Sibelius-Akatemia 22/2001-02 15.2.2002 Äänenkuljettaja 1
Sisältö Äänenkuljettaja 22/2001-02 Pekka Vapaavuori: Pääkirjoitus 3 Kristiina Ilmonen: Meillä on piimä kun aisaa ja kaffi kun puukonpäätä 3 Seppo Suihko: Arvoista Ossi Peura: Ajankohtaista musiikkitalosta 5 Matti Perttula: Vielä musiikkitalosta ja muustakin 5 Risto Fredriksson: Oopperakoulutus ja Kansallisoopperan Alminsali 6 Yleispedagogiikan luentosarja 6 Meillä ja muualla 7 Konsertteja 10 Ylioppilaskunta/The Student s Union 10 Ruokalista 11 Menu 12 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina. Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Ville Sumelles Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen ISSN 1455-4313 2 Äänenkuljettaja
Pääkirjoitus Yhteistyötä Vielä vähän aikaa sitten yliopistojen piirissä suhtauduttiin varsin nihkeästi yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kanssa. Asenteet ovat kuitenkin kehittyneet nopeasti yhteistyötä suosivaan suuntaan. Helsingin yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla on yhteinen neuvottelukunta. Kansliapäällikkö Markku Linnan johtama korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä korosti raportissaan viime vuoden lopulla korkeakoulujen roolia ja merkitystä alueellisina vaikuttajina. Erityisen painotuksen sai erilaisten verkostojen ja yhteistyön merkitys niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken kuin korkeakoulujen ja alueiden muiden toimijoiden välillä. Raportissa kiinnitettiin huomiota myös Helsingin metropolialueen osaamispotentiaalin kehittämiseen. Helsingissä onkin vastattu haasteeseen. Helsingin seudun yliopistokonsortion rehtorikokous on nimennyt edustajansa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteis- työn kehittämisryhmään, jonka ensimmäisenä tehtävänä on yhteistyöseminaarin järjestäminen 26.4. Taideyliopistojen edustajaksi valittiin minut. Sibelius-Akatemiassa monien muiden yliopistojen tapaan on helposti koettu ammattikorkeakoulut uhkana. Tällä on pitkät juuret, jotka ulottuvat vuosikymmenten taakse aikoihin, jolloin perustettiin konservatorioita ja määritettiin niiden asemaa ja statusta musiikkikoulutuksessamme. Nyt käydään monella käytännön tasolla yhteistyökeskusteluja Sibelius- Akatemian ja Helsingin AMK:n musiikkilinjan välillä. Kuopiossa on ollut konkreettisia yhteistyömuotoja niin kauan kuin Akatemia ja konservatorio, nyttemmin ammattikorkeakoulu on paikkakunnalla toiminut. Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kesken on syytä käynnistää perusteellinen keskustelu yhteistyön kehittämisestä järkevän työnjaon pohjalla. Toki tällaista keskustelua on käytykin, viimeksi pari viikkoa sitten Oulussa, jossa osallistuin AMK:n musiikkilinjojen johtajien kokoukseen. Suurimmillaan ammattikorkeakoulujen antaman musiikkikoulutuksen merkitys on juuri alueellisessa vaikuttamisessa. Sibelius-Akatemia on pääosin Helsingissä sijaitseva valtakunnan ainoa musiikkiyliopisto, jonka toiminnoista vain pieni ja tarkoin rajattu osa ulottuu muualle maahan, lähinnä Kuopioon ja Seinäjoelle sekä Kallio-Kuninkalan välityksellä Järvenpäähän. Ammattikorkeakouluilla on ensiarvoisen tärkeä tehtävä korkea-asteen musiikkikoulutuksen levittäjinä eri puolille valtakuntaa. Järkevällä yhteistyöllä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa siihen, että musiikkikulttuuri säilyttää ja vahvistaa asemaansa yhteiskunnassamme. Pekka Vapaavuori Meillä on piimä kun aisaa ja kaffi kun puukoonpäätä Näköjään siitä EU:sta jotakin konkreettista hyötyäkin on eikä vain niitä vinojen kurkkujen ja suorien joulukuusten direktiivejä. Etelä- Pohjanmaalla saatiin selkävoitto Brysselin byrokratiasta sekä pussillinen eeroja ja pantiin tuulemaan: kaksi akateemista kyläpelimannia on vuoden alussa aloittanut työnsä lakeuksilla. Kansanmuusikot Anne-Mari Kivimäki ja Piia Kleemola on valittu pioneeraamaan vuoden mittaiseen projektiin, jossa heidän tehtävänsä on yhdessä kolmannen pelimannin eli hankkeen projektipäällikön kanssa kokopäivätoimisesti esittää, ohjata, informoida, organisoida ja opettaa kansanmusiikkia alueensa kunnissa. Sillä on taas nuata kommunistisia miälipiteetä, sanoo Alatuvan Jussi, kun hevoonen ei vetäny. Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri, Isojoki, Jurva, Karijoki ja Kauhajoki muodostavat Kuusiokuntien ja Suupohjan lakiat, jotka ovat tällä erää kyläpelimannien reviiriä. Reviirillä pesii kaikenlaista eliötä ja ilmiötä, Suomen suurimmasta alaikäisten pirunkeuhkovirtuoosien hautomosta ahniin-tavanomaisten musiikkiopistojen kautta seitsemänkymppisten maamiesten pelimannipiiriin. Naisillamme on siis kaiken kaikkiaan odotettavissa ns. syvennetty ja levennetty työelämäupotus. Äitee, saanko mäkin ottaa akan, kun mulla ei oo koskaan ollu? Hankkeen pääpukarina on Sibiksen Äänenkuljettaja 3
Arvoista Koulutuskeskuksen Seinäjoen toimipiste ja takavasenta laitaa tukee kansanmusiikin osasto. Projektipäällikkönä Seinäjoen konttuurissa soi ja toimii kansanmuusikko Mika Virkkala. Euroopan Unionin, lääninhallituksen ja alueen kuntien tuella saadaan nyt maakuntaan ruohonjuuritasolle tymäkkä panos nuorta ja ammattitaitoista ohjausta ja näkemystä. Pohjanmaalla on vankka kansanmusiikkiperinne, mutta akateemisesti varusteltujen nykykansanmuusikkojen levinneisyys on Kehä kolmosen ulkopuolella ollut vielä niin heikkoa, että aivan kaikki isänmaan toivot eivät vieläkään välttämättä tiedä että teknon ja dodekafonian välistä löytyy jotakin muutakin kuin veteen piirretty viiva. Niin hyvä pöhönä, eikä kukaan nähäny, sanoo Kilipelän Köysti, kun luutientekoreissulla mettähän körmähti. Ja jos teillä tämän taloon poijat ja flikat on yhtälailla viälä jotakin ihimettelemistä tästä kansan musiikista niin tulukaa ottamahan selevää osastolle lauantaina 23.3. kun silloon on meillä Avoomien Ovien Päivät. Taikka pistäytykää KOE!-konsertis, AOV-klupilla tai Korvia Hivelevän Musiikin Klupilla (aina silloon tällöön ympäri sityä, luurakkaa veppisivuulta), ja onhan meillä Taigajuhula (pääpirskehet huhtikuus). Nottei täälä tartte yksin eikä mettäs juhulia. Kristiina Ilmonen Kansanmusiikin osaston ylipelimanni Syksyllä aloitettu arvokeskustelu herätti monessa närkästystä. Miksi pitäisi keskustella arvoista, minun arvoni ovat olleet selkeät jo 30 vuotta? Tuntui siltä, että kaikkeen muuhun saisi kajota, vaan ei arvoihin. Samaan aikaan vilkastui akatemian sisäinen musiikkitalokeskustelu, jossa peistä taitettiin myös julkisen sanan palstoilla. Keskustelu kävi moneen suuntaan. Onko oikein hävittää makasiinit uuden musiikkitalon tieltä, tarvitseeko akatemian olla keskustassa, onko uudessa talossa tarpeeksi tilaa opetukselle, onko akatemian osuus liian kallis, ovatko oikeat akatemian toiminnot sijoittumassa musiikkitaloon? Mitäpä muuta tämä on ollut kuin arvokeskustelua. Makasiinien kohdalla on puhuttu perinteestä ja kauneudesta, sijainnin kohdalla vuorovaikutuksesta, tilojen vähyyden kohdalla tehokkuudesta, kalleuden kohdalla taloudellisuudesta ja toimintojen sijainnin kohdalla oikeudenmukaisuudesta. Tätä taustaa vasten arvokeskustelu on meillä nyt ajankohtaisempaa kuin kenties koskaan akatemian historian aikana. Miten suhtaudumme opiskelijoihin, miten muihin opettajiin ja hallintohenkilökuntaan, miten muihin kuin omaan musiikin alueeseemme, miten akatemian ulkopuoliseen todellisuuteen kuten yhteiskuntaan ja muihin sidosryhmiin? Nimenomaan suhde erilaisuuteen musiikissa ja suhtautuminen yliopistomme ulkopuolisten tahojen vaatimuksiin eivät ole helppoja kysymyksiä. Ilkka Niiniluoto piti joulukuussa avoimen esitelmän yliopiston arvoista. Siinä hän luonnehti arvojen mahdollisuuksia seuraavan nelikentän avulla: sisäänpäin suljettu sisäänpäin avoin ulospäin suljettu Temppeli Keidas ulospäin avoin Tehdas Basaari Perinteinen yliopistomalli on Temppeli, jossa opiskelija oppii kaikessa rauhassa oman professorinsa kanssa. Hieman avoimempi on Keidas, jossa opiskelijalla on Temppelinsä rauhassa mahdollisuus uhrata muillekin alttareille. Tehdas on avoin työmarkkinoihin päin, mutta opiskelu tapahtuu erillisissä putkissa. Kaikkein avoin malli on Basaari, jossa virtaa vapaasti niin sisällä kuin kuin sieltä ulos ja takaisin. Meistä jokaisella on aivan varmasti akatemiasta oma mielikuvamme, joka pohjautuu kenties jo vuosikymmenien kokemukseen omalta opiskelu- ja työajaltamme. Uskoisin, että kahta täysin identtistä mielikuvaa ei meidän noin 2000 akatemialaisen mielestä löydy. Ylioppilaskunta työsti syksyn aikana oman ehdotuksensa Sibelius- Akatemian arvoiksi. Sen mukaan arvoja ovat opiskelijan vapaus ja vastuu, laadukas opetus, vahva maisterintutkinto, korkeimman asteen musiikkikoulutus Suomessa, korkeatasoisen ammattitaidon vaaliminen, musiikkikulttuurin vaaliminen, kunnioittaminen ja kehittäminen, moni- 4 Äänenkuljettaja
puolisuus, kansainvälisyys, tasa-arvo ja elinikäinen oppiminen. Toivon, että voimme tämän kevään aikana erilaisissa ryhmissä työstää näkemyksiä akatemian arvoiksi suhteessa edellä mainitsemiini näkökulmiin. Itse uskon, että musiikkiyliopistolla voi olla yhteisiä arvoja, ja olisin pettynyt, ellei näin olisi. Mutta vaikka tämä tutkimusmatka johtaisi siihen, ettei yhteisiä arvoja löytyisi tai että niitä ei löytyisi joissakin suhteissa, on tämä kala niin arvokas, että sitä kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan!. Seppo Suihko Ajankohtaista Musiikkitalosta Musiikkitalon rakentamisen mahdollistavan Töölönlahden asemakaavan käsittely on loppusuoralla. Helsingin kaupunginvaltuustoon asemakaava tulee tämän hetkisen tiedon mukaan lopullisesti päätettäväksi 27.2. Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan, niin seuraava vaihe on musiikkitalon hankesuunnitelman hyväksyminen. Valtion puolel- ta opetusministeriö vie hankesuunnitelman päätettäväksi valtioneuvoston raha-asiainvaliokuntaan. Samassa yhteydessä valtioneuvoston tulee hyväksyä myös talon rakennuttamisen mahdollistan kiinteistöyhtiön perustaminen. Yleisradion osalta hankesuunnitelman käsittelee ja päättää hallintoneuvosto. Kaupungin puolelta hankesuunnitelma menee ensin kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi ja lopullisesti kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Valmistelu on lähtenyt siitä, että hankesuunnitelma olisi käsitelty ja hyväksytty tulevan toukokuun aikana. Jos aikataulu pitää niin varsinainen talon suunnitteluprosessi päässee käyntiin syksyllä 2002. Ossi Peura Vielä musiikkitalosta ja muustakin Musiikkitalokeskustelu on ollut vilkasta. Keskustelua on käyty tilaohjelman riittävyydestä ja koko taloideologian mielekkyydestä. Jotkut ovat olleet huolissaan kaupunkiympäristöstä. Mielestäni ylentävimmät puheenvuorot ovat käsitelleet (musiikki)kulttuurimme henkistä tilaa ja tulevaisuutta ja vain varovasti itse Musiikkitaloa. Siitä kulmasta on lähestytty työpajaa ja -välinettä. Tämä onkin taiteilijakunnalle luonteva näkökulma. Kannatan Musiikkitalon rakentamista muusikkona, helsinkiläisenä ja vähän suomalaisenakin. Klassinenkin musiikki ansaitsee avoimen paikan, jossa se voi olla osana helsinkiläista arkitilaa, ilman erityisjärjestelyjä, vaivattomasti, huomaamattomasti, rupatellen ympäristönsä kanssa. Kiasma on osoittanut, että nykytaide voi olla luomassa keskustaan uutta kaupunkirakennetta. Miksei sitten musiikki? Olen ollut 90- luvulla pitkään mukana Musiikkitalon valmistelussa SibA:n hallituksessa ja Solistisen osaston edustajana Musiikkitalotyöryhmässä. Tunnen myös kaupungin päätöksentekoprosessia varsin hyvin ja minulle on muodostunut realistinen käsitys asioiden etenemisestä. Hanke nykyisessä laajuudessaan on pitkän työn tulos ja väestöennusteiden valossa tuskin uudistettavissa. Pitääkö Musiikkitalolla olla laajentumisvaraa? Tällä hetkellä P-talo on vajaakäytössä. Tilojen siirtyessä keskustaan, niiden käyttöaste nousee. Musiikkitalon tilat ovat myös suuremmat kuin nykyinen tilaohjelma. Nämä kaksi tekijää huomioiden uskoisin tilojen riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Mikä on meidän tulevaisuutemme? Suomi muutoksen kynnyksellä Tilastokeskuksen julkaisu Väestöennuste kunnittain 2001-2030 antaa selkeän kuvan Suomen tulevaisuudesta. Opintonsa aloittavien nuorten (19-24 v.), määrä vähenee. Vuodesta 2001 vuoteen 2030 vähennys on n. 10 % ja seuraamalla 1- vuotiaiden väestöennustetta voidaan päätellä trendin jatkuvan. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä tulee lisääntymään, mutta koko maan huoltosuhde tulee muuttumaan erittäin raskaaksi. Vuonna 2000 jokaista työelämän ulkopuolella olevaa elätti 2 henkilöä, vuonna 2020 elättäjiä on 1,6 henkeä ja 2030 enää 1,4 henkeä. Veroja kiristetään ja palveluja leikataan, valistuneen arvaukseni mukaan paljon. Leikkauslistan ensimmäisenä ei tule olemaan markkamääräisesti terveydenhuolto vaan nuorempaan, Äänenkuljettaja 5
pienenevään kansanosaan kohdistuvat menot: päivähoito, koulut ja yliopistot. Sibelius- Akatemia muutoksen kynnyksellä Sibelius- Akatemia tulee elämään jatkuvasti pienenevien resurssien maailmassa jo ensi vuosikymmenestä lähtien, muutama vuosi Musiikkitalon ( toivottavasti!) valmistumisen jälkeen! Pienenevät opiskelijamäärät antavat laajentumisvaraa esim. kirjastolle ja soitinvarastolle tai muulle kokonaan uudelle toiminnalle. Sen sijaan Musiikkitalo kokonaisuutena palvelee laajenevaa pääkaupunkiseutua. Nyt on se hetki, myöhemmin en usko sen paremmin kaupungin kuin valtionkaan varojen riittävän. Vaikka Akatemian sisäinen keskustelu Musiikkitalosta käydään kiusallisen myöhään, se on käytävä ja Sibelius- Akatemian johdolle on tahra, ettei sitä ole aikanaan käynnistetty. Talon johdolla ei ole syytä esiintyä alentuvasti; muusikoilla on syvällisiä ajatuksia ja ymmärrämme mainiosti monia yhteiskunnan ilmiöitä.toivottavasti tässä prosessissa on opittu päätöksenteon kannalta oleellisia asioita. Seppo Suihkon kirjoitus Äänenkuljettajassa antoikin tästä viitteitä. Minä uskon, että Musiikkitalo toteuttaa Töölönlahden kulttuuritilaa sattuman syvällä tarkoituksella. Matti Perttula pianisti Oopperakoulutus ja Kansallisoopperan Alminsali Ossi Peuran vastineessa kirjoitukseeni Äänenkuljettajassa 8.2.2002 on suoraan luettavissa, ettei hän ymmärrä Alminsalin keskeistä merkitystä Kansallisoopperalle. Ooppera ei voi omalle taiteelliselle toi- minnalleen vahinkoa tuottamatta luopua Alminsalista. Ulkopuolisille ooppera- ja balettiseurueille tai konsertoijille salia voidaan vuokrata vain kestoltaan hyvin rajoitettuina tilapäisvierailuina. Opetusministeriön yliarkkitehdin esittämä ajatus Alminsalista Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen tyyssijana on Kansallisoopperassa uusi ja tuntematon. Risto Fredriksson Yleispedagogiikan luentosarja Omistettu Petri Lehikoisen muistolle Ohjelma alkukeväästä -02 Kaikki luennot kello 16.15-19.00 Wegelius -salissa Kari Uusikylä: Luovuus ja lahjakas lapsi ma 28.1. Sirpa Lannes-Tukiainen: Suzuki -metodi soitonopetuksessa ti 5.2. Meri Louhos: Motivaatiosta ja puheviestinnästä ti 19.2. Juhani Lukkari: Muusikon rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisy ti 26.2 Erja Joukamo-Ampuja: Psyykkinen valmennus soitonopetuksessa ti 12.3. Kata Nummi: NLP -opetuksen hyöty musiikinopetuksessa ti 19.3 Tiina Soini: Konstruktivistinen oppimiskäsitys musiikinopetuksessa ti 26.3. Keijo Tahkokallio: Minäkuva ti 9.4. Marja Vuori: Ikäkehitys ja oppiminen ti 23.4. Loput luennot ilmoitetaan myöhemmin. Aiemmin ilmoitettu Petri Lehikoisen luento peruttu Lehikoisen poismenon johdosta. 6 Äänenkuljettaja
Meillä ja muualla Vanhan musiikin viikko Kuopiossa 21. - 24.2.2002 TO 21.2. 9.00-11.00 HansErik Svenssonin kamarimusiikkikurssi, Jousisto 12.00-14.00 HansErik Svenssonin kamarimusiikkikurssi, Jousisto 14.15 Musiikkituokio, kamarimusiikkia,valohalli 18.00 Konsertti, Buxtehuden kantaatteja, Tuomiokirkko PE 22.2. 10.30-14.00 HansErik Svenssonin kurssi, Tuomiokirkko 14.15 Musiikkituokio, Tuomiokirkko 20.30 Konsertti, Händelin urkukonserttoja, Jaana Ikonen & Co Tuomiokirkko LA 23.2. 9.00-11.00 Kurssi, HansErik Svensson, Jousisto 12.00-14.00 Kurssi, HansErik Svensson, Jousisto 14.15 Musiikkituokio, Valohalli 14.30 Luento, HansErik Svensson, Auditorio 18.00 Konsertti, J.S. Bach ja pojat, Pekka Vapaavuori, Markus Kuikka & Co, Kamarimusiikkisali SU 24.2. 10.00-12.00 Kurssi, HansErik Svensson, Jousisto 17.00 Luento, Erkki Tuppurainen, Tuomiokirkon toimituskappeli 18.00 Konsertti, teemana vuoden 1701 virsikirja, Erkki Tuppurainen, Olavi Hautsalo ja Sibelius-Akate mian opiskelijoita, Tuomiokirkko Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Miten saada toimintaan EU-rahoitusta? Monet tahot Sibelius-Akatemiassakin miettivät rahoituksen kiristyessä toimintansa ja hankkeittensa rahoitusta EU:n varoin. Mistä lähteä liikkeelle rahoituksen hakemisessa? Yhteys EU-tukiryhmään kannattaa. Sibelius-Akatemiassa toimii EU-tukiryhmä, jonka tarkoituksena on kannustaa osastoja ja yksiköitä hankkimaan rahoitusta EU:n eri koulutus- ym.ohjelmista. Helpoin tapa lähteä mukaan EU:n tukemiin hankkeisiin on osallistua niihin partnerina. Sibelius-Akatemiassa tätä mahdollisuutta onkin ahkerasti käytetty hyväksi monenlaisissa hankkeissa, kuten esimerkiksi intensiivikursseissa ja opetuksen kehittämisessä. Ulkopuolisen rahoituksen avulla voidaan usein toteuttaa hankkeita, jotka ilman sitä jäisivät toteuttamatta. EU-tukiryhmän kautta voi saada tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista ja EUohjelmista. EU-tukiryhmä myös koordinoi hanketoimintaa ja ylläpitää tietoa, minkälaisia hankkeita on meneillään. Tukiryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori Tuula Kotilainen. Tukiryhmän jäseniä ovat Sibelius Akatemiasta Seppo Suihko, Osmo Palonen, Satu Taskinen, Leena Brander, sihteeri ja EU rahoitukseen erikoistuneesta Mannet Partners Oy.stä Katja Keinänen. EUtukiryhmä kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa. Lisätietoja Leena Brander, kansainväliset asiat p. 4054 489, leena.brander@siba.fi Siban opiskelija, huomaa tämä! Opiskelupaikat seuraavaan alkavaan LUOVAT MUUSIKON TAIDOT - opintokokonaisuteen (6 ov) haettavina! Koulutus liittyy Sibelius-Akatemian, Suomen Kansallisoopperan, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteiseen taidekasvatusprojektiin 1997-2002. Se voidaan hyväksilukea osana vapaaehtoisia pedagogisia opintoja SibAn kaikilla osastoilla. Koulutuksen tavoitteet: - syventää muusikon valmiuksia toimia laaja-alaisesti musiikin ja taiteen kentällä yhteistyössä eri alan taiteilijoiden, pedagogien ja nuorten kanssa. - johdattaa omaan improvisointiin ja säveltämiseen - perehdyttää työpajatyösken- Äänenkuljettaja 7
telyyn, joka on luovan vuorovaikutustoiminnan perusmenetelmiä Opetuksen muodot ja sisältö: - erilaisten workshoptekniikoiden ja ryhmädynamiikan menetelmien opiskelu - improvisoinnin eri muotojen ja säveltämisen lähtökohtien harjoitus - työpajojen suunnittelu ja ohjaus, muusikon eri roolit työpajatyöskentelyssä - käytännön projektityöskentely - jatkuva itsearviointi Koulutukseen otetaan puolivuosittain mukaan 4 koulua tai harrastajayhteisöä Espoosta ja Vantaalta sekä Sibelius-Akatemian opettajia ja opiskelijoita eri osastoilta. Seuraava koulutus alkaa keväällä 2002 kahdella intensiivi-koulutusjaksolla ja jatkuu syksyllä 2002 projektityöskentelyllä Espoon javantaan kouluissa. Projektit huipentuvat yhteisesitykseen loppuvuodesta 2002 Alminsalissa. Koulutukseen kuuluu lisäksi kaksi syventävää intensiivijaksoa, jotka toteutetaan todennäköisesti alkuvuodesta 2003.. Projektiaikataulusta Kevät 2002 04.- 05.05.2002 1. peruskoulutusjakso (8 opettajaa Espoosta ja Vantaalta, 8-12 Sibiksen opiskelijaa) 18. -.19.05. 2002 2. peruskoulutusjakso Syksy 2002 Loka-marraskuu Neljän projektin työstö Espoossa ja Vantaalla (kaikille laaditaan omat aikataulut,työstökertoja 6 vk a 2 h). Opiskelijoille maksetaan matkat projektikouluille Projektien harjoitukset ja esitykset Alminsalissa loppuvuodesta, ajankohta varmentuu keväällä 2002 Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Soile Rechberger, koulutuskeskus, puh (09) 405 4571, 050-526 2016, s-posti soile.rechbersger@siba.fi, mieluiten sähköpostitse! Valmistuneita Tutkintotodistusten jaossa 22.02.2002 todistuksen saavat seuraavat henkilöt: MUSIIKIN MAISTERIT: Esittävä säveltaide: Kujanpää Lea, huilu Lund Pär, piano Orava Mika, piano Laulumusiikki: Liimatainen Leena Musiikkikasvatus: Klemetti Pauliina MUSIIKIN KANDIDAATIT: Musiikkikasvatus: Huhtinen Hannele Informaatiokeskuksen uusia projekteja Rehtori on informaatiokeskuksen ohjausryhmän ehdotuksen mukaisesti päättänyt myöntää rahoitusta seuraaviin hankkeisiin: - Sävellyksen ja musiikinteorian osasto: Yhteistyö S.A.M -studion kanssa vuosina 2002-2003 (13 500 E) - Kuopion osasto: Kirkkomusiikin historian verkko-oppimateriaali (24 400 E) - Kirjasto: Musiikin tiedonhankinnan verkko-oppimateriaali (50 000 E) - Koulutuskeskus/Avoin yliopisto: Uuden musiikin verkko-oppimateriaali (23 750 E) - Sävellyksen ja musiikinteorian osasto: Soitinpedagoginen kehittämishanke (27 246 E) - Kirkkomusiikin osasto: Virtuaalikatedraalin urkuopin jatkosuunnittelu (10 386 E) Lopuista vuoden 2002 kilpailuun osallistuneista hankkeista päätetään helmikuun aikana. Henkilöstöhallinto tiedottaa Tapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmä Suomessa perustuu tapaturmavakuutuslainsäädäntöön. Valtiokonttori korvaa valtion palveluksessa oleville sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit. Työtapaturman sattuessa siitä on viipymättä ilmoitettava tapaturma-asiamiehelle. Häneltä saatte todistuksen valtion työssä sattuneesta tapaturmasta, jolloin hoito ja lääkkeet korvataan. Mikäli työtapaturma edellyttää leikkausta, se suoritetaan kunnallisen terveydenhuollon osoittamassa sairaalassa. Työtapaturman sattuessa on kuitenkin tärkeintä hakeutua välittömästi hoitoon, joko työterveys- Mehiläiseen tai oman asuinalueen terveyskeskukseen. Opiskelijat Opiskelijoille korvataan käytännön harjoittelutyössä tapahtuneet tapaturmat ( ei esim. koulumatkoilla tapahtuvia vahinkoja). Tapaturma-asiamiehinä toimivat: Sirpa Helin, opetushenkilökunta, puh. 506, ma, ti, ke Anja Talvitie, hallintohenkilökunta ja opiskelijat, puh. 648 Lisätietoja saa Valtiokonttorin tapaturmayksiköstä puh. 772 5738. Henkilöstöpäätöksiä Mikael Kokljuschkin, ma vahtimestari 11.2. - 31.12.2002, T-talon suorat palvelut. Ulla Pohjannoro, suunnittelija, vuorotteluvapaa 11.2. - 31.12.2002, koulutuskeskus 8 Äänenkuljettaja
Liedtävlingsrepertoar 2003 Bästa kollegor/dear Colleagues/Hyvät kollegat! Var vänliga och sänd detta meddelandet vidare till studerande, piano- och sånglärare vid er skola: Repertoaren till den IV nordiska Pentti Koskimies -Lied - tävlingen i mars 2003 har publicerats vid http:// www.kpkonsa.fi Tävlingen har fått understöd från Nordiska Kulturfonden, och kostnader av utländska deltagare kan delvis täckas. Please send this message to the students, piano- and voice teachers of your school: The repertoire of the IV Nordic Pentti Koskimies Lied Competition has been published at http:// www.kpkonsa.fi The Competition has got a grant from Nordiska Kulturfonden which means the costs of part taking for eign students can be partly covered. Voisitteko ystävällisesti lähettää tämän viestin eteenpäin koulunne opiskelijoille, piano- ja laulu opettajille: IV pohjoismaisen Pentti Koskimies -Lied -kilpailun ohjelmisto on julkaistu osoitteessa http://www.k pkonsa.fi Ns. nuorten duosarjan, joka on avoin suomalaisten ammattikorkeakoulujen, konservatorioiden ja musiikkiopistojen oppilaille, jotka täyttävät kilpailuvuonna korkeintaan 25 vuotta, ohjelmiston lähetän eri viestinä. mvh/with best wishes/parhain terveisin Sampsa Konttinen ordförande/chairman/puheenjohtaja IV Nordic Pentti Koskimies Lied Competition Kaksi musiikkitoimittajaa kesätöihin Radio Ylen Ykkösen musiikkiosastolle. Etsimme ammattilaiseksi aikovaa, klassista musiikkia laajasti tuntevaa henkilöä, jolla on myös journalistista kyvykkyyttä sekä suullista ilmaisutaitoa. Tärkeimpien kielten osaaminen, jonkin soittimen hallinta ja tietotekniikan tuntemus ovat tämänkin päivän musiikkitoimittajan avuja. Tiedustelut Antti Pajamo, puh. 09-1480 4338 tai Miikka Maunula 09-1480 4356. Hakemukset (liitteeksi CV ja kopiot työtodistuksista) 22.2. menneessä osoitteella: Henkilöstöhallintokeskus, PL 93, 00024 Yleisradio. Hakemuksia ei palauteta. Courses for Opera Singers Os. Accademia italiana dell Opera Corso d Augusto, 144, 47900, Rimini, Italy. Puh. +39.0541.56487, fax +39.0541.21088, Email: info@imalatesta.com Sito web: www.academyopera.com Italian in Rimini: Tuiton 2, 3, 4,... weeks, Excursions, Beach, Discos, Art & Culture. Os. Centro Linguistico L malatesta Corso d Augusto, 144, 47900 Rimini, Italy. Puh. +39.0541.56487, fax +39.0541.21088 Email: info@imalatesta.com Sito web: www.imalatesta.com Myytävänä Kirjaston aineistotietokannan (Arsca) ja muiden kirjastotietokantojen (Helka, Linda) käytön opastusta T-talon mikroluokassa (2.krs.) keskiviikkona 20.2. klo 10 12 ja torstaina 28.2. klo 12-14. Molempiin ryhmiin mahtuu 8 henkeä, ilmoittaudu sähköpostitse mharviai@siba.fi tai kirjastoon T-talon 6. krs. Maaria Harviainen Informaatikko kolme tahtipuikkoa 1900-luvun alusta, norsunluuta, ebenholtzia ja hopeoitua metallia. Yksi tahtipuikko alkuperäisessa rasiassa (amerikkalainen), hintahaitari 168-336 euroa Dessein Oy, Aleksi 28, Kiseleffin Talo, 00170 Helsinki Puh: 637 745 tai 050-533 7499 Rauno Nuotio Äänenkuljettaja 9
Konsertteja ma 18.2. klo 18.30 Kamarimusiikkisali Teppo Koiviston piano-oppilaita ti 19.2. klo 18.30 Konserttisali Hui-Ying Liu-Tawaststjernan pianooppilaita Soiva akatemia Mikä Häkkinen?! ti 19.2. klo 19.00 Kamarimusiikkisali Aapo Häkkinen, klavikordi Hässler - Kellner C.Ph.E. Bach - Witthauer - J.E. Bach - Haydn Yhteistyössä Suomen klavikordiseuran kanssa Liput: 10/7 e ke 20.2. klo 19.00 Konserttisali Professori Matti Raekallion piano- opiskelijat: Kiril Kozlovski, Stefanos Nassos, Satu Paavola, Robert Utter ja Mirka Viitala esiintyvät. Bach - Mozart - Chopin Chopin -Godowsky - Prokofjev Gubaidulina Kirje Siviilipalvelusmieheltä Hei! Tässä kun tätä keikkavälitystä hoitelen niin välillä törmään siihen, että ihmiset soittelee takaisin kun ne mun välittämät kokoonpanot ei ole enää olemassa tai numero on muuttunut jne. Joten jos mitenkään mahdollista niin OPISKELIJAT PÄIVITTÄKÄÄ NYT PERKELE TIETON- NE, varsinkin jos kokoonpano hajoaa tai numero muuttuu. Olisin hyvin kiitollinen. -Janne Palautetta jorinoista. jukainul@siba.fi 10 Äänenkuljettaja ke 20.2. klo 19.00 Kamarimusiikkisali Mukamusa 2002 Pahimpaan nälkään kahvia, kiitos Piano & laulu Laura Sippola to 21.2. klo 18.00 Konserttisali Hamsa Juriksen piano-oppilaiden konsertti Marko Hilppo, Eva Polgár, Tuuli Takkala, Eugeni Voronin Bach - Beethoven - Haydn - Chopin - Skrjabin, Rahmaninov to 21.2. klo 19.00 Keidas -opiskelijakonsertti Temppeliaukion kirkko Merle Hillep, laulu Annaliisa Pillak, laulu Evelin Ojalo, urut to 21.2. klo 19 Kamarimusiikkisali Sibis Jazz Mikko Innanen, saksofonit, Tero Tuovinen, basso, Mika Kallio, rummut su 24.2. klo 14.00 Kansallismuseo Keidas-opiskelijakonsertti Jussi Seppänen, sello Jerry Jantunen, piano Laura Airola, viulu Risto Lauriala, piano Museon pääsymaksu su 24.2. klo 14.00 Keidas-opiskelijakonsertti Keravan taidemuseo Eveliina Sumelius-Lindblom, piano Piia Komsi, sopraano Museon pääsymaksu VIRTAA-KLUBI Ma 25.2. klo 19 Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalissa HILDEGARD, MEISTER ECKHART JA VAPAIDEN SIELUJEN PEILI Uskontojen välisiä yhteyksiä III Musiikkia Naantalin birgittalaisluostarista VOX SILENTII-yhtye Vanhoja virsiä Silja Heikkilä & Juulia Vuori Tutkija Päivi Salmesvuori Minna Pöllänen Järj. Kriittinen korkeakoulu Liput 4e BUFFET Ylioppilaskunta/The Student s Union Suhinaa kavioihin Kaikki kunnolliset ihmiset pelaavat aamutuimaan sählyä. Klo 9-10.30 tiistaisin ja torstaisin Ruskeasuon bussivarikolla. Tule mukaan ja unohda treenikoppi. Hieroja Hierontapalvelu Tuija Ojala tarjoaa hierontaa P-talolla. Hinta 1/2 tuntia 14 eeroa, 45-60 minuuttia 22 eeroa (1. käynti) ja seuraava käynti 20 eeroa. Ajanvaraukset numerosta 040-841 3002. www.siba.fi/say Hallitus SAY:n hallituksen kokouksista tietoa t-talon yo-kuntahuoneen ilmoitustaululta. Toimisto on auki/the Student s Union office is open ma/mon - to/thu 10-15 pe/fri 10-14 Toimiston p. 448 896 tai (405 4)773 Pääsihteeri Jonna Hurskainen (sayps@siba.fi) Puheenjohtaja Tiina Hokkanen p.040-733 8521 (say-pj@siba.fi). Office tel. 448 896 or (405 4)773 Tiina Hokkanen, Chairperson of Student Union, tel.040-733 8521 (say-pj@siba.fi).
Ruokalista P-talo R-talo T-talo Ma 18.2. Kanarisottoa Savukalakastiketta pastalla Provensialaiset kesäkurpitsat Mansikkakiisseli Ti 19.2. Makkarakastiketta ja perunasosetta Mausteista jogurttikalaa ja keitettyjä perunoita Pinaattikeittoa ja keitetty kananmuna Kikherne-bataattipataa Hedelmärahka Ke 20.2. Bolognaisekastiketta ja spagettia Skotlantilaista lammaskeittoa Feta-juustokastiketta ja spagettia Porkkanasosekeittoa Pähkinävaahto To 21.2. Lihakeittoa Valkosipulibroileria ja paprikariisiä Perunaraastepihvejä ja kurkkusalaattia Hirssi-kasviskeittoa Köyhät ritarit, hilloa ja kermavaahtoa Pe 22.2. Lindströmin pihvi, sipulikastiketta ja keitettyjä perunoita Paistettua kampelaa, choron-kastiketta, tilliperunoita ja parsakaalia Kiinankaali-paprikapataa La 23.2. Viherpihvit, chili-kermaviilikastiketta ja riisiä Kana-kasviskastiketta ja riisiä Ma 18.2. Suppilovahverokeitto Spagetti, jauhelihakastike Yrttipihvit, kermaviilikastike Wienin-leike Ti 19.2. Pastaa, savulohikastike Kalkkunapyörykät, vihannesriisi Gratinoidut kasvikset Juusto-ananasleike Ke 20.2. Kinkkupizza Itämainen lihapata, riisi Kasvisspagettivuoka Metsästäjänleike To 21.2. Hernekeitto, köyhät ritarit uunimakkara, muusi, tomaattikastike Täytetty pitaleipä Grillipihvi, maustevoi To 22.2. Porkkanasosekeitto Broilerikastike, currykastike, riisi Kasvispyörykät, pinaatti-perunasose Oskarinleike Ma 18.2. Porsasstroganoff, peruna (L) (AM) Kasviskiusaus (myös VL) Täytetty lohileike, perunasose, tartarkastike Ruusunmarjarahka Ti 19.2. Jauhelihakiusaus (myös VL) Juustoinen raastekeitto, leipäannos (VL) Chilillä maustettu kala-äyriäispata, riisi (L) (AM) Kerroskiisseli Ke 20.2. Kanamarengo, riisi (VL) (AM) Turkkilainen manukoisohöystö (L) Chilienchilladat Trooppinen hedelmäsalaatti To 21.2. Kainuulainen lihapata, peruna (myös L9 (AM) Juustokasvispiirakka (VL) Suomalainen makkarapaistos, perunasose (myös VL) Appelsiinirahkalla täytetty ohukainen Pe 22.2. Tonnikalalasagne (L) (AM) Kasvistacot riisipedillä (L) Oskarinleike, juustoperunat, papu Marjakiisseli, kermavaahtoa La 23.2. Jauhelihapihvi, tomaatti-sipulikastike, peruna (VL) Kasviskroketit, omenakastike, peruna (VL) Äänenkuljettaja 11
Menu P-house MON 11.2 Rainbow trout soup Chilli con carne and rice Vegetable and potato hash and fried egg Rosehip and banana fool TUE 12.2 Spaghettiand minced meat casserole Spinach and pesto sauce for pasta Sweet potato soup and bread portion Mango fromage blanc cream WED 13.2 Baltic herrings in dill sauce and potatoes Beetroot patties with horseradish sauce and potatoes Barley and vegetable soup and bread portion White chocolate mousse THU 14.2 Meat balls, tomato and onion sauce and anna potatoes Lentil and cabbage casserole and lingonberry jam Mushroom soup Waffle, jam and whipped cream FRI 15.2 Potato and sausage hash and fried egg Chicken Schnitzel with curried mayonnaise and blue cheese potatoes Baby sweet corn and salted peanut risotto SAT 16.2 Cabbage rolls with onion sauce and potatoes Vegetable patties Cardener s style and creamy carrots T-house MON 11.2. Minced meat and potato moussaka Vegetable patties, pepper sauce, potatoes Rainbow trout with pine apple, mashed potatoes TUE 11.2. SOUP BUFFET: Pea soup Vegetable and pea soup Rainbow trout soup Carrot and sweet potato soup, bread Small shrove pulla only Oven baked sausage in tomato sauce Vegetables in sour cream WED 13.2. Fried saithe,spinach sauce, potatoes Vegetable-pasta casserole Meat stew, rice THU 14.2. Gratinated chicken casserole, rice Vegetable risotto Roast beef, cream potatoes, red wine sauce, broccoli FRI 15.2. Hunter s meat loaf, potatoes Gabbage tart Chicken kiev, garlic potatoes, black currant jam SAT 16.2. Cod in spinach sauce, potatoes Creamy carrot and potato casserole 12 Äänenkuljettaja