VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

VIEREMÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1.11.2013 752 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4D, 70 150 Kuopio Puh. (017) 369 4481, 369 4482 S-posti etunimi.sukunimi@skvy.inet.fi

Vieremän kunta 2 VIEREMÄN KUNTA 1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1 1 VESIHUOLLON NYKYTILA 5 1.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta 5 1.2 Vesihuolto kunnan alueella 6 1.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 6 1.2.2 Vesihuoltolaitosten vedenhankinta 6 1.2.3 Jätevedenpuhdistus 10 1.2.4 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla 10 1.3 Yhteistyö vesihuollossa 11 1.3.1 Yhteistyö kunnan alueella 11 1.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö 11 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 12 2.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa 12 2.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 13 2.2.1 Talousvesi 13 2.2.2 Jätevesi 13 2.2.3 Hulevesi 13 2.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 14 2.3.1 Verkostojen tarvealueet 14 2.3.2 Haja-asutusalueet 14 3 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 15 3.1 Vesihuollon toimintavarmuus 15 3.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila 16 3.3 Pohjaveden suojelusuunnitelmat 16 3.4 Varautuminen poikkeustilanteisiin 16 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 17 4.1 Palveluiden parantamisen tavoitteet ja päämäärät 17 4.2 Organisatoriset linjaukset 18 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun 18 4.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen 19 4.5 Kytkeytyminen maankäytön suunnitteluun 19 4.5.1 Maankäytön nykytila 19 4.5.2 Tulevat painopistealueet sekä kehitysnäkymät 21 4.6 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 21 4.6.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne 21 4.6.2 Kiinteistöjen omistajien oma rahoitus 21 4.6.3 Kunnan avustukset 21 4.6.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta 21 4.6.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset 23 4.6.6 Muut tukimahdollisuudet 23 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 23

Vieremän kunta 3 5.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 23 5.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito 24 5.1.2 Suurempien toimintayksiköiden / toiminta-alueiden muodostaminen 24 5.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 24 5.2.1 Nykyiset toiminta-alueet 24 5.3 Vesihuoltolaitokset 25 5.3.1 Vedenhankinta 25 5.3.2 Jätevesienkäsittely 25 5.4 Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 25 5.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja 25 5.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut 25 5.4.3 Muut palvelut 26 5.5 Muut kehittämistoimenpiteet 26 5.5.1 Erityiskäyttäjien huomiointi 26 5.5.2 Elinkeinoelämän tarpeet 26 5.5.3 Sammutusvesihuolto 26 5.6 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 26 5.6.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin 26 5.6.2 Valmiussuunnitelmat 26 5.6.3 Kriisiviestintä 27 5.7 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen 27 5.7.1 Yhteistyö kunnan alueella 27 5.7.2 Alueellinen yhteistyö 27 5.8 Vesihuollon kehittämisratkaisut 27 5.8.1 Kustannusten laskentaperusteet 27 5.8.2 Muut vaikutukset 27 6 TOIMENPIDEOHJELMA 27 6.1 Kehittämistoimenpiteet 27 6.1.1 Vieremän kunnan hankkeet 27 6.1.2 Haja-asutusalueen kehittämishankkeet 28 6.2 Kustannukset 28 6.2.1 Investointi- ja käyttökustannusten kattaminen 28 6.2.2 Liittymismaksut ja taksarakenne 28 6.3 Kiireellisyysjärjestys ja aikataulu 29 6.4 Vastuutahot 30 7 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN 30 8 SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN 30 9 YHTEENVETO 31

Vieremän kunta 4 Liitteet: Kartat: 752.1 Suunnitelmakartta 752.2 Valkeiskylän ja Karankajärven yhteisviemäröinti 752.3 Vesijohto Pyöreen vesiosuuskunta Itäinen koulu Kustannusarviot: 1/752 Valkeiskylän yhteisviemäröinti 2/752 Karankajärven yhteisviemäröinti 3/752 Vesijohto Pyöreen vesiosuuskunta Itäinen koulu

Vieremän kunta 5 JOHDANTO Vesihuoltolaki, joka astui voimaan 1.3.2001, velvoitti kuntaa laatimaan alueellaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Vesihuoltolaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan siitä, että terveydellisten tai ympäristösuojelullisten syiden tai suuren asiakasjoukon tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarpeellisen vesihuoltopalvelun turvaamiseksi. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollon toteutumisesta toiminta-alueellaan. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluasiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin. Tarkoituksena on, että vesihuollon kehittämissuunnittelu kytkeytyisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset linjaukset, kehittämissuunnitelman liittyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. 1 VESIHUOLLON NYKYTILA 1.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Vieremän kunta sijaitsee Pohjois-Savossa naapurikuntinaan Iisalmi, Kiuruvesi, Pyhäntä, Kajaani ja Sonkajärvi. Kunnan kautta kulkee kantatie nro. 88. Vieremän kunta on perustettu 1922. Kunnan kokonaispinta-ala on 974 km 2. Vesistöä on kokonaispinta-alasta on 44 km 2. Vieremän asukasluku 31.12.2012 oli 4010, josta kirkonkylässä asui 2010 asukasta ja haja-asutusalueella asuu noin 2000 asukasta. Kunnan elinkeinoista jalostuksella on merkittävä osuus. Toimialoittain Vieremän työpaikat jakautuvat seuraavasti: - alkutuotanto 26,0 % - jalostus 42,0 % - palvelut 32,0 % Suunnittelualue kattaa Vieremän kunnan alueen.

Vieremän kunta 6 Kunnan vesistöt kuuluu Iisalmen reitin latvavesiin. Vieremän kirkonkylässä sijaitsee Vuoksen vesistön pohjoisin venesatama. 1.2 Vesihuolto kunnan alueella 1.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vieremän kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet on vahvistettu vuonna 2006. 1.2.2 Vesihuoltolaitosten vedenhankinta Vieremän Lämpö ja Vesi Oy Vieremän Lämpö ja Vesi Oy vastaa kirkonkylän vesi- ja jätevesihuollosta. Vieremän Lämpö ja Vesi Oy aloitti toimintansa 1.1.2007. Ylä-Savon Vesi Oy toimittaa veden Vieremän Lämpö ja Vesi Oy:lle. Vedenjakelu ja verkostot Kirkonkylän verkostoon oli vuonna 2012 liittynyt 2303 asukasta. Vieremän kirkonkylässä sijaitsee jalallinen ylävesisäiliö tilavuudeltaan 300 m 3. Kirkonkylän vesijohtoverkosto on pääosin muovijohtoja. Kirkonkylän vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 32 km, joka kokonaisuudessaan on rakennettu muoviputkista. Ylä-Savon Vesi Oy:n toimittama verkostovesi on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset. Ylä-Savon Vesi Oy:lle on laadittu valvontatutkimusohjelma. Vesiosuuskunnat ja -yhtymät: Vieremän kunnan alueella on toiminnassa useita vesiosuuskuntia ja -yhtymiä. Taulukko 1. Vesihuoltolaitoksiin liittyneet vuonna 2012. ALUE LIITTYMÄT Vieremän Lämpö ja Vesi Oy 493 Ameriikka-Savimäki vok 52 Honkajärven vesiyhtiö 7 Karjalankankaan vesiyhtiö * 4 Karhukankaan vesiyhtiö 4 Kauppilanmäen vok 203 Kulvemäen vesiyhtiö 9 Kokkomäen vok 21 Luvejoen * vesiyhtiö 4 Marttisenjärven vesiyhtiö * 15

Vieremän kunta 7 Mesilän vesiyhtiö 14 Elinkeinoyhtymä Murennusmäen 24 Vesihuoltoyhtymä Niemisen vesiyhtiö * 7 Nissilän vok* 80 Palosenmäen vesiyhtiö Pitkämäen vesiyhtiö * 6 Pyöreen vok * 23 Rotimojoen vok* 26 Salahminrannan vok * 58 Savikon avoin vesiyhtiö 5 Tominan vesiyhtiö * 10 Valkeisten Vesihuolto Oy 40 Vieremän Eteläosan vok 157 Vieremän jokivarren vok * 125 Yhteensä 1387 * oma vedenottamo Ameriikka-Savimäki vesiosuuskunta Osuuskunnan toiminta-alue sijaitsee kirkonkylän länsipuolella. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 52 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 125. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 36951 m 3 (101,2 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Kauppilanmäen vesiosuuskunta Osuuskunnan toiminta-alue, joka ulottuu Sonkajärven kunnan puolelle, sijaitsee kirkonkylän itäpuolella. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Kauppilanmäen vesiosuuskuntaan on liittynyt 203 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 500. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 192 m 3 /d. Osuuskunta on arvioinut uusien liittyjien määräksi kuluvalla vuosikymmenellä 5-10 kpl vuosittain. Kokkomäen vesiosuuskunta Osuuskunnan toiminta-alue sijaitsee noin 6 km pohjoiseen Vieremän kirkonkylästä. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 21 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 63. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 10 203 m 3 (27,9 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Marttisenjärven vesiyhtiö Marttisenjärven vesiyhtiö sijaitsee noin 17 km pohjoiseen Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 15 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin

Vieremän kunta 8 45. Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka palvelee osuuskunnan vedentarvetta. Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Mesilän vesiyhtiö Osuuskunnan toiminta-alue sijaitsee kirkonkylän länsipuolella. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 14 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 27. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 6737 m 3 (18,5 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Elinkeinoyhtymä Murennusmäen vesihuoltoyhtymä Osuuskunnan toiminta-alue sijaitsee noin 7 km Vieremän kirkonkylästä luoteeseen. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 24 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 50. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 2 000 m 3 (5,5 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Nissilän vesiosuuskunta Nissilän vesiosuuskunta sijaitsee noin 22 km pohjoiseen Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 80 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 100. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 5 475 m 3 (15,0 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka on rakennettu Mammonkankaan pohjavesiesiintymän eteläosaan. Vedenottamolta vet tä johdetaan Nissislän vesiosuuskunnan tarpeisiin. Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Pyöreen vesiosuuskunta Pyöreen vesiosuuskunta sijaitsee noin 10 km itään Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 23 kiinteistöä ja niissä asukkaita on noin 50. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 13 505 m 3 (37,0 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka on rakennettu Pyöreen pohjavesiesiintymään. Vedenottamoon sisältyy yksi kuilukaivo. Vesi alkaloidaan kuilukaivon pohjalle asennetulla kalkkikivellä.

Vieremän kunta 9 Veden laatu on hyvä, mutta syksyisin ja keväisin on ollut makuvirheitä. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Kauppilanmäen vesiosuuskunnan verkostosta on yhdysputki Pyöreen vesiosuuskunnan verkostoon, josta johdetaan tarvittaessa lisävettä. Rotimojoen vesiosuuskunta Rotimojoen vesiosuuskunta sijaitsee noin 17 km pohjoiseen Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 26 kiinteistöä ja niissä asukkaita on noin 78. Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka on rakennettu Sorronmäen pohjavesiesiintymään. Vedenottamoon sisältyy yksi kuilukaivo. Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Salahminrannan vesiosuuskunta Salahminrannan vesiosuuskunta sijaitsee noin 10 km luoteeseen Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 58 kiinteistöä ja niissä asukkaita on noin 150. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 36 500 m 3 (100 m 3 /d). Osuuskunta on arvioinut uusien liittyjien määräksi kuluvalla vuosikymmenellä 1-3 kpl vuosittain. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka on rakennettu vuonna 1987 Karjumäen pohjavesiesiintymän pohjoisosaan. Vedenottamoon sisältyy yksi putkikaivo. Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Valkeisten Vesihuolto Oy Valkeisten Vesihuolto Oy sijaitsee noin 8 km etelään Vieremän kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 40 kiinteistöä ja niissä asukkaita on noin 120. Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on yhteinen vedenottamo Vieremän Jokivarren vesiosuuskunnan kanssa. Vedenottamo on rakennettu Marjomäen pohjavesiesiintymään. Vedenottamoon sisältyy yksi kuilukaivo. Vesi alkaloidaan kuilukaivon pohjalle asennetulla kalkkikivellä Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset.

Vieremän kunta 10 Vieremän Eteläosan vesiosuuskunta Vieremän Eteläosan vesiosuuskunta sijaitsee kunnan eteläosassa. Osuuskunta ostaa veden Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Osuuskuntaan on liittynyt 157 kiinteistöä ja niissä asukkaita on noin 400. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli 48 300 m 3 (132,3 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Vieremän jokivarren vesiosuuskunta Vieremän jokivarren vesiosuuskunta sijaitsee kirkonkylän kaakkoispuolella. Osuuskuntaan on liittynyt 125 kiinteistöä. Vuonna 2012 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 56 000 m 3 /a (153,4 m 3 /d). Uusia liittyjiä osuuskunnalla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Osuuskunnalla on yhteinen vedenottamo Valkeisten Vesihuolto Oy:n kanssa. Vedenottamo on rakennettu Marjomäen pohjavesiesiintymään. Vedenottamoon sisältyy yksi kuilukaivo. Vesi alkaloidaan kuilukaivon pohjalle asennetulla kalkkikivellä Osuuskunnan näkemyksen mukaan vedenottamolla ei ole peruskorjaustarvetta lähivuosina. Vedenottamolta kulutukseen johdetun veden laatu on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. 1.2.3 Jätevedenpuhdistus Vieremän kirkonkylän viemärivedet on vuodesta 1996 lähtien johdettu rakennettua siirtoviemäriä pitkin Iisalmen kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen käsiteltäväksi Iisalmen Veden Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolla. Iisalmeen johdetaan keskimäärin 112 000 m 3 /vuosi (307 m 3 /d). Viemäriverkosto Kirkonkylän verkosto rajoittuu kaava-alueelle. Verkostot on kokonaan erillisviemäröity. Kirkonkylän viemäriverkoston yhteispituus on noin 41,5 km, josta muoviviemäreitä on 38,3 km ja betoniviemäreitä 3,2 km. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy on saneerannut vanhoja viemäreitä ja kaivoja, mutta saneeraustarvetta on edelleen. 1.2.4 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Talousveden saanti Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vedenhankinta on järjestetty pääsääntöisesti kiinteistökohtaisin ratkaisuin, joita ei ole liitetty alueella toimivien vesiosuuskuntien/vesiyhtiöiden vesijohtoverkostoihin.

Vieremän kunta 11 Viemäröinti ja jätevesien käsittely Kirkonkylän viemäriverkoston piirissä on 2285 asukasta. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittely on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvonnan suorittaa pääsääntöisesti Ylä Savon SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta. 1.3 Yhteistyö vesihuollossa 1.3.1 Yhteistyö kunnan alueella Vieremän Vesi ja Lämpö Oy hoitaa kunnan vesihuollon. Vieremällä toimii useita vesiosuuskuntia ja yhtymiä. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n palveluksessa työskentelee 5 työntekijää, jotka hoitavat vikapäivystyksen viikonloppuisin ja öisin. Pohjois-Savon pelastuslaitokselle on keväällä 2013 tehty sammutusvesisuunnitelma. Vieremän kunta kuuluu Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueeseen ja Iisalmen toiminta-alueeseen. Palopostiverkosto on kartoitettu. Palopostit on merkitty karttoihin ja niistä on luettelot paloautoissa. 1.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Vieremän kirkonkylän jätevedet on johdettu Iisalmen Veden Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolle vuodesta 1996 lähtien. Vieremän kunta ja Iisalmen kaupunki ovat sopimuksella sopineet Vieremän kirkonkylän jätevesien johtamisesta Iisalmeen käsiteltäväksi. Vieremältä Iisalmeen johdettavan jäteveden sopimuksen mukainen keskimääräinen määrä on 800 m 3 /d ja poikkeustapauksessa 1 200 m 3 /d. Ylä-Savon Vesi Oy on kuntien (Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi) vuonna 2003 perustama tukkuvesiyhtiö. Tukkuvesiyhtiö perustettiin tarjoamaan osakkailleen ensisijaisesti hyvälaatuista, voimassa olevien normien ja säädösten mukaista talousvettä myös poikkeustilanteissa. Samalla vedenhankinta järkeistyi ja saatiin investoinnit ja kapasiteetit tehokkaaseen käyttöön. Tukkuvesiyhtiön tehtävänä on hankkia hyvää talousvettä riittävästi, vedenjakelujärjestelmän kehittäminen, vedentuotannon ja jakelun automaation ylläpito, osallistuminen vedensiirtotarpeen edellyttämiin investointeihin ja toiminnan kannalta tarpeellisten pohjavesien suojelu. Tukkuvesiyhtiön tehtävänä on kehittää koko vedenhankintajärjestelmää vedenhankinnasta vedenjakeluun lukuun ottamatta osakaskunnan oman kunnan sisäisen verkoston kehittämistä. Tukkuvesiyhtiö hoitaa terveysviranomaisten määräämään vedenlaadun valvonnan laitoksen omistamassa järjestelmässä ja kaikkien osakkaiden omistamien laitosten toiminta-alueella. Tukkuyhtiö voi ottaa hoitaakseen myös osakkaiden asiakkaina olevien vesiyhtiöiden ja vesiosuuskuntien veden laadun valvonnan. Tukkuvesiyhtiö vastaa osaltaan vesihuollon valmiussuunnittelusta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Vieremän kunta 12 Osakaskunnat hoitavat vesilaitostoiminnan alueellaan ja myyvät palvelujaan yhtiölle omakustannushintaan. Osakkaat ovat antaneet korvauksetta käyttöoikeuden jakeluverkostoonsa tukkuvesiyhtiölle ja ovat sitoutuneet ostamaan kaiken tarvitsemansa talousveden tukkuyhtiöltä. Tukkuyhtiöllä on käytössä 15 vedenottamoa ja 10 vesilaitosta, 200 km runkovesijohtoa, 11 paineenkorotus/säätöasemaa ja 5 mittausasemaa. Ylä-Savon alueen kunnat (Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä) ovat laatineet selvityksen kuntien omistamien vesihuoltolaitosten yhteistyön eri vaihtoehdosta. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Iisalmen, Lapinlahden, Vieremän ja Kiuruveden tekniset johtajat sekä Sonkajärven kunnaninsinööri, Iisalmen Veden johtaja, Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n toimitusjohtaja sekä Ylä-Savon Vesi Oy:n toimitusjohtaja. Selvityksen perusteella on ehdotettu, että Ylä-Savon alueelle muodostetaan alueellinen vesihuoltoyhtiö yhdistämällä kuntien vesihuoltolaitokset osaksi Ylä-Savon Vesi Oy:tä, ja joka olisi koko toimialueella toimiva vesihuoltolaitos ja sen omistajana ovat kaikki viisi kuntaa. Alueellinen vesihuoltoyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy vastaisi sekä veden tuotannosta ja toimituksista laitoksilta asiakkaille saakka että jäteveden koko käsittely- ja toimitusketjusta. Yhtiölle siirtyisi kaikki nykyisten vesihuoltolaitosten asiakkuudet. Vieremän kunta on hyväksynyt ehdotuksen alueellisesta vesihuoltoyhtiöstä, mutta hanke ei toteudu vielä lähivuosina. 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 2.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Asutus Väestön väheneminen johtuu pääosin muuttotappiosta erityisesti haja-asutusalueelta, mutta myös jossakin määrin luonnollisen väestönmuutoksen tappiollisuudesta (syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita). Taulukko 2 Vieremän väestökehitysennuste vuoteen 2040 asti (Tilastokeskus). 2015 2020 2030 2040 Koko kunta 3949 3896 3830 3749 Elinkeinot ja palvelut Koska järjestetty vesihuolto mahdollistaa osaltaan karjatalouden harjoittamisen ja maaseutuelinkeinojen synnyn, tulee maaseutualueilla toimivien yritysten vesihuollon toimintavarmuus ja tarpeet ottaa huomioon vesihuollon kehittämisessä.

Vieremän kunta 13 Vapaa-ajan toiminnot Vieremän kunnassa on kesäasuntoja 541 kpl. Kesäasuntojen lukumäärän arvioidaan lisääntyvän vuosittain 10-20 asunnolla. 2.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 2.2.1 Talousvesi Talousveden laatu ja riittävyys Vieremän kunnassa ominaisvedenkulutuksen oletetaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla kuin nykyisinkin. Väestön vähenemisen ansiosta veden kokonaiskulutuksen odotetaan kuitenkin hieman laskevan. Ylä-Savon Vesi Oy:n toimittama talousvesi riittää hyvin ja on täyttänyt kaikki talousveden laatuvaatimukset. Vieremän Itäisellä koululla on ollut veden laatuongelmia ja koululle on jouduttu kuljettamaan vettä. Suunnitteilla on yhdysvesijohto Pyöreen vesiosuuskunnan verkostosta turvaamaan koulun vedensaanti. Verkostojen kunto Vieremän vesijohtoverkostojen vuotovesiprosentti on noin 5 %, joten vesijohtoverkostoissa ei vuotojen takia ole välitöntä saneeraustarvetta. Verkostossa olevat sulkuventtiilit ovat huonokuntoisia ja niitä uusitaan muutamia kappaleita vuodessa. Verkoston kokonaispituuden huomioon ottaen on kuitenkin varauduttava säännölliseen kunnostusohjelman käynnistämiseen. 2.2.2 Jätevesi Vieremän kirkonkylän jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Iisalmen Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäriin sisältyy Iirantaan rakennettu tasausallas. Tasausaltaasta jätevedet johdetaan Iisalmen kaupungin viemäriverkostoon pääosin yön aikana. Verkostojen kunto Viemäriverkostoa on kunnostettu, mutta verkostosaneeraustarvetta on edelleen. 2.2.3 Hulevesi Kirkonkylään on rakennettu hulevesiverkostoa noin 3 km. Suurin osa hulevesistä johdetaan vesistöihin avo-ojissa.

Vieremän kunta 14 2.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vieremän Vesi ja Lämpö Oy: toiminta-alueen ulkopuolella, mutta välittömässä läheisyydessä on kiinteistöjä, joiden liittäminen vesihuoltoverkostoihin ja sisällyttäminen toiminta-alueeseen olisi sekä kiinteistöjen, vesihuoltolaitoksen että myös ympäristön edun mukaista. 2.3.1 Verkostojen tarvealueet Talousvesi Uudet asemakaavoitettavat asuin- ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä vesijohtoverkostojen tarvealueita. Jätevesi Myös viemäriverkosto tulee rakentaa uusille kaavoitettaville alueille. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä viemäriverkostojen tarvealueita. Erityisesti viemäriverkoston tarvealueina on huomioitava pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat viemäröimättömät alueet. 2.3.2 Haja-asutusalueet Talousvesi Haja-asutusalueilla talouksien kaivovesi ei aina täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Veden riittävyydessä on myös esiintynyt puutteita. Jätevesi Ympäristösuojelulain ja hajajätevesiasetuksen määräykset: Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritetty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 80 % - kokonaisfosforin osalta 70 % - kokonaistypen osalta 30 % Tiukempaa jätevesien käsittelyn vaatimustasoa sovelletaan vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sellaisilla ranta-alueilla, joissa vesienhoitosuunnitel-

Vieremän kunta 15 missa hajajätevesien aiheuttama kuormitus on arvioitu merkittäväksi vesien hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta. Puhdistustehon ankarampi ohjeellinen puhdistustaso asetuksessa on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 90 % - kokonaisfosforin osalta 85 % - kokonaistypen osalta 40 % Uuden asetuksen muutokset koskevat vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti säädösten voimaantultua. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Asetuksen muutoksella ei ole vaikutusta rakentamisen lupamenettelyihin. Mahdollisuudet poikkeuksiin Voimaan tulleessa hajajätevesiasetuksessa on annettu mahdollisuus poikkeuksiin. Jätevesien puhdistamisen vaatimuksesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin jossain erityistapauksissa aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Ympäristösuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Poikkeuksen perusteena laissa on erikseen mainittu pitkäaikainen sairaus ja työttömyys. Näissä erityisen vaikeassa elämäntilanteessa oleville kiinteistön haltijoille voidaan hakemuksesta myöntää enintään viideksi vuodeksi kerallaan vapautus asetuksen vaatimuksista. Vapautus voidaan myöntää myös niille kiinteistöille, joihin ulotetaan vesihuoltolaitoksen viemäri lähivuosina 15.3.2016 jälkeen. 3 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 3.1 Vesihuollon toimintavarmuus Vieremällä vedenhankinnan osalta toimintavarmuus on hyvä ja vedenottokapasiteetti riittävä. Toimintavarmuus parani merkittävästi Ylä-Savon Vesi Oy:n Nissilän pohjavesihankkeen valmistuttua. Haja-asutusalueella toimivien muiden vesiosuuskuntien vedenjakelu keskeytyy välittömästi sähkön saannin estyessä, koska ko. laitoksilla ei ole vesisäiliötilavuutta. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuteen vaikuttaa merkittävästi myös viemäriverkoston kunto ja sitä pitkin tulevien hule- ja vuotovesien määrä. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n vedenjakelun osalta toimintavarmuus on hyvä. Joitakin haja-asutusalueella toimivista vesiosuuskunnista ovat yhden vedenottamon varassa.

Vieremän kunta 16 3.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila Vieremän kunnan alueella on runsaasti pohjavesivaroja. Pohjavesialueilla on myös jonkin verran kiinteistökohtaisen jätevesihuollon varassa olevia talouksia. Vieremän kunnan pohjavesialueet ja niiden arvioidut kokonaisantoisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pohjavesialueet. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU ANTOISUUS Hiisiharju - Laajakangas 8 925 02 I 1000 Karjumäki 8 925 03 I 1600 Marjomäki 8 925 04 I 1900 Jatapuro 8 925 06 III 500 Sorronmäki 8 925 07 I 130 Pyöree 8 925 08 I 400 Honkamäki 8 925 09 II 650 Mammonkangas 8 925 10 I 4100 Linnaharju 8 925 11 I 7100 Marttisenjärvi 8 925 12 I 300 Kylmäkorpi 8 925 13 I 200 Lehmimäki - Karjalankangas 8 925 14 I 1700 Valkeiskangas 8 925 51 II 5900 Yhteensä 25 480 m 3 /d 3.3 Pohjaveden suojelusuunnitelmat Suojelusuunnitelmaa käytetään ohjeena viranomaistoiminnassa kuten maankäytön suunnittelussa, vesilain mukaisessa pohjaveden muuttamis- ja pilaantumiskieltojen valvonnassa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa, vesiensuojelua koskevia ennakkoilmoituksia tarkastettaessa, jätehuollon suunnittelussa sekä terveydensuojelulain ja maa-aineslain mukaisia lupia myönnettäessä. Ylä-Savon Vesi Oy on laatinut pohjavesialueille suojelusuunnitelmat. Suunnitelmia ei ole vielä hyväksytty kunnanvaltuustossa. Pohjavesien suojeluun liittyvistä asioista huolehtii Ylä-Savon Vesi Oy. Pohjavesien suojeluun kuuluvat tehtävät ja velvoitteet on kirjattu osakassopimuksessa 17.6.2003 Ylä-Savon Vesi Oy:n tehtäviksi. 3.4 Varautuminen poikkeustilanteisiin Ylä-Savon Vesi Oy:llä on vuonna 2009 päivitetty vesihuoltolaitoksien valmiussuunnitelma vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseksi poikkeusoloissa.

Vieremän kunta 17 Säännöstellyn vedenjakelun minimimäärä asutuksen vedentarpeisiin on 50 l/as/d sekä sairaaloiden vedentarpeisiin 150 l/d/hoitopaikka. Laitokselle on asetettu valmiustavoitteet, jotka luokitellaan kolmeen vaiheeseen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on tila, jota ylläpidetään normaaliaikana. Tehostetulla valmiudella hallitaan uhkaava tai syntynyt poikkeustilanne ja mahdollistetaan täysvalmiuteen siirtyminen lyhyessä ajassa. Valmiuslain mukaisissa poikkeustilanteissa toiminta tapahtuu kunnan johtokeskuksen alaisuudessa ja käytännön työskentelyä johtaa laitoksen valmiuspäällikkö. 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 4.1 Palveluiden parantamisen tavoitteet ja päämäärät Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen kohdistuu palvelujen kehittämiseen, toiminta-alueiden sisällä olevien mutta ilman vesi- ja/tai viemäriliittymää olevien kiinteistöjen verkostoihin liittämiseen ja hallittuun toiminta-alueiden laajentamiseen. Haja-asutusalueilla vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Vieremän haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen erityinen painopiste liittyy vesistöjen hajakuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen rantaalueilla. Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Vieremän kunnan vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesijohto- ja viemäriverkkoon Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpitäminen o Talousveden turvaaminen o Kirkonkylän viemäriverkoston saneeraus Toiminta-alueen hallittu laajentaminen o Toiminta-alueen laajentaminen Haja-asutuksen talousveden laadun parantaminen o Laatuongelmien selvittäminen ja lievittäminen o Veden laatuongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen Haja-asutusalueiden talousveden määrän turvaaminen o Veden riittävyysongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen o Yhdysvesijohtojen rakentaminen o Vesiosuuskuntien ja -yhtymien yhdistäminen

Vieremän kunta 18 Vesihuoltolaitoksen jätevedenkäsittelyn lupaehtojen edellyttämän tason turvaaminen o Vuotovesien määrän vähentäminen o Verkoston saneeraus Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostaminen o Uuden asetuksen mukaiset toimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen o Kiireellisyysaikataulu toteuttamiselle o Ohjeistus kiinteistökohtaisen puhdistamon rakentamiseen o Valvonnan ja katselmusten tehostaminen Tiedottamisen tehostaminen o Säädökset ja määräykset o Haja-asutuksen jätevesiasetus o Vesiosuuskuntien toimintakyvyn parantaminen o Vesiosuuskuntien yhteistoiminta o Vesiosuuskuntien häiriö- ja erityistilanteisiin varautuminen 4.2 Organisatoriset linjaukset Vieremällä vesihuolto toimii hyvin Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n hoitamana. Tavoitteena on hyvän palvelutason säilyttäminen kuntalaisilla. Vieremän kunnalla ja Iisalmen kaupungilla on yhteistyötä jätevesien käsittelyssä. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n vesijohtoverkostot on liitetty Ylä-Savon Vesi Oy:n verkostoon. Jätevesien käsittelyjärjestelmien saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää ammattitaitoista suunnittelua, rakentamista, huoltoa ja kunnossapitoa. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistön haltijalle, on haja-asutusalueilla tarvetta selvittää yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuuksia. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämiseen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus saattaa olla korkea. Lisäksi oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt ja pohjaveden muodostumisalueilla sijaitsevat kiinteistöt. Vesiosuuskuntien laajennushankkeisiin pyritään antamaan tukea sekä suunnittelun että rakentamisen osalta. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n henkilökunnan ammattitaitoa pidetään yllä alalla järjestettävien kurssien ja muiden sopivien tapahtuminen avulla. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltolaitoksen investointien suunnittelu on sidoksissa kunnan muuhun suunnittelutyöhön, koska mm. kaavoitus määrää tulevia vesihuollon tarvealueita. Erityisesti vapaa-ajan osalta maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon vesihuollon järjestämismahdollisuudet alueella.

Vieremän kunta 19 4.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Asianmukaisten vesihuoltopalvelujen järjestäminen on edellytys yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. 4.5 Kytkeytyminen maankäytön suunnitteluun 4.5.1 Maankäytön nykytila Rakennusjärjestys Rakentamista kunnassa ohjataan 1.1.2012 voimaan tulleella rakennusjärjestyksellä, jonka sisältö on yhtenevä muiden Ylä-Savon kuntien kanssa. Maakuntakaavoitus Ylä-Savon seudun maakuntakaava, jonka alueeseen kuuluu myös Vieremän kunta, on vahvistettu ympäristöministeriössä 9.4.2003. Pohjois-Savon liitto on aloittanut maakuntaa käsittävän Pohjois-Savon maakuntakaavan laadinnan. Maakuntakaava on hyväksytty Maakuntahallituksessa 28.1.2013. - vaihekaava (virkistys-, suojelu-, ja turvetuotantoalueet sekä osa matkailu- ja maa- ja metsätalousalueista), on vahvistettu sisäasianministeriössä 15.2.1980. - vaihekaava (taajamatoimintojen, teollisuuden, liikenteen, teknisen huollon, maa- ja metsätalouden sekä erityistoimintojen alueet ja vaihekaava 1:n muutokset) on vahvistettu sisäasianministeriössä 24.5.1985 - Ylä-Savon maakuntakaavan laatiminen on aloitettu vuonna 1997. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan vuonna 2002 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.4.2003. Yleiskaavoitus Yleiskaava sisältää pääpiirteet alueiden käyttämisestä eri tarkoitusiin kunnassa tai sen osassa. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kirkonkylän osayleiskaava: - kirkonkylän alueelle on laadittu osayleiskaava, joka on vahvistettu kunnanvaltuustossa 17.12.2012 Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava: - kunnan pohjoisosassa sijaitsevien Rotimon- ja Marttisenjärven rantaalueille on laadittu osayleiskaava. Kaava on vahvistettu Pohjois- Savon ympäristökeskuksessa 21.11.1996.

Vieremän kunta 20 Iijärven, Vieremäjärven ja Vieremänjokivarren rantaosayleiskaava: - Pohjois-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan 23.10.2000. Valkeiskylän osayleiskaava: - Valkeiskylä sijaitsee kunnan eteläosassa kantatien 88:n varrella. Osayleiskaavan kaavoitustyö käynnistyi loppuvuodesta 2000 ja alustava kaavaluonnos valmistui elokuussa 2001. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 9.12.2002 Vieremän kunnan kaakkoisosien yleiskaava: - Alue sijaitsee Vieremän kunnan kaakkoisosassa rajautuen idässä kunnan rajaan, etelässä ja lännessä Vieremänjokivarren osayleiskaavan rajaan ja pohjoisessa maantiehen 5910. Kaavoitustyö käynnistyi vuonna 2004. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 26.3.2007. Vieremän kunnan pohjoisosien osayleiskaava: - Kaavoitus käsittää ainakin Salahmin- ja Salahminjärven alueet sekä Maakuntakaavaan lentoliikenteelle (varalaskupaikka) varatun alueen. Aluevaraus tehdään vuonna 2006 ja kaavoitus on tällä hetkellä vireillä. Asemakaavoitus Vieremän kirkonkylän ensimmäinen asemakaava (rakennuskaava) on laadittu vuonna 1971. Tämän jälkeen asemakaavaa on laajennettu tai muutettu 31 kertaa. Asemakaavan pinta-ala on noin 250 ha. Malilan alueen asemakaavan muutos ja laajennus: - kaavoitustyö käynnistyi loppuvuodesta 2000. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä vuonna 2002 ja kaava on valmistunut vuonna 2003. Teollisuusalueen asemakaavan muuttaminen: - Kankaan teollisuusalueen asemakaavaa muutettiin kortteleissa 104 ja 105. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 16.9.2002. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoitusmuutoksen käynnistämisen 17.12.2012 ja kaavoitus on tällä hetkellä vireillä. Sotkun ja Mäntykankaan alueen asemakaavan muuttaminen: - Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoitusmuutoksen käynnistämisen 17.12.2012 ja kaavoitus on tällä hetkellä vireillä. Ranta-asemakaavoitus Hällämön ranta-asemakaava: - kunnan pohjoisosassa sijaitsevalle Hällämön järvelle on laadittu ranta-asemakaava, joka käsittää osan järven rannoista. Kaava on vahvistettu Kuopion lääninhallituksessa vuonna 1989.

Vieremän kunta 21 Rotimon ranta-asemakaava: - Kunnan pohjoisosassa sijaitsevalle Rotimon järvelle, jonka pinta-ala on noin 55 ha, on laadittu ranta-asemakaava. Kaava on laadittu vahvistetun osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti ja se on vahvistettu Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa vuonna 1997. 4.5.2 Tulevat painopistealueet sekä kehitysnäkymät Tulevina vuosina vesihuollon painopiste kohdentuu haja-asutusalueen viemärivesien käsittelyn parantamiseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa talousvedenjakelun toimintavarmuutta rakentamalla osuuskuntien vesijohtoverkostoja yhdistäviä yhdysvesijohtoja. Vieremän kunnassa toimii useita pieniä vesiyhtiöitä, niiden yhdistämien suurempiin osuuskuntiin olisi toiminnan turvaamisen kannalta tärkeää. Uudet asemakaavoitettavat asuin- ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Erityisesti viemäriverkoston tarvealueina on huomattava pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat viemäröimättömät alueet. 4.6 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 4.6.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. 4.6.2 Kiinteistöjen omistajien oma rahoitus Kiinteistön omistajien kustannukset muodostuvat liittymis-, perus- ja käyttömaksuista. Kukin vesihuoltolaitos on määritellyt em. maksujen suuruudet. 4.6.3 Kunnan avustukset Vieremän kunnalla ei ole varattuna määrärahoja vesihuollon avustuksiin, määrärahat on poistettu vuonna 2010. Kunta päättää tapauskohtaisesti maaseudun vesihuollon rakentamisen avustuksista. Kiinteistökohtaisiin hankkeisiin kunta ei osallistu eikä avustusta myönnetä. 4.6.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta Vesihuoltoavustuksia on perinteisesti suunnattu erityisesti taajamien ulkopuolisen, suhteellisen tiiviin haja-asutuksen hankkeisiin, joko niiden saattamiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin tai asutuskeskittymän oman vesihuoltojärjestelmän aikaansaamiseksi. Nykyisin avustettavat hankkeet sisältyvät yleensä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja ne entistä enemmän myös muita lain vesihuollon tukemisen tavoitteita. Vesihuoltoavustuksesta on tulossa vaihtoehto hankkeen tukemiselle valtion vesihuoltotyönä. EU:n osarahoituksella on

Vieremän kunta 22 myönnetty avustuksia suurillekin alueellisille vesihuoltohankkeille, joita ei ole toteutettu valtion työnä. Vesihuoltolaitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta valtiolta tai EU:lta. Investointiavustuksia on käytettävissä seuraavasti: 1) Valtion vesihuoltotyö Vesihuoltosopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiosuuskunta Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY-keskukseen Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, siirto-, yhdys-, tai merkittäviä haja-asutusalueen siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä Hankkeen tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan Valtion osuus hankkeen toteuttamiskustannuksista voi yleensä olla enintään 50 % paitsi jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella, jolloin tuen enimmäismäärä on 75 %. Periaatteena rakentamisessa on, että valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole 2) Valtion vesihuoltoavustus Alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa Vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa Vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueella Pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen Avustuksen määrä 10-30 % Isojen hankkeiden hakemukset jätetään yleensä marraskuun lopussa. Pieniin hankkeisiin rahoitusta voidaan hakea läpi vuoden Avustusten keskeisiä perusteita: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004) säädetään vesihuoltotoimenpiteiden tukemisen edellytyksiä. Lain 4 :n mukaan vesihuoltotoimenpidettä varten on laadittava suunnitelma, jossa on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Hankkeella on hyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hanke tukee kestävää yhdyskuntarakennetta ja suunniteltua maankäyttöä Hanke on kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen Hanke on alueellisen vesihuoltostrategian tavoitteen mukainen Hanke on kokonaistaloudellisesti tehokas Tuki varmistaa hankkeen asianmukaisen toteuttamisen Sekä vedenhankinta että jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit Voidaan myöntää yksityiselle kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille

Vieremän kunta 23 Rahoituksen saamisen edellytyksenä on nykyisin asianmukainen jätevesien käsittely, ts. jos jätevesien käsittelyä taajaan asutuilla alueella ei ole hoidettu asianmukaisesti niin pelkkään vedenhankintaan ei ole mahdollista saada rahoitustukea kuin poikkeustapauksissa 4.6.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset Kiinteistökohtaista tukea on erityisistä syistä mahdollista myöntää pysyvään asumiseen käytetyille kiinteistöille, kun kiinteistökohtainen ratkaisu on käytännössä ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja kun se on terveydellisistä syistä välttämätön ja siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi. Kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun lisäksi avustusta voidaan myöntää myös kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omia vesihuoltoratkaisuja tuettaessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja kotitalousvähennys ovat ensisijaisia tukimuotoja. Nämä tukimuodot eivät perustu vesihuollon tukilakiin, vaan niistä on eri säännökset. Kotitalousvähennyksessä pätevät veroviranomaisen ohjeet ja asuntorahaston tuessa tuen ehtona ovat mm. sosiaaliset perusteet. Avustusten keskeisiä perusteita: Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon on tarpeen ja mahdollista, mutta pitkän etäisyyden takia ilman tukea kohtuuttoman kallista Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon vesihuoltolaitoksen toimintaalueella voidaan katsoa esimerkiksi maaperän laadun tai korkeuserojen takia muutoin kohtuuttomaksi Kiinteistön vesihuolto saatetaan talousveden osalta turvalliseksi sekä jäteveden käsittelyn osalta asetuksen ehdot täyttäväksi Kiinteistökohtainen ratkaisu on olennaisesti tavanomaista kyseisellä alueella vallitsevaa kustannustasoa kalliimpi Kiinteistö ei sijaitse vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella eikä vesihuoltolaitoksen verkoston rakentaminen alueelle ole näköpiirissä 4.6.6 Muut tukimahdollisuudet EU:n aluekehitysohjelmien ja maaseutuohjelmien kautta voidaan ohjelmista riippuen tukea myös vesihuollon kehittämishankkeita, joissa vesihuolto on osa hankekokonaisuutta. Vesihuoltohankkeiden EU- rahoituksessa noudatetaan EU-tukiohjelmien kriteerien lisäksi samoja vesihuollon tukemisen periaatteita kuin kansallisen rahoituksen osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoituksella on mahdollista tukea vesihuoltohankkeita, joilla on suuri merkitys elinkeinotoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan säilymisen kannalta. 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla

Vieremän kunta 24 5.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito Talousvesi Vieremän kunnan haja-asutusalueella vesijohtoverkostot on pääosin rakennettu alueille, joilla yhteisvedenhankinta on taloudellisesti perusteltua. Talousveden jakeluverkostojen täydennysrakentamista jatketaan ilmenevien tarpeiden mukaan. Jätevesi Viemäriverkostoja tullaan rakentamaan pääasiassa haja-asutusalueelle yhteisviemäröintihankkeita toteutettaessa. Hulevesi Hulevesiviemäreitä tullaan rakentamaan tarpeen mukaan Vieremän kunnan taajamiin mm. katujen peruskorjausten yhteydessä. Rakennetun hulevesiverkoston kunto olisi syytä tutkia ja tarvittaessa tehdä hulevesiohjelma. 5.1.2 Suurempien toimintayksiköiden / toiminta-alueiden muodostaminen Osuuskuntien ja yhtymien lakkauttamisesta ja liittämisestä kunnan tai suuremman osuuskunnan vesihuoltolaitokseen tulisi harkita. 5.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Arvioitaessa ennakoivasti kunnan järjestämisvelvollisuuden alueellista ulottuvuutta sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tarkistamistarpeita ympäristösuojelulliselta ja terveydelliseltä kannalta on syytä harkita erityisesti, millä alueilla talousjätevesiasetuksen vaatimukset on tarpeen täyttää vesihuoltolaitosten viemäriverkostoja laajentamalla. Suunnitelmassa on määritelty tavoitealueita, joille yhteisviemäröinnin rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi hajajätevesiasetuksen siirtymäajan 15.3.2016 päätyttyä. Päällekkäisten investointien välttämiseksi suunnitelmassa viemäriverkoston piiriin suunnitellut alueet vapautuvat jätevesijärjestelmänsä tehostamisesta ennen yhteisviemärin rakentamista. Viemäriverkostojen piiriin tulevien alueiden kiinteistönomistaja ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta määräajan pidentymisen vuoksi. 5.2.1 Nykyiset toiminta-alueet Vieremän kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille on hyväksytty toimintaalueet. Toiminta-alueet tarkistetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Taulukko 4, Vieremän kunnan vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet VESIHUOLTOLAITOS Vieremän Lämpö ja Vesi Oy Ameriikka-Savimäki vok TOIMINTA-ALUE Vesi- ja viemäriverkosto Vesijohtoverkosto

Vieremän kunta 25 Kauppilanmäen vok Kokkomäen vok Mesilän vesiyhtiö Elinkeinoyhtymä Murennusmäen Vesihuoltoyhtymä Nissilän vok* Pyöreen vok * Rotimojoen vok* Salahminrannan vok * Valkeisten Vesihuolto Oy Vieremän Eteläosan vok Vieremän jokivarren vok * Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto 5.3 Vesihuoltolaitokset 5.3.1 Vedenhankinta Vieremän Vesi ja Lämpö Oy ostaa veden tukkuvesiyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy:ltä, joten tukkuvesiyhtiö vastaa vedenhankinnan kehittämisestä. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n toimenpiteet painottuu vesijohtoverkoston kunnossapitoon ja tarvittaviin peruskorjauksiin. 5.3.2 Jätevesienkäsittely Vieremän jätevedet johdetaan Iisalmeen puhdistettavaksi. Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n toimenpiteet painottuu viemärijohtoverkoston kunnossapitoon ja tarvittaviin peruskorjauksiin. 5.4 Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 5.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Vieremän kunnan alueella vesijohtoverkostot on rakennettu varsin kattavasti niille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on ollut taloudellisesti perusteltua. Hajaasutusalueella vesijohtoverkostojen rakentamista tullaan jatkamaan ilmenevien tarpeiden niin vaatiessa. Vesijohtoverkostoihin liitettävien kiinteistöjen vesijohdot yhdistetään Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n tai vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin. 5.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä on kunnan ympäristösuojelumääräysten lisäksi noudatettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen sekä kunnan rakennusjärjestyksen ja jätehuoltomääräysten säännöksiä. Jätevesienkäsittelyn osalta kunta on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: o vähimmäis käsittelyvaatimusten alueisiin o tehostettujen käsittelyvaatimusten alueisiin o pohjavesialueisiin

Vieremän kunta 26 Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Jätevesien käsittelyyn vaihtoehtoja on olemassa, ja jokaisessa tapauksessa voi erikseen harkita mikä on kullakin rakennuspaikalla sopivin. Ensisijaisena vaihtoehtona on maapuhdistamo. Jos olosuhteet kiinteistöllä ovat sellaiset, ettei maapuhdistamoa voida käyttää tulee kysymykseen valmiina paketteina hankittavat pienpuhdistamot. Myös maatalouden ja karjasuojien jätevesien käsittelystä on saatavissa ohjeita. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristönsuojelutarkastaja neuvoo tarvittaessa jätevesienkäsittelyssä ja antaa tietoja mahdollisista ratkaisuista. 5.4.3 Muut palvelut Kunta voi palvella vesihuoltolaitosten ulkopuolisia alueita neuvonnalla ja tiedottamalla. 5.5 Muut kehittämistoimenpiteet 5.5.1 Erityiskäyttäjien huomiointi Näköpiirissä ei ole sellaisten erityiskäyttäjien sijoittumista kunnan alueelle, jotka vaatisivat erityisiä toimenpiteitä vesihuoltolaitoksilta. 5.5.2 Elinkeinoelämän tarpeet Kunnan alueella olevien ja alueelle sijoittuvien uusien yritysten tarpeet on huomioitu tai tullaan huomiomaan vesihuoltolaitosten kehittämisessä. Erityisiä kohteita ovat mm. uudet karjatilat, jotka laajentavat merkittävästi tuotantoaan. 5.5.3 Sammutusvesihuolto Sammutusvesihuollosta ei ole olemassa erillistä suunnitelmaa. Palopostiverkosto on kartoitettu. Palopostit on merkitty karttoihin ja kartat on pelastuslaitoksen käytössä. 5.6 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 5.6.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Ylä-Savon Vesi Oy toimittaa veden. 5.6.2 Valmiussuunnitelmat Ylä-Savon Vesi Oy:llä on vuonna 2009 laadittu erityistilanne- ja valmiussuunnitelma vesihuollon järjestämiseksi poikkeusoloissa. Säännöstellyn vedenjakelun minimimäärä asutuksen vedentarpeisiin on 50 l/as/d sekä sairaaloiden vedentarpeisiin 150 l/d/hoitopaikka. Laitokselle on asetettu valmiustavoitteet, jotka luokitellaan kolmeen vaiheeseen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on tila, jota ylläpidetään