CHEM: Kemian tekniikka Erasmus Grenoble INP, 2015 syksy Kieli: ranska, englanti hele.haapaniemi@aalto.fi saa julkaista Vaihtoraportti Suoritin syyslukukauden 2015 Erasmus-vaihdossa Ranskan Grenoblessa. Grenoble INP ei ole yliopisto, vaan Grand école koulu, jossa edustettuna ovat tekniikan alat. Grand école eroaa yliopistosta siten, että kaksi ensimmäistä vuotta ovat ikään kuin valmennuskurssia (prepa) ja tämän jälkeen on pääsykoe. Jos pääsykokeesta ei pääse läpi, silloin yleensä suunta on normaaliin yliopistoon. Prepan jälkeen varsinaisia insinööriopintoja on kolme vuotta, josta kandia vastaava taso saavutetaan ensimmäisen vuoden jälkeen. Kohde Grenoble sijaitsee kaakkois-ranskassa Rhône Aledesin maakunnassa, Isère joen varrella, keskellä Alppeja sitä pidetäänkin Alppien pääkaupunkina. Asukkaita Grenoblessa ja sen lähialueilla (agglomeration Grenoblois) on reilu puoli miljoonaa, eli mikään ihan pikkukaupunki ei ole kyseessä. Keskusta on vanhaa kaupunkia, ja rakennukset ovat kauniita, laitakaupungilta sitten taas löytyy kaiken tyylisiä vähän uudempia rakennuksia. Itse asuin Grenoblen vieressä, Saint Martin d Hèresissä yliopiston kampuksella. Grenoble on todellinen opiskelijakaupunki, sillä yli 60% kaupungin asukkaista on opiskelijoita. Myös vaihto-opiskelijoiden keskuudessa Grenoble on suosittu kohde. Sää Grenoblessa on pitkälle lokakuuhun asti hyvin kesäinen. Syyskuun alku vähän liiankin. Ainakin tänä vuonna lämpötilat kohosivat ensimmäisinä viikkoina 35 asteen yläpuolelle ja ilmastointia koulussa ja asuntoloissa ei ole. Joulukuu-tammikuussa sää vastaa aika lailla Suomen kevättä. Lämpötilat ovat 0-10 asteen välillä harvoin päivisin menee pakkasen puolelle. Tänä vuonna tammikuussa mitattiin vielä 18 asteen lämpötilojakin! Ja aurinkoa näkee huomattavasti enemmän ja useammin kuin Suomen talvessa. Kulttuuri on tyypillistä ranskalaista: mihinkään ei ole kiire ja kaikki järjestyy aikanaan. Ihmiset ovat suomalaisia suvaitsevampia ja avoimempia ja vaihto-opiskelijat otetaan hyvin vastaan. Päivää sanotaan kaikille puolitutuille, ja no, usein tuntemattomillekin ja kuulumiset kysytään siinä samassa. Myös poskisuudelmiin tulee tässäkin kaupungissa tottumaan. Niitä vaihdetaan kavereiden kanssa joka päivä.
Itse valitsin Grenoblen vaihtokohteeksi Ranskan kielen sekä Alppien tarjoamien hyvien urheilumahdollisuuksien takia. Siellä perjantai-iltoja ei vietetä baarissa, vaan nukkumassa valmistautuen lauantain vaellus/laskettelu/kiipeily reissuun. Kyllä niitä juhliakin löytyy, mutta monella mielenkiinnonkohteet ovat muualla kuin juomisessa. Hakuprosessi Hakuprosessi oli yllättävän työläs. Learning Agreementin lisäksi tuli lähettää suosittelukirje professorilta, motivaatiokirje ja läjä muita lippulappusia. Lisäsäätöä hakuprosessiin aiheutti lisäksi tutkintouudistus. Vaihtokurssit piti suunnitella vanhan ohjelman mukaan (tehdä moduuleiksi), vaikka takaisin tullessa oli kuitenkin uudessa ohjelmassa, ja hyväksi luku taas tapahtuu tämän mukaan. Myöskin koulumme opinto-ohjaajan suhtautuminen vaihtoon lähtöön maisteriuudistuksen alla oli melko negatiivinen. Onneksi professorit kuitenkin tukivat meitä ja kannustivat lähtemään. Rahoituksen hankkiminen oli puolestaan suhteellisen helppoa. Itse täytin kaksi apuraha hakemusta, joista toisesta sain 2000e vaihtoajalle. Aallon vaihtoraha tuli suoraan kaikille vaihtoon lähtijöille. Lisäksi Ranskassa myös vaihto-opiskelijat saavat hakea asumistukea CAFia. Tätä kautta on mahdollista saada hyvitystä noin kolmannes asumiskustannuksista. Kuitenkin hakemuksen teko on varsin byrokraattinen ja aikaa vievä prosessi. CAFia varteen täytyy varata mukaan muun muassa syntymätodistus ranskaksi käännettynä. Asuminen Vaihdon ajan asuin CROUSin (HOASia vastaava organisaatio) asuntolassa. Asunnon hakeminen oli helppoa ja niitä on paljon, joten käytännössä kaikki ERASMUS opiskelijat, jotka asuntoa tätä kautta hakevat, sen myös saavat. Asuntoa hakiessa sai toivoa, minkä tyyppistä asuntoa hakee. Itse hain, ja pääsin asuntolaan, jossa kaikilla oli omat huoneet, joissa olivat vessa ja suihku. Keittiö jaettiin kerroksen (32 asukasta) kesken. Suurin osa asuntoloista sijaitsee kampusalueella, eli naapurikaupungin puolella. Matkaa Grenoblen keskustaan sieltä on kuitenkin vain vajaa 5km. Koulurakennuksista osa on kampuksella ja osa Grenoblen toisella laidalla. Itselläni oli kursseja molemmissa, vaikka suurin osa sopivasti kampuksella. Asuntolat Grenoblessa ovat Suomeen verrattuna melko heikkotasoisia. Erityisesti internetin toiminta on useammassa asuntolassa ongelma. Itse asuin puolet ajasta huoneessa, jossa internet toimi ainoastaan aamuisin 7-9 välillä. Myös torakat ja luteet ovat kohtalaisen yleisiä, vaikka kumpiakaan ei minulla omassa huoneessani ollut. Hometta löytyy varmasti kaikista vanhemmista asuntoloista. Tämä kannattaa huomioida, jos on allergiaa tai astmaa, sillä home todella pahentaa näitä ongelmia. Keittiöt ovat vaatimattomia, meillä 32:ta asukasta varten oli kuusi hellanlevyä, hana, pöytä ja penkki. Yleensä myös vähintään yksi talon keittiöstä oli hajalla, joten käytännössä meitä oli vieläkin enemmän käyttämässä samaa keittiötä. Yllättävää kyllä, ruuhkaa oli harvoin. Sotkua tosin sitäkin enemmän.
Moitteista huolimatta olen tyytyväinen, että valitsin asua asuntolassa. Minulla kävi loistava tuuri naapureiden suhteen ja meille muodostuikin nopeasti oma perhe. Söimme yhdessä lähes joka ilta, juttuseuraa löytyi ja apua kaikkiin pikkuongelmiin sai helposti. Uskoisin että yksiössä elämä uudessa maassa olisi ainakin alussa voinut olla melko yksinäistä. Tosin jos olisin jäänyt vielä toiseksi lukukaudeksi, uskon että olisin muuttanut kimppakämppään (colocation). Tämä oli erittäin suosittu asuntomuoto Grenoblessa ja suhteellisen halpa. Kielen oppimisen kannalta colocation on luultavasti asuntolaa parempi vaihtoehto. Käytännön asiat Käytännön asioiden hoitaminen eroaa Ranskassa huomattavasti siitä, mitä se on Suomessa. Kaikkeen mahdolliseen täytyy varata vähintään tuplasti aikaa verrattuna siihen, mihin kotona on tottunut. Pankkitilin ja puhelinliittymän avaaminen on aikamoisen paperisodan takana, mutta onneksi vertaistukea on tarjolla. Mitään asioita ei Ranskassa hoideta netissä, vaan aina juostaan papereiden kanssa paikasta toiseen. Myös esimerkiksi juuri pankkitilin ja puhelinliittymän sulkeminen piti hoitaa lähettämällä kirje, jossa kerroit mitä haluat ja miksi. Myös koulun kurssiilmoittautumiset ja muut asiat hoidettiin paperilapuin. Mielestäni tämä oli suhteellisen huvittavaa, kun kyseessä kuitenkin oli tekniikan alan korkeakoulu. Liikkuminen Grenoblessa on helppoa. Kaupunki on täysin littana, joten pyörällä liikkuminen on helppoa ja nopeaa. Liikenteessä näkee erityisesti keltaisia Metrovelo-pyöriä, joita voi vuokrata haluamakseen ajaksi. Grenoble on tunnettu pyörävarkauksistaan, ja jos hetkeksikin jätät pyörän lukitsematta, se on kadonnut. Myös renkaat ja satula usein lukitaan runkoon kiinni. Pyörävarkauksien kannalta Metrovelo on turvallisin hankinta; siinä tulevat mukana tarvittavat lukot, jonka lisäksi niitä harvemmin varastetaan. Toinen vaihtoehto liikkumiseen on raitiovaunut. Kaupungissa on hyvin kattava raitiovaunuverkosto, ja raitiovaunuja kulkee päivisin muutaman minuutin välein. Opiskelijat maksavat kaupungin julkisen liikenteen rajattomasta käytöstä 20 e kuukaudessa. Hintataso Ranskassa on matalampi kuin Suomessa. Tämän huomaan konkreettisimmin ruokaostoksista. Myös hintataso esimerkiksi ravintoloissa on huomattavasti Suomea matalampi, kunhan ei erehdy syömään turisteille suunnatuissa ravintoloissa. Viini ja patonki ovat puoli-ilmaisia ja aika usein vastaan käveleekin ihmisiä patonki kainalossa ja viinipullo kädessä. Urheiluharrastukset, erityisesti talviurheilu, ovat Suomeen verrattuna halpoja. Hissilipun laskettelukeskukseen sai koulun kautta hintaan 15 e/päivä. Bussilipuista sai pulittaa toiset 15 euroa. Juna ja kaukobussiliikenne ovat suhteellisen kalliita (Suomen tasoa), joten aika moni opiskelijoista käytti BlaBla car sovellusta matkustaessaan Ranskan sisällä.
Opiskelu Opiskelin Grenoble INP:ssä (Institut National Polythecnique) PHELMAssa Kemian tekniikan ohjelmaa vastaavassa koulutusohjelmassa (Éléctorchimie et procédés pour l energie et l environnement). Opinnot kestivät syyskuun alusta tammikuun loppuun ja opetuskielenä oli pääasiassa ranska. 6 opintopistettä suoritin BIOMED-ohjelman kursseja, jotka olivat ainoat englanninkieliset kurssini. Valitsin kurssini toisen ja kolmannen vuoden opinnoista (vastaa Suomessa maisterivaiheen ensimmäisen ja toisen vuoden opintoja) ja yhteensä tein kursseja 23 opintopisteen edestä. Lähes kaikki kurssini olivat 1,5-2 opintopisteen suuruisia, joten niitä joutui valitsemaan paljon. Useamman ohjelman opintoja lukiessa tämä kurssien paljous aiheuttaa helposti päällekkäisyyksiä, joten lukujärjestys kannattaa suunnitella huolella. Jos lukee vain yhden ohjelman ja yhden vuosikurssin kursseja lukujärjestykset on valmiiksi suunnitellut. Lukujärjestyksen suunnittelua vaikeutti myös se, että kurssien luentojen ajankohdat saattoivat vaihdella viikoittain. Vaikka lukujärjestyksen suunnittelu vaikutti aluksi hankalalta, itse sain loppujen lopuksi suunniteltua mieleiseni lukujärjestyksen. Koululla oli myös henkilökuntaa auttamassa vaihto-opiskelijoiden kurssivalinnoissa. Koulupäivät paikallisilla olivat huomattavasti pidempiä kuin Suomessa. Tunteja oli aamukahdeksasta iltakuuteen, välissä 1h15min ruokatauko. Tuntien suuri määrä perustui sillä, että Ranskassa opintopistettä vastaava tuntimäärä oli laskettu suoraan oppitunneista. Omaa opiskelua ja tenttiin lukemista ei laskettu mukaan ajankäyttöön. Tarkoitus olisikin, että tunnilla opittaisiin kaikki tenttiin tarvittava, mutta ainakaan omalla kohdallani tämä ei olisi riittänyt. Lukujärjestyksessä vilisi neljää eri merkintää: CM, TD, TP ja DS luento, laskari, laboratoriotyöt ja koe. Toisen vuosikurssin tunnit olivat yleensä kahden tunnin mittaisia, kolmannen vuosikurssin neljän tunnin. Laboratoriotyöt saattoivat olla puolipäivää 8-12.15 tai koko päivän 8-17.45. Opetustapa on hyvin yläastetyyppinen. Paikalliset saavat valmiin lukujärjestyksen, ja he kulkevat tunnilta toiselle sen mukaan. Vapaa-valinnaisuutta kursseissa ei ole, ja opintoja on suoritettava tavoitevauhdilla. Opetusmateriaali ilmestyy harvoin nettiin, ainakaan opettajien toimesta. Luentokalvot sai vain menemällä luennolle. Nämä olivat kuitenkin hyvin vajavaiset ja näin ollen edellyttivät täydentämistä opettajien puheen mukaan. Myöskään laskarivastauksia ei tullut nettiin, vaan ne oli kopioitava tunneilla. Tosin monesti opettajat kirjoittivat vain muutaman välivaiheen ja lopputuloksen taululle, ja muu päättely piti keksiä itse. Omasta mielestäni kurssit olivat aluksi aivan mahdottomia, mutta muutaman kuukauden kuluessa opetustapaa oppi ymmärtämään ja mahdoton muuttui mahdolliseksi. Kannattaa kuitenkin varautua grand écoleen mennessä siihen, että paikalliset ovat käyneet kaksi vuotta prepaa, mikä tarkoitti
käytännössä kahta vuotta lähes pelkästään matematiikan ja fysiikan parissa. Laskut olivatkin matemaattisesti hyvin haastavia. Myös esimerkiksi kaikki kaavat ilmaistiin differentiaalimuodossa, ja näin ollen integrointi kuului lähes jokaiseen tehtävään. Tentteihin onneksi sai yleensä ottaa mukaan joko kaiken opetusmateriaalin, tai sitten A4 kokoisen lunttilapun. Aikaa niiden lukemiseen tentissä harvemmin kuitenkaan oli. Kahden tunnin tentissä kysymyksiä saattoi helposti olla parikymmentä. Minulle ei ihan selvinnyt onko tarkoituskaan edes ehtiä kaikkia tekemään harvemmin ehdin. Vapaa-aika, harrastukset Vapaa-aika itselläni kului pitkälti urheilun parissa. Yliopistolla on laaja tarjonta lajeja trampoliinivoimistelusta lainelautailuun. Itse tein yliopiston kautta polkujuoksua, hiihtoa, laskettelua ja kiipeilyä. Torstai-iltapäivät ovat varattuja urheiluun ja tällöin muita tunteja ei ole. Kuitenkin harjoituksia oli myös muina arkipäivinä ja viikonloppuina ja suosituimmissa lajeissa useampaan eri kellon aikaan. Suosittelen ehdottomasti liikuntakurssien valitsemista. Niiden kautta tutustui helposti paikallisiin ja saman henkisiin ihmisiin ja sai vähän kompensoitua juuston ja croissantien syömistä. Itse sain monta hyvää kaveria ja hienoa kokemusta liikuntaharrastusten kautta. Myös kilpailuja on tarjolla lajissa kuin lajissa, ja niihin kannatta rohkeasti lähteä mukaan. Yliopistoliikuntojen ohella erityisesti laskettelemassa ja vaeltamassa käytiin paljon. Vaihtoon tuskin tulee lähdettyä useampaa kertaa elämässä, niin suosittelen kyllä ainakin Grenobleen lähtiessä uhraamaan päivän tai kaksi viikoista Alppeihin tutustumiseen. Yhteenveto Kaiken kaikkiaan olen todella iloinen, että tulin lähteneeksi vaihtoon ja juuri Grenobleen. Vaikka asunto tai koulutunnit eivät olleet täysin mieleeni, voin rehellisesti sanoa, että vietin siellä tähänastisen elämäni parhaat viisi kuukautta. Sain paljon hyviä ystäviä ympäri Eurooppaa, opin ranskan kieltä ja kulttuuria ja pääsin tutustumaan erilaiseen opetusjärjestelmään. Erityisesti koulu ja asuminen opettivat arvostamaan Suomea. Opin myös paljon itsestäni ja itsenäistyin lisää. Alpit, urheilu ja kaverit olivat ehdottomasti vaihdon pyhä kolmikko. Voin suositella Grenoblea lämpimästi kaikille, joita kiinnostavat Alpit ja urheilu. Myös ranskan kieltä on hyvä osata ainakin jonkin verran jo Grenobleen lähtiessään. Sieltä palatessaan sitä osaa varmasti sitten paljon enemmän kiitos ranskalaisten heikohkon englanninkielen taidon!