PÄÄTÖS Nro 112 /2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/1792/2016 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2016 ASIA HAKIJA Hakemus koskien valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 35 :n mukaista poikkeusta biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamiseksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle, Nokia. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Y-tunnus: 0968008-1 LAITOS JA SEN SIJAINTI Nokian kaupungissa, Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa, kiinteistöillä Heikkilä (kiinteistötunnus 8:124), Koukkuselkä (kiinteistötunnus 5:86) sekä Anttila (kiinteistötunnus 7:139). Jätteenkäsittelykeskuksen käyntiosoite on Koukkujärventie 361, Nokia. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 mom. ja liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 g) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 mom. perusteella. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 35 :n mukaan päätöksen poikkeuksen myöntämisestä tekee lupaviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 8.2.2016. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle ympäristöluvan (PIR-2004-Y-144-111) päätöksellään 30.11.2005. Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään 13.6.2007 muuttanut ympäristöluvan lupamääräystä 1 aukioloaikojen osalta. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna 1994. Yhtiön tehtävänä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Osana palveluverkostoa ovat Koukkujärven ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukset. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa on loppusijoitusalueen lisäksi vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden vastaanottoasema, lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto ja kompostointialue, sekä lietteiden käsittely. Nykyisen loppusijoitusalueen koko on noin 6 ha. Täyttötilavuutta nykyisellä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella on jäljellä noin 50 000 m 3. HAKEMUS Pirkanmaan Jätehuolto Oy hakee valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen (331/2013) 35 :n mukaista poikkeusta biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien eräiden jätteiden kaatopaikkasijoittamisen jatkamiselle 31.12.2018 saakka, mikäli muita käsittelyvaihtoehtoja ei löydy. Hakemuksen mukaiset jätejakeet sekä niiden arvioidut enimmäismäärät vuosittain ovat seuraavat: Jätelaji EWC-koodi Määrä (t/a) Vulkanoimaton kumijäte 07 02 99 200 PVC-jäte 07 02 13, 15 01 02, 16 01 19, 16 03 06, 17 02 03, 19 12 04, 20 01 39 500 Yhteensä 700 Sekä vulkanoimattoman kumijätteen että PVC-pitoisen jätteen asiakas lajittelee huolellisesti niin, että loppusijoitukseen päätyy vain sitä jätettä, joka on mahdotonta muulla tavoin käsitellä. Hakija on hakenut eri hakemuksella lupaa sijoittaa molempia jätelajeja myös yhtiön Tarastenjärven kaatopaikalle. Perusteluina on esitetty mm. seuraavaa: Kummallakin kaatopaikalla on täyttötilavuutta jäljellä, mutta tavoitteena on hyödyntää Koukkujärven täyttötilavuus mahdollisimman pian, jotta voidaan aloittaa täyttöalueen käytöstä poisto. Osa jätejakeista on kuitenkin järkevää viedä Tarastenjärvelle, koska Tarastenjärvellä on esikäsittelylaitos.
3 PERUSTELUT Hakemus ei koske uusia jätemateriaaleja eikä hakemuksessa ole kyse uusista toiminnoista, vaan jätteenkäsittelytoiminta jatkuu hakemuksessa mainittujen jätejakeiden osalta voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Ympäristövaikutukset eivät tämän vuoksi lisäänny nykyisestä. Tarkemmat tiedot jätejakeista Vulkanoimaton kumijäte (07 02 99) Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy hakemuksessa mainitussa yrityksessä (ContiTech Finland Oy), joka valmistaa kumisia kuljetinhihnoja. Vulkanoimatonta kumia käytetään hihnojen valmistukseen, ja jätettä muodostuu kumitetun kankaan leikkauksessa. Leikattu kangasjäte on erittäin tarttuvaa raakatartunnan ansiosta, ja jätettä muodostuu kerralla noin 200 kg:n kasa, jota on käytännössä mahdoton avata, pilkkoa tai murskata. Vahvikekankaana on EPkangas, missä kuidut ovat pääosin polyesteriä ja polyamidia, joten kankaalla on erittäin suuri vetolujuus. Vulkanoimaton kumi jätteenä soveltuisi energiahyötykäyttöön, mutta se pitäisi saada murskattua voimalaitosten kattiloihin sopivaan palakokoon, joka on kattilatyypistä riippuen 50-300 mm. Mikäli prosessissa syntyy valmiiksi tällaisia jäte-eriä, toimitetaan ne Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitokseen. Vulkanoitu kumi voidaan murskata ja hyödyntää kierrätyspolttoaineena, vaikka sen käsittely on vaativampaa kuin monen muun jätejakeen. Hakijan tiedossa ei ole tällä hetkellä sellaista käsittelymenetelmää, jolla syntyvä vulkanoimaton kumijäte saataisiin sopivaan palakokoon tai muutoin käsiteltyä joko materiaalina tai energiana. Vulkanoimattoman kumin murskaaminen ei ole ollut mahdollista, koska murskattaessa kumisekoitus lämpenee, ja käyttäytyy kuin purukumi, tukkien murskauslaitteiston. Jätettä ovat hakemuksen mukaan yrittäneet käsitellä Lassila&Tikanoja Oy, Stena Recycling Oy sekä Delete Oy, mutta jätettä ei ole pystytty käsittelemään tai hyödyntämään. Alun perin jätteenkäsittely-yritysten oli tarkoitus hyödyntää kumijätettä esimerkiksi kierrätyspolttoaineen valmistuksessa, maarakentamisessa (tienpohjat, kaatopaikkarakenteet) tai bitumin valmistuksessa. Pyrolyysia on esitetty mahdolliseksi käsittelymenetelmäksi, niin vulkanoimattomalle kuin vulkanoidullekin kumijätteelle. Hakijan mukaan soveltuvaa laitosta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä (esim. Peatec Oy:n laitoshanke ei ole edennyt). Yhteistyöstä on keskusteltu myös Nowaste Oy:n kanssa, mutta ainakaan toistaiseksi käsittely ei onnistu. Hakemuksen mukaan tällä hetkellä ei ole toimijaa, joka pystyisi käsittelemään vulkanoimatonta kumijätettä. Myös yritys itse etsii mahdollisuuksia kehittää tuotantoprosessia siten, että vulkanoimattoman kumijätteen määrä saataisiin vähentymään. Laboratorioanalyysien perusteella ContiTech Finland Oy:llä syntyvän vulkanoimattoman kumijätteen orgaanisen aineen pitoisuus (TOC) on 600 g/kg. Hakemuksessa on esitetty, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella on muitakin yrityksiä, joissa syntyy vulkanoimatonta kumijätettä. Tästä syystä lupaa on haettu 200 t/a, vaikka ContiTech Finland Oy:n vuosittainen jätemäärä on 100 t/a.
4 PVC-pitoinen jäte (07 02 13, 15 01 02, 16 01 19, 16 03 06, 17 02 03, 19 12 04, 20 01 39) Hakemuksen mukaan PVC-pitoisen jätteen energiahyödyntäminen polttolaitosten kattiloissa on teknisesti riskialtista, sillä jätteen sisältämä kloori rikastuu kattilan lämpöpinnoille. Lämpöpintojen elinikä lyhenee oleellisesti klooripitoisen jätteen pitkäaikaisella poltolla. Joillekin PVC:tä sisältäville jätteille on tarjottu mahdollisuutta energiahyödyntämiseen Pirkanmaan ulkopuolella, mutta näidenkin jakeiden osalta vastaanottohinta on asiakkaille kohtuuttoman korkea suuren teknisen riskin vuoksi. Hakijan tiedossa ei ole sellaista esikäsittelymenetelmää, jolla PVC-jätteestä saataisiin ongelmallinen kloori erotettua. Tästä syystä haetaan lupaa loppusijoittaa PVC-jäte toistaiseksi kaatopaikalle. Samanaikaisesti teollisuus etsii materiaalille uusiokäyttömahdollisuuksia, ja pyrkii vähentämään syntyvän jätteen määrää. Hakemuksessa on esitetty esimerkinomaisesti tarkemmat tiedot yhden yrityksen (Upofloor Ikaalisten tehdas) PVC-jätteestä (16 03 06). Tehdas valmistaa kvartsivinyyli-laattoja, jotka ovat mm. taivuteltavia ja kulutusta kestäviä. PVC on sitoutunut tuotantojätteeseen siten, ettei sitä voida erottaa. Materiaalia kierrätetään tuotantoprosessissa (noin 30 % massavirrasta). Tehdas on etsinyt ja etsii edelleen syntyvälle materiaalille hyötykäyttömahdollisuuksia, mutta vielä niitä ei ole löytynyt. Uusiokäytön ongelmana on tuotteen suuri täyteaste eli varsinaista PVC:tä on noin 20 %, loppuosa on kvartsihiekkaa (50 %), kalkkikiveä (20 %), pehmitintä (6 %) sekä väripigmenttejä (2-3 %). Pehmitin on biopohjainen materiaali ja haitaton maaperälle. Ekokem Oy on tarjonnut Upofloor Ikaalisten tehtaalle jätteen energiahyödyntämistä vuonna 2015 hintaan 539 /t, joka viisinkertaistaisi tehtaan jätehuoltokustannukset, ja sillä olisi merkittävä vaikutus tehtaan toiminnalle ja työpaikoille. Tarjouksessa Ekokem Oy on toivonut saavansa jätteet helposti annosteltavassa muodossa ja käytännössä suursäkeissä tai IBC-konteissa eli pakattuna. Tämä on yritykselle kohtuuton vaatimus, sillä se vaatii käytännössä lisäresurssien palkkaamisen pelkästään jätteen pakkaamiseen. Resurssien lisääminen tuotannosta jäävän jätteen paketoimista varten on kohtuutonta. (Hakija on ollut yhteydessä Ekokemiin kesäkuussa 2016 ja saanut sieltä vahvistuksen, että yleisellä tasolla PVC:tä voidaan ottaa vastaan, mutta mieluiten pakattuna.) Jätteestä on tehty kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Liukoisuustestauksen tulosten mukaan haitta-aineiden liukoisuudet alittavat tavanomaiselle jätteelle asetetut enimmäisliukoisuudet. Orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus on 19,9 %. Upofloorin tehtaan vuosittainen jätemäärä on noin 100 t/a. PVC-jätettä syntyy myös muilla toimialoilla, tuotantohylkynä sekä osana rakennus- ja purkujätettä. Tällaisia jätteitä ovat mm. rakennusputket ja -letkut, viemäriputket, lattiapäällysteet, sähköjohdot, kaapelit, tapetit, pressut, auton osat, toimistomuovit ja monet pakkaukset. Toiminnan ympäristövaikutukset Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen käynnistymisen jälkeen (1.1.2016) sekalaista yhdyskuntajätettä ei ole enää sijoitettu kaatopaikoille, vaan se
HAKEMUKSEN KÄSITTELY 5 hyödynnetään energiana. Kolmen kuukauden aikana kaatopaikkasijoitukselta vältytään noin 20 000 jätetonnin osalta. Tällä on iso merkitys ympäristövaikutusten vähenemiseen loppusijoitusalueelta. Siten vulkanoimattoman kumin ja PVC-pitoisen jätteen loppusijoittaminen ei lisää ympäristövaikutuksia nykyisestä. Hakemuksen mukaisista jätteistä ei myöskään liukene peitetyissä kaatopaikkaolosuhteissa ympäristölle haitallisia aineita. Hakijan arvion mukaan vulkanoimattoman kumijätteen ja PVC-pitoisen jätteen loppusijoittaminen ei aiheuta muutostarpeita nykyiseen käyttö- ja päästötarkkailuun, joka sinällään on jo kattava ja sisältää mm. TOC -seurannan. Taloudelliset vaikutukset Hakija on tuonut esiin sen, että heidän asiakasyrityksensä ovat pitäneet kohtuuttomana kuormien toimittamista Riihimäelle Ekokemin laitokselle, koska - oman toimialueen jätehuoltoyhtiö ei pysty palvelemaan talousalueen yrityksiä, - kustannus jätteen kuljettamisesta ja vastaanottamisesta Riihimäellä on kohtuuttoman kova (pienemmille yrityksille tuotannon lopettamisen uhka) ja - jätteen käsittely tuottajaa lähellä ei toteudu. Hakija on lisäksi tuonut esiin sen, että ympäristöministeriön muistiossa (2013) "Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista" yleisperusteluiden kohdasta Taloudelliset vaikutukset on valmisteluvaiheessa arvioitu, ettei orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoituksista aiheudu suuria jätehuollon investointi- ja käyttökustannuksia. Tässä tapauksessa yritysmaailmalle kustannusten kasvu on kuitenkin huomattava, ja osalle toimijoista suorastaan kriittinen. Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 17.2.2016, 21.3.2016, 22.3.2016, 4.4.2016, 5.4.2016 ja 16.6.2016. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Nokian kaupungin ilmoitustaululla 20.4. 20.5.2016. Hakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Nokian kaupungilla. Kuulutus ja keskeiset hakemusasiakirjat ovat lisäksi olleet luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausuntopyynnöt ja lausunnot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Nokian kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
6 Pirkanmaan ELY-keskus on katsonut 20.5.2016 antamassaan lausunnossaan, että hakija on hakemuksessaan luotettavasti osoittanut, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla se jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle. Vulkanoimaton kumijäte olisi ELY-keskuksen mielestä kuitenkin mahdollista esim. keräysmenetelmää tai jätteen käsittelymenetelmää kehittämällä saattaa polttokelpoiseen muotoon. Tästä syystä ELY-keskus esittää, että poikkeus myönnettäisiin vulkanoimattoman kumijätteen osalta määräaikaisena, ja poikkeukseen asetettaisiin ehto, että määräajan kuluessa kehitetään menetelmä sen polttokelpoiseksi saattamiseksi. PVC-jätteen osalta ELY-keskus puoltaa hakemusta siksi aikaa, kunnes jätteen polttamiselle tai muulle hyötykäytölle löytyy taloudellisesti ja teknisesti hyvin soveltuva menetelmä. Nokian kaupunginhallitus on kokouksessaan 9.5.2016 lausunut, että hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu alueelle, joka on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi. Parhaillaan on vireillä alueen asemakaavoitus, jonka yhteydessä jätteenkäsittelyaluetta on tarkoitus laajentaa etelän suuntaan. Hakemuksessa tarkoitettu toiminta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä kaavan toteuttamiselle, joten poikkeusluvan myöntämiselle ei ole estettä tulevan maankäytön kannalta. Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen on todennut 19.5.2016 saapuneessa lausunnossaan, ettei sillä ole terveydelliseltä kannalta huomautettavaa, kun 1. toiminta ei aiheuta talousveden ja pohjavesien pilaantumista, 2. toiminta ei aiheuta terveyshaittaa asukkaille. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus tutustua asiassa annettuihin lausuntoihin ja tulla kuulluksi. Hakija on 30.5.2016 saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa: 1. Vulkanoimattoman kumin ja PVC-pitoisen jätteen loppusijoittaminen ei lisää ympäristövaikutuksia nykyisestä. Ko. jätteistä ei myöskään liukene peitetyissä kaatopaikkaolosuhteissa ympäristölle haitallisia aineita. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen loppusijoitusalue on rakennettu valtioneuvoston asetuksen (331/2013) kaatopaikoista mukaisesti tiiviillä pohjarakenteilla, ja suotovedet kerätään keskitetysti suotovesialtaan kautta johdettavaksi viemäriin ja edelleen puhdistettavaksi. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöntarkkailusuunnitelmaa on päivitetty 2015, ja sen mukainen tarkkailu aloitettu 1.1.2016. 2. Pirkanmaan Jätehuolto Oy pystyy hyödyntämään vulkanoimattoman kumijätteen Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksessa, kun jätteen palakoko on 50 x 300 mm. Tätä isommalle palakoolle ko. jätettä tuottavat asiakkaat eivät ole löytäneet sopivaa esikäsittelymenetelmää, eikä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n murskauslaitoskaan sovellu ko. jätteelle. Asiakkailla on tahto ja pyrkimys sellaisen tekniikan löytämiseen, joka mahdollistaisi pienemmän palakoon ja siten energiahyödyntämisen. 3. Pirkanmaan Jätehuolto Oy pyytää jätteen tuottajilta selvityksen materiaalihyödyntämisen mahdollisuuksista ja energiahyödyntämisen esikäsitte-
7 lymenetelmien kehittymisestä ennen poikkeusluvan määräajan päättymistä. (Jätelaki 33 ) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Merkintä Aluehallintovirasto on tänään ratkaissut samanaikaisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hakemuksen koskien valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 35 :n mukaista poikkeusta biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamiseksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle (hakemuksen diaarinumero Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LSSAVI/632/2016). Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto päättää - myöntää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaisen poikkeuksen siten, että em. asetuksen 28 :n mukaista rajoitusta ei sovelleta Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikalla vulkanoimattomaan kumijätteeseen (07 02 99). - hylätä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaisen hakemuksen koskien PVC-jätteitä (07 02 13, 15 01 02, 16 01 19, 16 03 06, 17 02 03, 19 12 04, 20 01 39). Aluehallintovirasto antaa lisäksi asiaa koskevat jäljempänä esitetyt määräykset. Muutoin toiminnassa tulee noudattaa voimassaolevan ympäristöluvan määräyksiä. 1. Poikkeus rajoitukseen on voimassa vulkanoimattoman kumijätteen (07 02 99) osalta 31.12.2018 saakka. Jätettä voidaan sijoittaa jätetäyttöön yhteensä enintään 200 t/a. 2. Vulkanoimaton kumijäte tulee sijoittaa sellaiseen osaan jätetäyttöä, jossa toteutetaan kaasunkeräys ja käsittely. 3. Kaatopaikalle sijoitettavan vulkanoimattoman kumijätteen määrä ja jätteen alkuperä tulee merkitä selvästi jätekeskuksen kirjanpitoon. Lisäksi kaatopaikan pitäjän tulee pyytää selvitys jokaiselta vulkanoimatonta kumijätettä tuottavalta yritykseltä erikseen jätteen orgaanisen aineksen pitoisuudesta määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä kerran poikkeuksen voimassaoloaikana. Tiedot raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Luvan saajan tulee seurata omalta osaltaan vulkanoimattoman kumijätteen hyötykäyttömahdollisuuksien kehittymistä, ja tiedotettava jätteiden tuottajia niistä. Lisäksi tulee pyrkiä kehittämään esikäsittelymenetelmiä, joilla mahdollistetaan jätteen hyötykäyttöön ohjautuminen jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti.
8 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 35 :n mukaan lupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen kaatopaikkasijoittamiselle, mikäli luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle huolimatta saman asetuksen 28 :n rajoituksesta. Poikkeus voidaan myös myöntää enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli on luotettavasti osoitettu, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Kaatopaikka-asetuksen 15 :n mukaan kaatopaikalle hyväksytään vain esikäsiteltyä jätettä. Vaatimus ei kuitenkaan koske sellaista pysyvää jätettä, jota ei voida esikäsitellä teknisesti käyttökelpoisella tavalla eikä muutakaan jätettä, jos esikäsittely ei edistä asetuksen 1 :ssä säädetyn tarkoituksen saavuttamista vähentämällä jätteen määrää tai haitallisuutta taikka jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupaviranomainen on katsonut, että vulkanoimattoman kumijätteen osalta hakija on esittänyt sellaisia tietoja jätteen ominaisuuksista, että poikkeus kaatopaikka-asetuksen 28 :n mukaiseen rajoitukseen voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti 31.12.2018 saakka. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella on arvioitu, että kaatopaikkasijoittaminen on tällä hetkellä ja lähivuosina ainoa vaihtoehto, koska jätteen tuottajan aktiivisuudesta huolimatta ei ole löydetty sellaisia (esi)käsittelymenetelmiä, jotka mahdollistaisivat vulkanoimattoman kumijätteen toimittamisen esimerkiksi energiahyötykäyttöön. Hakemus on hylätty PVC-jätteen osalta. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 35 :ssä on viitattu informatiivisesti em. asetuksen 15 :ään eli jätteet olisi pääsääntöisesti aina esikäsiteltävä ennen loppusijoittamista. Hakijalla on Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa jätteiden esikäsittelyä varten esikäsittelylaitos ja rakennusjätteen lajittelukenttä. Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että jätteiden kuljetuskustannuksien ei voida katsoa muodostuvan kohtuuttomiksi, vaikka 35 :n mukainen poikkeus PVCjätteen sijoittamiselle on myönnetty vain toiselle saman hakijan hallinnassa olevalle kaatopaikalle. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että valtioneuvoston kaatopaikkaasetuksen 53 :n siirtymäsäännösten mukaan asetuksen 27 ja 28 :n säännöksiä sovelletaan rakennus- ja purkujätteen lajittelussa ja muussa mekaanisessa käsittelyssä syntyvän jätteen osalta vasta 1.1.2020 alkaen. Mainittujen jätteiden biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä ei kuitenkaan saa olla 1.1.2016 alkaen suurempi kuin 15 prosenttia. Vaikka ensisijainen vastuu hyötykäyttömahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten toimituspaikkojen selvittämisessä on jätteen tuottajilla, on tärkeää, jätelain vaatimukset huomioon ottaen, että myös kaatopaikanpitäjä omalla toiminnallaan edesauttaa näiden mahdollisuuksien selvittämistä ja toteutumista.
9 Poikkeuksen myöntäminen ei muuta tai lisää jätteenkäsittelykeskuksen nykyisiä päästöjä ja niiden ympäristövaikutuksia. Toiminnanharjoittajalla on asiantuntemus sekä vuosien saatossa muotoutuneet toimintatavat ympäristöhaittojen torjumiseen. Myöskään lausunnonantajat eivät ole lähtökohtaisesti vastustaneet poikkeusluvan myöntämistä lyhyeksi määräajaksi, mikäli samanaikaisesti etsitään aktiivisesti vaihtoehtoisia hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteita. Toiminta täyttää poikkeuksen myöntämisen jälkeenkin ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Hakemuksen käsittely on perustunut ympäristönsuojelulain 58 :n 3 momenttiin. Päätös on tehty erillisen hakemuksen johdosta, ja sen käsittelyssä on noudatettu soveltuvin osin, mitä lupahakemuksen käsittelystä on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Määräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1 Poikkeus kaatopaikka-asetuksen 28 :n rajoitukseen on myönnetty vulkanoimattoman kumijätteen osalta hakemuksen mukaisesti 31.12.2018 saakka. Kaatopaikka-asetuksen 35 :n mukaisen poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että jätejakeet on esikäsitelty asetuksen 15 :n mukaisesti. Määräys 2 Määräys on annettu, koska sijoitettavat jätteet sisältävät orgaanista ainesta. Määräykset 3 ja 4 Määräyksen 3 tarkoituksena on pitää toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomaiset selvillä jätteen ominaisuuksista. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää ja orgaanisen hiilen pitoisuutta on seurattava. Saatujen tietojen perusteella voidaan paremmin valvoa laitoksen toimintaa sekä samalla edesauttaa määräyksessä 4 tarkoitettujen hyötykäyttö- ja esikäsittelymenetelmien kehittymistä ja käyttöönottoa. Lupaviranomainen on katsonut, että vulkanoimattoman kumijätteen osalta riittää, että kukin jätteen tuottaja selvittää kumijätteen orgaanisen hiilen pitoisuuden kerran poikkeuksen voimassa oloaikana, koska kyseessä on oletettavasti hyvin tasalaatuinen jätejae. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YSL 198 ).
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 10 Tämä päätös on voimassa 31.12.2018 sakka. Ympäristönsuojelulaki 58, 96 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 14, 15, 28, 35 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1 560 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Lupahakemuksen vireilletulohetken mukaisesti sovelletaan aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 annettua valtioneuvoston asetusta (1524/2015), jonka liitteen mukaan muun kuin liitteen maksutaulukossa mainitun asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on kulunut 26 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla Nokian kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa (www.avi.fi/lupa-tietopalvelu). JAKELU Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Hakija Nokian kaupunki Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Kaija Kuivasniemi Katriina Koivisto Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.7.2016. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.