Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille 3- vuotisen integratiivisen yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen (60 op), joka johtaa psykoterapeuttipätevyyteen. Ensimmäinen 18 hengen koulutusryhmä on aloittanut psykoterapeuttiopinnot tammikuussa 2013. Koulutusohjelman johtaja ja pääkouluttaja on dosentti Sinikka Luutonen. Hänen lisäkseen koulutusohjelmatoimikuntaan kuuluvat LT Markus Heinimaa, professori Jarmo Hietala, professori Hasse Karlsson, professori Jyrki Korkeila ja professori Simo Saarijärvi. Koulutuksen taustaa Psykoterapiatutkimuksen mukaan spesifin viitekehyksen merkitys terapian tuloksellisuudessa on pienempi kuin mitä aiemmin luultiin (Ahn ja Wampold 2001, Cuijpers ym. 2008). Tärkeämpänä tulosta ennustavana tekijänä pidetään terapeutin ja potilaan vuorovaikutukseen liittyviä yleisiä tekijöitä. Integratiivisuus on tämän hetken psykoterapiatutkimuksen keskeisiä teemoja. Monet vakiintuneet terapiamuodot, esim. DKT ja kognitiivisanalyyttinen terapia, ovat pohjaltaan integratiivisia. Integratiivinen psykoterapia ei sisällä yhtenäistä teoreettista mallia, vaan integratiivisessa työotteessa yhdistetään tietoa ja käytäntöjä eri psykoterapiasuuntauksista ja psykoterapiatutkimuksesta. Olennaisena pidetään terapeutin kykyä asiakkaan tilannetta seuraten yhdistää eri työtapoja teoreettisesti perustellusti ja teknisesti joustavasti (Wahlström 2007). Tavoitteena on työskentelytapa, joka huomioi potilaiden yksilölliset hoidolliset tarpeet mahdollisimman hyvin. Yhteistyösuhteen keskeiset elementit ja psykoterapiateorioista nouseva kehityspsykologinen ymmärrys ovat oleellisia. Suomessa integratiivista lähestymistapaa on kehittänyt Psykonet (psykologian koulutusalan yliopistoverkosto), jonka järjestämässä koulutuksessa psykologien on ollut mahdollista saada integratiivisen psykoterapian koulutus. Hiljattain on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen aihetta käsittelevä laajahko esitys Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita (Eronen ja Lahti-Nuuttila toim. 2012). Psykiatrian oppiaineen järjestämässä koulutuksessa integraatio tapahtuu siten, että seminaareissa käsitellään häiriöiden taustaa ja potilaiden hoitoa sekä psykodynaamisesta, kognitiivisesta, interpersoonallisesta että systeemiteoreettisesta näkökulmasta, ja koulutettava tulee koulutuksen aikana osallistumaan eri viitekehyksissä tapahtuviin ryhmätyönohjauksiin. Lisäksi järjestetään seminaareja. joissa koulutettavien esittämiä potilastapauksia käsitteellistetään eri psykoterapiaviitekehyksistä käsin. Koulutettavien oma yksilöterapia tapahtuu joko psykodynaamisessa tai kognitiivisessa viitekehyksessä. Koulutettavat osallistuisivat myös ryhmämuotoiseen oman sukutaustan tarkasteluun. Julkisen sektorin kannalta psykoterapiakoulutusten ongelma on yleensä ollut se, että koulutus monesti sopii paremmin hyödynnettäväksi yksityissektorilla, jonne koulutetut terapeutit usein siirtyvät. Psykiatrian oppiaineen järjestämän koulutuksen tarkoitus on huomioida myös julkisen sektorin potilaiden tarpeet ja keskittyä aikarajoitteeseen psykoterapiaan. Koulutuspotilaat tulevat julkiselta sektorilta. Lyhytpsykoterapia toteutuu tällä hetkellä varsin puutteellisesti julkisella sektorilla (Honkonen ja Vuorilehto 2011, Luutonen ym. 2011). On tärkeää, että psykiatrit, jotka
toimivat työryhmien johtajina ja suunnittelevat toimintaa, itse hallitsevat aikarajoitteisen psykoterapian tekemisen. Turun yliopiston psykiatrian oppiaineessa on vuosien kokemus psykoterapiaopetuksen antamisesta erikoistuville lääkäreille. Ennen v. 2013 tapahtunutta varsinaisen psykoterapeuttikoulutuksen alkamista käytössä oli 3-vuotinen integratiivisesti suuntautunut koulutus, joka sisälsi 170 h kontaktiopetusta, 60 h työnohjausta ja 2 koulutuspotilaan hoidon. Nykyinen psykoterapeuttipätevyyteen johtava koulutus on huomattavasti laajempi. Psykoterapeutiksi kouluttautuminen on yleensä varsin kallista. Psykoterapeuttikoulutuksen saattamista osaksi julkisin varoin tapahtuvaa koulutusta on pidetty tavoiteltavana ja siitä on keskustelu vuosia; sitä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista laajassa mittakaavassa toteuttaa. Psykiatrian oppiaineen järjestämä koulutus on koulutettaville ilmainen lukuun ottamatta omaa psykoterapiaa. Opiskelijavalinta Koulutettavien tulee olla lääketieteen lisensiaatteja, jotka ovat erikoistumassa psykiatriaan/nuorisopsykiatriaan Turun yliopistossa. Koulutettavilla tulee olla lääkäriksi valmistumisen jälkeen hankittu 2 vuoden soveltuva kliininen työkokemus ennen koulutuksen aloittamista. Henkilökohtainen soveltuvuus arvioidaan haastattelulla. Psykoterapian tekemistä haittaava vaikea psykiatrinen häiriö on este koulutukseen osallistumiselle. Kaikille erikoistuville lääkäreille tarjotaan mahdollisuutta osallistua soveltuvuushaastatteluun. Koulutusryhmään otetaan 18 henkeä. Psykoterapeuttikoulutus ei ole pakollinen osa erikoistumista. Niille erikoistuville, jotka eivät osallistu terapeuttipätevyyteen johtavaan koulutukseen, tarjotaan suppeampaa psykoterapiaopetusta. Koulutusohjelmakuvaus - opintojen kokonaislaajuus 60 op (3 vuotta) - teoriakoulutus 34 op - 300 h kontaktiopetusta (22 op) - osa kontaktiopetusta voi olla osallistuminen kotimaiseen tai ulkomaiseen psykoterapiakongressiin (esim. psykoterapiatutkimuksen päivät) - 2000 sivua kirjallisuutta (12 op) -työnohjaus 12 op - yksilötyönohjaus (psykodynaaminen tai kognitiivinen) 40 h (4 op) - ryhmätyönohjaus 80 h (8 op) - 5-6 hengen ryhmät - jokainen koulutettava osallistuu psykodynaamiseen, kognitiiviseen ja interpersoonalliseen (IPT) työnohjausryhmään (kukin kestää 1 vuoden) - oma terapia 4 op - yksilöterapia (psykodynaaminen tai kognitiivinen) vähintään 40 h - oman sukutaustan tarkastelu 6 hengen ryhmissä 40 h - lopputyö 10 op
Opetussuunnitelma Teoriakoulutuksen aihealueet puolivuosittain ovat seuraavat: - psykoterapioiden tuloksellisuus, yleiset vaikuttavat tekijät, kehityspsykologiset teoriat - masennus - ahdistuneisuushäiriöt (sisältää kriisit) - persoonallisuushäiriöt - psykosomatiikka (sisältää syömishäiriöt) ja päihdehäiriöt - psykoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Oppiaineen omat opettajat Markus Heinimaa, Hasse Karlsson, Jyrki Korkeila ja Sinikka Luutonen (pätevyydet selostetaan jatkossa) pitävät noin puolet teoriaseminaareista. Toisen puolen seminaareista pitävät ulkopuoliset kouluttajat, joilta edellytetään VET-pätevyys, vastaava ulkomainen psykoterapiapätevyys tai aiheeseen liittyen muu vastaava perehtyneisyys. Ryhmätyönohjaajina toimivat Hasse Karlsson (ITP), Jyrki Korkeila (psykodynaaminen viitekehys) ja Sinikka Luutonen (kognitiivinen viitekehys). Ryhmätyönohjauksessa käytetään koulutettavien videointeja koulutuspotilaiden terapiatunneilta. Yksilötyönohjaajilta edellytetään VET-pätevyyttä. Markus Heinimaa vetää sukutaustaryhmät. Koulutuspsykoterapeuteilta vaaditaan VET-pätevyys. Opinnäytetyö on julkaistavaksi kelpaava suomenkielinen tai englanninkielinen artikkeli. Lopputöiden ohjaaminen tapahtuu ryhmissä ja arviointi tapahtuu koulutusohjelmatoimikunnan toimesta. Koulutettavat muodostavat koko koulutuksen ajan yhden ja saman ryhmän. Koulutuksen prosessiluonteen säilyttämiseksi myös erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen voi osallistua koulutukseen saattaakseen erikoistuvana lääkärinä aloitetun koulutuksen loppuun. Seminaariopetus ja ryhmätyönohjaus sekä sukutaustaryhmät järjestetään pääosin tiistaiaamupäivisin. Erikoistuvilla on muuta koulutusta tiistai-iltapäivisin, ja näin tiistai muodostuu kokonaisuudessaan erikoistuvien koulutuspäiväksi. Ulkopuolisten kouluttajien pitämät seminaarit voivat olla kaksipäiväisiä (esim. to pe). Koulutuksen rahoitus Oppiaineen omat opettajat pitävät virkatyönsä puitteissa osan seminaareista, työnohjausryhmät ja sukutaustaryhmät. Koulutettavat maksavat itse oman yksilöterapiansa. Koulutettavien työnantajien (VSSHP:n Psykiatrian tulosalue, Turun Psykiatria, Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialue ja Turunmaan sairaalan psykiatrian yksikkö) kanssa on sovittu, että työnantajat kustantavat yksilötyönohjauksen ja koulutukseen liittyvät ulkopuolisten kouluttajien pitämät seminaarit. Oppiaineen omien kouluttajien pätevyys Markus Heinimaa - LT, psykiatrian erikoislääkäri - kliininen opettaja, Turun yliopisto
- VET (perheterapia) - 1-vuotinen pariterapiakoulutus koulutetuille perheterapeuteille (kesken) - EMDR-terapeutti - Vakavien traumojen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito koulutus (kesken) - psykoterapiaan liittyviä julkaisuja (Heinimaa ja Svirskis 2005, McGlashan ym. 2007, Heinimaa 2012) - toiminut psykoterapeuttina yksityissektorilla v. 1993 lähtien Hasse Karlsson - integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto - ET (psykodynaaminen terapia), YET (psykodynaaminen lyhytterapia), IPT-koulutusta satoja tunteja - tuonut interpersoonallista psykoterapiaa Suomeen järjestämällä runsaasti IPT-koulutuksia yhdessä John Markowitzin kanssa - suunnitellut ja vetänyt oppiaineen erikoistuville suunnatun psykoterapiakoulutuksen 1990- luvulla yhdessä Päivi Niemen kanssa - vastannut Hgin yliopiston psykiatrian erikoislääkärikoulutukseen kuuluvasta psykoterapiakoulutuksesta v. 2003-2009 - psykoterapiakonsensuskokouksen puheenjohtaja v. 2006 - psykoterapiaan liittyviä julkaisuja (Heikkilä ym. 2004, Laakso ym. 2008, Salminen ym. 2008, Vahtera ym. 2009, Kronström ym. 2009, Karlsson ym. 2010, Kontunen ym. 2007, Kronström ym. 2010, Karlsson 2011, Karlsson ym. 2011 a, Karlsson ym 2011 b, Hirvonen ym. 2011) - toiminut psykoterapeuttina yksityissektorilla v. 1988 lähtien Jyrki Korkeila - psykiatrian professori, Turun yliopisto - YET (psykodynaaminen terapia), psykodynaamisen lyhytterapian 2-vuotinen koulutus, kognitiivisen terapian 3-vuotinen koulutus - psykiatrian oppiaineessa erikoistuville annetun psykoterapiakoulutuksen vetäjä yhdessä Sinikka Luutosen kanssa v. 2002 lähtien - psykoterapiaan liittyviä julkaisuja (Korkeila 1994, Korkeila 2006, Vahtera ym. 2009) - toiminut psykoterapeuttina yksityissektorilla v. 1993 lähtien Sinikka Luutonen - psykiatrian dosentti - kliininen opettaja, Turun yliopisto - VET (kognitiivinen terapia) - psykiatrian oppiaineessa erikoistuville annetun psykoterapiakoulutuksen vetäjä yhdessä Jyrki Korkeilan kanssa v. 2002 lähtien - psykoterapiaan liittyviä julkaisuja (Luutonen 2007, Aaltonen ym. 2009, Oranta ym. 2010, Luutonen ym. 2011) - toiminut psykoterapeuttina yksityissektorilla v. 2007 lähtien Viitteet Aaltonen J, Jaakkola L, Luutonen S, Pölönen R, Riikonen E. Masennuspotilaan psykoterapiat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2009;16:1787-94.
Ahn H, Wampold BE. Where are the spesific ingredients? A meta-analysis of component studies in counseling and psychotherapy. J Couns Psychol 2001;48:251-7. Cuijpers P, van Straten A, Andersson G, van Oppen P. Psychotherapy for depression in adults: a meta-analysis of comparative outcome studies. J Consult Clin Psychol 2008;76: 909-22. Eronen S, Lahti-Nuuttila P (toim.). Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Edita, Porvoo 2012. Heikkilä J, Karlsson H, Taiminen T, Lauerma H, Ilonen T, Leinonen K-M, Wallenius E, Virtanen H, Heinimaa M, Kaljonen A, Salokangas R.K. R. Psychodynamic personality profile in first-episode severe mental disorders. Acta Psychiatr Scand 2004; 109: 187-93. Heinimaa M, Svirskis T. Miten hoitaa psykoosiriskissä olevaa? Suomen Lääkärilehti 2005;60:3003-8. Heinimaa M. Resiprokaalinen kysely vastavuoroisten mielikuvien tutkimisen menetelmä. Perheterapia-lehti 2012;28 (3) (painossa). Hirvonen J, Hietala J, Kajander J, Markkula J, Rasi-Hakala H, Salminen JK, Någren K, Aalto S, Karlsson H.Effects of antidepressant drug treatment and psychotherapy on striatal and thalamic dopamine D2/3 receptors in major depressive disorder studied with [11C]raclopride PET.J Psychopharmacol. 2011 Oct;25(10):1329-36. Epub 2010 Sep 9. Honkonen T, Vuorilehto M. Masennuksen lyhytpsykoterapia vähän käytetty mahdollisuus julkisessa terveydenhoidossa. Suomen Lääkärilehti 2011;66:1013-7. Karlsson H, Hirvonen J, Kajander J, Lepola A, Markkula J, Rasi-Hakala H, Någren K, Aalto S, Salminen JK, Hietala J. Psychotherapy increases brain serotonin 5-HT-1A receptors in patients with major depressive disorder. Psychol Med 2010 Mar;40(3):523-8. Karlsson H. Interpersoonallinen psykoterapia. Teoksessa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T.(toim.). Psykiatria. Duodecim. Keuruu 2011. Karlsson H, Kronström K, Nabi H, Oksanen T, Salo P, Virtanen M, Suominen S, Kivimäki M, Vahtera J. Low level of optimism predicts initiation of psychotherapy for depression: results from the Finnish Public Sector Study. Psychother Psychosom. 2011a;80(4):238-44. Epub 2011 Apr 18. Karlsson H, Säteri U, Markowitz JC.Interpersonal psychotherapy for Finnish community patients with moderate to severe major depression and comorbidities: a pilot feasibility study.nord J Psychiatry. 2011b Dec;65(6):427-32. doi: 10.3109/08039488.2011.567421. Epub 2011 Mar 18. Kontunen J, Karlsson H, Larmo A. Interpersoonallinen terapia. Depression fokusoitu hoitomenetelmä. Edita 2007. Korkeila J. Mittaus psykoterapiatutkimuksessa voiko tiedostamatonta formalisoida? Teoksessa: Karlsson H (toim.). Mielen mallit psykiatrian tieteenteorian nykykysymyksiä. Yliopistopaino, Helsinki 1994.
Korkeila J. Psykoterapian vaikuttavuus mielenterveyden häiriöissä. Psykoterapian konsensuskokous. Duodecim 2006. Kronström K, Salminen JS, Vahlberg T, Markkula J, Rasi-Hakala H, Karlsson H. Does defence style or psychological mindedness predict treatment response in major depressive disorder. Depress Anxiety. 2009;26(7):689-95. Kronström K, Salminen JK, Hietala J, Kajander J, Vahlberg T, Markkula J, Rasi-Hakala H, Karlsson H Personality traits and recovery from major depressive disorder..nord J Psychiatry. 2011 Feb;65(1):52-7. Epub 2010 May 26. Laakso V, Niemi PM, Grönroos M, Karlsson H. Relieved after consultation with a GP? change in the complaint-related worry of young adult patients. Psychol, Health & Medicine 2008; 13: 291-302. Luutonen S. Anger and depression theoretical and clinical considerations. N J Psychiatry 2007;61:246-51. Luutonen S, Tikka M, Nieminen M, From T, Salokangas RKR. Takuulla hoitoon, mutta millaiseen? VARHAIN-tutkimus psykiatrisen erikoissairaanhoidon käynnistymisestä. Suomen Lääkärilehti 2011;66:3227-31. McGlashan TH, Addington J, Cannon T, Heinimaa M, McGorry P, O'Brien M, Penn D, Perkins D, Salokangas RKR, Walsh B, Woods SW, Yung A. Recruitment and Treatment Practices for Help- Seeking "Prodromal" Patients. Schizophrenia Bulletin 2007;33:715-26. Oranta O, Luutonen S, Salokangas RKR, Vahlberg T, Leino-Kilpi H. The outcomes of interpersonal counselling on depressive symptoms and distress after myocardial infarction. N J Psychiatry 2010;64:78-86. Salminen J, Karlsson H, Hietala J, Aalto S, Rasi-Hakala H, Markkula J, Toikka T. Short-term psychodynamic psychotherapy and fluoxetine in major depressive disorder - a randomized comparative study with a 12-month follow-up. Psychother Psychosom 2008; 77: 351-7. Vahtera J, Korkeila J, Karlsson H, Suoyrjö H, Virtanen M, Pentti J, Klaukka T, Kivimäki M. Effectiveness of long-term psychotherapy ampng depressive employees: A 7-year cohort study on sickness absence. Psychotherapy Psychosomatics 2009;78:130-2. Wahlström J. Muutos psykoterapiassa. Teoksessa: Lindeman M, Hokkanen L, Punamäki R-L (toim.). Hermoverkot, mielenterveys ja psykoterapia, s. 131-140. Psykologinen Kustannus Oy, Helsinki 2007.