Hyvinvointia työstä
Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa Tiina Santonen, LT, toksikologi, Työterveyslaitos 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 2
Taustaa biosideista Biosideilla tarkoitetaan kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoituksena on torjua tai tehdä haitattomaksi eliöitä, estää niiden vaikutuksia tai rajoittaa niiden esiintymistä Yleisimpiä biosideja ovat ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet Desinfioivia biosidivalmisteita on käytetty korjausrakentamisessa homesiivouksen yhteydessä tai homeiden ehkäisyssä. Otsonointia käytetään pääasiassa hajunpoistoon, mutta myös biosidina. Biosidit (valmisteesta riippuen) saattavat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia työntekijöille käsittelyn aikana ja tilojen käyttäjille käsittelyn jälkeen Biosidivalmisteet jaetaan neljään pääryhmään ja 22 valmisteryhmään. Homesiivouksiin liittyvät biosidit liittyvät valmisteryhmien 2, 7, 8 ja 10 tuotteisiin 2) Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä 7) kalvojen säilytysaineet 8) Puunsuoja-aineet 10) Rakennusmateriaalien 16.3.2016 säilytysaineet Työterveyslaitos Kyösti Louhelainen www.ttl.fi 3
Suositusten taustalla olevat hankkeet Työterveyslaitoksen vuosina 2015-2016 toteuttama Biosidit ja korjausrakentaminen hanke (Louhelainen ym., 2016) tavoitteena selvittää biosidien käyttöä ja merkitystä mikrobien torjunnassa sekä arvioida aineille altistumista ja terveysriskiä käytettäessä niitä homeidentorjunnassa korjausrakentamisessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Otsonointi-hanke (Leppänen ym., 2016) selvitettiin millainen on sisäympäristöissä käytettävien otsonointikäsittelyjen vaikutus ja teho mikrobikasvuun, hajuihin ja eri materiaaleihin, sekä mitä terveysriskejä otsonointikäsittelyihin liittyy. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 4
Hankkeiden toteutuksesta Biosidit ja korjausrakentaminen hanke (TTL) Kysely/haastattelu sisäilmapalvelu- ja JVT-yrityksille 14 Sisäilmayritystä, 7 jälkivahintotorjuntaan erikoistuneita (JVT)-yritystä. Kysyttiin biosidien käytöstä, tuotemerkeistä, koulutuksesta, suojautumisesta ja varoajoista Biosidien turvallisuus- ja terveystietojen selvittäminen kirjallisuuskatsaus Otsonointi-hanke (THL): Kirjallisuuskatsaus koskien otsonoinnin tehoa sisäympäristöjen mikrobiologisiin ja kemiallisiin epäpuhtauksiin. Terveysvaarat- ja riskien arviointi. Arvio otsonoinnin vaikutuksista erilaisiin materiaaleihin. Otsonointia tekevien ja otsonointilaitteita vuokraavien yritysten haastattelut. yhdeksän otsonointia tekevää tai otsonointilaitteita vuokraavaa yritystä. Markkinointitekstien läpikäynti 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 5
Yrityksissä käytetyt tuotteet - käytössä 31 erilaista biosideja - sisäilmapalveluja tuottavat yritykset käyttivät 23 tuotetta ja JVT-yritykset 24 tuotetta - yleisimmin käytetyt biosidit sisälsivät peroksideja - käyttö kymmenistä satoihin litroihin vuodessa -jotkut suosittelivat joka kohteeseen, valtaosa tapauskohtaisesti - tuotteet yleensä nestemäisiä ja ne levitetään pintoihin sivelemällä, telaamalla ja ruiskuttamalla Käytetyt biosidit sisäilmayrit ys JVT-yritys Penetro s Penetro pf Mao pf Odo ToucanEco Bio-Fresh Sanosil S015 Ag Citro Nautilus BioSeal Novitrol 483 Boracol Formula 429 Formula 429 Plus F262 Ipasept WD-F Virkon Sieni&Bakteeri&Home S/Pf MEGACLEAN Kiilto 10 Universum EASYDES PRF Laptop Oykol Air Neutralizer desinfektio CC-Hopo CC-Savuvek Työterveyslaitos Kyösti Louhelainen www.ttl.fi 6
Eniten käytetyt biosidit ja niitä käyttävien yritysten määrä 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 7
Vaikuttavat aineet biosidivalmisteissa; teho ja turvallisuus Aine Merkityksellisimmät terveyshaitat ihmisille Vetyperoksidi Ärsyttävyys ja syövyttävyys, >8% liuos voi aiheuttaa vakavan silmävamman ja >50% syövyttää ihoa. Tehokkuus Alle 3 % näyttöä vaikutuksesta homesieniä vastaan ja 10-30 % pitoisuudella vaikutusta myös itiöitä vastaan. Ruotsalaistutkimuksen (Bloom ym., 2013) mukaan hapettavat tuotteet eivät kuitenkaan pystyneet estämään elinkelpoisten homeiden kasvua rakennusmateriaaleissa. 2- Butanoniperoksidi Ärsyttävyys ja syövyttävyys Näyttöä tehosta bakteereihin, mutta tieto tehokkuudesta sieniä vastaan puuttuu. Huomioita Käytetyimmät tuotteet olivat yleensä peroksidipohjaisia. 2-butanoniperoksidin käyttö ei ole enää sallittua tässä tarkoituksessa 8/2017 jälkeen. Hypokloriitti Ärsyttävyys ja syövyttävyys, >5% liuokset ovat ihoa syövyttäviä. Voimakas hapetin, tehoaa bakteereihin ja viruksiin, mutta mahdollisesti vähemmän itiöihin. Klooripohjaiset desinfiointiaineet eivät pystyneet estämään elinkelpoisten homeiden kasvua eri rakennus-materiaaleissa. Vaikutus myös heikkenee merkittävästi, jos orgaanista ainesta on läsnä. Vaikutus perustuu kloorin vapautumiseen. Alkoholit Kvaternääriset ammoniumyhdisteet Mahdolliset ärsyttävät ja huumaavat ominaisuudet korkeille pitoisuuksille altistuttaessa. Ärsyttäviä/syövyttäviä pitoisuudesta riippuen. Alkoholit tehoavat tiettyihin viruksiin, bakteereihin sekä sieniin, mutta eivät esimerkiksi aktinomykeettien itiöihin. Tehokkuus heikkenee selvästi alle 50 % liuoksessa ja orgaaninen lika vähentää esim. etanolin tehoa merkittävästi. Sieniä vastaan todettu kasvua estäviä vaikutuksia, uudelleen kolonisaatiota ei pystyneet estämään. Itiöihin ei vaikutusta. Teho heikkenee esim. orgaanisen aineksen läsnäollessa. Tuotteissa esiintyi etanolia, isopropanolia ja n-propanolia. Esim. alkyylidimetyylibentsyyliammoniumkloridi, alkyylidimetyylietyylibentsyyliammoniumkloridi 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 8
Jatkoa. Aine Boorihappo ja booriyhdisteet Polyguanidiiniyhdisteet PHMB ja PHMG Bronopoli Metyyli- ja metyyliklooriisotiatsolinoni Hopea Otsoni Merkityksellisimmät terveyshaitat ihmisille Ärsyttäviä, lisäksi booriyhdisteet saattavat heikentää hedelmällisyyttä ja olla haitallisia sikiölle. Toistuvassa hengitystiealtistumisessa voivat aiheuttaa vakavia keuhkovaurioita. Lisäksi voivat aiheuttaa ihoallergioita. PHMB on myös eläinkokeiden perusteella epäilty syöpävaarallinen aine. Herkistäjä. Vapauttaa formaldehydiä, joka syöpävaarallinen korkeissa altistumisissa. Voimakkaita ihoherkistäjiä, aiheuttavat ihoallergioita jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Aiheuttaa argyroosia, eli ihon ja silmien värjääntymistä. Hengitystievaikutukset akuutisti korkeille annoksille altistuttaessa (rintakipu, yskä, hengitysvaikeudet ja kurkun ärsytys). Astman paheneminen, vastustuskyvyn lasku. Pitkäaikaisessa altistumisessa astma- ja sydän- ja Tehokkuus Boori on ennaltaehkäisevässä puunsuojaamisessa käytetty fungisidi. Kirjallisuuden mukaan pelkkää boorihappoa tehoaineena sisältävät desinfiointiaineet eivät kuitenkaan tehoa jo muodostuneiden kasvustojen käsittelyyn. Käytetty laimeina liuoksina (esim. 0,05 %) erilaisiin desinfiointitarkoituksiin, levitys on toteutettu erilaisilla pyyhintämenetelmillä. Tehokkuus mikrobikasvun estäjänä kyseenalaistettu suomalaistutkimusten perusteella (Andersson ym., 2013). Tehokas säilöntäaine. Formaldehydi terveydenhuollossa käytetty tehokas desinfiointiaine. Myös bromi tehokas mikrobeja kohtaan. Ei julkaistua tietoa tehosta rakennusmateriaalien homeisiin ja itiöihin. Tehokkaita säilöntäaineita esim. maaleissa. Ei julkaistua tietoa tehosta rakennusmateriaalien homeisiin ja itiöihin. Tehoaa hyvin bakteereihin, huonommin hiivoja ja sieniä vastaan. Otsonin teho hajujen poistossa perustuu kemiallisten epäpuhtauksien hajottamiseen. Vaikutus bakteerien ja sienten kasvuun havaittavissa vain hyvin korkeilla (5-10 kertaa ihmisille haitalliseksi tiedettyjen tasojen ylittävillä) pitoisuuksilla. Huomioita Yksi markkinoilla oleva valmiste sisälsi dinatriumoktaboraattia. PHMG:n käyttö on kielletty sen turvallisuuteen liittyvän tiedon puuttumisen vuoksi. Myöskään PHMB:tä ei suositella rakennusten desinfiointikäyttöön (TUKES, 2013) Kemialliselta nimeltään 2-bromi-2- nitropropaani. Bromiyhdiste, vapauttaa formaldehydiä. Käyttö kosmetiikassa aiheuttanut merkittävän määrän herkistymisiä väestössä. Vain yhdessä käytössä olevassa tuotteessa oli hopeaa pieniä pitoisuuksia. Otsonointilaitteita käytettäessä akuutit terveysvaikutukset ovat mahdollisia, jos tiloihin mennään liian aikaisin. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 9
Biosidivalmisteiden käyttötavat kyselyn mukaan Biosideja ja otsonointia käyttävien yritysten toimintatavat vaihtelivat niin koulutuksen, varoaikojen kuin aineiden käytön suhteen Varoaikojen perusteet olivat usein epäselvät, eikä niiden pituudesta ole useinkaan riittävää tutkittua tietoa. Sama koski otsonointia. Jos koulutusta oli saatu, koulutukset olivat hyvin vaihtelevia; yrityksen omaa tai liiton/maahantuojan koulutusta Oireet; kyselyssä ei suoranaisesti tunnistettu biosidikäyttöihin liittyviä oireita, mutta haastattelun edetessä kävi kuitenkin ilmi, että osalla vastaajista oli tietoa oireista, joita oli ilmaantunut esimerkiksi suojainten pettäessä Markkinointiteksteissään monet yritykset ovat kuvanneet tuotteitaan paitsi tehokkaiksi, myös turvallisiksi tai vaarattomiksi. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 10
Suositukset 1. Biosideja ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin ei tiedetä tarpeeksi. 2. Biosideja tulee käyttää vain erityistilanteissa, kuten hajunpoistoon ja viemärivahinkojen jälkiensiivoukseen. Ennen biosidikäsittelyä tila tulee tyhjentää irtaimistosta, vaurioitunut rakenne tulee poistaa, mikäli mahdollista, tai käsiteltävä pinta tulee puhdistaa mekaanisesti. Biosideja ei tule käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen. 3. Otsonointia käytettäessä on estettävä otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 11
Suositukset, jatkuu 4. Mahdollisten vakavien haittavaikutusten välttämiseksi polyguanidiiniyhdisteitä (PHMB), booriyhdisteitä (esim. dinatriumboraatti) ja isotiatsolinoniyhdisteitä ei suositella käytettäväksi lainkaan. 5. Yrityksissä tulee olla biosidien käytöstä tarkat ohjeet, joiden tulee perustua tuotteidenkäyttöturvallisuustiedotteeseen ja yrityksen tekemään riskinarviointiin. Työntekijät ja rakennuksen käyttäjät tulee luonnollisesti suojata myös mikrobeilta ja muilta vaurioituneista materiaaleista vapautuvilta epäpuhtauksilta. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 12
Suositukset, jatkuu. 6. Tilojen käyttäjälle tulee antaa ennen biosidien käyttöä riittävät tiedot käytettyjen aineiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista terveyteen. Annetun tiedon tulee perustua tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen ja Tukesin ohjeistukseen. 7. Biosideja käytettäessä tulee noudattaa tarkoin valmistajien antamia ohjeita niin käyttötavan, työturvallisuuden kuin myös varoaikojen suhteen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti suosittelemme varoajaksi kaikkia biosideja käytettäessä vähintään 24 tuntia ja otsonoinnille mielellään 48 tuntia. Varoaika voi olla myös tätä pidempi, jos valmisteen käyttöohje sitä edellyttää. 27.10.2016 Työterveyslaitos Tiina Santonen www.ttl.fi 13
Suositukset, jatkuu 8. Otsonoinnin jälkeen tilan ilmanvaihtoa tulee tehostaa, jotta ilman epäpuhtaudet saadaan poistettua. Myös tilassa olevat pinnat tulee puhdistaa. 9. Yrityksille tulisi tarjota yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä. Yhteisesti tuotettu, avoimesti saatavilla oleva koulutusmateriaali on hyödyksi myös kuluttajille ja asiakkaille. Asiakkaan on hyvä suhtautua kriittisesti biosidien markkinointiin ja yritysten antamaan tietoon biosidien turvallisuudesta. 27.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 14
Lisätietoja ja kiitokset Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa: http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/kannanottomme/documents/kannanotto%20ttl_thl%20b iosidien%20käytöstä%20korjausrakentamisessa.pdf TTL:n julkaisusarjassa julkaistu raportti Biosidit ja korjausrakentaminen Julkarissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn 978-952-261-632-6(PDF) Ympäristö ja terveys-lehti, 47 vsk, 5, 2016: Santonen T., Hyvärinen A., Pennanen S., Leppänen H., Stockmann-Juvala H., Moisa J., Louhelainen K. Biosidit ja otsonointi käyttö ja turvallisuus home- ja sisäilmaongelmissa. Kiitokset kaikille valmistelussa mukana olleille sekä Tukesin biosidiryhmälle Kiitokset STM:lle taloudellisesta tuesta 16.3.2016 Työterveyslaitos Kyösti Louhelainen www.ttl.fi 15
Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos