Tulevaisuusvaliokunnan seminaaripäivä 9.5.2014 Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1
Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän suurin järjestö, yli 116 000 jäsenyritystä. Toiminnan ylivoimainen vahvuus on valtakunnallinen verkosto. 21 aluejärjestöä 56 toimialajärjestöä 400 paikallisyhdistystä 2
Päijät-Hämeen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät yli 3 500 jäsenyritystä 11 paikallisyhdistystä, yksi jokaisessa kunnassa 130 yrittäjää luottamushenkilöinä
Millainen on hyvä kasvun ympäristö? Taustatekijät Kunta ja yritykset Elinkeinoilmasto Yritysten tarpeet Teollisuus Palvelut Alueen kilpailukyky kasvun moottorina 4
5 Kunta ja yritykset
Kunta ja yritykset Kunnilla ja yrityksillä kohtalonyhteys Yrityskin on kuntalainen Yritykset tarvitsevat palveluita ja elinvoimaisen ympäristön (asiakkaat, työvoima, verkostot) Kuntien ongelmat vaikuttavat myös yritysten toimintaedellytyksiin yrittäjät huolissaan julkisen sektorin tulevaisuudesta Kuntien talous riippuvainen yrityksistä Yritykset tarjoavat palveluita, joita kuntalaiset tarvitsevat 6
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 623 0,9% Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7% Pienyritykset: 15 175 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 479 5,7% Pienyritykset (10-49 hlöä) 15 175 93,1% Mikroyritykset (1-9 hlöä) 247 785 Yhteensä 266 062 yritystä vuonna 2011, poislukien toimiala A Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri
Kestävyysvaje pakottaa uuteen tarkasteluun Karsitaanko kunnan vastuulla olevia tehtäviä? Etsitäänkö nykyisille tehtäville tehokkaampia toteutusmalleja? Sama rahalla enemmän tuotoksia Vähemmällä rahalla samat tuotokset Yritykset kuntien oman tuotannon kumppaneiksi Ostopalvelut, palvelusetelit 8
Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit Yhteisövero Osinkovero Arvonlisävero Kiinteistövero Työpaikkojen määrä ja palkkataso Kulutusmenot, säästöt ja sijoitukset Ansioverotulo Kunnallisvero Sotu-maksut Tel-maksut Arvonlisävero Muut välilliset verot Julkinen talous Talouden vauraus, omaisuus ja sen tuotto Kiinteistövero Pääomavero Lähdevero Myyntivoittovero Perintövero
Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 55000 50000 45000 40000 35000 Henkilöstömäärän muutos 2001-2011 yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä 119 566 - suuryritykset 9 484 - pk-yritykset 110 082 - alle 50 h yritykset 91 467 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 10
Kunnilta edellytämme Vastuu toimivista markkinoista Kustannukset avattava Panostus ostotoimintaan Hankintakoot hallittaviksi Palvelusetelien soveltamista laajennettava Palvelualoite on mahdollisuus 11
12 Elinkeinoilmasto
Elinkeinoilmasto Tavoite: Suomen yritysystävällisin alue 2015 ELPO-mittaristokyselyn tulokset 2014 Lahti suurista kaupungeista 4. sijalla, kouluarvosana 6,5 Koko Päijät-Häme valtakunnallista keskitasoa, kouluarvosana 6,6 Hyvää: Yleinen elinkeinopolitiikka ja sen resurssit, infrastruktuuri, koulutus ja osaaminen Heikkoa: Hankintapolitiikka, päätöksenteon yleinen yrityslähtöisyys 13
Elinkeinopolitiikan tärkeimmät osaalueet 45% 73% 43% Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka
15 Teollisuus
Teollisuus Päijät-Häme riippuvainen teollisuudesta Teollisuuden osuus keskimääräistä suurempi Teollisuusyritykset keskimääräistä suurempia Teollisuusyritykset merkittäviä työllistäjiä 75 % alueen teollisuusyrityksistä on suoraan tai välillisesti riippuvaisia viennistä 16
Teollisuudelle tärkeää Sijaintikunnan toiminta Kaavoituksen, infran ja lupaprosessien toimivuus Logistiikan toimivuus Sijainti ja liikenneyhteydet Osaava ja motivoitunut työvoima Tietoliikenneyhteydet Verkostot Kansainvälistymisen, verkostoitumisen ja muotoiluosaamisen tukeminen 17
Teollisuuden tulevaisuus Teollisuuden tulevaisuus riippuu valtakunnallisista päätöksistä, sillä yritykset pärjäävät omillaan jos makrotalous on kilpailukykyinen Kansainvälinen kilpailukyky yleinen huolenaihe! Pien- ja mikroyritysten byrokratia on liian suuri helpotuksia kaivataan Työvoiman kustannukset liian suuret kun työntekijää täytyy kouluttaa tuottavuus liian heikko suhteessa palkkaan, joka on heti TES:n mukaan 18
Teollisuuden tulevaisuus Teollisuudessa tarvitaan Yritysten välistä verkostoitumista innovaatiot Kilpailukykyistä verotusta Vähemmän byrokratiaa Toimivat tietoliikenneyhteydet Joustoa työmarkkinoille (esim. työehtosopimuksen velvoitteet lievemmät pienissä yrityksissä, koulutussopimuksen käyttöönotto) Uskoa ja näkemystä tulevaisuuteen! 19
20 Palvelut
Palvelut Yrityksen kotipaikan elinvoima tärkeä tekijä Keskustaajamien vetovoima ja palvelut Palvelut tuovat asukkaita, asukkaat tuovat palveluita Saavutettavuus kaikilla liikkumisvälineillä Palveluiden turvaaminen myös harvemmin asutuilla alueilla Väliraportin toimenpiteet: tietoliikenneyhteydet ja vapaa-ajan asuminen Lisäksi lähipalveluiden mahdollistaminen esim. palvelusetelin avulla Kunta tukee yritystoimintaa ja paikallista elinvoimaa avaamalla toimintojaan yrityksille 21
Yritykset kumppaneiksi ostopalvelut on käytännön kysymys Ei tehdä kategorista etukäteispäätöstä oman tuotannon tai yritysten tarjoaman palvelun paremmuudesta Kehitetään osto-osaamista ja kustannuslaskentaa > palveluille hintalappu Yritysten hyödyntäminen palvelutuotannossa parhaimmillaan, kun on mahdollista muodostaa terveesti toimivat markkinat 22 Useita, eri kokoisia toimijoita
Konkreettisesti Palvelusetelien käyttöönoton ja soveltamisalojen lisääminen Palvelualoitekäytännön edistäminen Kuntien ja kuntayhtymien palvelustrategioiden valmistelun edistäminen Julkisen sektorin kilpailua vääristävän yritystoiminnan epäkohtiin puuttuminen 23
Yritykset kunnan kumppaneiksi palvelutuotantoon mahdollisuuksia kaikille osapuolille Kunnat Yritystoiminta Kuntalaiset Tehokkuus ja tuottavuus Palveluun ja toimialaan erikoistunut tuotanto Kustannussäästöt Kustannukset vain tehdystä työstä tai tuotoksesta Kilpailu hillitsee kustannuskehitystä Uusia yrityksiä Kuntien ostot mahdollistavat kannattavan toiminnan Yritystoiminnan kasvu Asiakastyytyväisyys Valinnanvapaus Helpotus veropaineisiin Työllisyys Joustavuus Kilpailu Parantaa hintalaatusuhdetta Kannustaa kehittämään uusia ratkaisuja Investointitarpeet helpottuvat Tuotekehitys Uusi teknologia Palveluinnovaatiot Palveluiden ja menetelmien kehittyminen Lähipalveluiden säilyminen 24 Oman tuotannon kapasiteettia vapautuu, työvoiman tarve vähenee
Monipuolinen palvelun tuottajarakenne takaa terveen kilpailun ja kustannustason
Alueen kilpailukyky kasvun moottorina 26
Vetovoimainen alue Alueen kilpailukyky Yritykset haluavat sijoittua Lahden alueelle Yritykset ovat vahvasti mukana myös julkisessa palvelutuotannossa Kunnat arvostavat yritysten tarjoamia mahdollisuuksia ja yritystoimintaa yleisesti Täytyy näkyä käytännössä Yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa Tietoliikenne, logistiikka, työvoiman saatavuus, koulutuspolitiikka ja yhteistyö kunnan kanssa kunnossa 27
Kitkaa: Alueen kilpailukyky Sisäänpäin lämpiävyys Seudullinen eripura Byrokratia Hankinnat hankintakoot eivät saa kasvaa Mahdollisuuksia: Uusi kunta, uudet kujeet Sijainti ja muut alueen perinteiset vahvuudet Elinkeinopolitiikan selkeytyminen 28
Kaiken kaikkiaan Lahdessa olisi nostettava tuottavuus aivan uudelle tasolle. Enemmän pitäisi saada aikaan nykyistä vähäisemmällä väkimäärällä. Lisäksi kaupungin kannattaisi suunnistaa tuottajasta tilaamisen ja kilpailuttamisen osaajaksi. KL 8.5.2014 29
Lopputulos Lahden alue arvostaa ja tukee kaikenlaisia yrityksiä sekä hyödyntää niitä aktiivisesti kumppanina hyvinvoinnin rakentamisessa. Yritystoimintaa arvostetaan ja yrittämisen edellytykset huomioidaan konkreettisesti päätöksenteossa. 30
31