Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaan esimerkkien avulla. Helsingin työväenopisto, Opistotalo, Helsinginsali, keskiviikko 16:45-18:15 Luentosarjan ohjelma: 13.1. Lippujen ja liputuksen historiaa 27.1. Liput sodassa ja rauhassa 10.2. Kansallislippujen värikäs maailma 17.2. Siniristilippumme ja muuta suomalaista lippukulttuuria Luentoaineisto: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Lopeta ohjelma
Lipun määritelmiä näpäytä lippua Kansan, valtion, yhtiön, yhdistyksen tai muun yhteisön tunnus Perusmuodossaan yleensä näkyvälle paikalle (lippusalko, -tanko) sijoitettu vapaasti liehuva kangaskappale, mutta voi olla vastaava graafinen kuvio toteutettuna millä materiaaleilla tahansa Yleensä suorakaiteenmuotoinen, mutta voi olla myös vinokulmio tai kielekkeinen, varsinkin viirit, signaaliliput ja erilaiset sotilaalliset tunnukset Vakiosuunta yleensä vaakasuora, mutta myös pystyssä olevia lipputyyppejä ja käyttöjä on, erityisesti standaarit Yleensä yhteisön tunnetuin ja arvokkain symboli, johon liittyy usein erityisiä arvolatauksia ja käyttösääntöjä, erityisesti kansallislippujen tapauksessa Koostuu perusmuodossaan väripinnoista, mutta voi olla myös erilaisia kuvioita
Liput ja heraldiikka Vaakunoiden tapaan liput keskeisiä symboleita ja niille on myös muodostunut omia sommittelu- ja käyttösääntöjä, mutta jossain määrin lievemmin ja eri perustein kuin heraldiikassa Sama lähtökohta eli tunnistettavuus, mutta materiaaleista ja käytön eroavuuden vuoksi myös eroja Esim. vaakunoiden yhteydessä puhutaan metalleista eli kullasta ja hopeasta, mutta lippujen yhteydessä keltaisesta ja valkoisesta Värisääntöjä, sekä kirjainten, numeroiden ja muiden symbolien käyttöä ei yleensä rajoiteta yhtä tarkasti kuin heraldiikassa Kansallislipuilla monissa maissa omat tarkemmat määräykset väreistä, mittasuhteista ym. Lipputieteellä myös oma termi veksillologia, mutta tulkitaan myös usein heraldiikan osa-alueeksi
Lippujen historiaa Kuten vaakunoidenkin tapauksessa lähtökohdat yleensä sotajoukkojen tunnistamisessa, jolloin varsinkin päälliköillä oli omat lippunsa, joita joukot osasivat seurata Vihollisen lipun valtaamisella yleensä voimakas symbolinen ja usein käytännöllinenkin vaikutus Vaakunoista on usein myös muokattu viirejä ja standaareja, joista on usein kehittynyt myös lippuja Lähtökohtaisesti pystyasentoiset standaarit usein suoraan vaakunakuvioita joko kilven kanssa tai ilman Erityisesti merenkulussa lipuilla suuri merkitys sekä alusten tunnistamiseen, omistus- ja/tai käskysuhteisiin sekä viestintään liittyviä funktioita => signaaliliput, raineliput, pursiseurojen, varustamoiden ym. liput
Lippujen väreistä Kuten vaakunoidenkin tapauksessa ihanteena on mahdollisimman hyvin kontrastoivat ja yksinkertaiset värit, mutta lippujen tapauksessa heraldisista värisäännöistä on usein luistettu valitettavankin paljon Alkuaan kuten vaakunoidenkin tapauksessa värit tulivat usein hallitsijasukujen omista väreistä, mutta varsinkin Ranskan suuren vallankumouksen (1789) jälkeen lipuista ja niiden väreistä alkoi tulla yhä enemmän koko kansan värejä, jolloin niille alettiin myös keksiä hyvinkin runollisia ja lennokkaita, usein hyvin kansallismielisiä ja kansan todellisiin tai kuviteltuihin ominaisuuksiin liittyviä värejä ja niiden yhdistelmiä Monet värit ja väriyhdistelmät ovat saaneet myös usein varsin voimakkaita ja yleisesti tunnettuja ideologisia, poliittisia ja/tai uskonnollisia merkityksiä (sosialismin ja kommunismin punainen, anarkistien musta, islamin vihreä jne.)
Värimaailman laajentuminen Yksinkertaisina, näkyvinä ja monikäyttöisinä tunnuksina lippujen ja varsinkin kansallislippujen värejä on alettu tulkita koko kansan tai valtion väreinä, jolloin ne voivat toistua hyvinkin monenlaisten asioiden, ilmiöiden, rakenteiden ja laitteiden väreissä ja tunnuksina Sama ilmiö on havaittavissa myös monien muiden yhteisöllisyyttä korostavien yhteisöjen kuten poliittisten puolueiden, urheiluseurojen ja erilaisten aatteellisten yhdistysten tapauksessa Lippuihin ja väreihin liittyy usein myös selvästi tunnistettavia kuvioita, joissa voi esiintyä niin heraldisia kuin muitakin elementtejä
Liputuskulttuuri Lippuihin liittyy usein voimakkaita tunne- ja arvolatauksia, mikä on johtanut joskus hyvinkin yksityiskohtaisiin ja tarkkaan säänneltyihin tapoihin, miten lippua saa esittää, käyttää ja kohdella, näin varsinkin kansallis- ja sotilaslippujen tapauksessa, mutta jossain määrin myös muiden Esim. Suomessa liputuskäytännöistä on jossain määrin lainsäädäntöä, mutta erityisen paljon suosituksia ja ohjeita, joita mm. Suomalaisuuden liitto laatii ja välittää Toisin kuin vaakuna, joka on yleensä staattisesti paikallaan, liput ovat dynaamisia elementtejä niin liehuessaan kuin nostettaessa ja laskettaessa salkoon sekä kannettaessa joko kulkueessa tai muutoin Vaakuna on myös yleensä aina pystyssä, mutta koska lippu voidaan esittää eri suunnista ja asennoissa, seuraa tästä myös omia käyttösääntöjä
Lipun osat ja suunta