SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS

SUOMIŲ KALBOS FONETIKOS PRAKTINIŲ UŽDUOČIŲ RINKINYS, SKIRTAS I KURSO STUDENTAMS Parengė Klaipėdos universiteto suomių kalbos lektorė Karin Karčiauskienė Klaipėda 2011

ĮVADAS Šios metodinės medžiagos tikslas yra padėti studentams, kurie anksčiau nestudijavo šios kalbos ir susipažįsta su suomių kalbos fonetikos ir gramatikos pagrindais suomių kalbos paskaitų metu, įtvirtinti pradinius kalbos įgūdžius, atitinkančius Europos kalbų mokėjimo vertinimo lygio A1 dalį. Ja pasinaudodami studentai įgytų taisyklingos tarties, klausymo ir skaitymo gebėjimų, išmoktų ilgųjų bei trumpųjų balsių tarimo, balsių ir priebalsių kaitos, gebėtų atpažinti ir pritaikyti suomių bendrinės kalbos garsų artikuliacines bei akustines ypatybes, pritaikyti garsų sąveikos dėsnius, pastebėti ir taisyti savo ir kitų tarties trūkumus bei klaidas. Tarties mokymas prasideda nuo sugebėjimo klausytis. Tam, kad gebėtum ištarti naujus garsus, iš pradžių turi juos girdėti. Todėl ši medžiaga padalinta į klausymosi ir tarties pratimus. Klausymosi pratimai prasideda nuo visumos jų tikslas yra iš bendro konteksto išskirti atskirą sakinį, žodį, garsą ir nustatyti, kur jis prasideda ir kur baigiasi. Būtina suprasti, kokią paskirtį turi kiekvienas garsas, kirtis ar intonacija. Svarbi suomių kalbos tarties ypatybė yra garsų ilgumas ir kaita. Todėl studentai, pradėję studijuoti suomių kalbą, turi išmokti klausytis atskirų balsių, dvigarsių, ilgųjų balsių, ilgųjų priebalsių bei jų kombinacijų ir jas atskirti. Tarties pratimai šioje metodinėje medžiagoje pateikiami būtent tokiu principu: iš pradžių studentai turi praktikuotis išgirsti ritmą, kirtį bei intonaciją. Po to jie supažindinami su ilgųjų ir trumpųjų balsių bei priebalsių tarimu. Toliau dėmesys skiriamas balsių, priebalsių, dvigarsių ir dvibalsių kombinacijoms, o pabaigoje pateikiami trumpi tekstai skaitymui. Labai svarbu yra išmokti taisyklingai ištarti garsus, kad klausytojas juos lengvai suprastų. Kuo geriau studentas įsisavina tarties ypatybes, tuo jam lengviau įsiminti žodžius ir po to juos parašyti. Lapai su užduotimis išdalinami studentams paskaitos pradžioje. Užduotys studentams yra suformuluotos aiškiai ir tiksliai. Tarties užduotyse žodžiai nėra išversti ar paaiškinti. Kol studentas neišmoks klausytis bei atkartoti garsų ir jausti skirtumus tarp jų, nėra svarbu žinoti pavyzdžiuose pateikiamų žodžių reikšmių. Jas studentas gali pats savarankiškai susirasti žodyne. Atlikdami šioje medžiagoje pateiktus tarties pratimus, studentai mokosi atpažinti suomių kalbos garsus bei žodžius ir gerai tarti suomiškai. Tokiu būdu yra padedamas pamatas tolimesnėms suomių kalbos studijoms. Laikas, skirtas suomių kalbos tarties pratyboms, niekada nenueina veltui. Siekiant išlaikyti aktualumą ir sąveiką su šiuolaikine suomių kalba, ši metodinė medžiaga ateityje gali būti tobulinama ir papildoma.

JOHDANTO Tämän materiaalin tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään avaimet suomen kielen ääntämiseen. Suomen kielen ääntämisen opiskelu on tarkoitettu vasta alkaville opiskelijoille. Ääntämisen oppiminen alkaa kuulemaan oppimisesta. Jotta oppii tuottamaan uudenlaisia äänteitä, täytyy ensin harjaantua kuulemaan ne. Tästä syystä materiaali on jaettu kuunteluharjoituksiin ja ääntämisharjoituksiin. Kuunteluharjoitukset alkavat isosta yksiköstä. Tavoitteena on ensin löytää puhevirrasta kokonaisuuksia ja ymmärtää, mistä jokin kokonaisuus alkaa ja mihin se loppuu. Tärkeää on hahmottaa, mitä erilaisia tehtäviä ryhmillä, painolla ja intonaatiolla on. Keskeinen suomen kielen ominaispiirre on äänteiden keston vaihtelu. Sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat kuulemaan yksittäisiä äänteitä ja niiden välisiä eroja sekä erilaisia äänneyhdistelmiä. Ääntämisharjoitukset ovat samassa järjestyksessä. Ensin opiskelijat harjoittelevat rytmiä, painoa ja intonaatiota erilaisten tehtävien avulla. Sitten pitkien ja lyhyiden äänteiden ääntämistä. Sen jälkeen keskitytään äänteisiin ja äänneyhdistelmiin. Lopussa on lyhyitä erityyppisiä lukutekstejä. Tärkeätä on oppia tuottamaan sellaista ääntämystä, jota kuulijan on helppo ymmärtää. Kielen foneettisten piirteiden hahmottamisesta ja hyvästä ääntämyksestä on apua kaikessa vuorovaikutuksessa, sekä ymmärtämisessä että ymmärretyksi tulemisessa. Tarkka kuva kielen foneettisista piirteistä auttaa myös sanojen muistamisessa ja oikein kirjoittamisessa. Materiaalissa on jokaisen tehtävän alussa sanottu, mitä opiskelijan on tarkoitus tehdä. Materiaalin tehtävien sanastoa ei ole selitetty. Kun opiskelija keskittyy opiskelemaan ääntämystä, kuulemaan ja tuottamaan äänteiden välisiä eroja, ei ole tärkeää ymmärtää kaikkien esimerkkisanojen merkitystä. Sanojen merkitykset voi opiskelija itse tietysti opiskella sanakirjan avulla. Materiaali on suunniteltu käytettäväksi niin suomen kielen kursseilla kun opiskeluksi opettajan johdolla tunneilla. Materiaalin avulla opiskelija voi työskennellä myös itsenäisesti. Harjoittelun avulla on mahdollista oppia ääntämään vierasta kieltä hyvin. Ääntämisen opiskeluun käytetty aika ei koskaan mene hukkaan.

TURINYS 1. Garsai ir raidės 2. Balsiai 3. Dvibalsiai 4. Priebalsiai 5. Skiemenavimas 6. Fonetiniai pratimai klausai lavinti 7. Ilgųjų ir trumpųjų balsių tartis 8. Balsių harmonijos pratimai 9. Priebalsių kaita 10. Dvibalsių tarimas 11. Dviskiemenių ir triskiemenių žodžių rašymas iš klausos 12. Ilgųjų ir trumpųjų balsių, priebalsių atpažinimas ir rašymas 13. Fonetinis pratimas klausai lavinti 14. Fonetinis pratimas klausai lavinti 15. Kirčiavimo užduotis 16. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus ir trumpus balsius ir priebalsius 17. Fonetinis pratimas lavinantis gebėjimą skirti ilgus priebalsius ir dvibalsius 18. Fonetinis pratimas - eilėraštukų skaitymas 19. Fonetinis pratimas - greitakalbės skaitymas 20. Fonetinis pratimas - patarlių skaitymas 21. Skiemenavimo pratimas 22. Literatūros sąrašas

SISÄLLYS 1. Äänteet ja kirjaimet 2. Vokaalit 3. Diftongit 4. Konsonantit 5. Taivutus 6. Kuunteluharjoituksia 7. Toista vokaalit! 8. Vokaaliharmonia ( Kumpi pääte tulee? ) 9. Toista konsonantit! ( Konsonanttivaihtelu ) 10. Toista diftongit! 11. Kuuntele ja kirjoita! 12. Kirjoita sanat, jonka kuulet! 13. Harjoittele! Sano opettajan perässä! 14. Kirjoita se sana, jonka kuulet! 15. Kuuntele sanat ja merkitse paino! 16. Alleviiva se sana, jonka kuulet! 17. Lue lorut ääneen yksin tai ryhmässä! Alleviiva loruista kaikki geminaatat ja diftongit! 18. Lue lastenlorut ja kansanrunot! 19. Lue nopeasti peen pakina! 20. Lue sananlaskut! 21. Lue ja taivuta! 22. Harjoitustekstien lähdetiedot

1. ÄÄNTEET JA KIRJAIMET GARSAI IR RAIDĖS AAKKOSET ABĖCĖLĖ A (aa) B (bee) C (see) D (dee) E (ee) F (äf) G (gee) H (hoo) I (ii) J (jii) K (koo) L (äl) M (äm) N (än) O (oo) P (pee) Q (kuu) R (är) S (äs) T (tee) U (uu) V (vee) W (kaksois-vee) X (äks) Y (yy) Z (tseta) Å (ruotsalainen oo) Ä (ää) Ö (öö) KIRJAIMET RAIDĖS a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö LUEMME NÄIN: SKAITOME TAIP: (Atidžiai klausykite dėstytojo ir kartokite paskui jį.) aa, bee, see, dee, ee, äf, gee, hoo, ii, jii, koo, äl, äm, än, oo, pee, kuu, är, äs, tee, uu, vee, kaksoisvee, äks, yy, tseta, ruotsalainen oo, ää, öö

2. VOKAALIT (Kartokite paskui dėstytoją) BALSIAI LYHYET TRUMPIEJI PITKÄT ILGIEJI a aa alta aalto e ee meri Meeri i ii sika siika o oo poro poolo u uu tuli tuuli y yy tylli tyyli ä ää älä ääni ö öö hölmö Töölö ETUVOKAALIT PRIEŠAKINĖS EILĖS BALSIAI e i ä ö y ee ii ää öö yy TAKAVOKAALIT UŽPAKALINĖS EILĖS BALSIAI a o u aa oo uu VOKAALIHARMONIA BALSIŲ HARMONIJA a o u auto-ssa omena-ssa uuni-ssa laiva-lla ä ö y pää-ssä öljy-ssä e i tee-ssä tie- llä kesä-llä

YHDYSSANAT SUDURTINIAI ŽODŽIAI yö/vuoro-ssa suklaa/jäätelö-ssä rauta/tie/asema-lla 3. DIFTONGIT (Kartokite paskui dėstytoją.) DVIBALSIAI ai ei oi ui yi äi öi au eu iu ou ey iy öy äy ie uo yö nainen eilen koira kuiva lyijy äiti öitä sauna reuna viulu koulu keskeytys selviytyä pöytä täytyy mies tuoli vyö

4. KONSONANTIT (Kartokite paskui dėstytoją.) PRIEBALSIAI LYHYET TRUMPIEJI PITKÄT ILGIEJI d - sade h - liha j - maja k kk kuka kukka l ll tuli tulli m mm lama lammas n nn kana kannu nk ng kenkä kengät p pp rapu rappu r rr kori kerros s ss kisa kissa t tt mato matto v - ovi MUUT KONSONANTIT KITI PRIEBALSIAI b banaani g galleria z pizza c celsius w wc q aqua f filmi x xylitol

5. TAIVUTUS SKIEMENAVIMAS (Skaitykite žodžius raiškiai tardami skiemenis.) ka la lo ma ha lu an suk ka jal ka met sä tuo li kau an hiu kan rei äs sä vai keis sa töis sä kau pun ki as ia kas us kon ok sa an taa kort ti myrs ky merk ki uu si oi ke a ai no a a sum me e lät te o pet ta ja o pas aut taa ään tää mu se oon inst ru ment ti yrt ti ast ma maa työ tuo yö tie tai se aa mu

6. KUUNTELUHARJOITUKSIA (Kartokite paskui dėstytoją.) KUUNTELE, TOISTA JA SANO MALLIN MUKAAN! KLAUSYK, KARTOK IR SAKYK! Sari sano vapa tulee meri Taku mene kysy sika sä postin isä kodin Töölön saari sanoo vapaa tuulee Meeri takuu menee kysyy siika sää postiin isää koodin Töölöön

KUULETKO, MIKÄ ON ERO? TOISTA! AR GIRDI SKIRTUMĄ? KARTOK! A kala - kalaan poro - poroon suku - sukuun hätä - hätään söpö - söpöön tyly - tylyyn tili - tiliin perhe - perheen tänä - tänään tapa - tapaan sata - sataan ruoho - ruohoon viulu - viuluun vihkon - vihkoon B vaaka - vakaa - vakka romu - Rooma - Roomaan lakko - lakkoon - lakon jutun - juutun - juttuun pääte - pätee - päättää höpö hössö - hössätä tyyli - tylli - tyyppi

tili - tiili - tilli täällä - tällä - tälle saattaa - saatan - sataa raha - raahaa - rauha näyttää - näytä - näyte elää - erään - eräs C saa - sää nousi - nuoli hullu - hylly väärässä - vieressä sähkö - sakko kylmä - kulma sika - siika pelaa - pilaa tulee - tuulee tuki - tukki täällä - tiellä teellä - teillä keula - kaula lehti - lahna D paasto - päästö tuo - työ kuu - kyy

säällä - siellä koulu - kuollut pielessä - peilissä pelata - pelätä sieni - seinä selittää - silittää tuuli - tuli Tuukka - tukka pyyhe - puuha pyhä - piha pysyi - pyysi ehjä - lahja vielä - vieras vuosi - vuori yö - vyö

7. TOISTA VOKAALIT! (Kartokite paskui dėstytoją.) KARTOK BALSIUS! a - aa kala - kalaa taka - takaa avaa - aava o - oo kota - koota rokko - rokkoon Hopo - hoopo u - uu tuli - tuuli kaiku - kaikuu koulu - kouluun e - ee te - tee etu - Eetu virhe - virheen i - ii tili - tiili suksi - suksii pirre - piirre

ä - ää tältä - täältä älli - ääliö kesä - kesää tänä - tänään säkin - sääkin värin - väärin ö - öö tölli - Töölö tyttö - tyttöön örinä - insinöörinä söpö - söpöön lähtö - lähtöön hölmö - hölmöön y - yy kylä - kyylä kynä - kyynel täky - täkyyn tylli - tyyli kyky - kyy syy - syynä

8. VOKAALIHARMONIA (Parinkite tinkamas galūnes.) BALSIŲ HARMONIJA A. TULEEKO - VAT VAI - VÄT? 1. kirjoita vat 2. kysy 3. puhu 4. itke 5. nukku 6. etsi 7. muutta 8. lentä 9. vie 10. myy B. TULEEKO - SSA VAI - SSÄ? 1. kuoro ssa 2. vyö 3. viemäri 4. viili 5. muki 6. viesti 7. hämärä 8. teatteri 9. kissa 10. kassi

VOKAALIHARMONIA YHDYSSANOISSA BALSIŲ HARMONIJA SUDURTINIUOSE ŽODŽIUOSE TULEEKO - SSA VAI - SSÄ? 1. sähkö/sauna ssa 2. loskasää 3. löylykauha 4. kirjahylly 5. seinäkello 6. yliopisto 7. punaviini 8. äidinkiele 9. työhuonee 10. ruokapöydä 9. KONSONANTTIVAIHTELU (Kartokite paskui dėstytoją.) PRIEBALSIŲ KAITA TOISTA! KARTOK! kuka - kukka takaa - takka puuttuu - puutuu jätä - jättää koko - kokko teetä - teette pipo - piippu leikki - leikata kaupunki - kaupungissa

tatti - tatissa katto - katolla kaappi - kaapissa puku - puvussa kylpy - kylvyssä vaihto - vaihdossa leipä - leivät joki - joet suku - suvut kakku - kakut tyttö - tytöt ruoka - ruoat kenkä - kengät sänky - sängyt poika - pojat

10. TOISTA DIFTONGIT! (Kartokite paskui dėstytoją.) KARTOK DVIBALSIUS! a) VOKAALI + - i ai ei oi ui yi äi öi vihainen eilen iloinen kuiva kysyi äiti söi b) VOKAALI + - u au eu iu ou kaunis leuka viulu koulu c) VOKAALI + - y äy öy yö mäyrä köyhä työ d) MUUT ie uo kieli vuosi

11. KUUNTELE JA KIRJOITA! KLAUSYK IR RAŠYK! 1. Diftongiharjoituksiin opettaja tai opiskelijat tekevät harjoitukseen sopivat diftongilaput. Opettaja lukee ja opiskelijat näyttävät lappuja kuulemansa mukaan. Pratimas, skirtas padėti studentams atpažinti dvibalsius. Dvibalsiai surašomi ant atskirų lapelių ir, dėstytojui skaitant žodžius, studentai turi pakelti lapelius su dvibalsiais, kuriuos jie girdi. 2. Opiskelijat kirjoittavat paperiin ykkösen jos sanassa kuuluu lyhyt vokaali tai konsonantti. Kakkosen, jos niitä kuuluu kaksi. Studentai ant lapelio užrašo ir parodo dėstytojui skaičių 1, jeigu žodyje girdisi trumpas balsis arba priebalsis, ir skaičių 2, jeigu žodyje girdisi ilgas balsis arba priebalsis. 3. Sanat on lopuksi hyvä kirjoittaa kokonaan. Studentai užrašo dėstytojo skaitomus žodžius iš klausos. KUUNTELE JA KIRJOITA KAKSITAVUISIA SANOJA! KLAUSYK IR RAŠYK DVISKIEMENIUS ŽODŽIUS! UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. tuoli 2. vuosi 3. koulu 4. suora 5. jousi 6. housut 7. joukko 8. juoksu 9. joulu 10. loukku 1. löytö 2. työtön 3. pöytä 4. köysi 5. hyöty 6. köyhä 7. pyörä 8. lyönti 9. syöpä 10.löyly 11. muovi 12. huono 13. lounas 14. suola 15. nuori 16. muoti 17. outo 18. soutu 19. puoli 20. luola 11. höyhen 12. lyöjä 13. syödä 14. höyry 15. myöhään 16. ryöstö 17. höylä 18. töyhtö 19. löysä 20. työnti

IE/ EI VAI UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. kieli 2. vienti 3. heinä 4. hiekka 5. keino 6. leipä 7. seinä 8. kierto 9. eilen 10.tiede 1. ryöstää 2. suoraan 3. lounaan 4. soutaa 5. pöytään 6. lyödä 7. suolaa 8. köysiin 9. joukkoon 10.työntö 11. hieno 12. leikki 13. riepu 14. hieman 15. heimo 16. neiti 17. vienti 18. kierto 19. keittiö 20. liemi 11. syödä 12. löytää 13. huonoon 14. joukkoon 15. hyötyy 16. vuoreen 17. kouluun 18. outoon 19. höystää 20. muoviin A / AA VAI Ä / ÄÄ? 1. kala 2. saari 3. ahdas 4. muistaa 5. haamu 6. ahne 7. aika 8. maasto 9. hinta 10.vaari 11. ääni 12. käsi 13. sääri 14. väärä 15. kylmä 16. käärme 17. tähti 18. päätös 19. väri 20. määrä U / UU VAI O / OO? 1. aamu 2. tuli 3. kuusi 4. pula 5. karkuun 6. huuli 7. sula 8. kahluu 9. huutaa 10.juna 11. ainut 12. pituus 13. ruuhka 14. aivot 15. muuri 16. poika 17.moottori 18. halpuus 19. suuri 20. rooli

Y / YY VAI Ö / ÖÖ? 1. tyyli 2. pyyhe 3. öljy 4. pyyntö 5. ydin 6. rytmi 7. tyyppi 8. pyhä 9. kyyti 10.myyjä 1. miljöö 2. lämpö 3. lähtö 4. söötti 5. fööni 6. vyötä 7. lööppi 8. käyttö 9. jörö 10.älköön 11. ryhmä 12. yhteys 13. ehjyys 14. syöpä 15. kytkin 16. selvyys 17. löytö 18. levy 19. vääryys 20. vyyhti 11. öisin 12. käyttöön 13. väistö 14. höyry 15. käyköön 16. säilö 17. menköön 18. pyörä 19. Töölö 20. öitä E / EE VAI I / II? 1. teema 2. jälkeen 3. liike 4. ääressä 5. piirteet 6. äsken 7. paine 8. jeeppi 9. elin 10.kirje 1. väli 2. laita 3. liina 4. aita 5. ääni 6. kotiin 7. esiin 8. liike 9. saari 10.siirto 11. ääreen 12. kone 13. eepos 14. jänne 15. ääneen 16. alkeet 17. kerta 18. alkeet 19. kenttä 20. säteet 11. viiri 12. paino 13. äijä 14. maito 15. tuima 16. miina 17. viikko 18. retki 19. hiiri 20. silli

K / KK VAI L / LL? 1. lakki 2. kerho 3. hetki 4. takki 5. ruuhka 6. raikas 7. leikki 8. hiekka 10.puku 9. potku 1. velli 2. sali 3. tuli 4. tulli 5. aalto 6. veli 7. pilli 8. allas 9. ilta 10.pala 11. takki 12. punkki 13. aika 14. juoksu 15. raukka 16. sakko 17. pankki 18. jakso 19. purkki 20. laki 11. malli 12. solu 13. talli 14. alle 15. peli 16. valta 17. oli 18. pullo 19. kello 20. kieli M / MM VAI N / NN? 1. aamu 2. lämpö 3. summa 4. sampo 5. vamma 6. tumma 7. lampi 8. amme 9.vimma 10.hermo 1. ahne 2. annos 3. ranta 4. suunta 5. äänne 6. onni 7. lanka 8. ynnä 9. tunne 10.aina 11. tammi 12. sammal 13. juoma 14. voima 15. nimi 16. kuorma 17. remmi 18. mämmi 19. suomu 20. pommi 11. sinne 12. sänky 13. aine 14. miina 15. sinne 16. anto 17. vaunu 18. työnnä 19. tänne 20. vanne

P / PP VAI R / RR? 1. nappi 2. reppu 3. napin 4. sopu 5. kauppa 6. lypsy 7. kaupan 8. rapu 9. tulpan 10.pappi 1. varas 2. varras 3. varis 4. vara 5. kerros 6. portaat 7. porras 8. vieras 9. kieros 10.kärry 11. tapin 12. kaapin 13. tappi 14. oppi 15. opin 16. happo 17. tulppa 18. papin 19. rappu 20. kaappi 11. kypärä 12. kirves 13. marras 14. meri 15. Mirri 16. mäyrä 17. ruusu 18. manner 19. kerro 20. narri KUUNTELE JA KIRJOITA KOLMITAVUISIA SANOJA! KLAUSYK IR RAŠYK TRISKIEMENIUS ŽODŽIUS! UO / OU VAI YÖ / ÖY? 1. kuolema 2. yövuoro 3. houkuttaa 4. työtuoli 5. louhinta 6. maajoukot 7. tuottaja 8. kouluttaa 9. suunvuoro 10.soukentaa 1. aivotyö 2. yöpyötä 3. työtäistä 4. alkuyö 5. hyödytön 6. hyökkäävä 7. röykkiö 8. nöyrästi 9. työvoima 10.möykätä 11. suoruoho 12. loukata 13. poukama 14. ruotsintaa 15. liittouma 16. kohouma 17. pääruoka 18. jouduttaa 19. muovitus 20. nuori 11. löytäjä 12. lyömätön 13. pyöräily 14. löysentää 15. myöhempään 16. köyhtyä 17. nyökkäys 18. höyrytys 19. pyörtyä 20. hiustöyhtö

IE / EI VAI UO / OU VAI ÖY / YÖ? 1. hiekkainen 2. säteily 3. kiehua 4. voileipä 5. hieronta 6. tärkeillä 7. urheilu 8. kiehtova 9. kierittää 10.ylpeillä 1. puolikas 2. höylätä 3. huoneessa 4. joukkue 5. aivotyö 6. koulussa 7. höyryssä 8. huojua 9. pyörässä 10.kesäyö 11. liehua 12. uurteinen 13. hieroa 14. voiveitsi 15. ylpeillä 16. jääkiekko 17. työleiri 18. veikkaaja 19. kieletön 20. äskeinen 11. huonosti 12. hyödyke 13. toukokuu 14. soutaja 15. höyhentää 16. löylyssä 17. rikkouma 18. hyökkäys 19. löytäjä 20. yötyöläinen A / AA VAI Ä / ÄÄ? 1. etana 2. aakkonen 3. ikuistaa 4. erota 5. haavoittaa 6. heiluttaa 7. elossa 8. farmarit 9. ennustaa 10.takana 1.järjestys 2. alapää 3. lähetys 4. eteenpäin 5. ääntely 6. kähärään 7. edessä 8. esittää 9. avopäin 10.äänitys 11. haaveilu 12. avustus 13. ehdottaa 14. ennallaan 15. aloite 16. helpottaa 17. aallokko 18. valitus 19. saaristo 20. itämaat 11. yllättää 12. lähiö 13. ehtiä 14. väärennys 15. viheltää 16. ikävän 17. estellä 18. ylhäälle 19. örähtää 20. epäily

U / UU VAI O / OO? 1. ahkeruus 2. ajopuu 3. ahneus 4. arvokkuus 5. aikailu 6. aitaus 7. ajoitus 8. avaruus 9. ikkuna 10.ampuja 1. aakkonen 2. aidosti 3. ainoa 4. vakooja 5. koota 6. siivoja 7. aloittaa 8. roomatar 9. koomikko 10.halkio 11. arvopuu 12. elokuu 13. faktuura 14. aurinko 15. hakkuuttaa 16. harppuuna 17. avarrus 18. huumori 19. edustus 20. ennustus 11. päärooli 12. pistooli 13. hampaaton 14. motelli 15. huoneisto 16. saaristo 17. huomenna 18. kokonaan 19. hypnoosi 20. huomautus Y / YY VAI Ö / ÖÖ? 1. alkusyy 2. brosyyri 3. äänitys 4. älytön 5. flyygeli 6. mölytä 7. hyytelö 8. mäntypuu 9. löytäjä 10.kyynärpää 1. hengetön 2. hirviö 3. töötätä 4. hökkeli 5. väärennös 6. föönata 7. hölinä 8. isätön 9. mööpeli 10.yksiö 11. lävistys 12. kestävyys 13. maamyyrä 14. lyhentää 15. osasyy 16. pyydellä 17. kääntyä 18. entsyymi 19. kiertely 20. jäykistää 11. kiinteistö 12. hajalleen 13. jonglööri 14. metsikkö 15. öljytä 16. monttööri 17. hölmöillä 18. töötöttää 19. jäänlähtö 20. amatööri

E / EE VAI I / II? 1. edessä 2. ääneti 3. aiheeton 4. anteeksi 5. äreys 6. irralleen 7. etsijä 8. entinen 9. magneetti 10.eriste 1. aaltoilu 2. aamuinen 3. väsyksiin 4. arkailla 5. tiirata 6. eliö 7. empiä 8. siirrellä 9. ahdistaa 10.viitata 11. haikea 12. hajalleen 13. huoneessa 14. evästää 15. haaveilu 16. huvikseen 17. katteeton 18. entistää 19. kiiretön 20. ahneesti 11. viivästys 12. siivekäs 13. arkisin 14. upoksiin 15. tekniikka 16. aikoa 17. viitsiä 18. alleviivaus 19. irroita 20. ilkeä K / KK VAI L / LL? 1. aakkonen 2. allekkain 3. etenkin 4. haukkua 5. innokas 6. ilmeikäs 7. haarukka 8. herkentää 9. hakkaaja 10.elukka 1. ääntely 2. älytön 3. aallokko 4. älykäs 5. ajelu 6. allakka 7. ontelo 8. hikoilu 9. edelleen 10.edellä 11. iskevä 12. itkeä 13. ennakko 14. ikuisuus 15. huiskuttaa 16. apteekki 17. ankkuri 18. iskostaa 19. lompakko 20. jakkara 11. hallinto 12. hölinä 13. äitelä 14. arkailla 15. astella 16. häärily 17. hallitus 18. hermoilu 19. hereillä 20. hälyytys

M / MM VAI N / NN? 1. alemmas 2. ammatti 3. hämärä 4. jämerä 5. ilmeetön 6. enemmän 7. hummeri 8. kehräämö 9. katumus 10.lammikko 1. etana 2. herännyt 3. ennustus 4. helinä 5. hengittää 6. jännitys 7. hieronta 8. ennakko 9. äänestys 10.innokas 11. lämmitys 12. kampaus 13. kamera 14. ääntämys 15. ommella 16. ilmassa 17. pommittaa 18. kammata 19. tummassa 20. hämätä 11. jäljennös 12. häirintä 13. hoikentaa 14. alennus 15. jyrkänne 16. hiivintä 17. kannustaa 18. muhennos 19. käännöstyö 20. seulonta P / PP? 1. kauppias 2. aapinen 3. alempi 4. arpinen 5. seppele 6. räppäri 7. hilpeä 8. huiputtaa 9. pomppia 10.luunappi 11. lappunen 12. epäillä 13. vanhempi 14. kuppila 15. hapetus 16. häipyä 17. hyppyri 18. ampuja 19. reippailu 20. tappelu

12. KIRJOITA SANAT, JONKA KUULET! PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Užsirašykite dėstytojo diktuojamus žodžius. Atkreipkite ypatingą dėmesį į ilguosius bei trumpuosius balsius ir priebalsius.) A B C tulli tuuli tuli värin väärin väriin kato katto kaato kuuma kumma kuumaa syyttä syytä syyttää kasaan kassan kassaan maata matta mataa tili tiili tilli puusi pusi pussi suka sukkaa sukka kuula kuulla kuulaa kukaan kuukaan kukkaan muuna munaa muna tukkaan tukan tukka pullaa pulaa puulla tapa tapaa tappaa samaan saman saaman saatu satu sattuu maahan mahan mahaan tuulee tuule tulee kuuluu kuulu kuluu

13. HARJOITTELE! SANO OPETTAJAN PERÄSSÄ! (Kartokite paskui dėstytoją.) a) Eilen olin iloinen. b) Äiti pyysi kuivaa leipää. c) Pyörät pyörivät, työ tuo iloa. d) Risto Reipas repii risuja rannalla. e) Köyhä mäyrä möyrii pienessä kolossa. f) Vihainen koira syö mielellään luita. g) Linnut laulavat kauniisti. 14. KIRJOITA SE SANA, JONKA KUULET! PARAŠYK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Atkreipkite dėmesį į balsių ilgumą.) A kirjan / kirjaan Suomen / Suomeen talon / taloon koulun / kouluun puhelimen / puhelimeen miehen / mieheen ihmisen / ihmiseen pienen / pieneen vastauksen / vastaukseen lyhyen / lyhyeen oikean / oikeaan astia / astiaan museon / museoon keittiön / keittiöön ruskea / ruskeaan

B Ville etsii / etsi hyvän työpaikan. Elli oppii / oppi kirjoittamaan. Tämä sopii / sopi sinulle. Kirsti viitsii / viitsi nähdä paljon vaivaa. Eetu hankkii / hankki paljon levyjä. Olli kuorii / kuori perunoita. Kumpi ehtii / ehti ensin? Tuukka kärsii / kärsi flunssasta. Sari puhuu / puhu niistä paljon. Aika kuluu / kulu nopeasti. Hänelle kuuluu / kuulu hyvää. Jussi istuu / istu pöydän vieressä. Äiti leipoo / leipo kakkua. Vauva nukkuu / nukku pitkään. Lauri sanoo / sano sen minulle. Teevesi kiehuu / kiehu jo. Mies ampuu / ampu jäniksen.

15. KUUNTELE SANAT JA MERKITSE PAINO! KLAUSYK ŽODŽIUS IR PAŽYMĖK KIRTĮ! (Gavę lapelius su užduotimi klausykite dėstytojo skaitomų žodžių ir pažymėkite kirtį.) voi sää tee maa pää suo kissa koira lippu metsä aurinko parveke laatikko aaltoja kalenteri hyödyllinen oppilas opettaja opiskelija äidin kieli - äidinkieli isän maa - isänmaa työn tekijä - työntekijä talon poika - talonpoika ruoan laitto - ruoanlaitto kirjakauppa lukukausi kylpyhuone rautatieasema sähköpostiosoite Savonlinna Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta Joensuu

Maarianhamina Alvar Aalto Aleksis Kivi Jean Sibelius Frans Emil Sillanpää Mika Waltari Akseli Gallen Kallen

16. ALLEVIIVA SE SANA, JONKA KUULET! PABRAUK ŽODĮ, KURĮ GIRDI! (Dėstytojui skaitant sakinius pabraukite vieną iš paryškintų žodžių.) A Viime viikolla tuli / tuuli riehui Tampereella. Huomenna minä tapan / tapaan Pekan. Sanoitko tumma / tuuma, en kuullut. Tämä laki / lakki on uusi. Viime yönä kukaan / kuukaan ei nukkunut. Kuten tiedät, asia / Aasia on iso. Kaikki laitettiin kasaan / kassaan päivän päätteeksi. Luulen, että takka / takkaa on taas korjattava. Oletko varma, että vaaraa / varaa ei ole? Tiedätkö, missä Vesa / vessa on? B laava / laiva laatta / lautta viilu / viulu liika / lieka koota / koita soosi / sousi kuulla / kuolla määrä / mäyrä syyttää / syöttää teet / teit myyn / myin

näkyy / näkyi säilöö / säilöi nukkuu / nukkui sanoo / sanoi puhuu / puhui maasta / maista puussa / puissa päällä / päillä jöröön / jöröin terveen / tervein rakkaasta / rakkaista oppilaalla / oppilailla huoneesta / huoneista C sanat / salat / sarat rauta / lauta / nauta napa / rapa / lapa vaari / vaali / vaani pura / puna / pula ritisee / litisee / nitisee kenno / kello / kerro velho / verho / venho pelätä / perätä / penätä latina / ratina / natina purkka / pulkka / punkka

vilkkaat / virkkaat / vinkkaat kauna / kaura / kaula kalana / kanala / kanana koralli / kolari / koraani D kelta / kerta tolppa / torppa tulkki / turkki piltti / pirtti pulkka / purkka valtti / vartti lahko / lakko

17. LUE LORUT ÄÄNEEN YKSIN TAI RYHMÄSSÄ! ALLEVIIVA LORUISTA KAIKKI GEMINAATAT JA DIFTONGIT! (kaksi vierekkäin olevaa samaa konsonanttia: kk, pp, tt jne) PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS! PABRAUK ILGUOSIUS PRIEBALSIUS IR DVIBALSIUS! LORU GEMINAATOISTA Ippen pippen pappi, paatti ja paatin tappi. Akka vakka takka, tokka kokka nokka. Herra hyrrä kurra, eipä meillä surra. Hassun possun tossu, oli hissun kissun. Mimmin mummo mammaa, äiti pesee vannaa. Anna, kanna Sannaa! Älä kaada vannaa. Matti katti katti, taidat olla tatti. LORU DIFTONGEISTA Hau vau koiran vaivat. Voi voi viulun kielet! Vei vei viehe vei. Hai jai hauen sai. Tuo tuo tänne tuovau vau vauvan vaunut. Vou vou vonku soiviu viu viulu hoi! Väy väy väykyttäävöy vöy vöykyttää. Tui tui tuikkui öi öisin. Eukko mennä veuhuttaa, yötä myöten leuhuttaa. Äijä äijä, älä jätä, loru loppuu hätä hätä. Leyhy leyhy leyhyttää, keili vielä viekottaa. Öi öi öitä, töitä töitä töitä. Hyi hyi syitä, pyitä vaiko kyitä?

18. LUE LASTENLORUT JA KANSANRUNOT! PERSKAITYK EILĖRAŠTUKUS! (Atkreipkite dėmesį į ilguosius ir trumpuosius balsius, priebalsius.) MAALARI MAALASI TALOA Kasanrunosta Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän: Nyt minä lähden Tästä talosta pois. MEIDÄN KOIRA K. Pakkanen kokoelmasta Leikkimökin runokoppa. Otava, 1982 Lurpin larpin luppakorva, luppakorva, loppakorva, lirpun lerpun lepsuttaa, tiellä mennä lupsuttaa, hännällänsä lopsuttaa, kielellänsä lipsuttaa. ENTTEN TENTTEN Suomalainen lastenloru Entten tentten teelika mentten hissun kissun vaapula vissun eelin keelin klot viipula vaapula vot eskon saun

piun paun nyt minä lähden tästä pelistä pois. LOPPUMATON LORU ONNIMANNISTA Kansanlorusta Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka, matikasta maitopyörä, pytikästä pöytäristi, pöytärististä rimanko, rimangosta rintasolki, rintasoljesta soranko, sorangosta sormikinnas, sormikintaasta kipuna, kipunasta kirjanmerkki, kirjanmerkistä meteli, metelistä meiän herra, meiän herrasta hepukka, hepukasta heinäkenkä, heinäkengästä kekäle, kekäleestä kenkirauta, kenkirauasta ramina, raminasta raippakäärö, raippakääröstä käkönen, käkösestä kärrynpyörä, kärrynpyörästä pytikkä

VIIKONPÄIVÄT Suomalainen kansanloru Maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin, keskiviikkona keitto keitettiin, torstaina tupaan kannettiin, perjantaina perheelle annettiin, lauantaina liemi latkittiin, sunnuntaina suu pyyhittiin. MITÄ MINUN ELÄIMENI SANOVAT Kansanrunoista Hir minun orhini, möö minun härkäni, muu minun lehmäni, myy minun vuoheni, mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kaa minun kanani, kukko sanoi kukkoluuruu!

KUUKAUDET Vuoden alku tammikuussa, vielä talvi helmikuussa, maaliskuussa lumi sulaa, huhtikuussa kurjet palaa, käki kukkuu toukokuussa, juhannus on kesäkuussa, heinäkuussa heinää tehdään, elokuussa eloon mennään, syyskuu on sun koulukuusi, lokakuussa talvi uusi, järvet jäätyy marraskuussa, joulu saapuu joulukuussa. SORMET Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkämies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Sakari pikku ne suuhunsa söi.

19. LUE NOPEASTI TÄMÄ PEEN PAKINA! PERSKAITYK GREITAKALBĘ! Pippilän pappilan apupapin papupata pankolla kiehuu ja kuohuu. Pappilan paksuposki piski pisti paksun papukeiton poskeensa. 20. LUE SANANLASKUT! PERSKAITYK PATARLES! (Perskaitę pabandykite išsiversti žodžius su žodynu ir parinkti lietuviškus patarlių atitikmenis.) Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Ei omena kauas puusta putoa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Tyvestä puuhun noustaan, ei latvasta. Vahinko ei tule kello kaulassa. Kyllä työ tekijäänsä neuvoo.

21. LUE JA TAIVUTA! SKAITYK IR SKIEMENUOK! UKON JA AKAN TALONTEKO Vanha kansanaine O li pa ker ran uk ko ja ak ka. He ru pe si vat te ke mään ta lo a. Mut ta työn ai ka na heil le tu li rii ta. Sil loin he te ki vät tu paan vä li sei nän ja ja koi vat tu van kah ti a. Uk ko te ki o mal le puo lel leen sa vu tor ven. Ak ka pa te ki hän kin sa vu tor ven. Uk ko te ki ik ku nan. Ak ka pa te ki myös. Uk ko te ki o ven. Ak ka pa te ki myös. Uk ko te ki por taat. Ak ka pa te ki myös. Uk ko pa ni por tai den e teen ha vu ja. Ak ka pa pa ni hän kin. Ak ka läk si ha ke maan vet tä avan nos ta. Kun jää oli heik ko a, niin ak ka pu to si jäi hin, mut ta nou si y lös. Ak ka kul ki taas vä hän mat kaa, pu to si taas ja nou si y lös. Ak ka kul ki vä hän mat kaa, pu to si taas jäi hin, nou si taas, pu to si taas ja nou si taas, kun nes pää si ran ta ki vel le ve si kiu lu kä des - sä. Kun uk ko eh ti sen ki ven luo, jol la ak ka is tui, ak ka kaa toi ve den u kon nis kaan. Mi kä ku va sii tä tu li?

HARJOITUSTEKSTIEN LÄHDETIEDOT LITERATŪROS SĄRAŠAS 1. S.Latomaa, E.Hämäläinen Mitä kuuluu? Suomen kielen kuuntelu- ja ääntämisharjoituksia, Finn Lectura, 2003 2. A. Penttilä Aapiskukko, Gummerus, 2000 3. M. Kenttälä Kieli käyttöön, Helsingin Yliopiston Kielikekus, Yliopistopaino, 2001 4. E. Aalto Kuule hei! Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto, 1990 5. Y.Lauranto, A. Parviainen Kiva nähdä, Finn Lectura, 1994