Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT
2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun kehitysnäkymistä ja vaikutuksista Euroopassa. VTT Technology 104. 1. Johdanto 2. Maakaasu- ja liuskekaasuvarat sekä liuskekaasun tuotanto Globaalit ja alueelliset maakaasu- ja liuskekaasuvarat Liuskekaasun tuotanto ja tuotannon kustannukset 3. Maakaasumarkkinat Maakaasun alueelliset markkinat Nesteytetyn maakaasun globaalimarkkinat Pohjois-Amerikan liuskekaasuvallankumouksen vaikutukset 4. Johtopäätökset
Päiväyksen muuttaminen: View Slide Master muuta pvm ylimmässä slide masterissa 24.5.2013 3 Liuskekaasun määritelmä Epäkonventionaalinen kaasuresurssi, paitsi USA:ssa jossa osin luokitellaan reserviksi Lähde: IEA 2012, Golden Rules for a Golden Age of Gas
4 Liuskekaasun tuotantoteknologian kehitys mahdollistanut sen tuotannon Yhdysvalloissa Horisontaalinen poraus ja vesisärötys 1. horisontaalinen poraus tehty jo vuonna 1929 ja vesisärötys kehitetty 1940-luvulla 1980-luvun jälkeen teknologia teollisessa käytössä Vesisärötys vaatii suuria määriä vettä, johon on lisätty kemikaaleja ja hiekkaa Huolena on ollut liuskekaasutuotannon ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset Lähde: IEA 2012, Golden Rules for a Golden Age of Gas
5 Liuskekaasun tuotanto edellyttää jatkuvaa uusien kaivojen poraamista toisin kuin konventionaalisen kaasun tuotannossa Liuskekaasun tuotantoprofiili Useita horisontaalisia kaivoja voidaan kuitenkin porata samalta tuotantokentältä Lähde: Annual Energy Outlook 2012, EIA Lähde: R.D. Vidic et al. Science 340, May 17, 2013.
6 Esiintymän hiilivetykondensaattien pitoisuuden vaikutus kannattavuuteen Yhdysvalloissa märän kaasun tuotanto alentanut maakaasun Henry Hubhintoja, kun samalla öljyn hinta on ollut korkea 17,1 $/MWh Lähde: IEA 2012, Golden Rules for a Golden Age of Gas
7 Globaalit liuskekaasuvarat Kiinassa koeporaukset Shellin kanssa 2013-14 USA:ssa teollista toimintaa jo tänään Argentiinassa useat kansainväliset öljy-yhtiöt suunnittelevat koeporauksia Maakaasu 2011 tilastojen mukaan Tuotanto Kulutus bcm (10 9 m 3 ) bcm (10 9 m 3 ) Lähteet: EIA 2011, Accenture 2012 Todennetut maakaasu- reservit tcm (10 12 m 3 ) Teknisesti hyödynnettävät liuskekaasuresurssit tcm (10 12 m3) Kiina 103 131 3,1 36 USA 651 690 8,5 24 Argentiina 39 47 0,3 22 Meksiko 53 69 0,4 19 Etelä-Afrikka 0 4-14 Australia 45 26 3,8 11 Kanada 161 105 2,0 11 Libya 4 0 1,5 8 Algeria 78 28 4,5 7 Brasilia 17 27 0,5 6 10 yhteensä 1 149 995 24,6 159 Globaalisti yhteensä 3 276 3 223 208,4 188
8 Yhdysvaltojen liuskekaasuvarat sijaitsevat 48 osavaltion alueella Tuotannon kasvu jaksolla 2000-2010: 11 bcm 140 bcm Suurin esiintymä 80 % tuotannon kasvusta 2000-2009 Lähteet: EIA 2011 & Accenture 2012
9 Maakaasun tuotanto Yhdysvalloissa Kasvaako epäkonventionaalisen kaasun tuotanto entisestään? Nykyisin USA:n liuskekaasuteollisuuteen kohdistuva regulaatio on suhteellisen kevyttä, mutta uutta lainsäädäntöä valmistellaan Useissa osavaltioissa uusia porauslupia ei ole myönnetty Epäselvää on, kuinka pitkään märkää kaasua riittää tuotantoon Lähde: Annual Energy Outlook 2012, EIA
10 Arvioidut teknisesti hyödynnettävät liuskekaasuresurssit Euroopassa maittain sekä maakaasun tuotanto ja kulutus vuoden 2011 lopussa (lähteet: EIA 2011, BP 2012) Maakaasu 2011 tilastojen mukaan Tuotanto Kulutus Todennetut maakaasurese rvit Teknisesti hyödynnettäv ät liuskekaasu resurssit bcm (10 9 bcm (10 9 m 3 ) m 3 ) tcm (10 12 m 3 ) Puola 4,3 15,4 0,16 5,3 Ranska 40,3 0,01 5,1 Norja 101,4 4,0 2,04 2,4 Ukraina 18,2 53,7 1,10 1,2 Ruotsi 1,3 1,2 Tanska 7,1 4,2 0,06 0,7 Iso-Britannia 45,2 80,2 0,25 0,6 Alankomaat 64,2 38,1 1,39 0,5 Turkki 45,7 0,01 0,4 Saksa 10,0 72,5 0,18 0,2 Liettua 3,4 0,1 Muut 0,08 0,5 Eurooppa yhteensä 1036 1125 tcm (10 12 m 3 ) 5,27 18,1
11 Liuskekaasun näkymät Euroopassa Koeporauksia tehty eniten Puolassa Tuontanto kalliimpaa kuin USA:ssa (maaperän koostumus erilainen, kuivaa kaasua) Kaasun virtaukset porakaivosta pienemmät kuin USA:ssa Kansainväliset yhtiöt poistumassa maasta rahoineen, mutta Puolan valtio edelleen investoi liuskekaasuun Britannian koeporaukset eivät myöskään kovin lupaavat, NIMBY-ilmiö vahva Ranska kieltänyt lainsäädännöllä liuskekaasutuotannon ml. koeporaukset Shell investoinut Ukrainan koeporauksiin
12 LNG-vientikustannus Yhdysvalloista Eurooppaan ja Aasiaan LNG-tuontihinnat EU-alueelle 04/13 43,9 $/MWh (12,88 $/MBtu, lähde: World Bank); Henry Hub -hinta $/Mbtu 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 Henry Hub hinta, $/MWh 6.8 10.2 13.7 17.1 20.5 23.9 27.3 30.7 34.1 Nesteytys 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 Kuljetus Eurooppaan 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 Kuljetus Aasiaan 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 Uudelleenkaasutus 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 Hinta Euroopassa, $/MWh 22.9 26.3 29.7 33.1 36.5 39.9 43.4 46.8 50.2 Hinta Aasiassa, $/MWh 28.7 32.1 35.5 38.9 42.3 45.7 49.2 52.6 56.0
13 Maakaasun markkinahinnan eritytyneet ($Mbtu) Lähde: BP-statistical review of world energy 2012 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Japan cif European Union cif UK (Heren NBP Index)* US Henry Hub Cif=cost+insurance+freight (average prices)
14 Johtopäätöksiä Yhdysvaltojen nopeaa liuskekaasuvarojen käyttöönottoa tukivat kaasun tuotannon ja kaupan rakenteet, instituutiot ja käytännöt. Euroopassa haastavuutta lisää erilainen historia ja erilaiset rakenteet kaasun käytössä. Liuskekaasutuotannon rasitteena ovat mahdolliset ympäristölliset riskit ja sosiaaliset vaikutukset. Epäkonventionaalisten kaasuvarojen käyttö vähentää globaalia kaasukauppaa, koska suurempi osa kysynnästä voidaan tuottaa kuluttavassa maassa. Toisaalta liuskekaasuvarojen hyödyntäminen tuo useampia tuottajia maailmanmarkkinoille, mikä parantaa markkinoiden toimintaa kilpailua lisäämällä. Venäjän asema Euroopan kaasunhankinnassa voi muuttua: Sekä kaasun hinnoitteluun että markkinaosuuteen kohdistuu suuria muutospaineita.
alvon essa pois isissä sissä 24.5.2013 15 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Lisätiedot: tiina.koljonen@vtt.fi tel. 020 722 5806