SÄÄ-ILMASTO -ÄÄRI-ILMIÖT? Petteri Taalas Pääjohtaja Ilmatieteen laitos 25.5.2012
IL - SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN PALVELEMINEN TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI Liikenne Sisäasiat i Puolustus Turvallisuus: Tie, lento, raide, jalankulku ja merenkulku Vaaralliset päästöt: ilma/meri Väylien kunnossapito (erityisesti talvi) Tuhoa aiheuttavat sääilmiöt Liikenteen sujuvuus Pelastusviranomaiset Liikenteen päästöt ilmasto- ja terveysvaikutuksineen Metsäpalot ELINKEINOELÄMÄ Yritykset Maa- ja metsätalous Uuden teknologian ja palvelujen kehitys Ilmastonmuutos ja sopeutuminen Osaamispääomaa yrityksille Luonnonkatastrofit, tulvat Energiaturvallisuus, tuuli, aurinko, vesi Maa- ja metsätalouspalvelut Vakuutussektori Kasvihuonekaasujen taseet TUTKIMUS, OPETUS JA YMPÄRISTÖ Tutkimus Ympäristö Yliopistokumppanuudet Ilmanlaatu Yhteisprofessuurit, infrastruktuurit IPCC Operatiiviset palvelut /menetelmät Valmius ja varautuminen Terveys Ydinturvallisuus Ilmanlaadun ja sään vaikutukset KANSAINVÄLISET VASTUUT UM Järjestöt Kehitysyhteistyö WMO, IPCC Ilmastopolitiikka EUMETSAT, ESA, GEO Teknologian vienti ECMWF, EUMETNET P. Taalas 2
LÄMPÖTILA SUOMI/GLOBAALI 1847 2009 Lämpöti ilan poikk keama ( C C) 3 2 1 0-1 -2-3 -4 1 8 4 0 1 8 6 0 1 8 8 0 1 9 0 0 1 9 2 0 1 9 4 0 1 9 6 0 1 9 8 0 2 0 0 0 P. Taalas 3
CO2 PALLAKSELLA 1997-2012 P. Taalas 4
CH4 PALLAKSELLA 2004-20122012 P. Taalas 5
GLOBAALIT CO 2 -PÄÄSTÖT 1990 2010 P. Taalas 6
KAHDEN ASTEEN TAVOITE LÄMPÖTILAN MUUTOS ESITEOLL.-2100 EI RAJOITUKSIA P. Taalas 7
RANKKASATEET JA KUIVUUS 2080 2099 vs 1980 1999 A1B päästöt P. Taalas 8
RAVINTOKASVIEN MENESTYMINEN VS. PÄÄSTÖT P. Taalas 9
VESIPULASTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT P. Taalas 10
TULVISTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT P. Taalas 11
TULVISTA KÄRSIVIEN IHMISTEN MÄÄRÄ 2050 Syynä meriveden pinnan nousu ja väestön kasvu (2.5ºC globaali lämpeneminen) FMI Director General 25.5.2012 12
MERIVEDEN PINNAN NOUSU ERÄS NÄKEMYS: P. Taalas 13
MERIVEDEN PINTA FMI Director General 25.5.2012 14
SREX-raportti sisältää tietoa siitä miten käynnissä oleva ilmastonmuutos ja ilmaston luontainen vaihtelu vaikuttavat tiettyjen tuhoisien ilmasto- ja sääilmiöiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen, laajuuteen ja kestoon yhteiskuntien haavoittuvuus ja altistuminen määräävät ilmasto- ja sääilmiöiden vaikutusten haitallisuuden
tuleva yhteiskuntien kehitys voi joko lisätä tai vähentää niiden haavoittuvuutta haitallisille ilmasto- ja sääilmiöille jo koetuista tuhoisista sääilmiöistä ja ilmaston- muutoksen sopeutumisesta voidaan johtaa keinoja hallita paremmin nykyisiä ja tulevia ilmasto- ja säätekijöistä johtuvia riskejä on mahdollista kohottaa yhteiskuntien kestävyyttä ja väestön turvallisuutta ennenkuin onnettomuudet tapahtuvat ~ 900 julkaisua aiheesta ~ 75% julkaistu 2007 IPCC ~ 900 julkaisua aiheesta, ~ 75% julkaistu 2007 IPCCraportin jälkeen
LUONNONKATASTROFIT/RISKIALUEET Nykyilmasto Hydro=tulvariski Geophysical=maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset & tsunamit
KATASTROFIEN KUSTANNUKSET JA MAANTIEDE Maanjäristykset Myrskyt Tulvat Kuivuus P. Taalas 19
SUURET LUONNONKATASTROFIT 1980 2008 500 450 400 350 300 Number 250 200 150 100 50 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) ----- Trend line P. Taalas 20
A changing climate leads to changes in extreme weather and climate events
29.7.2010 2010 vuorokauden keskilämpötila kilä hyvin korkea k Venäjällä ja Suomessa 2010 Heinäkuu <20ºC 20-24 ºC 24-28 ºC >28ºC Normaalisti kerran/300 vuotta Nykyilmasto yy kerran/60 vuotta 2050 kerran/10-15 vuotta Kuolleet Poikkeama ilmastollisesta keskiarvosta (ºC) P. Taalas Vrk:n keskilämpötila (ºC) Venäjä: 56 000 Suomi : 500 24
ANKARA JÄÄTALVI 2010-11 EC-PORS 4.1 Summary 25
Impacts from weather and climate events depend on: nature and severity of event vulnerability exposure
Muutoksia jakaumissa Muutoksia ilmiöiden todennäköisyyksissä KOSTEAA KUIVAA tammikuun kesäkauden lämpötila maankosteus
Vaihtelevuuden ja haavoittuvuuden muutos 1500 1000 Nouseva trendi 500 0 Hajonta kasvaa 500
Vaihtelevuuden ja haavoittuvuuden muutos 1500 ylityksiä Nouseva trendi 1000 Varautumisalue coping range 500 0 Hajonta kasvaa 500
Vaihtelevuuden ja haavoittuvuuden muutos 1500 ylityksiä Nouseva trendi 1000 Varautumisalue coping range 500 0 ylityksiä ja alituksia 500 Hajonta kasvaa
Vaihtelevuuden ja haavoittuvuuden muutos 1500 ylityksiä Nouseva trendi 1000 Varautumisalue coping range ylityksiä iä 500 vakaa ilmasto ja alituksia haavoittuvuus kasvaa 0 ylityksiä ja alituksia 500 Hajonta kasvaa
Increasing vulnerability, exposure, or severity and frequency of climate events increases disaster risk Di t i k t d li t h d t ti i fl th Disaster risk management and climate change adaptation can influence the degree to which extreme events translate into impacts and disasters
Epävarmuuden esittäminen
Ch. 3 Key messages observed changes SO FAR There is evidence from observations gathered since 1950 of change in some extremes: Very likely increase in warm days and nights & decrease in cold days and nights on global scale (90-100 %) Likely that more regions have experienced increases than decreases in heavy precipitation events (66-100 %) Likely that there has been an increase in extreme coastal high water related to increases in mean sea level (66-100%) Medium confidence that some regions of the world have experienced more intense and longer droughts, but in some regions droughts have become less frequent, less intense, or shorter
Ch 3. Key messages projected changes FUTURE Virtually certain that increases in the frequency and magnitude of warm daily temperature extremes and decreases in cold extremes will occur (99-100%) Likely that the frequency of heavy precipitation or the proportion of total rainfall from heavy falls will increase over many areas (66-100%) Medium confidence that droughts will intensify in some seasons and areas Very likely that mean sea level rise will contribute to upward trends in extreme coastal high water levels (90-100%)
SREX: Regional projections Large-scale, land only, regions used for temperature & precipitation extremes: More detail than AR4
B1 A1B A2 Suurin vuotuinen vrksademäärä joka keskimäärin toistui 1900-luvun lopun ilmastossa 20 vuoden välein yleistyy kerran 7 vuodessa esiintyväksi Figure 3-7b Projected return period (in years) of late 20th century 20-year return values of annual maximum 24-hour precipitation rates. The bar plots show results for regionally averaged projections for two time horizons, 2046 to 2065 and 2081 to 2100, as compared to the late 20th century (1981-2000), and for three different SRES emission scenarios (B1, A1B, A2). Results are based on 14 GCMs contributing to the CMIP3.
B1 A1B A2 Korkein vuotuinen vrkmaksimilämpötila joka keskimäärin toistui 1900-luvun lopun ilmastossa 20 vuoden välein yleistyy kerran 3-4 vuodessa esiintyväksi Figure 3-5b Projected return period (in years) of late 20th-century 20-year return values of the annual maximum of the daily maximum temperature. The bar plots show results for regionally averaged projections for two time horizons, 2046 to 2065 and 2081 to 2100, as compared to the late 20th century (1981-2000), and for three different SRES emission scenarios (B1, A1B, A2). Results are based on 12 GCMs contributing to the CMIP3.
Ch3. Key messages projected changes FUTURE There is low confidence in projections of changes in tropical cyclone genesis, location, tracks, duration, or areas of impact. It is likely that tropical cyclone related rainfall rates will increase with greenhouse warming Average tropical cyclone maximum wind speed is likely to increase, although increases may not occur in all ocean basins. While it is likely that the global frequency of tropical cyclones will either e decrease ease or remain essentially unchanged, it is more likely than not that the frequency of the most intense storms will increase substantially in some ocean basins.
Projected: likely increase in heat wave frequency and very likely increase in warm days and nights across Europe.
Projected globally: likely increase in average maximum wind speed and associated heavy rainfall (although not in all regions).
Projected: likely increase in heavy precipitation in East Africa.
VEDEN KORKEUDEN ÄÄRIARVOT HELSINGISSÄ 1900-2010 Annual maxima of 4-hourly values in relation to annual mean sea level P. Taalas 46 25 5 2012
ARKTINEN JÄÄPEITE Syyskuun minimi 2009 2010 2011 2007: 4.3 milj km 2 2009: 5.1 ----------- 2011: 4.2 ----------- P. Taalas 47
YHTEENVETO Ilmastonmuutos muuttaa ilmiöiden toistuvuuksia: lämpöaallot, rankkasateet ja rannikkotulvat yleistyvät Yhteiskuntien sääherkkyys on kasvanut väestönkasvun, kaupungistumisen ja logistiikan muutosten myötä Taloudellisia ja inhimillisiä tappioita voidaan vähentää hyvien säävaroituspalvelujen ja muun ennakkovarautumisen avulla. Tutkimus palvelee ennakkovarautumista Yllätykset ovat mahdollisia