MIEHEN PAIKKA omaishoitoa miesten näkökulmasta 8.4.2014 klo 9.45 15.30 Kaupungin Vanhan kirjaston luentosali Keskustori 4, 33100 Tampere
Seminaari on tarkoitettu omaistaan hoitaville ja muille asiasta kiinnostuneille 9.45 Tervetulokahvi 10.15 Tilaisuuden avaus, katsaus omaishoidon moninaisuuteen Merja Purhonen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 10.45 Sankareita, konkareita, outsidereita miesten kokemuksia selvitysten valossa Pia Järnstedt, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 11.15 Erityisen perheen isänä, Harri Rantanen Aikaa keskustelulle ja kysymyksille 12.00 Lounas (omakustanteinen) 13.00 Oman vanhemman omaishoitajana, Yrjö Puhakka, omaishoitaja, kokemuskouluttaja 13.30 Miehen paikka - muuttuvat roolit, Peter Peitsalo, Miessakit ry 14.30 Mielekästä vertaistoimintaa miehille, Juha Timoskainen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 15.00 Miesomaishoitajien tukena Hoitoveljet hanke, Pertti Lahti, Pioni ry 15.30 päivä päättyy
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf www.omaishoitajat.fi Liitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia ja heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Perustettu v. 1991 Keskustoimisto Helsingissä, alueellisia toimistoja 6 Henkilökuntaa 20 (v. 2014) Paikallisyhdistyksiä 71 Henkilöjäseniä yli 10 000 Liiton neuvontapuhelin p. 020 7806 599 maanantaista - torstaihin klo 9-15 Toiminta valtakunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, asiantuntijuus omaishoidon ohjaus ja neuvonta kehittämishankkeet koulutus ja materiaalituotanto julkaisutoiminta alueellisen ja paikallisen yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaus, yhteistyöverkostojen koordinointi kansainvälinen toiminta kuntoutus (KELA) omaishoitajalomat (Ray)
Aluetoimistojen yhteystiedot Rovaniemi Raahe Pohjois-Suomen aluetoimisto, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Puh. 020 7806 541 Väli-Suomen aluetoimisto, Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Puh. 020 7806 572 Kuopio Pori Itä-Suomen aluetoimisto, Kuninkaankatu 23, 70100 Kuopio Puh. 020 7806 588 Länsi-Suomen aluetoimisto, Antinkatu 15 C, 28100 Pori Puh. 020 7806 581 Salo Tampere, hanketoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100, Tampere Puh. 020 7806 589 Etelä-Suomen aluetoimisto, Annankatu 8, 24240 Salo Puh. 020 7806 568 Keskustoimisto Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki Aluetyö puh. 020 7806 522
Epävirallisen auttamisen määrä suurin Suomessa Omaishoito ilman yhteiskunnan apua on Suomessa pääasiallinen hoitomuoto vanhuksien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta. Suomalaiset hoitavat läheisiään eniten Euroopan maista. Viidennes 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista auttaa sellaista läheistään, joka ei muuten selviäisi kotona. Yleisimmin näissä tilanteissa autetaan omaa vanhempaa. Lähde:Sari Kehusmaa & Ilona Autti-Rämö & Pekka Rissanen: Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin, Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):2. Tieto 15 EU maan vertailusta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja Terveys 2011 tutkimuksista. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on olemassa siitä riippumatta (Mikkola 2005, 2009) Suurin osa omaisiaan hoitavista tekee hoivatyötä ilman omaishoidon tukea, vaikka hoidettavan avun tarve saattaisi sitä edellyttää Näkökulmia omaishoitoon: Hoidettava henkilö, hoitava omainen, kunta ja moni muu ONKO VAIHTOEHTOJA?
Omaishoidon erityisyys, osana perheen elämää Omaishoitotilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai yhtäkkiä omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa omaishoito koskettaa erilaisia perheitä omaishoitoon liittyy elämänmuutos omaishoito vaikuttaa koko perheeseen Ajaudutaan tilanteeseen o Sairastuminen, vammautuminen, iän tuomat vaivat o Ei tunnisteta / tiedosteta o Ei tunneta tukijärjestelmiä (nuoret /vanhat) Haetaan tukea sattumanvaraisuus o Voimavarat arjen pyörityksessä Rakkaushoitoa tunteiden myllerrystä ja ristiriitaisuutta Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
Näkemyksiimme omaishoidosta vaikuttavat asenteet, perinteet, tavat elämänkatsomus, arvot ympäristö, alueet taajama, kaupunki kokemukset, tieto jne. jokaisella on muotoutunut käsityksensä siitä, ketä ja miten tulisi hoitaa omaishoitoperheen näkemyksiä omaishoidon järjestämisessä ja omaishoitotilanteen tukemisessa yksilöllisesti tulee kuulla ja kuunnella asiakaslähtöisyys, asiakasmyönteisyys, käyttäjälähtöisyys ( liiton OPASTAVA hanke)
Tilastotietoa on etupäässä tuen saajista Omaiset ja läheiset mukana hoivassa omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista, joista pääasiallisia auttajia on noin 300 000 (350 000/2014) henkilökohtaisissa toimissa läheistään auttaa päivittäin n.60 000 ja vähintään kerran viikossa n. 100 000 henkilöä sairaanhoidollisissa toimenpiteissä läheistään auttaa päivittäin n. 30 000 ja vähintään kerran viikossa n. 60 000 henkilöä työelämässä tällä hetkellä noin 250.000 omaistaan samanaikaisesti hoitavaa henkilöä. raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa n. 60.000 Omaishoidon tukea saa n. 40.000 (v. 2013) Lähteet: Suomalainen hyvinvointi / Stakes 2008, (THL 2014) Omaishoidon tuen kuntakyselyt Stakes 2006, THL 2012 Sotkanet Omaishoito - kasvava haaste! tavoite; 3 % yli 75 vuotiaista laitoshoidossa laitoshoidon määrä vähenee, omaishoidossa yhä enemmän
Omaishoitajien ikäjakauma 2012 (tuen saajat) 18-49v 21% 50-64v 26% 65-74v 26% 75-84v 23% 85+v 4% Hoitajat ovat aiempaa iäkkäämpiä Hoitajista naisia 69 % Hoidettavista miehiä 58 % Omaishoidon tuen kuntakysely 2012, THL
Hoidettavien ikärakenne on pysynyt samanlaisena (tuen saajat)
Omaishoitajien perhesuhde ja työmarkkina-asema (tuen saajat) Puolisohoitajia 58 % Lapsen (myös aikuisen lapsen) omaishoitajia 23 % Vanhemman omaishoitajia 14 % Muu omainen tai läheinen 5 % Omaishoitajista eläkkeellä 60 % Ansiotyössä 17 %
Omaishoitajista (pääasialliset auttajat, n. 300 000) naisia 61% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä 46-72% Omaishoitaja hoitaa (pääasialliset auttajat) puolisoaan 4% lastaan 5% vanhempaansa 51% muuta omaistaan muuta läheistään Lähde: Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes
Auttamisen ja hoitamisen muodot usein sukupuolisidonnaisia Useimmiten auttajana 50-64 v nainen Yhä useampi mies hoitaa omaistaan Naiset; hoitavat, tekevät ruokaa, siivoavat, käyvät kaupassa, huolehtivat hygieniasta, pesevät, katsovat lääkkeet Miehet; korjaavat, kuljettavat, kunnostavat Enemmistö miehistä auttaa iäkkäitä vanhempiaan Naiset hoitavat erityislasta tai puolisoa (Omaishoitotutkimus 2008, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry)
Stereotypioita ja mutuja liittyen omaishoitajamiehiin ja miesten omaishoitoon miehet ovat vaativampia ja tottumattomampia hoitamaan miehet tarvitsevat enemmän apua hoivatilanteeseen miehet kysyvät hanakammin oikeuksiaan miehet saavat palvelua helpommin, miehille annetaan herkemmin apua omaishoitoon (perinteisen roolit) erityislasten perheessä miehet tekevät taustalla ja tukena usein paljon: kuljetukset, harrastukset, hoitoon osallistuminen - lapsen ikä, vamma tai sairaus, usein taloudellinen pakko - miehet jäävät herkästi taka-alalle hoitotilanteessa Onko näin? - näitä ja muita ajatuksia, näkökulmia, keskustelua Myös; miltä tuntuu olla avun tarpeessa, miten miestä hoidetaan, mitä hoidosta ajatellaan, toivotaan
Omaishoitajan jaksamisen tukeminen
Palvelujärjestelmä tukena Kunnan palvelut Omaishoidon tuki Sosiaalityö Kotihoito: kotisairaanhoito ja kotipalvelu Päivätoiminta ja päiväsairaala Tilapäishoito ja laitoshoito Vammaispalvelulain piiriin kuuluvat palvelut Asumispalvelut ja palveluasuminen Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Kuntoutus Muut palvelut Kela vammaisetuudet kuntoutus tulkkauspalvelut erityishoitoraha, sairauspäiväraha, lääkehoito- ja matkakorvaukset, eläkkeet Järjestöt ja seurakunnat Yksityiset palvelujen tuottajat Vakuutusyhtiöt Tulli ja poliisi
Omaishoitoa koskevaa lakiviidakkoa Omaishoitolaki Laki sosiaali- ja terveyden huollon asiakkaan asemasta Potilaslaki Kehitysvammalaki Vammaispalvelulaki Vanhuspalvelulaki Kansanterveyslaki Hallintolaki Kuntalaki jne.. Omaishoitoon ja sen tukemiseen vaikuttavat jatkuvasti lukemattomat muutokset, muutosprosessit lainsäädännössä sekä yhteiskunnassa Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
Omaishoitajan arki Kerran lähetin Kelaan hakemuksen, jossa oli kolmekymmentäseitsemän paperia. Reseptejä, lääkärintodistuksia, pankkitiliotteita, veroilmoituksia ja ties mitä papereita. KELA SAIRAALA
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO 2012-2013 Hallitusohjelma v. 2011-2014 edellyttää omaishoidon kehittämistä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä; Omaishoidon kehittäminen Suomessa 2014-2020, Loppuraportti 19.3.2014, www.stm.fi Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen Omaishoito on sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona toteutettu hoitomuoto, joka eri toimijoiden yhteistyönä mahdollistaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden kotona asumisen sekä edistää hoidettavien ja hoitajien hyvinvointia Sopimusomaishoitaja on omaishoitaja, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoidon sopimuksen, jossa määritellään, miltä osin omaishoitaja vastaa hoidettavan hoidon tai huolenpidon tarpeeseen ja millaista tukea hän saa tehtävänsä toteuttamiseen (laki sopimusomaishoidosta) Omaishoitaja on henkilö, joka hoitaa omaistaan tai läheistään ilman kunnan ja omaishoitajan välillä solmittavaa sopimusta (SHL jne.)
Sitova ja raskas omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä 2020 Säädetään laki sopimusomaishoidosta (2016), joka korvaa nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. 20 000 uutta sopimusomaishoitajaa vuoteen 2020 mennessä. Palkkioluokat lakiin (500, 700, 1100 ) Yhtenäiset kriteerit Vapaapäivät kaikille sopimusomaishoitajille 2-3 vrk palkkiluokasta riippuen Palvelutarpeen arviointi hoitomuotoa valittaessa, arvioinnin yhteydessä selvitetään aina omaishoidon mahdollisuus Tuetaan myös omaishoitajia, jotka eivät virallisen sopimuksen piirissä Vahvennettu kuntamalli tai Kela-malli (palkkio, palvelut)