Tarja Häkkinen 17.8.2011 1 (8) ILMARI TAUSTAMATERIAALIT ILMARI -arviointipalvelu Arviointipalvelun avulla lasketaan suunniteltavalle rakennukselle hiilijalanjälki eli kasvihuonekaasupäästöjen yhteisvaikutusta kuvaava ilmastonlämpenemispotentiaali (hiilijalanjälki, CF). Palvelua käytetään web-sovelluksena osoitteessa ilmari.vtt.fi. Rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan määrittelemällä rakennetyypit ja lataamalla IFCmallista tuotettu Excel-pohjainen määräluettelo tai manuaalisesti koottu rakennusmääräluettelo laskentapalveluun. Rakennetyypin määrittelyn yhteydessä nähdään aina sen hiilijalanjälki. Samalla voidaan laskea rakennetyypin koostumuksen vaikutus rakennetyypin hiilijalanjälkeen päivittämällä tyyppiä vaihtoehtoisilla koostumuksilla. Laskenta keskittyy kasvihuonekaasupäästöiltään merkittävimpiin rakennusosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin, seiniin, päällysteisiin sekä piharakenteisiin. Laskentaa voidaan tarkentaa projektin eri vaiheissa lähtötietojen tarkennuttua. Tulokset raportoidaan havainnollisena luettelona, joka sisältää rakennusosakohtaisen määrätiedon ja hiilidioksidiekvivalenttimäärän. Tuloksena annetaan myös koko rakennuksen yhteenlaskettu hiilijalanjälki sekä kerrosalaa 1 ja rakennustilavuutta 2 kohden laskettu tulos. Alkuperäisen ratkaisun hiilijalanjälkeä voidaan verrata vaihtoehtoiseen ratkaisuun. 1 Kerrosala on rakennuksen kerrostasoalojen summa. Kerrosalaan sisältyy rakennuksen kerrosten ala ulkoseinien ulkopinnan mukaan. Lisäksi ullakolla tai kellarissa sijaitsevat rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat lasketaan kerrosalaan (MKRL 115 ) 2 Tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta (RT 120.22/SFS 2460)
2 (8) Hiilijalanjälki Hiilijalanjälki on kasvihuonekaasujen nettosumma. ISO/CD 15067-1 Carbon footprint of products Part 1: Quantification (ISO/TC 207/SC 7 2010-09-02) määrittelee seuraavasti: carbon footprint, CF net 3 amount of greenhouse gas emissions and greenhouse gas removals, expressed in CO2 equivalents The CO2 equivalent is calculated using the mass of a given GHG multiplied by its global warming potential. greenhouse gas, GHG gaseous constituent of the atmosphere, both natural and anthropogenic, that absorbs and emits radiation at specific wavelengths within the spectrum of infrared radiation emitted by the earth's surface, the atmosphere, and clouds GHGs include among others carbon dioxide (CO2), methane (CH4), nitrous oxide (N2O), hydrofluorocarbons (HFCs), perfluorocarbons (PFCs) and sulphur hexafluoride (SF6). carbon dioxide equivalent, CO2 equivalent, CO2e unit for comparing the radiative forcing of a GHG to carbon dioxide The carbon dioxide equivalent is calculated using the mass of a given GHG multiplied by its global warming potential. global warming potential, GWP factor describing the radiative forcing impact of one mass-based unit of a given GHG relative to an equivalent unit of carbon dioxide over a given period of time climate change change of climate which is attributed directly or indirectly to human activity that alters the composition of the global atmosphere and which is in addition to natural climate variability observed over comparable time periods Rakennusmateriaalien kasvihuonepäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon hiilidioksi-, metaani- ja typpioksiduulipäätöt, ja niiden summa on laskettu käyttämällä IPCC:n kertoimia 4 seuraavasti: CO2 1 CH4 25 N2O 298 3 Including greenhouse gas emission (GHG emission ) total mass of a GHG released to the atmosphere over a specified period of time and greenhouse gas removal (GHG removal) total mass of a GHG removed from the atmosphere over a specified period of time 4 http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch2s2-10-2.html#table-2-14
3 (8) Tuotesysteemi ja elinkaari Tässä hiilijalanjälkeä pidetään elinkaariarvion ja siihen kuuluvan elinkaari-inventaarion yhtenä parametrina. Arviointipalvelun taustatietokannan hiilijalanjäljet on arvioitu siten, että tuotesysteemin elinkaaresta mukaan kuuluvat seuraavat osat: tuotteen valmistus ("kehdosta tehtaan portille") tuotteen kuljetus loppukäyttäjälle hukka työmaalla tuotteen uusiminen rakennuksen arvioidun käyttöiän aikana. Tuotteiden kuljetusmatkat ja kuljetusvälineet on karkeasti arvioitu ko. tuotteen tyypillisinä kuljetuksina Suomen näkökulmasta. Yksittäistapauksissa ja esimerkiksi rakennettaessa Pohjois-Suomeen arviossa on merkittävä suhteellinen virhe (aliarvio). Tuotteen kuljetuksen (valmistajalta käyttäjälle) vaikutus tuotteen hiilijalanjälkeen on kuitenkin pienehkö, yleensä suuruusluokkaa 5 %. Hukka työmaalla on arvioitu VTT:ssa hyödyntämällä mm. REM-hankkeen yhteydessä tuottajien kanssa yhteistyössä tehtyjä arvioita 5. Tuotteen uusiminen käyttöiän aikana määritellään arvioinnin yhteydessä. Käyttäjä ilmoittaa rakennuksen tarkastelujakson (käyttöiän) ja määrittelee kullekin tuotteelle käyttöiän. Tuotteen käyttöikä otetaan rakennuksen laskennassa huomioon kertomalla sen hiilijalanjälki käyttöikien suhteella. 5 http://rem.e21.fi/fi/mittaristo/tuotteet/rakenteet/ymparistovaikutus/
4 (8) Lähteet Tuotteiden valmistuksen hiilijalanjäljet perustuvat osittain RT-ympäristöselosteina 6 julkaistuihin tietoihin. Siltä osin kuin tällaisia ympäristöselosteita ei ole olemassa, niin arviot perustuvat muuhun pääosassa julkiseen tietoon, joka on peräisin erilaisista hyvälaatuisista tietokannoista. Muutamien tuotteiden kohdalla tieto perustuu merkittävälle suomalaiselle valmistajalle aikaisemmin VTT:n toimesta laadittuun elinkaariarvioon, jonka käyttöön saatiin lupa arviointipalvelun laatimisen yhteydessä. Kuljetuksien hiilijalanjälkiarviointien lähtötietona on käytetty VTT:n ylläpitämää LIPASTOtietokantaa 7 kuljetuksien yksikköpäästöistä sekä ELCD:n 8 mukaista tietoa polttoaineiden hankinnan päästöistä. Seuraavassa selostetaan materiaaleittain hiilijalanjäljen arvioinnin tietolähteet. Betoni ja betonituotteet Lähteenä on käytetty RT-ympäristöselosteina julkaistuja tietoja lujuuslukkien K35 ja K80 valmisbetoneista. Raudoituksien suhteen ks. alla. Betonikuoret Betonin hiilijalanjälkiarvioon on lisätty arvio elementin valmistuksen energiankulutuksesta käyttäen apuna VTT:ssa valmistettua BERTTA-työkalua. Lisäksi mukana on betoniteräksien arvioitu hiilijalanjälki (ks. alla). Betonilaatat, -pilarit ja -palkit Lähteenä on käytetty RT-ympäristöselosteiden tietoja ja tarvittaessa teräksiä koskevia tietoja (ks. edellä). Arvion apuna on osin käytetty myös VTT:n laatimaa BERTTA-työkalua. Betonipaalut Taustatietona on käytetty VTT:n laatimaa sertifikaattia. Betoniteräkset (mustat teräkset) VTT:ssa laadittu arvio, jossa on käytetty lähtötietona sekä pohjoismaisen romupohjaisen teräksen valmistajalta (mm. ympäristöraportoinnista) saatuja tietoja ja ELCD:n tietoja. Lopputulos on laskettu painotettu summana pohjoismaisen teräksen arvioidun markkinaosuuden mukaan. 6 http://www.rts.fi/ymparistoseloste/index.htm 7 http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm 8 http://lca.jrc.ec.europa.eu/lcainfohub/datasetarea.vm
5 (8) Betoniteräkset (ruostumattomat) Lähteenä on käytetty IISI:n tietoja eurooppalaisesta teräksestä. Kierrätysasteena on käytetty 80%. Rakenneteräkset Teräsputkipaalut Teräsrankaelementti, Nordicon Sahatavara ja laudoitus Päälähteenä on käytetty RT-ympäristöselosteina julkaistuja tietoja. Lämpökäsitelty puu Puun arvioon on lisätty arvio lämpökäsittelyn vaikutuksesta. Liimapuu Kertopuu VTT:n tekemä arvio, jossa hyödynnetty vanerin tietoja. Hirsiseinä Lähteenä on käytetty 270 mm:n hirren elinkaariarviota (VTT:n tekemä HIRSI-työkalu Pudasjärvelle). Kierrätyspaperista valmistettu eriste EPS (expanded polystyrene) -eriste Päälähteenä on käytetty APME:n 9 antamia tietoja polystyreenin valmistuksen ympäristöprofiilista. XPS (suulakepuristettu polystyreeni) -eriste Päälähteenä on käytetty APME:n antamia tietoja polystyreenin valmistuksen ympäristöprofiilista. 9 http://lca.plasticseurope.org/main2.htm. Polystyrene (Expandable)(EPS). Ecoprofiles of the European Plastics Industry. A report by I. Boustead for PlasticsEurope. Data last calculated. June 2006. 14 s.
6 (8) PU (polyuretaani) -eriste Päälähteenä on käytetty APME:n tietoja polyolien ja MDI:n valmistuksen ympäristöprofiileista. Lasivilla Lähteenä on käytetty Sain Gobain -yrityksen tuotteille laadittua ympäristöselostetta. Vuorivilla Betonikattotiili Teräskatteet Bitumikatteet Lähteenä on käytetty Bitumen water proofing association:in julkaisemia tietoja bitumikatteiden valmistuksen ympäristöprofiileista. Kuparikatteet Arvion päälähteenä on käytetty ELCD:n tietokannan tietoja. Kosteussulku Arvion päälähteenä on käytetty AMPE:n tietokannan tietoja polyeteenistä. Linoleum Lähteenä on käytetty European resilient flooring manfacturers' institute:n linoleumipäällysteille laadittua ympäristöselostetta (ERFMI Environmental declaration, EN 548 Linoleum). Muovimatto Arviossa on apuna käytetty VTT:n laatimaa työkalua muovimattojen valmistuksesta (ei julkinen, käyttöoikeus VTT:llä). Työkalun taustatietoina on mm. APME:n tietoja muovien ympäristöprofiileista. Parketti Arviossa on apuna käytetty VTT:n laatimaa työkalua parkettien valmistuksesta (ei-julkinen, käyttöoikeus VTT:llä). Työkalun taustatietoina on mm. keskimääräisiä suomalaisia tietoja puumateriaalien ympäristöprofiileista, joita on julkaistu mm. ympäristöselosteiden yhteydessä. Kipsilevy Kovalevyt Päälähteenä on käytetty (vanhentunutta) RT-ympäristöselosteina julkaistuja tietoja.
7 (8) Kuitulevyt Vaneri Maalit Päälähteenä on käytetty VTT:n laatimaa arviota maalien ympäristövaikutuksista (VTT Julkaisuja 834). Muuraus poltetusta tiilestä Päälähteenä on käytetty BSRIA:n ohjetta Embodied Carbon 10. Muuraus kalkkihiekkakivestä Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietokantaa. Muuraus höyrykarkaistusta kevytbetonista Muuraus kevytsoraharkoista Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietoja. Lämpöharkko ja EPS-eriste Lähteenä on käytetty RT-ympäristöselosteina julkaistuja tietoja ja APME:n tietoja polystyreenistä. Rappaus VTT:ssa tehty arvio kalkkisementtiselle kolmikerrosrappaukselle sisältäen teräsverkon, jossa taustatietona on käytetty ruostumattoman teräksen tietoja ja suomalaisen sementin tietoja (ks. mm VTT Symposium262) ja valmistajien ympäristöraportoinnin tietoja. Alumiinikasetti Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietoja. Kuparikasetti Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietoja 10 https://infonet.bsria.co.uk/bookshop/books/embodied-carbon-the-inventory-of-carbon-and-energy-ice/
8 (8) Teräskasetit Päätietolähteinä on käytetty IISI:n tietoja ja RT-ympäristöselosteissa julkaistuja tietoja. Luonnonkivi Arviossa on käytetty apuna VTT:n laatimaa työkalua (ei-julkinen, käyttöoikeus VTT;llä). Arvio on tehty hiotulle graniittilaatalle. Kevytsora VTT:ssä tehty arvio, joka perustuu pääasiassa karkeaan arvioon. Pohjatietona on käytetty kevytsoraharkon tietoja. Kuitukangas Päälähteenä on käytetty APME:n tietoja polypropeenin ympäristöprofiilista. Murske Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietoja. Sora ja hiekka Päälähteenä on käytetty ELCD:n tietoja. Multa VTT:n tekemä arvio, jota varten on selvitetty tietoja prosessin energia- ja materiaalivirroista. Noppakiveys VTT:n tekemä arvio, jota varten on selvitetty tietoja prosessin energia- ja materiaalivirroista. Arviossa on käytetty apuna VTT:n laatimaa työkalua luonnonkivituotteiden arvioinnista, johon tehtiin arvion yhteydessä sahaussuunnitelma. Stabilointi VTT:n tekemä arvio, jota varten on selvitetty tietoja prosessin energia- ja materiaalivirroista. Päätietolähteinä materiaalien ympäristöprofiilien suhteen on käytetty suomalaisen sementin tietoja (julkaistu mm. VTT Symposium 262) ja valmistajien ympäristöraportoinnin tietoja. Lasit ja ikkunat ja lasiovet VTT:n tekemä arvio, jossa pohjatietoina on käytetty mm. valmistuksen energiankulutustietoa (lasiteollisuuden BAT-raportti).