimittaa ne hyötykäyttöön ja tarvittavaan käsittelyyn. Jäteneuvonta opastaa jätteiden vähentämisessä ja lajittelussa.tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy tarjoaa jätehuollon kokonaisratkaisuja toimialueen teollisuudelle, kaupalle sekä muille yrityksille. TSJ:n toimipisteitä ovat Turussa Ajurinkadun ja Kuormakadun toimistot, Topinojan jätekeskus ja Orikedon vastaanottoasema, Raisiossa Isosuon jätekeskus, Länsi-Turunmaalla Rauhalan jäteasema, Paraisten kierrätyskeskus ja saariston kolme lajitteluasemaa sekä Tarvasjoella Auranmaan lajitteluasema. TSJ KONSERNI TSJ konserniin kuuluvat emoyhtiö Turun Seudun Jätehuolto Oy, Klara Saariston Puhtaanapito Oy ja TSJ Yrityspalvelut Oy. TSJ osti vuonna 2009 Klaran. Länsi-Turunmaan saaristo liittyi samalla TSJ:n toimialueeseen. Klaralla ei ole operatiivista toimintaa. Yrityksille suunnatut jätehuoltopalvelut eriytettiin vuonna 2010 TSJ:n tytäryhtiöön. TSJ Yrityspalvelut Oy aloitti toimintansa 1.11.2010. TSJ toimii 14:n osakaskunnan alueella. KUNTIEN ASUKKAAT JA OMISTUSSUHTEET Kunta Asukkaat 31.12.2008 Asukkaat 31.12.2009 Asukkaat 31.12.2010 Osakkeet osuus-% Aura 3 852 3 840 3 911 1 Kaarina 30 347 30 760 30 911 15 Lieto 15 772 16 011 16 260 4 Länsi-Turunmaa 15 405 15 490 15 501 10 Marttila 2 030 2 019 1 994 0,4 Masku 9 383 9 516 9 455 2 Mynämäki 8 026 8 039 8 041 2 Naantali 18 391 18 544 18 807 11 Nousiainen 4 809 4 824 4 865 1 Pöytyä (arvio, ei Ylänettä) 6 283 6 345 6 380 1 Raisio 24 147 24 191 24 427 19 Rusko 5 758 5 822 5816 1 Tarvasjoki 1 941 1 970 1 945 0,4 Turku 175 582 176 087 177 326 32 TSJ 321 726 323 458 325 639 100 lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus ja TSJ. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2010 5

TUOTOT TULOLAJEITTAIN Jätteenkäsittelymaksut Hyötyjätetulot Jätteenkuljetusmaksut Muut myyntitulot Liiketoiminnan muut tuotot 5 % 7 % 15 % 1 % 71 % KULUT MENOLAJEITTAIN 4 % Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut 4 % Henkilöstökulut Poistot 12 % Jäteverot Liiketoiminnan muut kulut (jätevero vähennetty) 16 % 5 % 60 % Talous ja toiminta lyhyesti T SJ:n päämäärät ja vuosittaiset tavoitteet vahvistetaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Tavoitteet vuodelle 2010 on asetettiin erikseen julkiselle jätehuollolle ja yrityspalveluille. Yrityspalvelut yhtiöitettiin omaksi tytäryhtiöksi, TSJ Yrityspalvelut Oy:ksi 1.11.2010. Tytäryhtiön tilikausi on kalenterivuosi, ensimmäiseen toimintavuoteen ei laadittu budjettia eikä myöskään asetettu toiminnallisia tavoitteita. Yhtiön mitattavissa olevat päämäärät ovat toteutumisuralla ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. TSJ:n liikevaihto oli 20,4 miljoonaa euroa, joka sisältää julkisen jätehuollon liikevaihdon ja yrityspalvelujen liikevaihdon 31.10.2010 saakka. TSJ konsernin liikevaihto oli 21,4 miljoonaa euroa. Jätteen hyötykäyttöastetta pystyttiin nostamaan arvioitua enemmän, jolloin ulkoisten palvelujen kulut kasvoivat 1, 5 miljoonalla eurolla. Tästä johtuen vuoden tulostavoite jäi saavuttamatta. Tilikauden tulos oli voitollinen noin 205 000 eurolla. Konsernin tulos oli voitollinen noin 375 000 eurolla. Investointeihin sekä muihin käyttöomaisuushankintoihin käytettiin toimintakauden aikana yhteensä noin 1,16 miljoonaa euroa. Merkittävimmät menoerät olivat Topinojan jätekeskuksen alueelle rakennetut pohjarakenteiden lisäykset ja Auranmaan lajitteluaseman rakentaminen. Yhtiön tuotoista 71 prosenttia kertyi jätteenkäsittelymaksuista. Loppuosa koostui muun muassa hyötyjätteiden ja kaatopaikkakaasun myynnistä sekä kuljetusmaksuista. Jätteen hyötykäyttöastetta pystyttiin nostamaan arvioitua enemmän. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA EDISTYTTIIN Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on Turun seudulla arviolta 93 prosenttia. Edellisestä vuodesta hyötykäyttö kasvoi 17 prosentilla pääasiassa lisääntyneestä polttokelpoisen jätteen hyötykäytöstä johtuen. Polttokelpoisesta jätteestä hyödynnettiin 90 prosenttia. Parannus aiempiin vuosiin saavutettiin kesäaikana tehdyillä jätteen paalauksilla ja lisääntyneillä toimituksilla hyötykäyttöön. Kotkan Hyötyvoimalaan toimitettiin polttokelpoista jätettä noin 8 000 tonnia ja E.ON Värme Sverige AB:n Norrköpingin voimalaitokselle noin 3 500 tonnia. Turun Orikedolla käsiteltiin noin 46 000 tonnia. Erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi myös jonkin verran edellisestä vuodesta ja kotikompostointiin ohjautuneen biojätteen määräarviota tarkastettiin TSJ:n tekemän kyselyn pohjalta (Entisestä Enemmän 1/2010). Alueen pientaloasukkaista 63 prosenttia ilmoitti kompostoivansa biojätteet. Kyselyyn vastasi 680 pientaloasukasta. Hyötykäyttöön ohjautui erilliskeräyksellä ja kotikompostoinnilla yhteensä lähes 17 000 tonnia biojätettä. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteeseen ei sisälly puutarhajätteiden kompostointi. Materiaalikierrätyksen osuus on yhdyskuntajätteen hyötykäyttöarviossa 26 prosenttia. Materiaalikierrätykseen ohjautuneiden jätteiden määräarviot perustuvat Tilastokeskuksen ja Pakkausalan ympäristörekisterin, PYR Oy:n julkaisemiin tietoihin. TSJ:n jäteasemilla ja keräystempauksissa keräämät metallit on lisätty valtakunnallisiin pakkausmateriaalitietoihin. Loppusijoitukseen Turun seudun yhdyskuntajätteestä ohjattiin vain 7 prosenttia. TSJ:n jäteneuvonnan tavoitteena oli turhan loppusijoituksen vähentäminen. Erilliskerätyn kaatopaikkajätteen määrä väheni yli 70 prosenttia. Länsi-Turunmaan saariston keräyspisteverkoston uudistamissuunnittelu aloitettiin vuoden 2010 aikana. Saaristoalueella ylläpidettiin neljää lajitteluasemaa. Vuoden 2011 alussa Nauvon lajitteluasema korvattiin kerran kuukaudessa vierailevalla kiertävällä keräyk sellä. Kierrätyspisteiden uudistustöitä jatkettiin toimintavuonna kahdessa kunnassa. Alue- ja kierrätyspisteiden huolto- ja siivoustyöt aloitettiin 2010 omana toimintana. Taloushallinnon sähköistäminen vietiin tavoitetasolle ja yhtiön toimintajärjestelmän sertifiointiprosessi aloitettiin vuoden lopulla. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT TSJ Konserni TSJ emoyhtiö TSJ Konserni TSJ 2010 2010 2009 2008 Liikevaihto, milj. euroa 21,44 20,40 18,70 17,03 Liikevaihto, euroa/asukas 65,8 62,7 57,7 53,0 Liikevoiton osuus liikevaihdosta, % 2,79 1,40 1,88 2,63 Voitto/tappio, euroa 374 785 204 654 240 749 188 106 Voiton osuus liikevaihdosta, % 1,75 1,00 1,29 1,10 Oman pääoman tuotto, % 7,40 1,30 5,30 8,00 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,20 3,60 4,80 7,20 Omavaraisuusaste, % 46,5 48,5 52,4 58,6 6 / Vuosikertomus 2010 TSJ

TSJ:n hallituksessa on 13 jäsentä. Yhtiön hallitus kausi on 2-vuotinen. Johto suuntaa ja luotsaa toimintaa O mistajakunnat valvovat yhtiötä yhtiökokoustyöskentelyn kautta. Yhtiökokous muun muassa valitsee omistajien ehdotuksesta hallituksen jäsenet ja vahvistaa yhtiön 5 talousarvion. Hallitus ja toimitusjohtaja muodostavat yhtiön toimivan johdon. TSJ:n hallituksessa työskentelee 13 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Olli A. Manni ja sihteeri Ari- Pekka Korhonen. VASTUUALUETTA: kodin jätepalvelut tekninen ylläpito ja kehitys viestintä ja jäteneuvonta talous ja henkilöstö yrityspalvelut. Hallitus kokoontui kokoukseen 10 kertaa ja järjesti yhden strategiapäivän vuonna 2010. Yhtiön hallituskausi on kaksivuotinen, yhtiökokous vahvisti huhtikuussa 2011 uuden hallituksen. YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ:N HALLITUS 2010 TSJ: hallitus toimihenkilöineen. Seisomassa, vasemmalta alkaen hallintopäällikkö Arja Tuokko, hallituksen jäsen Matti Schrey, puheenjohtaja Olli A. Manni, toimitusjohtaja Markku Lehtokari, hallituksen jäsenet Olli Vuorinen, Hannu Rautanen ja Antero Jaskari, varapuheenjohtaja Jarmo Rosama ja hallituksen sihteeri Ari-Pekka Korhonen. Istumassa, vasemmalta alkaen hallituksen varajäsen Barbara Heinonen ja jäsenet Elina Rantanen, Minna Arve, Mirja Hoviranta ja Ilkka Laaksonen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Kjell Lundahn, Mari Mikkola ja Jörgen Hermansson. PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU JOHTOTIIMI LUOTSAA TSJ:N OPERATIIVISTA TOIMINTAA TSJ:n toiminta jaettiin vuoden 2010 alussa viiteen vastuualueeseen: kodin jätepalvelut, tekninen ylläpito ja kehitys, viestintä ja jäteneuvonta, talous ja henkilöstö sekä yrityspalvelut, joka yhtiöitettiin 1.11.2010 alkaen. Eri vastuualueiden vetäjät muodostavat yhtiön johtotiimin yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Johtotiimi kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Tiimimuistiot ovat koko henkilöstön luettavissa. TSJ:n johtotiimi vasemmalta alkaen asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup, kehityspäällikkö Kalle Karsten, hallintopäällikkö Arja Tuokko, toimitusjohtaja Markku Lehtokari, TSJ Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Juha Hämäläinen ja yhteyspäällikkö Päivi Mikkola. YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2010 7

TSJ hoitaa alueen jätehuoltoja neuvontapalveluja asiantuntevasti, keskitetysti ja tehokkaasti. TSJ:n toimiva johto päivittää yhtiön strategiaa jatkuvasti vuosikelloperiaatteella. Kokonaisvastuulla asukkaiden ja ympäristön hyväksi T urun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-ajatuksena on hoitaa jätehuolto- ja neuvontapalveluja asiantuntevasti, keskitetysti ja tehokkaasti siten, että saavutetaan seudun asukkaita ja yrityksiä hyödyttävää palvelutason ja tuottavuuden nousua. Samalla omistajakuntien kilpailukyky ja ympäristönsuojelun taso paranevat. Yhtiön visiona on jätehuollon huipputason osaamiskeskus, joka muodostetaan laajentamalla asiakaspohjaa ja yhteistyötä muiden alan osaajien kanssa. Yhtiön perustajakuntien vuonna 2002 hyväksymät kuntien yhteinen jätepolitiikka ja jätehuoltostrategia ovat ohjanneet yhtiön toimintaa. Jätepoliittisten suuntaviivojen päivittäminen aloitettiin valmistelutyöllä yhdes- sä ym päristönsuojeluviranhaltijoiden kans sa kesällä 2009. TSJ järjesti joulukuussa jätepolitiikkakeskustelun aloitusseminaarin kuntien luottamushenkilöille ja muille sidosryhmille. Jätepolitiikkatyöryhmä laajeni kolmekymmentähenkiseksi helmikuussa 2010, jolloin työhön liittyi luottamushenkilöitä ja edustajia muun muassa asukasyhteisöistä, Varsinais- Suomen liitosta ja Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksestä sekä jätehuollon parissa toimivista yrityksistä ja yhteisöistä. Asukkaiden mielipiteitä jätehuollon tulevista linjauksista kysyttiin keväällä Entisestä Enemmän -lehden kyselyssä ja TSJ:n verkkosivuilla. Kunnilta pyydettiin lausuntoja jätepolitiikan alustavista tavoitteista syksyllä. Jätepolitiikan valmistelu jatkuu vuonna 2011. TSJ:n toimiva johto päivittää yhtiön strategiaa jatkuvasti vuosikelloperiaatteella. Strategia jalkautetaan strategisiksi päätöksiksi talousarvion laatimisen yhteydessä. Strategisia työkaluja ovat esimerkiksi liiketoimintaympäristön muutosten jatkuva analyysi, tasapainotetun mittariston avulla tapahtuva toiminnan suunnittelu ja resurssien kohdentaminen sekä talouden tasapainotukseen tähtäävä viisivuotisbudjetointi. Tasapainotettu mittaristo perustuu oppimisen näkökulmaan, josta johdetaan tehokkaat ja joustavat sisäiset prosessit ja terve talous. Tavoitteena on saavuttaa tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät. TSJ:N PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2016 OVAT: 1. On aikaansaatu kulutustottumuksien muutoksia jätteen synnyn vähentämiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi. 2. Kaatopaikalle loppusijoitetaan yhdyskuntajätteestä enintään 10 prosenttia sen kokonaismäärästä. 3. Jätehuollon yhteistoiminta-alue on laajentunut. 4. TSJ on korkean palvelutason osaamiskeskus, joka tuottaa tehokkaita jätehuoltopalveluita. JULKISEN JÄTEHUOLLON TAVOITTEET VUODELLE 2010: Kaatopaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee. Jäteneuvonta tähtää lajittelun parantamiseen kaatopaikkajätteen vähentämiseksi. TSJ:n tapa toimia sertifioidaan. Taloushallinnon sähköistämistä jatketaan. Strateginen suunnittelu painottuu osaamiseen. Palvelutasoa parannetaan erityisesti saariston osalta. Turun hyötyjäteverkoston uudistaminen aloitetaan. Klaran toimintojen ja toimintatapojen sulauttaminen ja yhdistäminen TSJ:oon. YRITYSPALVELUN TAVOITTEET VUODELLE 2010: Yrityspalvelusektorin eriyttäminen lakisääteisestä toiminnasta tarkentuu. Kustannustehokkuutta parannetaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Osaamisen tasoa nostetaan. Hyötykäyttöastetta nostetaan, tavoite 95 prosenttia. Tehdään ratkaisu yrityspalvelusektorin yhtiöittämisestä TSJ:n tytäryhtiöksi. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy aloitti itsenäisen toimintansa 1.11.2010. STRATEGIAN TARKASTELUN NÄKÖKULMAT: asiakas- ja sidosryhmänäkökulma taloudellinen näkökulma sisäisten prosessien näkökulma oppimisen ja kasvun näkökulma YHTIÖN YHTEISET ARVOT OVAT: palveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys osaamisen kehittäminen esimerkillisyys ympäristöasioissa yhteiskuntavastuu 8 Vuosikertomus 2010 TSJ

Jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu ja jäteneuvonnan puhelinpalvelu yhdistettiin samaan palvelunumeroon 0200 47 470. Osallistumme yhteistyöhankkeisiin ja kehitymme Y htiön toimintajärjestelmän rakentaminen jatkui vuonna 2010. Suunniteltu sertifiointi siirtyi kuitenkin vuoden 2011 puolelle. Toimintajärjestelmä pitää sisällään laadunhallinnan sekä ympäristö- ja turvallisuusasiat. Talouden seurantajärjestelmien, sisäisen laskennan ja raportoinnin kehitystyötä jatkettiin myös edelleen. Asiakaspalvelun puhelinjärjestelmää uudistettiin keväällä. Jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu ja jäteneuvonnan puhelinpalvelu yhdistettiin samaan palvelunumeroon 0200 47 470. Soittaja valitsee puhelun alussa haluamansa palvelukielen, joita ovat suomi, ruotsi ja englanti. TSJ otti sähköisen laskutuksen käyttöön vuonna 2009. Verkkolaskuasiakkaita oli vuoden 2010 lopussa yli 723 kappaletta, lisäystä aloitusvuoteen oli yli 300 asiakasta. Kotitalouksien e-laskumahdollisuus oli vuoden lopussa 764 asiakkaan käytössä. Vuonna 2009 e-laskun käyttäjiksi ilmoittautui jo 500 asiakasta. YHTIÖ ON MUKANA SEURAAVISSA TUTKIMUSHANKKEISSA Biokaasuprosessin materiaalivirtojen tuotteistaminen (MTT) W-fuel (MTT) Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu (Turun kaupunki, PBI Research Institute) Uusien materiaalien kestävä kierrätys NeReMa (VTT) Yhteistyössä Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa toteutettava Petra-hanke käynnistyy syksyllä 2011. Turun seudulla hankkeen tavoitteena on parantaa kuntien toimintojen mahdollisuuksia seurata ja vähentää jätemääriään sekä edistää jätteen hyötykäyttöä. Hankkeelle haettiin EAKR-rahoitusta vuonna 2010. Päästötöntä matkaa biokaasuautolla iokaasuvoimaloissa jäte jalostuu B puhtaaksi polttoaineeksi, jonka voimin ajoneuvot kulkevat tuottamatta lainkaan kasvihuonekaasuja. Vähäpäästöisempää tulevaisuutta kehitetään MTT:ssä, jonka johtama W-Fuel-hanke paneutuu biokaasun tuotannon edistämiseen Etelä-Suomessa ja Pohjois-Virossa. Tutkijat kehittävät myös nykyistä tehokkaampia jätteensynnyn ehkäisykeinoja. Turun seutu on yksi hankkeen toiminta-alueista Suomessa. TSJ on mukana W-Fuelissa hankekumppanina. Tutkija Erja Heino MTT:stä arvioi, että Turun seudulla on hyvät lähtökohdat jätepohjaisen biokaasun tuotantoon ja käyttöön. Jätevesilietteitä käsittelevään biokaasulaitokseen voitaisiin rakentaa linjat myös biojätteelle ja peltobiomassoille. Seudun elintarviketeollisuuden monet jätejakeet olisivat erinomaisia kaasuntuottajia. Osa niistä kuljetetaan ja käsitellään nyt kalliisti muualla. Lisäksi ennen vanhan polttolaitoksen sulkemista on ratkaistava sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittely. Sekajätteestä 40 prosenttia on biojätettä, joten sen saaminen biokaasulaitokseen ratkaisisi suuren osan ongelmaa, Heino kaavailee. BIOKAASUAUTOT VIELÄ HARVINAISUUKSIA Suomessa biokaasulla kulkee vasta parikymmentä autoa, vaikka tarvittava teknologia on jo käytettävissä. Turun seudulla kaasun jakeluverkko on suunnitteilla. Jakelu muutamille suurkäyttäjille, kuten bussiliikenteelle, jätekuljetuksille ja tulevaisuudessa mahdollisesti kaasukäyttöisille laivoille olisi Heinon mukaan helposti järjestettävissä. Biokaasun käytön yleistymiseen vaikuttavat ennen kaikkea tulevat veroratkaisut. Kaasuautojen yleistyminen hidastuu, jos biokaasun käyttövoimavero otetaan hallituksen budjettiesityksen mukaisesti käyttöön. W-Fuel-hankkeen tutkijat tähdentävätkin, että veroratkaisuissa biokaasun monipuoliset ympäristöedut tulisi huomioida nykyistä paremmin. Biokaasun tuotanto ja käyttö polttoaineena vähentäisi liikenteen lisäksi jätehuollon, maatalouden ja lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Jäte-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksen uudistuksessa tarvittaisiin selkeästi biokaasua tukevia ratkaisuja, Heino linjaa. Lisää W-Fuel-hankkeesta: www.wfuel.info TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2010 9

TSJ hoitaa keskitetysti kilpailutettua jätteenkuljetusta: Noin 70 000 asukasta / 25 000 kiinteistöä Asiakaskirjeitä kiinteistöille 11:sta eri aiheesta. TSJ JA PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY kiersivät kesäkuussa kymmenessä saaressa ja keräsivät reilut 14 000 kiloa jätettä. Jätteet kotipihalta oikeaan käsittelyyn urun seudun kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla T asuinkiinteistöillä on oltava keräysastia polttokelpoiselle jätteelle. Lasin ja metallin sekä kaatopaikkajätteen erilliskeräykset on oltava kerrostaloissa ja rivitaloissa, kun kiinteistöllä on neljä huoneistoa tai enemmän. Kaupunkikunnissa on velvoite kerätä erilleen myös keräyskartonki, jos kiinteistöllä on kaksikymmentä huoneistoa tai enemmän. Keräyspaperin keräys on järjestetty käytännössä kaikissa rivitaloissa ja kerrostaloissa jätelainsäädännön pohjalta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on annettu suurkeittiöille ja kaupoille, joilla syntyy biojätettä yli 100 litraa viikossa. Asuinkiinteistöille biojätteen keräys on vapaaehtoista. TSJ huolehtii kiinteistöiltä kuljetettavien jätteiden hyötykäytöstä ja kaatopaikkajätteen loppusijoituksesta. Keräyspaperi ja -kartonki sekä osa metalleista ja lasipakkauksista kuljetetaan suoraan niiden vastaanottoterminaaliin. JÄTTEIDEN KERÄYSJÄRJESTELMÄ Kunnat päättävät jätteiden keräysjärjestelmäs- tä. Se voi olla joko kunnan järjestämä eli keskitetysti kilpailutettu järjestelmä tai sopimusperusteinen, jossa kukin kiinteistö kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen. Seitsemässä Turun seudun kunnassa on keskitetysti kilpailutettua jätteenkuljetusta. Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki ja Raisio ovat valinneet kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen. Länsi-Turunmaan saaristo ja Ruskon kunnan Vahdon alue kuuluvat myös keskitetysti kilpailutettuun jätteenkuljetukseen. Seitsemässä kunnassa on puhtaasti sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä. TSJ hoitaa kuntien puolesta keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen kuljetusurakoiden kilpailuttamisen ja jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu- ja laskutustehtävät. Keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen urakoitsijoina toimivat vuonna 2010 Lassila & Tikanoja Oyj ja Sita Finland Oy. Länsi-Turunmaan saaristossa kuljetuksia hoitavat Gräv och Transport Saarinen Kb, Stig Österman ja Lindqvist trans sekä PSS ry:n huoltoalus ja lukuisat paikalliset yrittäjät huoltoveneineen. Keväällä 2011 uusina urakoitsijoina seudulla aloittivat HFT Network Oy ja Turun Seudun Hyötykuljetus. Turun seudun vakituisista asukkaista noin 70 000 on keskitetysti kilpailutetun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ympärivuotisia asuinkiinteistöjä kuuluu järjestelmään noin 16 000 ja vapaa-ajan kiinteistöjä 9 000. Aluekeräyspisteitä polttokelpoiselle jätteelle oli Naantalissa, Maskussa sekä Länsi- Turunmaalla. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjen sekä vaikeiden yhteyksien päässä olevien vakituisten asuinkiinteistöjen käyttöön. Länsi-Turunmaan saaristossa aluekeräyspisteitä on noin 115 ja niitä käyttäviä perheitä kesäaikaan noin 6 300. Muualla toimialueella pisteitä on 41 ja niitä käyttäviä perheitä noin 3 500. Astiatyhjennysten määrät (kpl) 2010 2009 polttokelpoinen jäte 393 500 392 000 kaatopaikkajäte 7 300 5 900 hyötyjätteet 19 500 16 600 Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita TSJ:N KIERRÄTYSPISTEET KUNNISSA: 440 kierrätyspistettä, joissa pienmetalli, keräyslasi ja -paperi 88 kartonginkeräyspistettä uudistettuja pisteitä 147. KUSTANNUKSET: Käyttökustannukset 320 800 eli noin 1 euro/asukas Siivouksen osuus 13 prosenttia kustannuksista. SJ ylläpitää Turun seudun pientaloalueilla noin 440 kierrätys- T pisteen verkostoa. Tällä palvelulla täydennetään kuntien määräämää kiinteistökohtaista hyötyjätehuoltoa. Kierrätyspisteverkoston kehitystyö aloitettiin syksyllä 2006. Kehitystyön tavoitteena on luoda toiminta-alueen pientaloasukkaille siisti, toimiva ja helposti saavutettava hyötyjätteiden keräysverkosto. Uudistus sisältää pisteiden sijoittamisen mahdollisimman keskeisille alueille, syväkeräysastioiden käyttöönoton ja opasteiden uudistamisen selkeiksi ja näkyviksi. Vuosien 2006 2010 aikana kierrätyspisteiden uudistus on toteutettu Kaarinassa, Piikkiössä, Naantalissa, Vahdolla, Marttilassa, Aurassa, Tarvasjoella, Maskussa, Paraisilla, Raisiossa sekä osassa Lietoa, Turkua, Ruskoa sekä Mynämäkeä. Kierrätyspisteitä on uudistettu yhteensä 147 kappaletta. Turussa noin 260 pisteen uudistustyö jäädytettiin jätelain 10 Vuosikertomus 2010 TSJ

Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat myös vaarallisia jätteitä. TSJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille eli ongelmajätteille yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä ja kiertävä YRJÖ YMPÄRISTÖAUTO -KERÄYS. uudistuksen myötä tulevan kuluttajapakkausten 100-prosenttisen tuottajavastuun vuoksi. TSJ aloitti kierrätyspisteiden ja jätteen aluekeräyspisteiden huoltotyöt omana toimintanaan keväällä 2010. Neljän hengen huoltotii- Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn SJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille eli ongelmajätteille T yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä ja kiertävä Yrjö Ympäristöauto -keräys. Seudun apteekkien kanssa on lisäksi vastaanottosopimus lääkejätteiden ja kuumemittareiden vastaanotosta. Kotitalouksien ja maatalouden ongelmajätteet otetaan vastaan maksutta, lukuun ottamatta erityissijoitettavaa asbestijätettä. Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat kaikkia vaarallisia jätteitä, lukuun ottamatta räjähtäviä jätteitä. Asbestia ja painekyllästettyä puuta vastaanotetaan ainoastaan jätekeskuksissa. Kierrätyskeskusten yhteydessä olevissa ongelmajätekonteissa ei vastaanoteta lääkkeitä. Yrjö Ympäristöauto ottaa vastaan kaikki kotitalouksien tavanomaiset vaaralliset jätteet, räjähtäviä, asbestia ja kyllästettyä puuta lukuun ottamatta. Paristot ja akut ovat tuottajavastuuseen kuuluvia jätteitä ja niitä kerätään kauppojen vastaanottolaatikoihin. Paristoja ja akkuja sekä loisteputkia ja energiasäästölamppuja otetaan vastaan edelleen myös TSJ:n vaarallisten jätteiden vastaanotoissa tuottajayhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA- LAITTEET PÄÄTYVÄT JUURILLEEN TSJ on sopinut tuottajayhteisöjen kanssa kuluttajien sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotosta. Vastaanottopaikkoja ovat jätekeskukset ja lajitteluasemat sekä kolme yhteistyökumppania: Liedon Kisällikellari, Turun Ekopaja ja EkoKaarina. Tuottajayhteisöt noutavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteistä käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi. mi kiertää pisteitä säännöllisesti kokemukseen perustuvan huoltosuunnitelman mukaisesti. Huoltotiimi käyttää TSJ:n ajonohjausjärjestelmää apuna reitityksessä ja ajantasaisessa tilannetiedotuksessa, esimerkiksi suurempien ONGELMAJÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT: TSJ:n jätekeskukset 3 kpl, kaikki ongelmajätteet Apteekit 41 kpl, vain lääkkeet ja kuumemittarit TSJ:n lajitteluasemat 4 kpl, kaikki ongelmajätteet Terveyskeskus 1 kpl, vain lääkkeet ja kuumemittarit Ekotorit ja kierrätyskeskukset 4 kpl, ei lääkkeitä Yrjö Ympäristöauto, 136 kiertopäivää kunnissa. MYRKYLLINEN HAITALLINEN HAPETTAVA SYÖVYTTÄVÄ SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN KODIN ONGELMAJÄTTEIDEN VASTAANOTTOMÄÄRÄT: - ei sisällä asbestin, SE-romun, kyllästetyn puun määriä 2010 513 tonnia eli 1,6 kg/asukas 2009 570 tonnia eli 1,8 kg/asukas 2008 521 tonnia eli 1,6 kg/asukas. ONGELMAJÄTEKUSTANNUKSET: 2010 490 000 euroa eli 1,5 euroa/asukas 2009 453 900 euroa eli 1,4 euroa/asukas 2008 466 800 euroa eli 1,5 euroa/asukas. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA- LAITEROMUA VASTAANOTETTIIN: 2010 1 978 tonnia eli 8,4 kg/asukas 2009 1 939 tonnia eli 6,0 kg/asukas 2008 2 286 tonnia eli 7,2 kg/asukas. roskaantumisten selvittämiseksi. Asiakaspalaute pisteiden kunnosta ja huoltotiimin palvelualttiudesta on ollut erittäin positiivista. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2010 11

JÄTEKESKUKSILLE UUTTA ILMETTÄ Jätekeskusten ja lajitteluasemien ehostusprojekti aloitettiin keväällä 2010 infokylttien uudistamisella. Pienasiakkaiden palvelupisteiden keräysvälineet saivat kylkiinsä selkeät, värikoodatut nimikyltit ja lajitteluohjeelliset tarrat. Asemien ehostusta jatketaan vuonna 2011 muun muassa istutuksilla. Jätekeskuksissa kattavat palvelut urun Seudun Jätehuollolla T on kolme jätekeskusta, joissa on monipuolisten jätteiden vastaanottopalvelujen lisäksi jätteiden käsittelytoimintoja. Keskukset ovat Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla ja Topinojan jätekeskus Turussa. Kotitalouksia palvellaan jätekeskuksissa pien asiakkaille suunnitelluilla lajitteluasemilla. Suurasiakaspalvelut ja jätteiden loppusijoitus on keskitetty Topinojan jätekeskukseen. TSJ hoitaa polttokelpoisen yhdyskuntajätteen vastaanoton Orikedon vastaanottoasemalla Turussa. Kotkaan ja Ruotsiin toimitettava polttokelpoinen jäte kulkee Topinojan jätekeskuksessa olevan jätteensiirtoterminaalin kautta. Kesäaikaan polttokelpoinen jäte paalataan odottamaan uuden energiankäyttökauden aloitusta. Kesällä 2010 paalattiin 7 117 tonnia polttokelpoista jätettä. Kotitalouksia ja muita pienasiakkaita palvellaan lisäksi erillisillä lajitteluasemilla. Tarvasjoelle avattiin elokuussa 2010 Auranmaan lajitteluasema. Länsi-Turunmaan saarissa, Houtskarissa, Korppoossa, Nauvossa ja Utössä olevia lajitteluasemia ylläpiti aiemmin Klara Saariston Puhtaanapito Oy. Nauvon aseman toiminta lakkautettiin vuoden 2011 alussa ja aloitettiin keräyskokeilu, jossa jätteet vastaanotetaan suoraan saaressa kerran kuukaudessa kiertävään keräysautoon. TOPINOJAN JÄTEKESKUS Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin viiden kilometrin päässä Turun kaupungin keskustasta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt keskukselle viimeisimmän ympäristöluvan 31.5.2006. Lupa sai valitusprosessien jälkeen lainvoiman 7.4.2009. Ympäristötarkkailut hoidetaan 18.8.2010 vahvistetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Topinojan jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 hehtaaria. Jätteiden vastaanottopalvelut, -alueet ja -hallit sekä lajittelutoiminnot vievät alueesta noin 37 ha. Loppusijoitusta tehdään 5,4 hehtaarin alueella. Jätekeskuksessa on jätteensiirtoterminaali polttokelpoisen jätteen välivarastointia varten ja biohalli biojätteen vastaanottoa varten. TSJ Yrityspalvelut Oy on vuokrannut toiminnoilleen lajittelukenttätiloja noin 3 hehtaaria ja hoitaa biohallin toiminnot. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään talteen käytöstä poistetulta jätepenkalta. Penkkaa muotoillaan vielä osittain lopullista peittämistä varten. ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuon jätekeskus sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä 4 kilometriä ja maantietä 10 kilometriä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt keskukselle viimeisimmän ympäristöluvan 28.2.2006 ja tarkastanut tarkkailusuunnitelman 17.3.2009. Isosuon jätekeskus toimii pienasiakkaiden palvelupisteenä. Viimeisin käytössä ollut loppusijoitusalue, vajaa neljä hehtaaria, suljettiin vuoden 2007 aikana. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Raision jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään suljetuista jätepenkoista. RAUHALAN JÄTEKESKUS Rauhalan jätekeskus sijaitsee Länsi-Turunmaalla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt keskukselle ympäristöluvan 28.11.2003 ja hyväksynyt tarkkailuohjelman 26.4.2005. Rauhalan jätekeskus toimii pääasiassa pienasiakkaiden palvelupisteenä. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus on toistaiseksi keskeytetty, jätepenkkaan vastaanotetaan ainoastaan kivivillatehtaan teollisuusjätteitä. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Paraisten jätevedenpuhdistamoon. ORIKEDON VASTAANOTTOASEMA Orikedon vastaanottoasema sijaitsee jätteenpolttolaitoksen tontilla Turussa. TSJ:n vastaanottoasema palvelee suurasiakkaita. Orikedolle vastaanotetaan asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvää, syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Orikedon laitos tuottaa noin 7 prosenttia Turun seudun kaukolämpötarpeesta. Laitoksen toiminnasta vastasi vuonna 2010 Turun kaupungin jätteenpolttoliikelaitos. Jätteenpolttolaitos siirtyi Turku Energia Oy:n omistukseen vuoden 2011 alussa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 30.9.2009 jätteenpolttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31.12.2014 saakka. Päätöksestä on valitettu. Jätteenpolttoliikelaitos raportoi Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminnasta vuonna 2010. TOPINOJAN JÄTEKESKUS Pitkäsaarenkatu 7, Turku p. 020 728 2130 ma pe 6.30 21 12 Vuosikertomus 2010 TSJ ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuontie 137, Raisio p. 020 728 2150 ma 12 20, ti pe 10 18 RAUHALAN JÄTEKESKUS Sydmontie 173, Parainen p. 020 728 2160 ma 12 20, ti pe 10 18

TURUN SEUDULLA ERILLIS- KERÄTÄÄN ravintoloiden, suurkeittiöiden ja kauppojen biojäte. Myös joissakin taloyhtiöissä on erilliskeräys. Biojäte käsitellään Forssan Envor Biotechin laitoksella. ORIKEDON POLTTOLAITOSTA on saneerattu uusien vaatimusten mukaiseksi. Turun kaupunki on hakenut laitoksen toiminnalle jatkoaikaa vuoden 2017 lopuun. Jätteiden hyötykäyttö kasvaa SJ:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan laji- T teltuja hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä. Hyödynnettäviä jätteitä ovat muun muassa metallit, pahvi ja kartonki, muovi, puujätteet, lasipakkaukset, tasolasit, saniteettiposliini ja polttokelpoinen jäte. Kaatopaikkajäte sijoitetaan nimensä mukaisesti kaatopaikalle. Topinojan jätekeskus vastaanottaa lisäksi lajiteltuja biojätteitä sekä kaatopaikkakelpoisia erityisjätteitä, hiekkapitoisia lietteitä ja asbestia sekä erillissopimuk- VASTAANOTETUT JÄTTEET, TSJ KONSERNI sella lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotot on esitelty edellä. TSJ kerää hyötyjätteitä ja ongelmajätteitä myös keräystempauksissa. Keväiset metallinkeräystempaukset aloitettiin aikoinaan Ympäristötalkoiden nimellä. Vuodesta 2007 alkaen metallia on kerätty useamman viikon ajan eri puolilla TSJ:n toimialuetta. Yhden lauantaipäivän Ympäristötalkoot aloittavat nykyään jätekeskusten kesäajan, jolloin kuukauden ensimmäisenä lauantaina palvellaan klo 9 14. TSJ jatkaa aikaisemmin Klaran ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämiä keräystempauksia ulkosaaristossa. Saarista, joille ei ole tieyhteyksiä, on jo kuudentoista vuoden ajan kerätty huoltoaluksen voimin metalliromua, vaarallista jätettä sekä muuta isokokoista jätettä. Lisäksi saariston pääsaarilla järjestetään keräystempauksia autokaluston voimin. Vuonna 2010 saarikierroksilla saatiin talteen vaarallisia jätteitä 1 120 kg, sähkölaitteita 820 kg ja metalliromua 10 000 kg. TSJ vastaanotti yhteensä 215 000 tonnia jätteitä, joista yhdyskuntajätteitä noin 129 000 tonnia. TSJ:n vastaanottamista jätteistä 88 prosenttia ohjautui hyötykäyttöön. Polttokelpoisen jätteen hyötykäyttöaste oli 90 prosenttia. KÄSITELLYT JA HYÖDYNNETYT JÄTTEET, TSJ KONSERNI YHTIÖ JA JOHTAMINEN PALVELUT JA TUOTTEET 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 Maamassat kaatopaikkarakenteisiin Yhdyskunta- ja erityislietteet Orikedon arinakuona Rakennus- ja tuotantotoiminta Lajitellut hyöty- ja ongelmajätteet Sekalainen yhdyskuntajäte 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 Materiaalihyötykäyttöön Biojäte kompostiin Energiahyötykäyttöön Käyttö kaatopaikkarakenteissa Välivarasto vuoden vaihteessa Erityissijoitus Loppusijoitus SOSIAALINEN VASTUU 50 000 50 000 0 0 2008 2009 2010 2008 2009 2010 HYÖDYNTÄJÄT 2010 JÄTE HYÖDYNTÄMISTAPA HYÖDYNTÄJÄ Polttokelpoinen jäte energia Orikedon jätteenpolttolaitos, Kotkan Hyötyvoimala, Ekovoima Riihimäki, E.ON Värme Sverige Kierrätyspolttoaine energia UPM Rauma, Fortum Kauttua, Pori Energia Kannot, risut energia Turku Energia, Pansion Lämpö, Vapo Puhdas puujäte energia Pansion Lämpö Kierrätyspuu energia Lehti Energia, Vapo, Pori Energia Kyllästetty puu energia erityislaitoksessa Demolite Biojäte biokaasu/komposti Envor Biotech Metallit metallituotteet Kuusakoski Tasolasi lasivilla ja lasi Uusioaines Keräyslasi lasivilla ja lasi Uusioaines Keräyspaperi sanomalehtipaperi Suomen Hyötykeskus Keräyskartonki ja -pahvi hylsykartonki Suomen Hyötykeskus Renkaat pinnoitus, suojamatot Kuusakoski Saniteettikalusteet uudet tuotteet Keramiikkatehdas Seppälän Tiili Haravointijäte kompostointi viherrakentamiseen Varsinais-Suomen Puutarhamulta, TSJ, Paroc Ongelmajätteet käsittely ja turvallinen hävittäminen L&T SE-laiteromut metallit, muut raaka-aineet Tuottajayhteisöt Kirkas muovi uudet tuotteet Kuusakoski TSJ Vuosikertomus 2010 13 YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU

TSJ:N NEUVOJAT olivat tavattavissa monissa kuntien kesätapahtumissa sekä Yrjö Ympäristöauton kierroksilla ja nuorille suunnatuilla Relax-messuilla. Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna 2010 lähes 15 700 henkilöä, joista lapsia yli 9 600. Opastamme lajittelemaan ja välttämään jätettä T SJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisiä jäteneuvontatehtäviä. Tilaisuuksissa tehtävää jäteneuvontaa ostettiin TSJ:n oman työn lisäksi Turun Ekotorilta, Liedon Kisällikellarilta ja The Turku International Puppetry Connection ry:ltä yhteensä 732,5 tuntia. Neuvontaa suunnattiin erityisesti taloyhtiöille, peruskouluille, ammattioppilaitoksille ja erilaisille yhdistyksille. Neuvojat olivat tavattavissa monissa kuntien kesätapahtumissa sekä Yrjö Ympäristöauton kierroksilla. Kesällä Kelluva näyttely ja neuvojat kiersivät saaristoa huoltoalus m/s Nauvon mukana. Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna 2010 lähes 15 700 henkilöä, joista lapsia yli 9 600. Neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden määrä kasvoi hieman, noin sadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna, ja myös tehtyjä neuvontatunteja oli muutama enemmän. Jäteneuvontaa ja keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen asiakaspalvelua koskeviin kysymyksiin vastataan nyt samassa palvelunumerossa. Yhdistetty puhelinpalvelu on asiakkaalle yksinkertaisempaa, ja samalla pystytään paremmin varmistamaan riittävät henkilökuntaresurssit sekä suomen-, ruotsinja englanninkielisen palvelun saatavuus. Asiakkaat ottivat jäteneuvontaan yhteyttä myös sähköpostin ja internetsivujen sähköisten lomakkeiden avulla yhteensä 459 kertaa. Neuvoa kysyttiin usein esimerkiksi tiettyjen jätteiden oikeasta lajittelusta ja vastaanot- Vuonna 2010 neuvontaa suunnattiin tehostetusti taloyhtiöille. topaikkojen palveluista. Palautetta annettiin kuluneena vuonna esimerkiksi sekaannuksista Yrjö-auton aikatauluissa ja kierrätyspisteiden roskaantumisesta. Kiitosta annettiin muun muassa hyvästä palvelusta Topinojan jätekeskuksessa. KAATOPAIKKAJÄTETTÄ VÄHENNETTIIN TALOYHTIÖIDEN KANSSA Neuvonnan keskeisenä teemana kuluneena vuotena oli kaatopaikkajätteen vähentäminen. Aihetta käsiteltiin esimerkiksi kuntien markkinatapahtumissa, joissa neuvontateltan kilpailulomakkeessa testattiin kaatopaikkajätteiden tunnistamista. Kyselyyn vastasi vuoden aikana yli 2 500 tapahtumakävijää. Jätetilamateriaaleja uudistettiin paremmin ja monipuolisemmin taloyhtiöiden tarpeita vastaaviksi. Uusissa lajittelutauluissa, jäteastiatarroissa ja asukkaille jaettavissa jäteoppaissa lajitteluohjeet esitetään valokuvina, mikä helpottaa esimerkiksi vieraskielisten asukkaiden opastamista. Jätetilaan tarkoitetussa lajittelutaulussa on erityisesti painotettu muualle vietävien jätteiden lajittelua ja vastaanottopaikkoja. Jäteoppaita tehtiin myös tilaustyönä räätälöidysti eräälle taloyhtiölle. Kelaa! -hankkeen syksyn 2010 suurkampanja Pieniä Tekoja haastoi varsinaissuomalaiset tekemään energian- ja vedenkulutukseen, ruokaan, liikkumiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn liittyviä pieniä mutta merkityksellisiä tekoja ympäristön hyväksi. Kansalaisille suunnatun kampanjan rinnalla mukaan oli kutsuttu taloyhtiöitä pilottiryhmiksi. Kaikissa 16:ssa mukana olleessa taloyhtiössä jätehuolto ja kaatopaikkajätteen vähentäminen oli yksi läpikäydyistä teemoista. TSJ järjesti pilottitaloyhtiöiden yhteyshenkilöille koulutusta ja toiveiden mukaan asukkaille tapahtumia. Syksyn valtakunnallisella energiansäästöviikolla isännöitsijät, kiinteistöyritykset, huoltoliikkeet ja asukasaktiivit kutsuttiin taloyhtiöiltaan. Seminaariesitysten, messuosastojen ja iltapalan ääressä käytyjen keskustelujen aiheena oli energiansäästöä monelta kantilta, jätehuoltoasioita unohtamatta. TSJ järjesti taloyhtiöillan yhteistyössä Turku Energian ja VALONIAn kanssa. YMPÄRISTÖPOLKU LAAJENI KAIKKIIN OSAKASKUNTIIN TSJ on ollut mukana Turun kaupungin opetustoimen ympäristöpolkuhankkeessa vuoden 2009 alusta alkaen tarjoamalla aiheeseen liittyvää ohjelmaa kaikille Turun 1. 2. ja 6. -luokkalaisille. Kestävän kulutuksen teemoja pohtiva nukketeatterinäytelmä kiertää 1 2.-luokkalaisten vieraana, ja kuudennet luokat kutsutaan TSJ:n järjestämälle bussikiertoajelulle jätehuollon toimipaikkohin. Muissa kunnissa Ympäristöpolun kaltaista hanketta ei ole, mutta TSJ on oman neuvontansa osalta laajentanut kaikki ikäluokat vuorovuosina kattavan ympäristökasvatusohjelman koskemaan kaikkia osakaskuntiaan. Muissa alueen kunnissa jätehuollon tutustumiskierroksille on kutsuttu yläkoulut, vuonna 2010 vuorossa olivat Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon 7. 9.-luokkalaiset. Nukketeatteri kiersi Auran, Liedon, Länsi-Turunmaan, Marttilan, Pöytyän, Raision ja Tarvasjoen alakoulujen vieraana. Kiertoajeluopastuksissa tehtiin yhteistyötä ammattiopisto Livian kanssa. Ympäristöneuvonnan opiskelijat suorittivat osan kiertoajeluopastuksista opintojensa osana. Työharjoit- 14 Vuosikertomus 2010 TSJ

TURUN SEUDUN 1. 2. luokat saavat vieraakseen Loskatar-nukketeatteriesityksen, jossa pohditaan kestävän kulutuksen teemoja. Kuvassa Loskatar esiintyy kirjakaupassa Kauppakeskus Skanssissa. Reilu kolmannes kaikista tehdyistä neuvontatunneista tähtää kestävään kulutukseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Valinnat puntariin Shoppailu simulaattorissa YHTIÖ JA JOHTAMINEN hoppailusimulaattorissa vertail- S laan ostoskorin ympäristövaikutuksia. Mitä kirjolohi mak saa ilmastolle? Kuluttaako herukkamehu vai appelsiinimehu enemmän luonnonvaroja? Tästä kaupasta asiakas saa ostoskuittiin loppusumman eurojen sijasta kilogrammoina kulutettuja luonnonvaroja ja tuotettuja hiilidioksidipäästöjä. Uudistunut ja näyttävä simulaattori on ryhmille avoinna sopimuksen mukaan Turun Ekotorilla. Simulaattori muuntuu myös kiertäväksi opetustuokioksi neuvoja rakentaa pienen kaupan vaikka luokkahuoneeseen. Keskusteluja ja pohdintoja herättävä shoppailuhetki soveltuu parhaiten nuorille ja aikuisille. Hintojen sijasta Shoppailusimulaattorin kassalla tarkastellaan tuotteiden luonnonvarojen kulutusta. PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU telu tarjoaa oppilaille arvokasta kokemusta ja perusteellisen perehdytyksen jätehuoltoasioihin. TSJ:lle yhteistyö tarjoaa tilaisuuden tutustua alan uusiin osaajiin. NEUVONTAA MAAHANMUUTTAJILLE Muiden kohderyhmien rinnalla vieraskielisten asukkaiden on todettu tarvitsevan kohdennettua neuvontaa. Maahanmuuttajien neuvonnan suunnitteluun paneuduttiin keväällä Turun ammattikorkeakoulun kansainvälisen opintokurssin kanssa. TSJ tarjosi opiskelijoille tutkimusaiheen sekä koulutusta ja materiaaleja työhön. Kurssilla kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistavia menetelmiä sekä testattiin TSJ:n opasmateriaaleja jäteneuvontatilanteissa. Kurssin tuloksia hyödyntävä suunnitelma maahanmuuttajien jäteneuvonnan kehittämiseksi valmistui oppilastyönä. Suunnitteluun liittyi yhteistyötä kiinteistöyritysten sekä verkostoitumista oppilaitosten ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevien organisaatioiden kanssa. Projektin aikana TSJ:n neuvontamateriaaleja testattiin neuvontatilaisuuksissa ja osallistujilta kerättiin palautetta. KESTÄVIEN VALINTOJEN KANNUSTAJAT Reilu kolmannes kaikista tehdyistä neuvontatunneista, 343 tuntia vuonna 2010, tähtää kestävään kulutukseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Myös muissa, ensisijaisesti jätehuoltoa ja lajittelua käsittelevissä neuvontatilaisuuksissa jätteen synnyn ehkäisy on aina yhtenä aihepiirinä. Turun Ekotori uudisti Shoppailusimulaattorinsa kesällä TSJ:n avustuksella. Menetelmän näkökulma laajentui entistä enemmän tuotteiden koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Simulaattori on lähes oikea kauppa, jossa asiakas saa kauppakuitikseen tiedon ostostensa ympäristövaikutuksista. Simulaattorin opastetut kierrokset ovat osa TSJ:n neuvontaa. Marraskuisella teemaviikolla, Euroopan jätteen vähentämisen viikolla, yleisöä kutsut- YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2010 15

Neuvontatilaisuuksista kerätään palautetta. TSJ:N NEUVOJIA kiitettiin tilaisuuksista ja netistä kerätyissä palautteissa usein asiantuntevuudesta sekä eri ikä- ja kohderyhmien taitavasta huomioon ottamisesta. tiin avoimiin kauppakierroksiin pohtimaan ostoskorin ympäristövaikutuksia. Menetelmästä on otettu käyttöön myös kiertävä versio, jonka kanssa neuvojat vierailevat muun muassa oppilaitoksissa. EAKR-rahoitteinen, kolmevuotinen Kelaa! kestävä kulutus ja elämänlaatu -yhteistyöhanke jatkui edelleen. Sen puitteissa osallistuttiin muun muassa Pieniä tekoja -kampanjaan sekä järjestettiin opiskelijoiden Latauspiste-tapahtuma energiansäästöviikolle. Kestäviin kulutusvalintoihin on kannustettu myös paikallisradiokanavilla viikoittain kuultavassa Takaisin Luontoon -ohjelmasarjassa. TSJ on ollut mukana rahoittamassa ohjelmasarjaa ja neuvonta on myös osallistunut aiheiden ideointiin. Ohjelmasarjassa on tavoitteena nostaa esille monipuolisesti ympäristöön liittyviä teemoja ja jakaa tietoa aiheesta. TILAAJAT TYYTYVÄISIÄ Neuvontatilaisuuksista kerätään palautetta tilaajille jätettävien palautekorttien sekä TSJ:n verkkosivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen avulla. Palautteita annettiin vuoden aikana 69 kappaletta. Vastauksissa tilaisuuksiin oltiin varsin tyytyväisiä. Neuvonnan sisältö vastasi odotuksia useimpien mielestä hyvin (ka 4,54, max 5). Tilaisuuksissa koettiin myös saadun uutta tietoa (ka 4,03). Neuvonta oli myös motivoinut vastaajia lajitteluun ja kestäviin kulutusvalintoihin keskimäärin oikein hyvin (ka 4,39). Avoimessa palauteosiossa neuvojia kiitettiin usein asiantuntevuudesta sekä erilaisten Materiaalia on uudistettu monipuolisemmaksi vuonna 2010. ikä- ja kohderyhmien taitavasta huomioon annettiin eräässä palautteessa kuljettajan ja ottamisesta. Parissa palautteessa toivottiin oppaan välisistä reittiepäselvyyksistä ja toisessa kuitenkin ripeämpää tahtia tai enemmän aikaa kierroksen toteuttamisesta lumiseen osallistujien kysymyksille tai konkreettiselle vuodenaikaan. Toivomuksena esitettiin myös, osallistumiselle. että tutustumiskohteissa joku henkilökunnasta Neuvontamenetelmiä pidettiin monessa voisi kertoa työstään. Kiertoajeluja pidettiin palautteessa osallistavana ja kiinnostavana. kouluille erittäin hyvänä, helppona ja hyödyllisenä Erityisesti nukketeatteri sai kiittäviä mainintoja palveluna, ja yhteistyön toivottiin palaut- lapsia kiinnostavana menetelmänä. Koululaisille teissa jatkuvan. järjestettyjen kiertoajelujen osalta risuja NEUVONNAN KUSTANNUKSET jäteneuvonnan kustannukset yhteensä, euroa/vuosi 2010 2009 2008 214 000 225 075 224 800 neuvonnan kustannukset, euroa/asukas 0,66 0,70 0,71 neuvonnan ostopalvelut, euroa 82 000 118 777 116 100 Neuvontatilaisuuksissa saa uutta tietoa. * Asiakaslehdet ovat kokonaan viestinnän kustannuksissa. Harjoittelija-oppaat kiertoajelulla alensivat tänä vuonna ostopalvelujen kustannuksia. 16 Vuosikertomus 2010 TSJ

TSJ Yrityspalvelut Oy on TSJ:n tytäryhtiö, joka tarjoaa palveluitaan toiminta-alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle. TOPILAN LAJITTELUKENTÄN toimintaa on tehostettu hankkimalla omaa käsittelykalustoa rakennusjätteelle ja syntypaikkalajitellulle energiajakeelle. Tytäryhtiö hoitaa yrityspalvelut rityspalvelun toiminta ja talous on ollut eriytettynä TSJ:n Y muusta toiminnasta. Aikaisempien vuosien pohjatyö huipentui TSJ Yrityspalvelut Oy:n toiminnan aloittamiseen 1.11.2010. TSJ Yrityspalvelut Oy on TSJ:n tytäryhtiö, joka tarjoaa palveluitaan toimintaalueen yrityksille ja elinkeinoelämälle. TSJ Yrityspalvelut Oy:n palkkalistoille siirtyi emoyhtiöstä neljä työntekijää. TOPILAN RINNALLE PIKKU-TOPILA Yhtiön kilpailukyvyn parantamisessa pääpaino oli toimintojen kehittämisessä Topinojan jätekeskuksessa Topilan lajittelualueella. Topilan lajittelukentän toimintaa on tehostettu hankkimalla omaa käsittelykalustoa rakennusjätteelle ja syntypaikkalajitellulle energiajakeelle. Topilan lajittelukentän yhteyteen avattiin yritysten pieneriä varten oma vastaanottopiste, Pikku-Topila. LAJITTELULLA KORKEA HYÖTYKÄYTTÖASTE Topilan lajittelukentällä, rakennus- ja tuotantotoiminnan jätteestä sekä karkeajätteestä valmistettavan REF-polttoaineen laatu on kyetty pitämään korkeatasoisena. Tästä osoituksena ovat vuoden aikana solmitut useat merkittävät toimitussopimukset polttoainetta hyödyntävien energiatuotantolaitosten kanssa. Lasin ja posliinin lajittelua on tehostettu entisestään hyödyntämällä olemassa olevaa lajittelukalustoa. Karkea- ja rakennusjätteen lajittelussa saavutettiin 94 prosentin hyötykäyttöaste. Kuluneen vuoden aikana on myös kiinnitetty erityistä huomiota lajitteluja murskaustoimintojen työ- ja paloturvallisuuteen. Turvallisuutta on kehitetty yhdessä alueella toimivien urakoitsijoiden kanssa. PALVELUTUOTANTO LAAJENI Yrityspalvelujen palvelutarjontaa lisättiin koh dentamalla uusien palvelutuotteiden mark kinointia korjausrakentamiseen, tukkukauppaan, elintarviketeollisuuteen ja energiapuuhun. Palvelukokonaisuuteen kuu- TSJ Yritys palvelut Oy palvelee nyt yritysasiakkaita Topilan lajitteluasemalla valmistetaan kierrätyspolttoainetta energiatuotannon tarpeisiin. T SJ eriytti vuoden 2010 marraskuussa yrityksille suunnatut jätehuoltopalvelut tytäryhtiönsä, TSJ Yrityspalvelut Oy:n, hoidettavaksi. Emoyhtiö keskittyy puhtaasti asumisen ja julkisen toiminnan jätehuoltopalvelujen tarjontaan ja kehittämiseen. Eriyttämisen taustalla on lainsäädännön korostama vastuujako kuntien ja yritysten luvat yhä vahvemmin jätehuoltolaitteiden, kuten puristimien, paalainten ja erikoislavojen vuokraus asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Ajoneuvo- ja jäteastiapesulatoimintaa kehitettiin asiakaslähtöiseen suuntaan. kesken. TSJ Yrityspalvelujen toimitusjohtaja on Juha Hämäläinen. TSJ Yrityspalvelut tarjoaa yrityksille jätehuollon kokonaispalveluja ja jätteiden vastaanotto- ja hyötykäyttöpalveluja Topin ojan jätekeskuksesta vuokraamillaan alueilla, kuten Topilan lajitteluasemalla ja biojätteiden vastaanottoterminaalissa. TSJ ja Ekokem Oy Ab solmivat alkuvuodesta aiesopimuksen yhteistyön tiivistämiseksi teollisuuden ja kaupan jätteiden käsittelyssä. Yhteistyöllä parannetaan entisestään seudun elinkeinoelämälle tarjottavia ympäristöhuoltopalveluja. Yhteistyömuodot selviävät kesään mennessä. Tarkempaa tietoa TSJ Yrityspalveluista löytyy verkkosivuilta www.tsjyp.fi. TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET YHTIÖ JA JOHTAMINEN TSJ Vuosikertomus 2010 17

TÄRKEIMMÄT UUTISOTSIKOT VUONNA 2010 23.2. Uudistunut Entisestä Enemmän saapuu kohta kotiisi! 2.3. Kuljetusalan lakko vaikeuttaa jäteastioiden tyhjennyksiä 5.3. Ensimmäinen jätekuorma Ruotsiin lähtee Turusta perjantaina 17.4. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö lisääntyi Turun seudulla 18.5. Keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetus on halvin 17.8. Auranmaan lajitteluasema avattiin 23.9. TSJ perusti tytäryhtiön 25.11. Jätteenkäsittelymaksuihin korotuksia vuoden 2011 alussa 7.12. Mobiilikeräys korvaa Nauvon lajitteluaseman 21.12. Nauvon lajitteluasema on suljettu lopullisesti Viestintä ja vuorovaikutus E ntisestä Enemmän -lehden ulkoasua uudistettiin TSJ:n ilmeuudistuksen myötä. Lehdestä myös kehitettiin vuoden aikana kaksi versiota. EE Länsi-Turunmaa jaettiin kotiin kaksikielisenä Paraisilla ja saaristossa. EEpäälehti jaettiin suomenkielisenä toimi alueen muihin koteihin. Ruotsinkieliset perheet saivat lisäksi oman kieliversion osoitteellisena. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kesäasukkaille postitettiin huhtikuussa Entisestä enemmän kesälläkin -lehti, jonka sisältö oli räätälöity helpottaman vapaa-ajan asukkaan jätehuoltoa. Alkuvuoden EE-lehdessä pääaiheiksi nousi seudun jätepoliittinen tarkastelu, joka otti tuulta siipien alle. Kaatopaikkajätteen tarkkaa lajittelua haluttiin myös korostaa. Alkusyksyn numerossa pitkän linjan Martta, Birgitta Bröckl kertoi Marttaliiton vastuusta jätehuollossa ja ympäristökysymyksissä. Auranmaan lajitteluaseman avajaiset olivat myös itsestään selvä aihe. WWW.TSJ.FI ASIAA JA UUTISIA TSJ verkkopalvelussa käytiin vuonna 2010 reilut 60 000 kertaa. Oma henkilökunta käytti palvelua ahkerasti työssään. Yhtiön ulkopuolelta sivuilla kävi kuukausittain noin 3 000 vierailijaa. Eniten haettiin tietoa Topinojan jätekeskuksesta ja sen palveluista sekä jätteiden lajittelusta, kierrätyspisteistä ja vaarallisten jätteiden vastaanotosta. Myös jäteneuvonta kiinnosti sivustolla käyneitä. Snoobi-kävijäseurannan käyttöönotto helpotti verkkopalvelun toimivuuden seurantaa. www.tsj.fi -sivusto on ahkerassa käytössä. UUSILLA MATERIAALEILLA RYHTIÄ LAJITTELUUN TALOYHTIÖSSÄ Vuoden aikana taloyhtiömateriaaleja kehitettiin kaatopaikkajätteen ja suurikokoisen jätteen lajittelun helpottamiseksi taloyhtiöissä. Kuvallisten tarrojen tarjontaa laajennettiin ja lajittelutaulut uudistettiin kokonaan. Jätetiloihin tai rappukäytäviin sopivissa kuvallisissa tauluissa on peruslajittelun lisäksi taloyhtiön jätepisteeseen kuulumattomien jätteiden kaikki vastaanottopaikat ja aukiolot. Tarroista ja tauluista kehitettiin kolme eri kieliversiota, suomi, ruotsi-suomi ja suomi-englanti. Kaikkia materiaaleja voi tilata kätevästi TSJ:n verkkopalvelun kautta. LUO EHKÄISEVIÄ TEOKSIA -TAIDEKILPAILUN YHTEISTYÖ ALKOI Voiko jätteistä tehdä jätteen syntyyn liittyvää taidetta? Joulukuussa pidetyn suunnittelupalaverin tuloksena syntyivät raamit TSJ:n ja koulujen yhteiselle taidekilpailulle vuodelle 2011. Kilpailu järjestetään 15.3. 30.9.2011 yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian, Turun ammattikorkeakoulun sekä Taideakatemian kanssa. Kilpailuun voivat osallistua kaikki taidetta ja muotoilua opiskelevat sekä alalle vuosina 2010 2011 valmistuneet. Kilpailun avainsanoja ovat slow life, yksinkertaistaminen ja materiaa litehokkuus. Joulukuussa 2010 päätettiin julistaa taidekilpailu. Taloyhtiöille tarkoitettu materiaali uusittiin vuonna 2010. 18 Vuosikertomus 2010 TSJ

Tarvasjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Saarnivaara (oik.) ja Marttilan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskinen leikkasivat AURANMAAN LAJITTELUASEMAN VIHKIÄISNAUHAN ELOKUUSSA 2010. TSJ verkkopalvelussa käytiin vuonna 2010 reilut 60 000 kertaa. VIESTINTÄÄ ARTIKKELEIN, TIEDOTTEIN JA ILMOITUKSIN Vuosi 2010 oli tiedotuksellisesti vilkas, muutoksia yrityksessä ja alalla tapahtui paljon. Eniten keskustelua tiedotusvälineissä herättivät jätteenkuljetus Ruotsiin, hintojen korotukset ja paikallisesti Nauvon jäteaseman sulkeminen. Sosiaalisissa medioissa keskustelua käytiin ainakin Länsi-Turunmaan jätteenkuljetusjärjestelmästä ja Nötön saaren jätepisteen ongelmista. Tiedotteita lähti vuonna 2010 yhteensä noin 30 kappaletta. Kaatopaikkajätteen ja rakennusjätteen lajitteluun sekä kompostointiin kannustavia artikkeleita kirjoitettiin useaan kiinteistö- ja rakennusalan lehteen. Artikkeleita julkaistiin muun muassa seuraavissa lehdissä: Asunto & Kiinteistö, Rakentajan Tieto & Taito sekä Turun Omakotiyhdistyksen sanomat. Yrjö-auton kierroksista tiedotettiin tehokkaasti etukäteen suunnitellulla ilmoituspaketeilla. Ilmoituskanavina suosittiin pieniä paikallislehtiä, aluelehtiä sekä kuntatiedotteita. YHTIÖ JA JOHTAMINEN VIESTINNÄN JA NEUVONNAN KUSTANNUKSET 2010 2009 2008 Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/vuosi 643 300 621 300 590 400 Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/asukas 2,0 1,9 1,85 PALVELUT JA TUOTTEET Viestinnän kustannukset eriteltynä, euroa/vuosi 429 300 396 252 365 500 * Jäteneuvonnan kustannusten erittely hankalaa. Esimerkiksi neuvonnalliset asiakaslehdet sisältyvät kokonaan viestinnän kustannuksiin. Seudullinen jätepolitiikka etenee vauhdilla T urun seudun kuntien jätepolitiikan valmistelutyö saatiin vauhtiin viime vuonna ja työ jatkuu kuluvana vuonna. Varsinaisen työryhmän lisäksi jätepolitiikan ja kuntien yhteistoimintasuunnitelman tavoitteita on pohdittu monissa pienryhmissä. Työryhmässä on ollut mukana seudun ympäristöviranhaltijoita, kuntien luotta mushenkilöitä sekä ELY-keskuksen, asukkaiden, eri järjestöjen ja jätehuollon toimijoiden edustajia. Pienryhmät on koottu työryhmän jäsenistä. Jätepolitiikan alustavista tavoitteista pyydettiin syksyllä 2010 lausunnot TSJ:n osakas- Seudullista jätepolitiikkaa on mietitty isommissa ja pienemmissä ryhmissä. kunnilta sekä ELY-keskukselta. Jätepolitiikkaluonnoksen työstäminen jatkuu kevään aikana. Jätelain kokonaisuudistus saattaa tuoda muutoksia luonnosteltuihin tavoitteisiin. Jätepolitiikkaluonnokseen ja lausuntojen tiivistelmään voi tutustua TSJ:n verkkosivuilla, www.tsj.fi/jatepolitiikka. SOSIAALINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU TALOUDELLINEN VASTUU TSJ Vuosikertomus 2010 19

Henkilökunta on osallistunut vilkkaasti Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. JUHA KUITTINEN JA DENIS KLAJIC huoltavat kierrätyspisteitä. He pitävät myös kirjaa pisteisiin kuulumattomista ja astioiden ulkopuolelle jätetyistä jätteistä. Huollot aloitettiin oman henkilöstön voimin keväällä 2010. Henkilökunnan kouluttautumisen vuosi Y htiön palveluksessa työskenteli vuoden 2010 aikana keskimäärin 53 työntekijää. Pysyvässä työsuhteessa oli 44 henkilöä, naisia ja miehiä tasaisesti 22. Henkilökunnan keskiikä oli 45,4 vuotta. Määräaikaisia työntekijöitä oli yhteensä 23, heistä 6 henkilöä yli kuuden kuukauden työsuhteessa. VILKAS KOULUTUSVUOSI 2010 TSJ tukee voimakkaasti henkilökunnan kouluttautumista ja osaamisen laajentamista. Koko henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua erilaisille ammattiin liittyville kursseille, seminaareihin ja koulutusohjelmiin. Kaksi henkilöä suoritti oppisopimuskoulutuksena ympäristöhuollon ammattitutkinnon Suomen Ympäristöopisto SYKLI:ssä ja kuusi henkilöä aloitti koulutuksen syyskuussa. Viisitoista henkilöä suoritti Ympäristöhuollon tiedonhallinnan ja kirjanpidon osatutkinnon. Vastaanottoasemien asiakaspalveluhenkilöstölle järjestettiin lisäksi koulutuskokonaisuus otsikolla: Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen ja toimiston asiakaspalvelulle otsikolla: Harkittu panos suunniteltu tulos. Sisäistä koulutusta on järjestetty muun muassa jätekeskusten hoito- ja käyttösuunnitelmista, turvallisuuteen liittyvistä asioista ku- ten pelastussuunnitelmasta, yhtiön toimintajärjestelmästä, yrityspalveluiden eriyttämisen vaikutuksista, ongelmajätteiden käsittelystä sekä ATK-ohjelmien muutoksista. Henkilöstöasioiden osalta koko henkilökunnalle järjestettiin loppuvuodesta tilaisuudet Kelan korvauskäytännön vaikutuksista. Samassa yhteydessä tutustuttiin yhtiön pelinsääntöihin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ja varhaisen puuttumisen osalta. Henkilökunta on osallistunut vilkkaasti myös Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin: jätelaitospäiville sekä kenttähenkilökunnan-, asiakaspalvelun-, viestinnän-, taloushallinnon- ja johdon päiville. Lisäksi henkilökunta on osallistunut vuoden aikana eri koulutuksen tarjoajien järjestämiin alan koulutuksiin ja seminaareihin. Henkilöstöasioiden laajamittainen kehitystyö pääsi tehokkaaseen vauhtiin loppuvuodesta. Yhtiön toimintatapaohjeiden sekä osaamisen kartoittamisen ja kehittämisen tarkoitus on tukea yhtiön strategiaa henkilöstöjohtamisen keinoin. SISÄINEN TIEDONKULKU JA KOKOUSKÄYTÄNNÖT Intranet-sivut ja sähköpostiviestintä ovat yleisimmät sisäisen viestinnän väylät. Yhtiön johtotiimi, johon kuuluu toimitusjohtaja ja vastuualueiden päälliköt, kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Johtotiimin muistiot tai pöytäkirjat ovat koko henkilökunnan luettavissa. Eri vastuualueet pitävät säännöllisin väliajoin omia tiimipalaverejaan lähimmän esimiehen johdolla. Kehityskeskustelut pidetään vähintään vuosittain koko henkilökunnalle. Yhtiön ja henkilökunnan yhteisenä toimielimenä toimii yt-kokous, johon kuuluu varsinaisen johtotiimin lisäksi luottamusmies, eri alojen henkilökunnan edustaja sekä työsuojeluvaltuutettu. Vuoden 2010 aikana pidettiin kolme yt-kokousta. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmat, työajan hallintajärjestelmän laajentaminen, PTYTES:n neuvottelutulos ja järjestelyerän jakoperusteet, yrityspalveluiden eriyttäminen, organisaatiorakenteen ja sektoreiden vastuualueiden muutokset, varhaisen puuttumisen sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamallien sisältö ja käyttöönotto sekä ennakkotietoja vuoden 2011 budjetista ja vuoden 2010 tilinpäätöksestä. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA VIRKISTYS Henkilökunnan hyvinvointia on kartoitettu Ter- HENKILÖKUNNAN KOULUTUS HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA 23 % 34 % 5 % 20 % 18 % Ylempi korkeakoulututkinto AMK-tutkinto tai vastaava Keskiasteen tutkinto Ammattitutkinto Ei ammatillista koulutusta 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 25 29 30 35 36 40 41 45 46 50 51 55 56 60 61 20 Vuosikertomus 2010 TSJ