Molok Oy:n asiakaslehti 2/2005 CITY-KIDAT VANAJANLINNAN GOLF-KENTÄLLE Sivu 3 TUHAT MOLOKIA TEHOSTAMAAN PAPERINKERÄYSTÄ Sivut 4-5 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLLOLLE VAJAAT SATA MOLOK- ALUEPISTETTÄ Sivut 8-9
2 Jätealan kehitys jatkuu edelleen voimakkaana MOLOK - Deep Collection News 2/2005 Julkaisija: Molok Oy Toimitus ja taitto: Eero Hämäläinen eero.hamalainen@koti.soon.fi www.molok.com sähköposti: molok@molok.com Viime aikojen merkittävimpiä tapahtumia jätealalla lienee jätteen käsittelyn ja siihen saumattomasti liittyvän lajittelun ja kierrätyksen asteittainen selkeytyminen. Sen ansiosta esimerkiksi keräilyjärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen saa tukevampia kehyksiä, kuin mihin viime vuosina on totuttu. EU:n tavoitteiden noudattaminen edellyttää yhä selkeämmin jätteen energiakäyttöä ja siihen liittyvien valintojen tekemistä. Näyttää siltä, että edelleenkin - menetelmäeroista riippuen - esimerkiksi biojätteen keräilyyn ja käsittelyyn tulee olemaan useita ratkaisuvaihtoehtoja. Valitun polttomenetelmän takia mm. Turussa päädyttiin ratkaisuun, jossa biojätteen keräily ja käsittely eivät ole pakollisia. Toisaalta monella muulla alueella ei kohtuullisen hyvin toimivaan biojätteen keräilyyn ole katsottu aihetta puuttua. Yksi materiaalilaji, jonka keräily ja hyötykäyttö on selkeä sekä motiiveiltaan että myös toimintamalliltaan, on keräyspaperi. Siinä alan tuottajavastuuyhteisö, Paperinkeräys Oy, on edelleen päättäväisesti jatkanut vastuullaan olevan keräilyn ja hyötykäyttöön toimittamisen sekä laadullista että taloudellista kehittämistä. Kaikki yllä luetellut asiat auttavat myös Molok Oy:n organisaatiota kehittämään yhdessä asiakkaidensa kanssa entistä laadukkaampia ja edullisempia jätehuoltoratkaisuja. Syväkeräyksen uranuurtajana ja edelleen selkeänä markkinajohtajana kannamme me Molokissa kiinteistöille soveliaimman ratkaisun suunnittelusta edelleen täyden vastuun. Niin myös tekemällä asukkaiden ja jätelaitosten kanssa jatkuvaa yhteistyötä sekä teknillisen että toiminnallisen kehittämisen alueilla. Yhteistyöstä ajankohtainen esimerkki on kesällä 2005 aloitettu Nokia-projekti, jonka tuloksena saamme tärkeää soveltamistietoa kehitettäessä pientaloalueiden jätteen keräilyä aluepisteiden suuntaan pois portinpielikeräilystä. Tavoitteena on parempi lajitteluaste, alhaisemmat kustannukset ja vähemmän saastuttavaa jäteautoliikennettä. Veikko Salli Hallituksen puheenjohtaja Molok Oy
3 LINNA GOLF VALITSI CITY-KIDAT Vanajanlinna Golf & Country Clubin kansainvälistä huipputasoa edustava 18-reikäinen golfkenttä avattiin kesällä 2005 Hämeenlinnassa, aivan linnarakennuksen välittömään läheisyyteen. Huippusuunnittelija Tim Lobbin luoma kenttä on hyväksytty ainoana Suomesta PGA European Tour Courses -ketjuun. Linna Golfin osakkeenomistajat pääsivät jo kuluvana vuonna pelaamaan Vanajanlinnan lisäksi veloituksetta useilla Euroopan huippukentillä. PGA-ketjun asettamien vaatimusten vuoksi Vanajanlinnan kenttä on suunniteltu ja rakennettu poikkeuksellisen huolellisesti ja uudenaikaisimpia menetelmiä käyttäen. Nurmetuksessa on ensimmäisiä kertoja käytetty ns. ruiskukylvöä parhaan mahdollisen kasvutuloksen varmistamiseksi. City-Kidoilla viimeistelty ilme kentän jätehuollolle Kentän kulkuväylille asennettiin kesän 2005 aikana Molokin kehittämät City-Kita-roska-astiat. Syväkeräyksen ylivoimatekijöihin kuuluva erinomainen keräyskapasiteetti on toteutettu myös City-Kidoissa, jotka nielevät vaivattomasti 500 litran verran roskia. Käytön helpottamiseksi City- Kidassa on täyttöaukot säiliön molemmilla puolilla sekä lukittava kansiosa tyhjennystä varten. Säiliön materiaalina on ankaratkin säävaihtelut kestävä, tummanharmaa polyeteenimuovi. Vanajanlinnan City-Kita -säiliöiden ulkonäön viimeistelee verhoilu lämpökäsitellyllä puulla. City-Kidat sopivat saumattomasti Linna Golfin uuden, tasokkaan golfkentän maisemaan. JUKKA BLOM TOIMITUSJOHTAJAKSI Molok Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.12.2005 alkaen Jukka Blom. Jukka Blomin työtehtäviin kuuluvat Molokin operatiivisen johtamisen ohella erityisesti yhtiön vientitoimintaan liittyvät projektit. Blom on toiminut viimeksi Nelostuote Oy:n myyntijohtajana. Molok Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Veikko Salli.
4 Sopimusosapuolet yhteiskuvassa: Myyntipäällikkö Hannu Lahti Molok Oy:stä (vas.) sekä Tapio Degerman, Sanna Peltola, Jukka Paasovaara, Henry Hannuksela,Tapio Kivioja ja Timo Mustonen Paperinkeräys Oy:stä. TUHAT UUTTA MOLOKIA ASENNETAAN TEHOSTAMAAN PAPERINKERÄYSTÄ Paperinkeräystä tehostetaan syväkeräysmenetelmän avulla aluekeräyspisteissä eri puolilla Suomea. Kahdessa vuodessa talteen otettavan paperin määrää aiotaan nostaa asentamalla eri puolille Suomea yhteensä tuhat uutta Molok-säiliötä paperin keräykseen. Tavoitteen saavuttamiseksi valtakunnallinen keräyspaperin tuottajayhteisö Paperinkeräys Oy ja syväkeräyksen kehittänyt Molok Oy ovat sopineet yhteistyöstä, jossa käytössä olevia paperinkeräyskontteja ja astioita korvataan syväkeräyssäiliöillä sekä asennetaan samalla uusia keräyspisteitä. Maaliskuun lopulla tehty yhteistyösopimus tukee Paperinkeräys Oy:n keräyspaperin talteenottoa tehostavaa kampanjaa, jonka tavoitteena on saavuttaa Suomelle ykkösasema paperin keräämisessä ja saada maa Guinnessin ennätysten kirjaan maailman parhaana paperin kierrättäjänä. Osa aluekeräyspisteissä käytettävistä paperin keräysastioista korvataan nyt Molokin kehittämillä syväkeräyssäiliöillä. Molok-säiliöiden etuina ovat siisteyden ja käytön helppouden lisäksi erinomainen keräyskapasiteetti, tilan säästö ja paloturvallisuus. Paperinkeräyssäiliöt Paperinkeräys Oy:n omistukseen Paperinkeräys Oy asentaa kapasiteetiltaan viiden kuutiometrin Molok-säiliöitä myös uusiin keräyspisteisiin erityisesti Itä-, Länsija Etelä-Suomen alueille. Samalla mittava määrä olemassa olevia paperinkeräyssäiliöitä siirtyy alueellisilta jätehuoltoyhtiöiltä Paperinkeräys Oy:n omistukseen. Paperinkeräys Oy:llä on tällä hetkellä Suomessa kotikeräyspaperille yhteensä noin 6 500 aluekeräyspistettä.
5 SUOMI PYRKII MAAILMAN PARHAAKSI PAPERIN KERÄÄMISESSÄ Paperinkeräys Oy käynnisti viime huhtikuussa keräyspaperin talteenottoa tehostavan markkinointikampanjan, joka päättyy vuonna 2006. Tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin keräysaste sekä saada Suomi Guinnessin ennätystenkirjaan parhaana paperin kierrättäjänä. Nyt kärjessä on Saksa 74 prosentin keräysasteellaan. Maailman parhaaksi -niminen kampanja haastaa kaikki suomalaiset tehostamaan paperin keräämistä. Nimi viittaa pyrkimiseen ennätystenkirjaan sekä siihen, että paperin talteenotto uusioraaka-aineeksi säästää luonnonvaroja ja hidastaa ilmastonmuutosta. Pääsy Guinnessin ennätystenkirjaan ratkeaa vuonna 2006 kansainvälisen tilaston valmistuessa. Paperinkeräys Oy korostaa Maailman parhaaksi -teemaa lahjoittamalla rahaa maailman lasten lukutaidon kehittämiseksi kampanjan päättyessä. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tukee hanketta esiintymällä kampanjan ilmoituksissa, joissa hän kannustaa: Suomalainen, kierrätä tarkkaan omat paperisi. Ikuisia kakkosia emme halua olla, paremmiksi voimme yhdessä tulla - toimikaamme siis maailman parhaaksi. Paperinkeräys kampanjan keskeinen kerääjä ja tiedottaja Tuottajayhteisönä Paperinkeräys järjestää koti- ja toimistokeräyspaperin talteenoton, ohjaa paperin hyödynnettäväksi sekä tiedot- Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tukee paperinkeräyskampanjaa esiintymällä mm. ilmoituksissa. taa keräyksestä ja kierrätyksestä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan paperi on hyödynnettävä ensisijaisesti raaka-aineena. Internetiin on perustettu oma kampanjaa tukeva sivusto, www.maailmanparhaaksi.fi. Sivuilla voi haastaa ystävät mukaan leikkimielisellä haasteella, tulostaa fiksun kierrättäjän diplomei- ta sekä tutustua paperin keräämisen historiaan.
6 Kierrätystä tehostetaan, jätehuollon kuluja painetaan alas: YHTEISPISTEISTÄ TEHOA JÄTEHUOLTOON NOKIALLA Ensimmäiset kuvan kaltaiset yhteispisteet asennetaan Nokialle vielä vuoden 2005 aikana. Kuluvan syksyn aikana Nokialla on käynnistynyt jätteidenkeruun kehittämishanke, jossa talokohtaiset jäteastiat korvataan usean talouden yhteispisteillä. Hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi kuivajätteen määrää kierrätystä tehostamalla ja samalla alentaa selvästi jätehuollon pientaloille aiheuttamia kuluja. Tämänhetkisessä tilanteessa keräily omakotitalojen portinpielistä ei tuo riittävää jätteiden lajittelutasoa, vaan kaikki jätelajit laitetaan helposti samaan keräysastiaan. Lisäksi jätemaksujen noustessa talokohtainen keräily on kuluttajille jatkuvasti kalliimpi vaihtoehto. Yhteispisteet 15-30 talouden käyttöön Nyt aloitetun hankkeen tavoitteena on parantaa 15-30 pientalon käyttöön tulevilla yhteispisteillä kierrätysmateriaalin keräystä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa nykyistä korkeampi kierrätysaste kestävän keityksen periaatteella, ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuljetuksilla kuormittaen. Hankkeessa uskotaan, että yhteispisteiden avulla voidaan kuolettaa hankintakulut kohtuuajassa ja samalla varmistaa, että talouskohtaiset jätemaksut alenevat. Nokian kehittämisprojektissa ovat mukana Molok Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Nokian kaupunki, Paperinkeräys Oy, Nokian Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö sekä Nokian Uutiset. Jätemaksut pysyvät kurissa Hankkeessa tehdyn laskelman mukaan yhteispisteet tuovat talokohtaisiin jätemaksuihin roimat alennukset. Kun nykyisin pientaloalueilla käytettävien 150-240 litran astioiden tyhjennysväli on 1-2 viikkoa, aiheutuu siitä vuodessa noin 100 euron kustannukset. Kun pinta-astia korvataan yhteispisteen 5000 litran syväsäiliöllä, kertyy yhtä taloutta kohden vuodessa vain 0,7 tyhjennyskertaa. Tyhjennyskuluina mitattuna kulut yhteispistettä käyttäen ovat vain 40 euroa vuodessa. Nokialla tavoitteena on lisäksi se, etteivät hankkeeseen mukaan tulevat taloudet joudu tekemään välittömiä investointeja, vaan yhteispisteiden rakentamiskuluista vastaavat yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto ja yhteistyökumppanit. Pisteiden kustannukset veloitetaan asukkailta pitkän kuoletusajan mukaisesti. Kaluston kestävyydestä johtuen vuosikustannus taloutta kohti on hyvinkin alhainen. Yhteispisteiden laskutuksesta huolehtii aiempaan tapaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Uuteen hankkeseen soveltuu erinomaisesti yhtiön kehittämä kimppasopimus, jossa yhtä jätepistettä käyttävät taloudet voivat päättää laskun jakautumisesta oikeudenmukaisesti. Kimppasopimus perustuu pisteytyk-seen, jossa yhden talouden aikuisten ja lasten määrä lasketaan jätehuoltoa kuormittaviksi pisteiksi. Paperi ja biojäte kierrätykseen Rakennettaviin yhteispisteisiin tulee 2-3 syväkeräyssäiliötä riippuen siitä, toteutetaanko biojätteen erilliskeräystä. Poltettavan kuivajätteen lisäksi erikseen kerätään keräyspaperi sekä biojäte. Lasi ja metalli erotetaan jätteestä myöhemmin. Jäteastialle jatkossa alle 100 metrin matka Yhteispisteiden sijoittelun lähtökohtana on, että jäteastialle on alle 100 metrin matka. Syväkeräysmenetelmässä yhteispiste edellyttää vain noin 10 neliön tilaa, koska erillisiä aitauksia tai katoksia ei tarvita.
7 Sauli Kopalainen (vas.) ja Jari Virmanen YTV:stä esittelevät kaasukaivoa suojaavaa Molok-kaasuhattua. ÄMMÄSSUOLLE ASENNETAAN YLI 200 MOLOKIA KAASUHATUIKSI Molok toimittaa lähivuosien aikana yhteensä yli 200 erityisesti kaasunkeräykseen suunniteltua ja valmistettua ns. kaasuhattua Pohjoismaiden suurimmalle kaatopaikalle Ämmässuolle. Molok-kaasuhattujen avulla suojataan kaatopaikan pinnalla näkyvät kaasukaivon osat turvallisesti usean vuosikymmenen ajaksi. Ämmässuon kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1987. Kaasun keräys talteen aloitettiin vuonna 1996. Viime vuoden loppuun mennessä Ämmässuon kaatopaikkaalueella on kertynyt jätettä 8,4 miljoonaa tonnia. Valtaosa kaasusta talteen Kuluvan vuoden aikana jätemassa synnyttää noin 9000 nm³ kaasua tunnissa, josta valtaosa, noin 8000 nm³ tunnissa, kerätään talteen yhteensä 220 kaasukaivon avulla. Kaatopaikan viimeistellyillä pinta-alueilla, joita on nyt yhteensä 15 hehtaaria, kaasukaivojen päät on varustettu Molokin kaasuhatuilla, joilla suojataan maan pinnalla näkyvä kaasukaivon osa. Kuvun suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaasuhatun pitkään käyttöikään, sillä kaasun keräys jatkuu vuosikymmeniä, ja materiaalien ja rakenteen on kestettävä sään ja ympäröivän täyttömaan rasitukset. Myös kaasuhatun ulkonäkö oli olennainen tekijä. Molok-kaasuhatun materiaalina on HD-polyeteeni. Rotaatiovaletun rungon paksuus on 5 mm. Rungossa on kaksoisrakenne ja lämpöeristys muovipintojen välissä. Kaasuhattujen korkeus on 1500 mm ja halkaisija 1310 mm. Molok-kaasuhatut sopeutuvat hyvin Ämmässuon osittain maisemoidulle kaatopaikalle.
8 Juha-Heikki Tanskanen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy: ALUEKERÄYKSELLÄ HYÖTYJÄTTEET TEHOKKAIMMIN KIERRÄTYKSEEN Syväkeräyssäiliöillä toteutetut aluekeräyspisteet ovat saaneet Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella kuluttajilta erittäin positivisen vastaanoton, kertoo toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy käynnisti vuosi sitten Suomenkin mittakaavassa varsin laajan jätehuollon uudistusohjelman. Yhtiön toimialueen vajaat sata hyötyjätepistettä päätettiin uudistaa täysin noin 300:lla Molok-säiliöllä. - Nyt laaja aluekeräyspisteiden verkosto on jo lähes kokonaisuudessaan käytössä. Syväkeräyksellä hyötyjätteet saadaan aluekeräyspisteissä kustannustehokkaimmin kierrätykseen. Myös käyttäjien palaute on ollut erittäin positiivista, kertoo Deep Collection Newsin haastattelussa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Mitkä olivat keskeiset tavoitteet, kun Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy käynnisti mittavan hyötyjätepisteiden uudistus- ja laajennushankkeen? - Hankkeella oli kaksi päätavoitetta: jätteiden hyödyntämisen lisääminen Itä-Uudellamaalla ja selkeästi aiempaa paremman palvelutason takaaminen alueen asukkaille jätteiden lajittelussa. - Alueemme asukkaista 65% asuu omakoti- ja paritaloissa, joten aluekeräys on huomattavasti kiinteistökohtaista keräystä parempi tapa hoitaa hyötyjätteiden keräys alueellamme. Nyt meillä on
9 Syväkeräys osoittautui kustannustehokkaimmaksi ja laadultaan parhaaksi jätehuoltomenetelmäksi. yksi hyötyjätteiden aluekeräyspiste 1000 asukasta kohden. Pisteisiin voi tuoda paperia, keräyskartonkia, lasia, metallia ja paristoja. Pisteiden paikat valittiin yhdessä kuntien ja kylätoimikuntien kanssa, jotta ne palvelisivat asukkaiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Pisteiden käyttö on ollut vilkasta. Millä perusteilla päädyitte Molok-syväkeräysjärjestelmän käyttöönottoon? - Vertailimme kolmea eri keräysjärjestelmää, joista syväkeräys osoittautui kustannustehokkaimmaksi ja laadultaan parhaaksi meidän alueellemme. - Vertailussa otettiin huomioon pisteiden investointi-, huolto- ja astioiden tyhjennyskustannukset. Molok oli syväkeräysjärjestelmistä kustannustehokkain. Millaisella aikataululla ja miten suoriuduitte näin mittavan säiliömäärän asennuksesta Itä- Uudenmaan alueelle? - Urakka on ollut melkoinen, mutta meillä on ollut tehokas asennusryhmä. Ensimmäiset pisteet asennettiin syksyllä 2004 ja nyt niitä on noin 80. - Ensi keväänä asennetaan viimeiset pisteet, jolloin niiden kokonaismäärä on noin 100 kpl. Jokaisessa pisteessä on 4 11 Molokia. Millaisen vastaanoton syväkeräyssäiliöillä toteutetut hyötyjätepisteet ovat saaneet käyttäjien keskuudessa? - Palaute on ollut erittäin positiivista. Positiivinen palaute edellyttää tietenkin järjestelmän toiminnan jatkuvaa valvontaa. Esimerkiksi astioiden tyhjennysten ja pisteiden siivoamisen tulee toimia joustavasti. Muutoin pisteet ylitäyttyvät ja negatiivista palautetta tulee nopeasti. Entäpä, miten jätehuoltoyhtiön tavoitteet ovat toteutuneet - mitkä ovat keskeiset kehityslinjat syväkeräykseen siirtymisen jälkeen? - Nyt panostamme siihen, että saamme asukkaat motivoitua käyttämään pisteitä mahdollisimman paljon. Tämä vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää, mihin myös lainsäädäntö meitä ohjaa. - Aluekeräys sekä rivi- ja kerrostaloista tapahtuva paperin ja biojätteen kiinteistökohtainen keräys muodostavat syntypaikkalajittelun ytimen Itä-Uudellamaalla. Jäljelle jäävä kuivajäte hyödynnetään jatkossa energiana. Miten syväkeräykseen siirtymisen jälkeen on kehittynyt Itä-Uudenmaan alueen jätehuollon kustannustehokkuus jai hyötyjätteiden kierrätysaste? - Hyötyjätteiden kierrätys on lisääntynyt huomattavasti, koska aiemmin keräyspisteitä oli huomattavasti vähemmän. Myös uusien pisteiden siisteys kannustaa lajittelemaan. Ovatko tämänhetkinen hyötyjätepisteiden laajuus ja tiheys riittäviä? - Ensi keväänä meillä on 100 pistettä valmiina, jolloin tiheys on riittävä. Lajitteluun kannustava aluekeräyspiste tarjoaa syväkeräyssäiliön kaikille kerättäville hyötyjätelajeille. Mitkä ovat keskeisimpiä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n haasteita seuraavan 5 vuoden aikana? -Tärkein haaste on kaatopaikkasijoituksen oleellinen vähentäminen nykyisestä siten, että kuntalaisten jätemaksut pysyvät kohtuullisella tasolla. Se onnistuu yhdistämällä kierrätys ja energiakäyttö. - Ensi syksynä alkaa alueellamme keskitetysti kilpailutettu jätteiden kuljetus, mikä on meille myös positiivinen haaste. Lisäksi suunnittelemme kokonaan uutta jätteiden käsittelykeskusta Kilpilahden alueelle Porvoon ja Sipoon rajalle. - Kaksi vanhaa kaatopaikkaaluetta täytyy myös sulkea. Kyllä tässä haasteita riittää, Juha-Heikki Tanskanen arvioi.
10 MOLOK-LAITURISTA UUSI, TEHOKAS RATKAISU SAARISTON JÄTEHUOLTOON Ensimmäinen Molok-laituri on ollut testattavana Vänön satamassa Dragsfjärdissä viime kesästä lähtien. Molok Oy, A-Laiturit Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry ovat esitelleet yhteistyönsä tuloksena uudentyyppisen Molok-laiturin, joka on jätehuoltoratkaisuna ainutlaatuinen. Kookkaalle betonilaiturille on sijoitettu kaksi Molok-syväkeräyssäiliötä, jolloin rakennelma on helppo ankkuroida venesatamassa käyvien ulottuville. Molok-laituri on ensimmäinen jätteiden vastaanottojärjestelmä, joka on räätälöity juuri saaristo- ja rannikkoalueiden olosuhteet ja niiden jätehuoltojärjestelmien erityisvaatimukset huomioiden. Idean isä on Molok Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Salli, joka vuosia Suomessa ja ulkomailla veneillessään on kaivannut toimivampaa ratkaisua myös saariston jätehuoltoon. - Vuosia kehittelemäni idea pääsi viimein etenemään löytäessämme A-Laitureista sopivan toteuttajan uudelle tuotteelle. Pidä Saaristo Siistinä ry venejätehuollon asiantuntijana oli luonnollinen valinta, kun mietittiin tuotteen testausta käytännössä, Veikko Salli kertoo. - Pidä Saaristo Siistinä ry:lle on aina ollut tärkeää innovatiivisuus ja jätehuoltoratkaisujen kehittäminen. Esimerkiksi Vänö on ollut meille ongelmallinen paikka, sillä nykyisen jätepisteen kapasiteetti ei ole ollut riittävä vilkkaimpien kesäkuukausien aikana, toteaa pääsihteeri Rolf Karrento. - Mikäli kokemukset prototyypistä ovat myönteisiä, hyödynnämme mallia myös monissa muissa kohteissamme, hän jatkaa. Kokeiltava Molok-laituri on 12 metriä pitkä ja lähes kolme metriä leveä. 14 tonnin paino takaa sen, että laituri on käytössä vakaa sekä asiakkaille turvallinen. Betoninen laiturirakenne ankkurointeineen valittiin juuri sen takia, että laituri olisi tukeva ja käyttäjä- ystävällinen. Halusimme varmistaa, että veneilijän on turvallista hypätä laiturille roskapussiansa tuomaan, toteaa A-Laiturit Oy:n toimitusjohtaja Matti Vähätalo. Laiturille sijoitetut kaksi viiden kuution Molok-säiliötä ottavat toistaiseksi vastaan talousjätettä, mutta Molok-laituriin on tavoitteena kehittää myös lajittelumahdollisuus. Molok-laiturin tyhjennyksestä vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus.
11 Diakonissalaitoksen Molokit vähentävät kaatopaikkajätteen määrää 50 000 kilolla vuodessa Diakonissalaitoksen Alppikadun kortteliin on asennettu alkukesästä MOLOK-syväkeräyssäiliöitä jätteiden lajittelua varten. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa lajittelumahdollisuuksia ja tuoda keräyspisteet mahdollisimman lähelle käyttäjiä. Lajittelun ansiosta korttelin tuottamasta jätemäärästä kaatopaikalle vietävä osuus vähenee vuodessa 50 000 kilolla. Säiliöt on sijoitettu kolmeen pisteeseen eri puolille pihaa ja niihin voi lajitella sekajätettä, biojätettä, paperia, keräyskartonkia, lasia ja metallia. Erilliskeräysten tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää ja ohjata muuten hyödynnettäväksi kelpaavat materiaalit eri teollisuuden alojen raaka-aineiksi. Alppikadun korttelissa aikaisemmin keväällä vaiheittain käynnistetty energiajätteen lajittelu näyttää onnistuneen hyvin. Energiajätteellä tarkoitetaan polttokelpoisia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää teollisuuden energiantuotannossa. Siihen soveltuvat muun muassa useat muovilaadut, suojapaperit, käsipaperit, kertakäyttöastiat, piirtoheitinkalvot, styroksi ja puu. Alustavan seurannan perusteella koko korttelin tuottamasta jätemäärästä yli puolet on voitu lajitella energiajätteeksi. Yksikkökohtaisesti on ylletty jopa tätä parempiin tuloksiin. Esimerkiksi Diakoniaopiston tuottamasta kokonaisjätemäärästä energiajätteenä on pystytty keräämään jopa yli 90 % ja Alppikadulla toimivien Diacorin toi- Diakonissalaitoksen ekoneuvoja Ville Kasurinen kertoo Alppikadun korttelin työntekijöiden ja opiskelijoiden ottaneen hyvin vastaan keväällä sisäänajetun kierrätysjärjestelmän. mintojen osalta vastaava luku on yli 70 %. Jätejärjestelmän uudistamista voidaan pitää onnistuneena. Jos lajitteluinto säilyy nykyisellään, päätyy vuositasolla Alppikadun korttelin tuottamasta jätemäärästä kaatopaikalle haudattavaksi yli 50 000 kiloa vähemmän jätettä kuin aikaisemmin. Tämä vastaa noin 300 henkilön vuodessa tuottamaa sekajätemäärää. Ekotekoja ja kaikkien osallistumista tarvitaan siis jatkossakin. VILLE KASURINEN Kuva: Teija Vikman
12 PÄÄKONTTORI: Molok Oy Nosturikatu16 PL 90 37101 Nokia Puh: 010 342 9400 Fax: 010 342 9450 Sähköposti: molok@molok.com Internet: www.molok.com Hallituksen puheenjohtaja Veikko Salli Gsm: 0400 591 219 veikko.salli@molok.com Toimitusjohtaja Jukka Blom Puh: 010 3429 100 Gsm: 050 408 7690 jukka.blom@molok.com Myyntipäällikkö Hannu Lahti Puh: 010 3429 611 Gsm: 0400 604 698 hannu.lahti@molok.com Tehtaan uuden laajennusosan valut on jo tehty. KOTIMAAN MYYNTIORGANISAATIO: ETELÄ-SUOMI Hannu Lahti PL 30 Thurmaninaukio 5B 02701 KAUNIAINEN Puh: 010 3429 611 Gsm: 0400 604 698 Fax: 010 3429 455 hannu.lahti@molok.com Jani Parkkonen PL 30 Thurmaninaukio 5B 02701 KAUNIAINEN Puh: 010 3429 612 Gsm: 040 8470 731 Fax: 010 3429 455 jani.parkkonen@molok.com POHJANMAA K & M Kailasto Ky Pajunevantie 219 38800 JÄMIJÄRVI Puh: 02 5474 604 Gsm: 0400 592 025 ja 040 549 6333 Fax: 02 552 5605 k-m.kailasto@co.inet.fi ITÄ-SUOMI Hannu Nyman Piennartie 12 73200 VARPAISJÄRVI Puh: 010 3429 616 Gsm: 050 408 7696 Fax: 010 3429 450 hannu.nyman@molok.com OULUN SEUTU, LAPPI Juhani Aine PL 209 95401 TORNIO Puh: 010 3429 614 Gsm: 0400 693 268 Fax: 010 3429 459 juhani.aine@molok.com SATAKUNTA, PORI, RAUMA Jari Salli PL 90 37101 NOKIA Puh: 010 3429 613 Gsm: 0400 596 152 Fax: 010 3429 450 jari.salli@molok.com VARSINAIS-SUOMI Hannu Luomala Karjalankatu 2 A 6 20740 Turku Puh: 010 3429 120 Gsm: 0500 708 423 Fax: 010 3429 450 hannu.luomala@molok.com PIRKANMAA, HÄME Sarita Koivula PL 90 37101 NOKIA Puh: 010 3429 151 Gsm: 0400 984 020 Fax: 010 3429 450 sarita.koivula@molok.com