Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus
Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä kaupunkialueilla Tukea voi saada esimerkiksi asukaslähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittämiseen osallisuuden lisäämisessä Kansalaisjärjestöt voivat olla mukana myös muussa ohjelman mukaisessa kehittämisessä 2
Järjestöt ja ESR Järjestöt voivat toimia hakijoina eli tuen saajina kaikissa Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjoissa Järjestöjen toteuttamien hankkeiden määrä on eräs mitattavista indikaattoreista erityisesti toimintalinjalla 5 (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) Järjestöt jaetaan kolmeen ryhmään: Kansalaisjärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja muut järjestöt Määritelty EURA2014 -järjestelmässä 3
Järjestöt ja ESR 1. Kansalaisjärjestöt - määritelmä Kansalaisjärjestö on paikallisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla toimiva, kansalaisia yhteen kokoava, hallituksista riippumaton järjestö. Kansalaisjärjestöt ovat useimmiten voittoa tavoittelemattomia, yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä, jotka pyrkivät edistämään yhteisiä tavoitteita ja arvoja. Niiden päämäärät voivat olla esimerkiksi poliittisia tai sosiaalisia. 4
Järjestöt ja ESR 2. Työmarkkinajärjestöt -määritelmä Työmarkkinajärjestö on työnantaja- tai työntekijäjärjestö. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja tekevät eri alojen työehtosopimukset. Työmarkkinajärjestöjä ovat esim. EK, SAK, STTK, AKAVA ja niiden jäsenliitot. 5
Järjestöt ja ESR 3. Muut järjestöt ja yhdistykset - määritelmä Muu järjestö tai yhdistys on sellainen, jonka hallituksessa valtiovallalla on määräysvalta tai josta on erikseen säädetty lailla. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys, Suomen Punainen Risti, ylioppilaskunnat sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. 6
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Alueella voidaan varata maakunnan yhteistyöasiakirjaan erityinen rahoitus kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen. Kehittäminen perustuu yhteiseen strategiaan. Rahoittaja avaa haun, jossa on yhtenä painotuksena kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen. Rahoitus myönnetään varattujen varojen mukaisesti rahoituskelpoisille kansalaisjärjestöjen hankkeille. 7
ESR-hankkeiden rahoitus 1/2 Rahoittava viranomainen avaa haun ja määrittelee haun painotukset - maakunnan yhteistyöryhmä ottaa kantaa Hakija jättää hakemuksen EURA2014-järjestelmään Hakemus arvioidaan rakennerahasto-ohjelman valintakriteereiden mukaan Hankkeen mahdolliset muut toteuttajat ja niiden rooli hankkeessa on määriteltävä hakemuksessa Uusia tuensiirronsaajia voi lisätä vain muutoshakemuksella 8
ESR-hankkeiden rahoitus 2/2 Hakemuksessa neljän T:n periaate: tarve, tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset loogisesti toisiinsa liittyen Hankkeessa tulee olla selkeät, ohjelman mukaiset ja mitattavat tavoitteet Mahdolliset osatoteuttajat tai tuensiirron saajat tulee kuvata hakemuksessa Toimenpiteet on kuvattava konkreettisesti, mitä tehdään Kustannusarvio on perusteltava, jokaisen toteuttajan osalta 9
ESR-hankkeiden rahoitus Rahoituksessa otettava huomioon: Hankkeet, joiden julkinen rahoitus on alle 50 000 euroa, voidaan rahoittaa vain kertakorvaushankkeina tai 40 % flat rate-hankkeina. Suuremmat pääsääntöisesti 17 % flat rate hankkeina Flat rate= prosenttiperusteinen korvaus hallintokuluista 10
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Esimerkkinä Kymenlaakso varattu korvamerkitty rahoitus maakunnan yhteistyöasiakirjassa Paikalliset Leader-ryhmät Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Kehittämisyhdistys Sepra ry ovat omilla kaupunkialueillaan laatineet yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa kehittämisstrategian maakunnan liiton tuella. Järjestöt hakivat kehittämishankkeille rahoitusta helmikuun 2015 haussa. Hankkeet on hyväksytty rahoitettaviksi. Tavoitteet toimintalinjan 5 mukaisia. 11
Hyväksyttyjen hankkeiden sisältöjä 1/2 Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden vahvistaminen Kohderyhmänä erityisesti henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on heikko tai jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa, erityisesti nuoret Kohderyhmä: ne ihmiset, jotka hyötyvät hankkeesta ja joiden kokema muutos voidaan mitata Kohderyhmästä kerättävä henkilöitä koskevaa tietoa 12
Hyväksyttyjen hankkeiden sisältöjä 2/2 Toimenpiteinä mm. Kaupunginosayhdistysten ja alueella toimivien muiden yhdistysten toiminnan aktivoiminen mm. toimijoita kouluttamalla ja verkottamalla ja vapaaehtoisvaihdon avulla Erilaisten tapahtumien ideoinnin tukeminen Yhteyksien luominen toimijoiden ja kaupungin välille Tiedottamisen tukeminen 13
Järjestöjen hankkeita Järjestöjen omien vahvuuksien mukaisia hankkeita esimerkkinä Martat ja nuorten tukeminen elämänhallinnassa kurssien ja ohjauksen avulla Mielenterveysjärjestöjen hankkeet syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi erilaisten voimaannuttavien toimien avulla Työttömien yhdistysten hankkeet työkyvyn ylläpitämiseen Tärkeää saada hankkeisiin kohderyhmäksi ohjelman mukaisia kohderyhmiä kuten yli 54-vuotiaita ja alle 25- vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jääneitä alle 30-vuotiaita 14
Kansalaisjärjestöt mukaan ESR-toimintaan Mahdollisuuksia ja tarvetta on paljon Leader-ryhmät kokeneina hanketoimijoina ovat tärkeässä asemassa muiden kansalaisjärjestöjen mukaan saamisessa ja tukemisessa sekä verkostojen kokoajina Hankkeen toteuttaminen on viime kädessä yhteisen hyvän rakentamista yhdessä Yhteisöllisyys pitää yhteiskunnat koossa 15
Tiedon lähteitä www.rakennerahastot.fi Alueiden ESR-rahoittajat: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - yhteystiedot www.rakennerahastot.fi 16