OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.8.2016 MURTO 1 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 232300 Suunnittelualue sijaitsee Kivistön rakenteilla olevan keskustan koillispuolella. Alue sisältää idässä Riipiläntien ja rajautuu pohjoisessa Murtopakankujan pohjoispuolisiin omakotitontteihin. Lännessä ja etelässä aluetta rajaa Kenraalinpuiston länsipuolella oleva pientaloalue. Kehäradan Lapinkylän seisakevaraus sijaitsee 0,7 km etäisyydellä alueen eteläpuolella ja Kivistön asemalle on matkaa n. 1,3 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 ha. Alueen tarkka rajaus määritellään suunnittelun kuluessa. Suunnittelualue sijaitsee Kivistön keskustan ja Kanniston pientaloalueen välissä. Kuvassa valkoisella on esitetty Kivistön keskustan jo toteutuneita ja suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia. Kuvassa mustalla on merkitty Kehäradan linjaus. Suunnittelualueen viitteellinen rajaus on esitetty keltaisella.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 2 MITÄ ALUEELLE SUUNNITELLAAN? Kaavatyön ensisijaisena tavoitteena on tehostaa maankäyttöä Kehäradan läheisyydessä ja Lapinkylän asemavarauksen vaikutusalueella ja luoda edellytykset laadukkaan ja viihtyisän asuinympäristön muodostumiselle sekä tarjota mahdollisuuksia innovatiivisille asuntorakentamisen ratkaisuille unohtamatta toimivia ja turvallisia liikenneyhteyksiä. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen ja tehokas asuntorakentaminen etenkin suunnittelualueen itäosalla, Lapinkylän seisakevarauksen läheisyydessä, ja luoda näin osaltaan edellytyksiä seisakkeen käyttöönottoon. Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (Kv 19.6.2006) perustuen. Kaupunkirakenteellisesti suunnittelualue on vahvasti joukkoliikenteeseen ja etenkin raideliikenteeseen tukeutuvaa. Tästä johtuen suunnittelun yhtenä keskeisenä teemana ovat mm. sujuvat kevyenliikenteen yhteydet joukkoliikennereittien varteen. Sinikvartsin kadun varressa varaudutaan bussiliikenteeseen Osayleiskaavaa tarkemmin alueen maankäyttöä on tutkittu Murron yleissuunnitelmatyön yhteydessä. Yleissuunnitelma on laadittu alueen asemakaavoituksen pohjaksi ja siinä määritelty tarkemmin alueen asemakaavoitukseen liittyviä tavoitteita. Kerrostalovaltainen tehokkaampi asuntorakentaminen on yleissuunnitelmassa osoitettu alueen itäosalle. Suunnittelualueen läntiset osat on osoitettu pientalorakentamiseen. Tavoitteena on sovittaa suunnitelmat luontevaksi osaksi ympäröivän alueen maisema- ja kaupunkirakennetta. Em. yleissuunnitelma on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 22.8.2016. Valtuusto hyväksyy yleissuunnitelman asemakaavoituksen valmisteluaineistona. Kaavatyö on Vantaan kaupunkisuunnittelun vuoden 2016 työohjelmassa joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä. Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Kaava-alueella on yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistöjä ja kaavan toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimuksia. Aloite asemakaavalle on tullut maanomistajilta. LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti kumpuilevaa. Maaston korkeimmat kohdat ovat alueen keskellä olevan entisen soranottokuopan reunoilla, joista maasto laskee itään ja länteen. Idässä maasto nousee jälleen Riipiläntietä vasten. Maanpinnan korot vaihtelevat +40 metristä +46 metriin merenpinnan yläpuolella. Alueen rakennuskannan muodostaa seitsemän I-II kerroksista omakotitaloa piharakennuksineen. Vanhin rakennuksista on valmistunut 1870 ja uusin 2010. Rakennukset sijoittuvat alueen pohjois- ja itäosaan Murtopakankujan ja Riipiläntien varteen. Asukkaita alueella on yhteensä 19. Rakennuskantaan ei kohdistu suojelutarpeita. Kaava-alueelta ei tunneta myöskään muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maaperä on vaihtelevaa. Alueen itä- ja länsireunat ovat pääosin savi- ja silttialuetta. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisesti koko alueen halkaiseva hiekka-alue. Rakennukset suositellaan perustettavaksi koko alueella paaluttamalla. Alueen keski- ja länsiosissa myös maanvarainen perustaminen saattaa olla mahdollista, mutta tämä edellyttää tarkempaa rakennuspaikkakohtaista pohjatutkimusta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 3 Lukuun ottamatta asuinrakennuksia pihapiireineen ja Kenraalin puistoa, alue on kuusivaltaista sekametsää. Metsää on harvennettu niin, että se on nyt paikoin täysin avointa tai lehtipuuvaltaista vesaikkoa. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuvan Kivistön uuden keskustan useat rakennushankkeet ovat muuttaneet alueen laajempaa metsäistä maisemakuvaa voimakkaasti. Edellä mainitut asemakaavatyölle asetetut tavoitteet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan (YM 8.11.2006) mukaisia. Marja-Vantaan osayleiskaava Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) suunnittelualue on osoitettu matalaksi ja tiiviiksi asuntoalueeksi (A2) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamääräyksen mukaan A2 alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Lisäksi alueelle voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Yleiskaavan VL-alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti ja liitooravan pesintäalue. Suunnittelualue sijaitsee osittain osayleiskaavassa (m3) merkityllä lentomeluvyöhykkeellä 3(LDEN 55-60 db). Yleiskaavan mukainen lentomelutaso ei rajoita alueen asuntorakentamista. Muulla alueella ei ole lentomelua koskevia merkintöjä. Helsinki- Vantaan lentoaseman ympäristölupaan liittyvien uusimpien lentomeluennusteiden (Finavia, vuodelle 2025) mukaisissa meluolosuhteissa suunnittelualue on edelleen mahdollista ottaa asuinkäyttöön. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu liito-oravien pesintäalue. Osayleiskaavamerkinnän mukaan alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Vuonna 2016 on käynnistetty uusi selvitys liitooravien elinpiireistä koko Länsi-Vantaan alueella. Uuden selvitystyön yhteydessä on todettu, että suunnittelualueelle sijoittuva liito-oravien pesintäalue on lajin elinpiirialuetta. Ts. liito-oravia asuu alueella vakituisesti. Selvitystyö valmistuu syksyllä 2016.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 4 Murron yleissuunnitelma, kaupunkisuunnittelulautakunta 22.8.2016. Suunnittelualueen asemakaavoituksen pohjaksi ja valmisteluaineistoksi on vuosien 2015 ja 2016 aikana laadittu Murron yleissuunnitelma nro 021500 jonka suunnittelu käynnistettiin jo vuonna 2009. Yleissuunnitelma on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 22.8.2016. Valtuuston hyväksymiskäsittelyn jälkeen yleissuunnitelman on tarkoitus olla asemakaavatyön valmisteluaineistoa jonka pohjalta alueen tulevia asemakaavoja laaditaan. Yleissuunnitelma on luonteeltaan epävirallinen maankäytön suunnitelma, eikä sen perusteella saa rakentaa. Yleissuunnitelmassa alue on osoitettu asuinrakennusten (A), asuinkerrostalojen (AK) ja erillispientalojen (AO) korttelialueiksi. Lisäksi alueita on osoitettu viheralueeksi (VL) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Yleissuunnitelmatyössä on tutkittu alueen maisema-rakennetta, kunnallistekniikan, asuinkortteleiden ja virkistysalueiden sijaintia ja mitoitusta sekä pysäköintiratkaisujen periaatteita. Nyt asemakaavoitettava alue kattaa koko yleissuunnitelmaa koskevan alueen sekä yleissuunnitelma-alueen länsipuolelle sijoittuvat Kenraalin puistoon kuuluvat vielä asemakaavoittamattomat alueet.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 5 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava Murtopakankujan ja Kenraalinpolun katualueiden osalta asemakaavat Kivistö 2, 230200 ja Kivistö, Lapinkylä, 001981. Lisäksi alueen länsiosassa on pala Kivistö 2:n asemakaavassa osoitettua virkistysaluetta. Lounaassa suunnittelualue rajautuu Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavaan (kaava 231000). Pohjoisessa Murtopakankujan pohjoispuolella alue rajautuu Lapinkylä 001766 ja Lapinkylä 001770 nimisiin asemakaava-alueisiin. MITEN KAAVAN VAIKUTUKSIA SELVITETÄÄN JA ARVIOIDAAN? Vaikutusten arviointia tehdään kaavatyön yhteydessä ja se vaikuttaa kaavaratkaisun sisältöön. Suunnittelualueen rakentamisen vaikutuksia arvioidaan erityisesti suhteessa maisemaan, muodostuvaan kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja palveluverkkoon. Lisäksi arvioita tehdään mm. suhteesta: ihmisen elinoloihin ja ympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (mm. liito-oravien elinpiiriin) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikennemeluun Asemakaavan selostuksessa esitetään johtopäätökset ja tiivistelmät selvityksistä ja arvioidaan keskeisiä vaikutuksia.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 6 KUINKA OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS JÄRJESTETÄÄN? Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavamuutoksen hakijat Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, Asukas- ym. yhdistykset Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Kaupungin omat asiantuntijat Osallisia ovat myös ne viranomaistahot ja yhteisöt joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pelastuslaitos Vantaan kaupunginmuseo tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, energiayhtiöt: Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Elisa Networks Oyj Uudenmaan liitto, HSY, HSL, TUKES, Osallistuminen järjestetään suunnittelun eri vaiheissa mm. suunnittelukokouksissa, yleisötilaisuuksissa maastokatselmuksissa, viranomaisneuvottelussa sekä asettamalla suunnitelma nähtäville ja lausunnoille.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 7 KAAVAN ETENEMINEN, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISTAVAT VIREILLETULO Kaavatyö on hyväksytty työohjelmaan 2016. Se julkaistaan myös kaavoituskatsauksessa joka jaetaan jokaiseen vantaalaiseen kotiin. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotetaan Vantaan Sanomissa tai asukaslehdessä sekä kaupungin verkkosivuilla. Osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai sähköpostilla. Mielipiteet Jos teillä on huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sisällöstä, voitte ilmoittaa mielipiteenne kirjeessä mainitulla tavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. VALMISTELU Kaavatyön valmisteluun osallistuvat, kaupungin omat suunnittelijat ja asiantuntijat sekä sopimusvalmistelijat. Kaavatyö käynnistetään aloituskokouksella. Kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja aloituskokouksessa määritellään osallistujat. Asemakaavan laatija, asemakaavasuunnittelija Veli-Pekka Ristimäki on parhaiten tavoitettavissa puhelimitse ma-pe klo 8.30-15.30. Kaavatyöhön liittyen pidetään asukastilaisuus Kanniston monitoimitila Kannussa 25.8. 2016. Suunnittelija on tavattavissa myös erikseen sovittaessa. KAAVAEHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja päättää kaavan asettamisesta nähtäville. Nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa syksyn 2016 aikana. Muistutukset ja lausunnot Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Lausunnot pyydetään 2 kuukauden kuluessa. Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan vastineet. HYVÄKSYMINEN JA VOIMAANTULO Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Murto 1 nro 232300, 25.8.2016 sivu 8 LISÄTIETOJA Kaava-asiakirjat ovat luettavissa internetissä www.vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat. Internetin kautta voit seurata myös päätöksentekoa, nähtävillä olevia kaavoja ja yleisötilaisuuksia sekä saada tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä. Aineistoon voit tutustua myös maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28, puh. 8392 2242, ma - to 8.15-16.00 ja pe 8.15-15.00) ja Vantaa-infoissa (Myyrmäki, Korso). Asiaa hoitaa asemakaavasuunnittelija Veli-Pekka Ristimäki Kivistön asemakaavayksikkö puhelin 09 8392 2395 sähköposti etunimi.sukunimi@vantaa.fi Suunnittelusta vastaa kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Kivistön asemakaavayksikkö puhelin 09 8392 2247, 040 847 0944 sähköposti:lea.varpanen(at)vantaa.fi Hankkeen vaiheet ja aineisto Kaupungin verkkosivusto www.vantaa.fi > asuminen ja ympäristö > kaavoitus ja maankaytto > asemakaavoitus > Kivistön kaavat Vantaan kartat, kaavat ja ilmakuvat www.kartta.vantaa.fi Maankäytön kaavoituksen asiakaspalvelu Kielotie 28, Tikkurila puhelin 09 839 22242 avoinna ma-to 8.15-16, pe klo 8.15-15. Vantaa-infot Tikkurila, Korso, Myyrmäki