TALLITIE6 PERUSKORJAUS 1 TALLITIE 6 PERUSKORJAUS 4.3.2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 4 1.1 Työmaan hallinto 1.2 Informointivelvollisuudet 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta 1.4 Asioiden kirjaaminen 1.5 Työaikataulut 1.6 Suunnitelma-aikataulut 1.7 Varauspiirustukset 1.8 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki 1.9 Kokeet ja mallit 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA -PALVELUT 7 2.1 Rakennusalue 2.2 Työaikaiset rakenteet 2.3 Työaikaiset asennukset 2.4 Rakennusvälineet 2.5 Telineet ja suojarakenteet 2.6 Mittaukset 2.7 Nostot ja siirrot 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto 2.9 Työmaan huolto 2.10 Varastointi, lukitus ja kulunvalvonta 2.11 Rakennusaikainen käyttö 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 11 3.1 Yleistä 3.1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3.1.2 Päätoteuttaja 3.1.3 Urakoitsijat 3.1.4 Töiden yhteensopivuus ja työsuojelu 3.1.5 Työsuojelusäädökset 3.1.6 Lupien tarkastus 3.1.7 Yhdyshenkilöt ja yhteystiedot 3.2 Vaaraa aiheuttavat rakennustyöt 3.2.1 Rakennuskohteen kuvaus 3.2.2 Rakennuskohteen tyypilliset työturvallisuusriskit 3.2.3 Purkutyöt 3.2.4 Väliaikaiset tuennat 3.2.5 Asbesti 3.2.6 Seinien purku ja timanttisahaus 3.2.7 Katolla tehtävät työt 3.3 Rakennustyön suoritusvaatimukset 3.3.1 Työaikaiset rakenteet ja asennukset 3.3.2 Rakennusvälineet ja -telineet 3.3.3 Liuotinohenteisten maalien yms. aineiden käyttö 3.3.4 Palosuojelu 3.3.5 Pölyn leviämisen estäminen 3.3.6 Putoamissuojaus 3.3.7 Ympäristöturvallisuus 3.3.8 Valaistus 3.4 Rakennusalue ja sen olosuhteet 3.4.1 Rakennusalueen rajoitukset 3.5 Sähkötekniset turvallisuusmääräykset 3.5.1 Sähkökytkennät 4 TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA SEKÄ KIINTEISTÖN HUOLTOKIRJA 16 4.1 Työmaan laatusuunnitelma 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma 4.3 Kiinteistön huoltokirja 5 VASTAANOTTO 17 5.1 Yleistä 5.2 Vastaanoton dokumentointi 5.3 Vastaanoton kuvaus 5.4 Toimintakokeet 5.5 Vastaanoton aikataulu 5.6 Laitetarkastusten urakkarajat
3 6 KÄYTTÖÖNOTTO 22 6.1 Luovutusasiakirjat 6.2 Käytön opastus 6.3 Takuuajan toimenpiteet 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET 24 7.1 Varaukset 7.1.1 Reiät ja syvennykset 7.1.2 Asennus- ja kulkuaukot 7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet 7.2 Jälkipaikkaus 7.2.1 Luovutussiivous 7.3 LVISA-laitteiden merkinnät 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista. 7.4.1 Yleiset velvoitteet 7.4.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet 7.4.3 Ilmastointiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet 7.4.4 Sähköurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet 7.4.5 Rakennuttajan erillisurakoista ja hankinnoista aiheutuvat työt ja velvoitteet 7.5 Muiden urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet 7.5.1 LVIA-urakoitsijoiden työt ja velvoitteet 7.5.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet
4 1 HALLINTOJÄRJESTELYT Yksittäisten tehtävien laadunvarmistuksella annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelman kohdassa 12. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittuja periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kukin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestyksen mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan.
5 Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirja on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman kohdan 5.4 mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: - aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin - aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain - aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka-aikakaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä. (hissit ja julkisivut) - kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat (hissit ja julkisivu) - työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus - aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle - työaikatauluun merkitään myös sivu- ja aliurakoitsijan työt sekä rakennuttajan erillishankinnat ja -urakat. Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: - eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat - hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen - rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa - rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia - työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan, sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika - yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) - teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen putki-, IV-, rakennusautomaatio- ja sähköurakan osalta - taloteknisten järjestelmien osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta - säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkastusmittauksiin tarvittava aika - koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa - urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset Koekäyttöön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, kohdan 5 mukainen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle.
6 Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Tilaaja laatii alustavan suunnitelma-aikataulun. Urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla em. aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelma-aikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään alustavasti lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: - varauspiirustusten kiertoajat - asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat - asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden suunnitelmien, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat - tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat - käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen - toimituksiin liittyvät suunnitelmakatselmukset. - Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot, jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista, aikatauluun sidottuna, työmaalle. 1.7 Varauspiirustukset Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan ohjeita. 1.8 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa projektin suunnitteluvaiheessa sovittua ohjelmisto- ja piirustusformaattia. Rakennuttaja antaa työmaakokouksissa tarkentavat ohjeet ohjelmisto- ja piirustusformaateista. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että eri osapuolet toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti ja että piirustusten oikeellisuus säilyy sähköisessä tiedonsiirrossa. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Suunnitelmapiirustuksista toimitetaan urakoitsijoille paperikopioita 3 sarjaa urakkahintaan sisältyvinä. Kaikki piirustukset toimitetaan työmaan valvojan kautta. Valvoja luovuttaa piirustukset ra-
7 kennuttajan kanssa sopimussuhteessa oleville urakoitsijoille kuittausta vastaan. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijalta tulevien asennussuunnitelmien hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti: - urakoitsijan laatimat piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. - piirustuksista toimitetaan kopioita kolme sarjaa. Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten toimittaja. 1.9 Kokeet ja mallit Mallihuone tai muut sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi A portaan asunto 12 toimii mallihuoneena paitsi kylpyhuone. Em. kylpyhuone tehdään uusiksi.. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä koestuksista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta, tms., jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa. Eri urakoitsijoiden yhteisiä suorituksia koskevat tiedot ks. kohta 7. Tutkimukset - suoritettavat tutkimukset on määrätty kunkin alan työselostuksessa. 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennusalue on asemapiirustuksessa ARK 1 merkitty urakka-alue. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Liitokset ovat pääosin olemassa olevia koska kyseessä on vanha rakennus. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. 2.2 Työaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varastoyms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Olemassa olevia tiloja voidaan käyttää kun
8 niistä sovitaan tilaajan kanssa. TiIat joita käytetään rakennusaikana on palautettava siinä kunnossa kuten ne on suunnitelmissa tarkoitettu. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat - riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat - rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WC-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perusteena oleviin henkilömääriin Lisäksi pääurakoitsija varaa - toimistotilaa rakennuttajan valvojille seuraavasti: työpiste ja piirustusten säilytystila. - kokoustilaa työmaakokousten pitämistä varten - toimistotilat yhteisesti kaikilla muille urakoitsijoille: työpiste ja piirustusten säilytystila. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään rakennuttajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rahoittajien liikenimet. Pääurakoitsija aitaa työmaa-alueen turvalliseksi työmaasuunnitelman mukaisesti. Kts. työselitys kohta 01.31. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta suunnitelmien mukaisesti. 2.3 Työaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmitys- sekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: - työmaalle tarvittava veden toimittamisesta - työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä - työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksen - rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/16A, tulee olla kohtuullisella (n.20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Mikäli olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan - kotimaan tietoliikenneyhteyksiä varten yhden puhelimen asentamisesta yhteisesti muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan valvonnan käyttöön työtä koskevissa asioissa. - pääurakoitsija huolehtii tietokone ja s-posti yhteydet työmaalle.. Pääurakoitsija vastaa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknisine töineen. 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu aliurakoitsijoiden yhteiseen käyttöön, paitsi hissityö ja julkisivutyöt. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telinei-
9 den ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineen eivät ole käytettävissä. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. Hissi- ja julkisivu urakoitsijat huolehtivat omista telineistään ja nostureistaan. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista mm. suojaamalla tarvikkeensa ja varusteensa ulkopuoliselta lialta ja pölyltä. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta työmaasuunnitelman mukaisista keruu- ja lajittelupaikoista eteenpäin. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteiden lajittelusta, VNp nro 295/97, keräyspisteeseen työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työn aikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja työvälineet ja menetelmät ovat asianmukaisia kuten esim. että LVI-suunnitelmassa esitettyjen puhtausluokkaosastoitujen tilojen siivous suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Pääurakoitsija saa työmaa-aikaisen sähkön rakennuttajalta mittauksen jälkeen. Liittymiset lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmiin tehdään suunnittelijoiden ohjeiden mukaan. Väliaikaisjärjestelyn kustannuksista vastaa pääurakoitsija. Pääurakoitsija saa työmaaaikaisen veden ja jäteveden tilaajan verkosta korvausta vastaan. Vesimittari asennus kuuluu pääurakoitsijan kustannuksiin. Jätevedet voidaan johtaa väliaikaisjärjestelyin tontin jv-viemäriin. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista.
10 Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työmaa-alueen aluevartioinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. 2.11 Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. työselostuksissa sekä rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että - laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu - ilmanvaihtokanavia ei saa liittää käytössä olevien tilojen kanavistoon ilman rakennuttajan suostumusta, koska tilat ovat käytössä peruskorjauksen ajan. - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja - mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, omaan ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa.
11 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT (Työturvallisuusasiakirja) 3.1 Yleistä Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa. Tämä luku = Työturvallisuusasiakirja on valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (VNp 629/1994;5 ) tarkoittama rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Asiakirjassa on em. velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. 3.1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo hankkeen erityisiä työturvallisuusriskejä ja vaaroja aiheuttavista olosuhteista niin, että urakoitsijat voivat varautua niihin asianmukaisesti. Tämä asiakirja täydentää rakennus- ja erikoistyöselostuksia. Viittauslyhenteet: UO = urakkaohjelma URL = urakkarajaliite RTS = rakennustyöselostus 3.1.2 Päätoteuttaja Rakennuskohteen päätoteuttajana toimii pääurakoitsija, joka nimeää työmaalle vastaavan työnjohtajan. Päätoteuttaja laatii työmaalle yleiset turvallisuusohjeet. 3.1.3 Urakoitsijat Hankkeessa käytettävä urakkamuoto on määritelty Urakkaohjelmassa. Ks. UO Urakkamuoto. Kunkin urakoitsijan on nimettävä työmaalle teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö. 3.1.4 Töiden yhteensovitus ja työsuojelu Päätoteuttajan on RakVNp:n 9 :n mukaan huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaan yleisestä siisteydestä ja turvallisuudesta. Ks. UO Toteutuksen yleisjärjestelyt URL Hallintojärjestelyt 3.1.5 Työsuojelusäädökset Rakennuskohteessa noudatetaan työsuojelua koskevia lakeja ja määräyksiä, jotka ovat näkyvillä työmaalla. 3.1.6 Lupien tarkastus Kunkin urakoitsijan on huolehdittava, että työmaalla toimivalla henkilöllä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus sähkö-, hitsaus- ja tuli- yms. töissä. 3.1.7 Yhdyshenkilöt ja yhteystiedot Työmaan turvallisuudesta vastaavista henkilöistä pidetään ajan tasalla olevaa listaa, joka
12 päivitetään työmaakokousten yhteydessä. Jokaisen urakoitsijan tulee ilmoittaa turvallisuudesta vastaavat henkilönsä tähän listaan. 3.2 Vaaraa aiheuttavat rakennustyöt 3.2.1 Rakennuskohteen kuvaus Kyseessä nelikerroksisen asuinrakennuksen asuintilojen ja yleisten tilojen peruskorjauksen. Kohde sijaitsee rakennetussa rakenteessa omalla rakennetulla tontilla. 3.2.2 Rakennuskohteen tyypilliset työturvallisuusriskit Rakennushanke on tyypillinen uudisrakennuskohde, jolle tyypillisiä työturvallisuusriskejä ovat: - Purkutyöt ja pöly - Tontilla suoritettavat kaivaustyöt ja mahdolliset räjähdystyöt - Liuotinohenteisten maalien, liimojen sekä pohjustusaineiden käyttö - Telineiltä suoritettavat työt - Elementtiasennustyöt - Mahdolliset asbestipurkutyöt - Vesikatolla toteutettavat työt - Työt/maarakennustyöt/ym. mahdolliset työt - julkisivun purku- ja uudelleen asennustyöt 3.2.3 Purkutyöt Rakennuskohteen purkutöitä joudutaan soveltamaan kohteesta löytyvien rakenteiden mukaisesti. Purkutöihin sisältyy asbestipurkua, kanavapurkua ja LVIS-asennusten purkua. Päätoteuttaja ja purkutyön suorittava urakoitsija laativat yhdessä muiden urakoitsijoiden kanssa purkusuunnitelman, jossa käy ilmi käytettävät purkumenetelmät ja purkujätteen poisvieminen. Mikäli purkutöiden yhteydessä rakenteissa ilmenee työturvallisuudelle vaarallisia aineita tai materiaaleja tulee purkutyö välittömästi keskeyttää ja pyytää rakennuttajaa selvittämään toimenpiteet töiden jatkamiselle. Työn toteutuksesta on ao. urakoitsijan kiinnitettävä erityistä huomioita putoamis- ja pölysuojaukseen yms. järjestämiseen. 3.2.4 Väliaikaiset tuennat Holveihin tehtävien läpivientien mahdollisesti aiheuttaman tukemistarpeen määrittelee rakennesuunnittelija työmaakäynneillä. Hissityön osalta hissiurakoitsija porrassyöksyjen tuenta. 3.2.5 Asbesti Kohteessa on tehty asbestitutkimus lämpöjohtojen eristyksestä ja porrastasanteiden lattiapinnoitteesta ja sen liimasta. Pinnoitteessa ja liimassa on asbestia. Asbestipurkutyöt kuuluvat saneerattavien tilojen osalta pääurakkaan. Rakennus on tehty 1976 jolloin asbestia vielä on ollut joissakin rakennusmateriaaleissa. 3.2.6 Seinien purku, timanttisahaus Kantaviin rakenteisiin tulevista aukoista antaa ohjeet rakennesuunnittelija Hissitöissä hissiurakoitsija. Hissiurakoitsija sahaa porrassyöksy. Aukot toteutetaan pääosin timanttisahauksella. Putkien ja kanavien läpiviennit tehdään timanttiporalla. Julkisivun purku tapahtuu telineistä. Purusta on ilmoitettava ja purettava osuus on eristettä-
13 vä. 3.2.7 Katolla tehtävät työt Vesikatolla tehtäviä töitä ovat vanhojen iv-piippujen aukkojen paikkaukset ja uusien ivpiippujen aiheuttamat muutostyöt sekä uuden iv-konehuoneen toteutus. Työn toteutuksessa on ao. urakoitsijan kiinnitettävä erityistä huomiota putoamissuojauksen järjestämiseen. 3.3. Rakennustyön suoritusvaatimukset 3.3.1 Työaikaiset rakenteet ja asennukset Jos esim. tuentojen, telineiden ankkurointien, kaiteiden saentamisen tms. takia joudutaan poraamaan ja asentamaan kiinnityksiä pinnoille, jotka voivat vaurioitua (kuten julkisivut), suoritetaan katselmus. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloissa on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen. Räjähdysaineita ei saa varastoida työmaa-alueella. Tupakointi on kielletty sisätiloissa palovaaran takia. 3.3.2 Rakennusvälineet ja -telineet Kukin urakoitsija vastaa käyttämiensä teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Viranomaisten niin vaatiessa ao. urakoitsija laadituttaa telineistä ja tukirakenteista rakennepiirustukset ja hyväksyttää ne tarkastavilla viranomaisilla. Kukin urakoitsija vastaa, että työ- ja suojatelineet toteutetaan työmaalla RakVNp:n 24 :n mukaisesti rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Telinetöissä käytetään telineisiin kiinnitettävää telinekorttia. Työvälineiden, koneiden sekä muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. 3.3.3 Liuotinohenteisten maalien, pohjustusaineiden, liimojen yms. käyttö Kukin urakoitsija vastaa siitä, että työmaalla noudatetaan voimassa olevia työntekijöiden suojaamista koskevia asetuksia ja määräyksiä. Kukin urakoitsija toimittaa kaikista työmaalla köytettävistä liuotinpohjaisista tuotteista käyttöturvallisuustiedotteen työmaalle. Työnsuunnittelussa pyritään työjärjestelyin minimoimaan liuottimille altistuvien työntekijöiden määrä läheisillä työkohteilla. 3.3.4 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessa niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan kohdan 3.1.5 mainittuja yleisiä ohjeita ja työmaalle laadittavia sekä viranomaisten antamia suojeluohjeita. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti.
14 Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulitöitä ovat mm. työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallin hionta sekä työt, joissa käytettään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tällä työmaalla avotulen käyttö on kielletty. Mm. maalien poistotyössä ei saa käyttää kaasupolttokaavintaa. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palonsuojelusta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisesta tulityöpalovartioinnin ja vähintään 2 tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. Mahdollisesta työmaa-aikaisen automaattisen paloilmoitusjärjestelmän rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta vastaa pääurakoitsija. Työmaan sisätiloissa on tupakanpoltto ehdottomasti kielletty. Aloituskokouksessa määritellään tontilta paikka missä voi tupakoida. Urakoitsija huolehtii että paikalla on savukkeiden tuppien keräilyastia. Astian siisteydestä huolehtii pääurakoitsija. Ks. URL Vartiointi 3.3.5 Pölyn leviämisen estäminen Rakennustyössä syntyy määrätyissä työvaiheissa runsaasti pölyä. Pölyä synnyttäviä tai runsaasti pölyäviä työvaiheita ovat esim. piikkaus ja poraus sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta ja siivous. Hionta- ym. työtä suorittava urakoitsijan on tehokkaasti estettävä pölyn kulkeutuminen työtilan tai -alueen ulkopuolelle. Purkujätteen käsittelyssä, pölyn leviämisen estämisessä, pölynpoistossa työkohteesta ja siivouksessa noudatetaan työmaamääräyksiä. Purkujätteet poistetaan rakennuksesta katetulle lavalle umpinaista putkea pitkin tai suljetuissa astioissa nostolaitteen avulla. Kukin urakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä työkohteensa siivouksesta, ks. UO 8.3.2. Työmaan yleissiivouksesta vastaa päätoteuttaja. Iv-urakoitsija huolehtii asennettujen ja varastoitujen iv-kojeiden ja -kanavien suojauksesta siihen saakka kunnes laitos otetaan käyttöön. 3.3.6 Putoamissuojaus Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava kansin tai kaitein. Suojauksen tekee aukon tehnyt urakoitsija. Aukkoa asennustyöhönsä käyttävä urakoitsija saa poistaa suojauksen vain asennustyön ajaksi ja vain tarvittavalta osin ja vastaa siitä, että suojaukset asennetaan takaisin paikoilleen asennustyön päätyttyä tai keskeytyessä. Suojauksen tehnyt urakoitsija vastaa siitä, että putoamissuojaus toteutetaan RakVNp:n 26 :n mukaisesti rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. 3.3.7 Ympäristöturvallisuus Tontilla sijaitsee vanhoja putkistoja ja maakaapeleita, joiden sijainti on varmistettava ennen kaivutöihin ryhtymistä. Tontin maaperän saastumisen estämiseksi alueella ei saa varastoida polttoöljyä. Koneiden huollon yhteydessä on estettävä jäteöljyn pääsy maaperään.
15 Maaperään ei saa sijoittaa ylijäämärakennusmassoja kuten puuta, betonia tai lasia. Rakennusalueen ja siihen rajoittuvat kulkutiet on pidettävä kulkukelpoisina ja tarvittaessa suojattava putoavilta esineiltä katoksella. Toiminnassa olevien rakennusten kulkusuunnittelu tulee sisällyttää työmaan ympäristösuunnitelmaan. 3.3.8 Valaistus Työmaa-alueen sekä työkohteiden yleisvalaistuksen normaalina työaikana ja erikseen sovittuna myös muina aikoina järjestää päätoteuttaja. Varsinaisen työkohdevalaistuksen hoitaa valaistusta tarvitseva urakoitsija. Ks. URL Työaikaiset asennukset. 3.4 Rakennusalue ja sen olosuhteet 3.4.1 Rakennusalueen rajoitukset Piirros työmaa-alueen järjestämismahdollisuuksista on nähtävillä työmaan ilmoitustaululla. Muista kuin piirroksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava vastaavan työnjohtajan kanssa. 3.5 Sähkötekniset turvamääräykset 3.5.1 Sähkökytkennät Sähköurakoitsija vastaa siitä, että purettavat sähköasennukset ovat jännitteettömiä.
16 4 TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA SEKÄ KIINTEISTÖN HUOLTOKIRJA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritellään: - tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet - riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi - tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustehtävät - käytettävät menettely- ja työskentelytavat - kosteuden hallinta - tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt - tiedonkulku ja kirjaukset - yhteistyö hankeen muiden osapuolten kanssa - laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen Suunnitelma laaditaan kolmen viikon kuluessa urakkasopimuksen syntymisen ilmoituskirjeestä. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm. - materiaali- ja energiatalouden hallinta - työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin - työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen - materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely - rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö - pölyn ja melun torjunta - vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely - yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. Suunnitelma laaditaan kolmen viikon kuluessa urakkasopimuksen syntymisen ilmoituskirjeestä. 4.3 Kiinteistön Huoltokirjan laadinta Kiinteistöstä laaditaan Huoltokirja, jonka kokoaa rakennuttaja/valvoja. Huoltokirja laaditaan ja toteutetaan RT 18-10713 "Toimitilakiinteistön Huoltokirjan laadinta" mukaisesti tai rakennuttajan oman huoltokirjamallin mukaisesti. Urakoitsijoiden osallistuminen Huoltokirjan laadintaan ja siihen liittyvät velvoitteet RT-kortin mukaisesti tai rakennuttajan oman huoltokirjan laadintaohjeen mukaisesti. Urakoitsijoiden tulee sisällyttää hankintoihinsa velvoitteet Huoltokirjan laatimiseen tarvittavan hoito-, huolto- ja kunnossapitomateriaalin ym. materiaalin toimittamisesta. Rakennusurakoitsija antaa tiedot toimitetuista rakennusmateriaaleista ja tarvikkeista rakennuttajan toimittamalla Excel-taulukolla Rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet. Huoltokirja tulee olla pääosin laadittuna Rakennusvalvonnan toimittamassa lopputarkastuksessa.
17 5 VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee eri urakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Vastaanottomenettelyn tulee nojautua työmaan laatusuunnitelman mukaan tehtyyn tilaajan ja urakoitsijan suorittamaan valvontaan ja asennustarkastuksiin. Vastaanottomenettely on vaiheittainen. Vaiheet, niiden aikavaraukset ja riippuvuus muista tehtävistä ilmenevät kohdassa 5.5 olevasta taulukosta. Ne tulee esittää lopullisessa työaikataulussa, jonka pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ja hyväksyttää rakennuttajalla. Seuraavassa esitetään vastaanottomenettelyn yleiskuvaus ja urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet. Urakkakohtaiset vaatimukset ilmenevät yksityiskohtaisesti ao. suunnitelmaasiakirjoissa. Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin alla esitetyssä laajuudessa. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Rakennusurakoitsijan on tarvittaessa osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 5.3 Vastaanoton kuvaus Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettely on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Laite- ja asennustapatarkastukset Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijalle aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa
18 ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: - asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. - kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset - putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset. Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutos- ja lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät) - tilat ovat riittävän valmiit toimintatarkastuksen suorittamiseksi. Se edellyttää mm., että seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu - tekniset tilat sekä valvomo- ja alakeskustilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu - putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty - ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta - ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu - nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu - putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on pääosin tehty - lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti oikealle tasolle - laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten - sähkömoottorien lämpösuojat on viritetty ja koestettu - valvontapisteet on ohjelmoitu - valvomolaitteiden sähköistystyöt ovat valmiit - säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu - valvomolaitteet ovat toiminnassa - jatkohälytykset toimivat - laitteet ja kaapeli on merkitty Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoitsijoiden osalta - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty - verkoston mittaukset ja koestukset suoritettu - laitteet on kytketty ja viritetty toimintakuntoon - laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa
19 Mittaustulokset dokumentoidaan käyttäen apuna järjestelmä- ja laitekohtaisia, sisäilmastomittausten osalta huonekohtaisia, tarkastuslistoja. - laitteet ja kaapelit on merkitty LVI-rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - sähkömoottorien oikeat pyörimissuunnat - varolaitteiden toiminnot - häiriötoiminnot - toimilaitteiden oikeat ajosuunnat - paikallisten mittareiden toiminnot - taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit. Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset - järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkastuslistoja, joihin tehdään tarkastusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet. 5.4 Toimintakokeet Yleistä Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. Säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esim. vesi- ja ilmavirrat). Säätö- ja mittaustöiden suorittaminen asianmukaisesti edellyttää, että rakennustöiden valmius ko. tiloissa vastaa toimintatarkastusvalmiutta (ks. edellä). Osa mittauksista ja säädöistä voidaan sopia suunniteltavaksi takuuaikana (esim. lattialämmitysverkoston säätö).
20 Rakennusautomatiikan viritys Rakennusautomatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Siihen liittyvät velvoitteet esitetään yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. LVIS-järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet Kuormituskokeet aloitetaan hyväksyttyjen toimintakokeiden, säätöjen ja mittausten sekä automatiikan virityksen jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana.. Käyttöhenkilökunnan koulutus Urakoitsijoiden velvoitteet on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Koulutus tapahtuu rakentamisen ja käyttöönoton aikana ennen yhteiskoekäyttöä useassa vaiheessa rakennuttajan yhteistyössä urakoitsijoiden laatiman ohjelman mukaan. LVI- ja rakennusautomaatio- sekä sähköjärjestelmien yhteiskäyttö Yhteiskäytössä kokeillaan kaikkien LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toiminta yhtäaikaisesti eri käyttötilanteissa. Se on samalla koulutustilaisuus kiinteistön käyttö- ja huoltohenkilökunnalle. Seuraavat laitteistot koekäytetään: - Ilmastointikojeet vyöhykkeineen ja jälkilämmityksineen ++++ - käyttövesijärjestelmät (lämpötilat, kiertopiirit jne.) - säätö- ja valvontajärjestelmät Turvajärjestelmät Rakennuttaja laatii yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa ohjelman turvajärjestelmien yhteiskäyttöä varten. Tarkastusmittaukset Rakennuttaja suorittaa rakennusaikana urakoitsijoiden mittausten tarkistusmittauksia sekä omilla että urakoitsijoiden mittalaitteilla. Tulokset dokumentoidaan urakoitsijoiden mittauspöytäkirjoihin urakoitsijoiden mittausarvojen rinnalle. Muut urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset Muihin urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset, esim. putkistojen ja kanavistojen puhdistusten ja painekokeiden suoritusten valvonta, on esitetty ao. suunnitelmaasiakirjoissa. 5.5 Vastaanoton aikataulu Vastaanoton aikatauluraamit on esitetty urakkaohjelmassa. Urakkasuorituksen osan tarkastuksessa noudatetaan soveltaen vastaanottotarkastuksen ohjelmaa ja aikataulua. Eri urakoiden töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Rakennusteknisten töiden osalta pidetään ennen vastaanottotarkastusta ennakkotarkastuksia, joiden ajankohdat esitetään vastaanottoaikataulussa. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön rakennuskohteen vastaanottotarkastuksessa. Ennakkotarkastus pidetään 3 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta(rau). Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan LVISA-töiden osalta seuraavat tekniset tarkas-
21 tukset. Suluissa on esitetty tarkastuksen suorittamiselle varattava aika työpäivinä: - rakenne-, laite- ja asennustapatarkastus 1 viikko ennen toimintakokeen aloittamista (2 työpäivää) - laitteiden toimintakoe vähintään 3 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta (1 työpäivä) - järjestelmien säätö ja mittaus, ajantarve noin 2 viikkoa - koekäyttö voitava aloittaa vähintään 2 viikko ennen vastaanottotarkastusta (2 työpäivää) - tarkastusmittaukset vähintään 3 päivää ennen vastaanottotarkastusta (1 työpäivä) - siivous ja korjaukset, ajantarve 1 viikko. Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanottomenettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja että niissä havaitut puutteet on korjattu. 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat Tarkastuksissa noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - lämmityskustannuksista vastaa pääurakoitsija - veden ja sähkön toimittaa pääurakoitsija - kukin urakoitsija suorittaa laitteittensa säädöt ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle - kukin urakoitsija tekee osatarkastuksien edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. Uusintatarkastusten kustannukset; ks. urakkaohjelma.