Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pekka Savolainen ylijohtaja 0295 025 171 pekka.savolainen@ely-keskus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 22.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - ELY-keskuksen johtoryhmä 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Oman identiteetin omaavien itsehallintoalueiden kannalta maakuntajako on ainakin alkuvaiheessa varmaan oikea pohja, mutta esim. ELY-keskusten nykyiset toimialueet ja ELY-keskusten vakiintuneet yhteistyöalueet tulisi ottaa huomioon itsehallintoalueiden yhteistyörakenteita muodostettaessa. Nykyisillä, kaksi maakuntaa kattavilla ELY-keskusalueilla on monia esim. elinkeinoelämän kehittämisen kannalta olennaisia sidosryhmiä, joiden toiminta-alueet vastaavat pitkälti ELY-keskusten toimialueita. Samoin yhteinen Kanta- ja Päijät-Hämeen muodostama vaalipiiri on alueen edunvalvonnan kannalta yksi luonnollinen itsehallintoalueiden yhteistyöalue, koska alueen edunvalvontaa tehdään pitkälti myös yhteistyössä alueen kansanedustajien kautta.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Hämeen ELY-keskuksen keskeisimmät yhteistyösuunnat ovat Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Hämeen ELY-keskuksen hoitamissa Etelä-Suomen suuralueen rakennerahoitus- ja yritystukiasioissa keskeiset yhteistyösuunnat ovat lisäksi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-alueet sekä Uudenmaan, Kymen-laakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Osa ELY-keskuksen tehtävistä on valtakunnallisesti keskitettyjä, kuten esimerkiksi Team Finland -toimintaan liittyvät yritysten kasvu- ja innovaatioasiat, jossa yhteistyösuunta on TFtoimintaa koordinoiva Pirkanmaan ELY-keskus. Tulvariskien hallinnan tehtävissä yhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-alueet ja maakunnat. Vesienhoidon suunnittelussa luontevat yhteistyöalueet muodostuvat vesistöalueista (Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueet), jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja ja joissa yhteistyökumppaneita löytyy edellä mainittujen lisäksi vielä Satakunnasta. Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nykyistä valtionhallinnon aluejakoa, mm. Kanta- ja Päijät- Hämeen muodostamaa yhteistä ELY-aletta, kannattaa hyödyntää itsehallintoalueiden välisessä yhteistyössä myös jatkossa asiantuntevan palvelun turvaamiseksi niukoilla henkilöstöresursseilla molemmille itsehallintoalueille. Mielestämme myös rakennerahastoasioiden hoito nykyisellä Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat käsittävällä yhteistoiminta-alueella olisi jatkossakin perusteltua, koska näissä maakunnissa EU-rahoituksen osuus on varsin vähäistä, jolloin operatiivisen hankehallinnon hajauttaminen kaikille itsehallintoalueille lisäisi tehottomuutta ja tekisi toiminnasta haavoittuvaa, kun henkilöstöresurssit jouduttaisiin jakamaan näiden maakuntien kesken. Myöskin maaseutuohjelman toteutus jatkossakin Kanta- ja Päijät-Hämeen itsehallintoalueiden yhteistyönä olisi mielestämme perusteltua, koska monet hanketoimijat ovat näissä maakunnissa yhteisiä ja myös tämän ohjelman toteutuksesta vastaavat henkilöstöresurssit varsin niukat, usein vain yhden virkamiehen varassa.
15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Hämeen ELY-keskus katsoo, että ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät tulisi siirtää lähes kokonaisuudessaan itsehallintoalueille. Oikeudelliseen harkintaan perustuvissa tehtävissä (ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät) on tärkeää, että tehtäviä hoitaa riippumattomaan päätöksentekoon valtuutettu toimija ja että kaikki alueellisen ympäristöhallinnon tehtävät kootaan ELYkeskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista samaan organisaatioon. Aluehallintoviraston tehtävistä itsehallintoalueelle kuuluisivat luontevasti myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut oppilaitosten perustamishankkeisiin ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettuihin perustamishankkeisiin liittyvät tehtävät sekä kirjastolaissa tarkoitetut kirjastoasiat, liikuntalaissa tarkoitetut liikunta-asiat ja nuorisolaissa tarkoitetut nuorisoasiat. ELY-keskus katsoo, että uudistuksen jälkeen hallinnossa pitäisi alueilla olla vain yksi aluetason toimija. ELY-keskuksia on vähemmän kuin ehdotettuja itsehallintoalueita, ja osa ELY-keskusten tehtävistä on lisäksi keskitetty vielä tätäkin harvemmille toimijoille, kuten esimerkiksi rakennerahasto- ja yritystukitehtävät neljän RR-ELY-keskuksen vastuulle. ELY-keskusten henkilöstövoimavaroja on myös supistettu merkittävästi viime vuosina, joten tehtävien edellyttämä asiantuntijuus on entistä harvempien osaajien vastuulla. Se merkitsee sitä, että jokaiselle itsehallintoalueelle ei riitä täyden palvelun asiantuntemusta kaikkiin ELY-keskuksen nykyisiin tehtäviin. Voimavarojen järkevän käytön ja riittävyyden kannalta on tärkeää jatkaa ja kehittää ELY-keskusten erikoistumisiin ja keskittämisiin sekä eri organisaatioiden henkilöstön osaamiseen pohjautuvaa alueiden välistä yhteistyötä myös itsehallintoalueiden kesken, jotta kaikkien uusille hallinto-organisaatioille siirrettävien tehtävien hoitamiseen saadaan riittävä asiantuntemus jokaiselle alueelle. Hämeen ELY-keskus pitää erityisen tärkeänä sitä, että tulevat itsehallintoalueet tekisivät aluekehittämiseen liittyvää yhteistyötä nykyisen RR-hallinnon suuraluejaon pohjalta.
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta.