Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Samankaltaiset tiedostot
Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Fortumin sivutuotteet

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Metsäteollisuuden sivuvirrat

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiantuotannon tuhkien jalostaminen maarakennuskäyttöön

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

Hiilidioksidin hyötykäyttö betonin valmistuksessa

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

MARA-asetuksen soveltamisohje

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

UUMA2. Metsä Group Olli Lehtovaara

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuhkien hyötykäyttö Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Esimerkkejä kierrätysmateriaalien käytöstä maisemoinnissa. CircVol-hanke, OAMK, Sandra van der Veen, MEng

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma

Teollinen hyötykäyttö

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Betoniasemien ja betonituotetehtaiden rekisteröintimenettely

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä Päivitetty TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Maarakennusasetus, PIMAasetus

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

HÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

Transkriptio:

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT

2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa KL-Tuhka Hanke toteutetaan VTT:n vetämänä 1.6.2009 31.5.2011 Kokonaisbudjetti 360 000 Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto myönsi hankkeelle EAKRrahoituksen ja kansallisen OPM:n hallinnonalan vastinrahoituksen Hankkeen muut rahoittajat: Jyväskylän Energia Oy, Vapo Oy, HB Betoniteollisuus Oy, Andament Oy, FA Forest Oy, Ultranat Oy ja VTT Yhteistyötahot: Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat sekä liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueet

3 Lähtökohta KL-Tuhka hankkeelle Turvetta ja puuta polttavalla Keljonlahden voimalaitoksella tulee syntymään lento- ja pohjatuhkaa jopa 50 000 t/a Tuhkan hyötykäyttö on tunnettua mutta kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa Tuhkien hyötykäyttöä koskeva lainsäädäntö on uudistunut viime vuosina (mm. VNa 591/2006 ja MMMa 12/07) Tuhkat eivät aina täytä asetusten vaatimuksia sellaisenaan, mutta jalostusmenetelmät ovat kehittyneet ja alkavat olla taloudellisesti kannattavia Ympäristökelpoisuuden lisäksi tuhkien tulee olla teknisesti soveltuvia hyötykäyttökohteeseen Luonnonmateriaalit ovat kallistuneet tai niistä alkaa olla pulaa

4 KL-Tuhka hankkeen tavoitteet Päätavoite on saada Keljonlahden voimalaitoksen tuhkat hyötykäyttöön kaatopaikkasijoituksen sijaan Osatavoitteet: Parantaa tuhkan laatua jalostamalla hyötykäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi Tutkia päähyötykäyttövaihtoehtoina käyttöä betonin valmistuksessa, maarakennuksessa ja lannoitevalmisteena Etsiä jalostuksen avulla uusia mahdollisuuksia tuhkan käyttöön tai jopa uusien tuotteiden valmistamiseen tuhkasta Luoda hyötykäyttöketjuja ja tutkia niiden taloudellisuutta

5 Toimenpiteet 1. Lähtötilanteen kartoitus 2. Tuhkan hyötykäyttöä edistävien jalostusmenetelmien selvittäminen laboratorio/pilot mittakaavassa 3. Käsittelykonseptin laadinta 4. Lainsäädännön vaatimusten ja rajoitusten selvittäminen 5. Hyötykäyttöketjujen teknis-taloudellinen tarkastelu Soveltuu sellaisenaan Betonin valmistus Maarakennus Lannoitevalmiste Lentotuhka Käsittely Tuhkajae 1 1 Tuhkajae 2 Tuhkajae 1 Käsittely 2 Tuhkajae 2 Voimalaitos ESP Puupolttoaineet Turve Muut Varastointi

6 Hyötykäyttömahdollisuuksien selvittäminen Paljon muutoksia lainsäädännössä muutosten vaikutusten arviointi tuhkien hyötykäytön näkökulmasta on noussut tärkeäksi osaksi hanketta mm. jätelainsäädännön kokonaisuudistus, jäteverolaki, REACH Kaikilla tuhkien käyttökohteilla on omat vaatimuksensa tuhkien analysointi eri näkökulmista on ollut haasteellista Tekniset vaatimukset tärkeä asia! Erilaisia analyysimenetelmiä samoille asioille Hyötykäyttö edellyttää tuhkan laadun ja laatuvaihtelun tuntemista Hankkeessa on testattu kannettavan XRFanalysaattorin soveltuvuutta lentotuhkan kokonaispitoisuuksien määritykseen

7 Turve-puulentotuhkien hyötykäyttömahdollisuuksista Käyttö lannoitevalmisteena (metsätuhka) Arseenipitoisuus ylittää usein lannoiteasetuksen raja-arvon polttoainesuhteet vaikuttavat pitoisuuteen Käyttö maarakentamisessa VNa 591/2006 mukaisesti ilmoitusmenettelyllä Arseenipitoisuus usein lähellä raja-arvoa Eräiden aineiden liukoisuudet tuoreesta tuhkasta saattavat ylittää raja-arvot varastointi yleensä parantaa liukoisuusominaisuuksia Käyttö ympäristöluvalla mahdollista Käyttö betoninvalmistuksessa Turve-puutuhkien käyttö on mahdollista vain osassa tuotteita Seostuhkien laatuvaihtelu nähdään usein ongelmaksi

8 Keljonlahdessa muodostuvien tuhkien ominaisuuksista Tutkitut pohja- ja lentotuhkanäytteet ovat hyvin tyypillisiä turvetta- ja puuta polttavalle voimalaitokselle Kattilatyyppin (CFB) vaikutuksesta lentotuhka on hyvin hienojakoista ja sisältää hyvin vähän palamiskelpoista ainetta. Rikinsidontaan käytettävän kalkin vaikutus näkyy lentotuhkan kalsium- ja rikkipitoisuuksissa Haitallisten aineiden pitoisuudet melko alhaisia, arseenipitoisuus saattaa rajoittaa lentotuhkan hyötykäyttöä Kuva: Elina Laiho-Logren, Jyväskylän Energia

9 Turve-puutuhkien hyötykäyttömahdollisuuksien parantaminen KL-Tuhka hankkeessa Tutkimuksia turve-puulentotuhkien jalostamiseksi suoritetaan parhaillaan Tuhkien ja niistä jalostettujen tuotteiden teknisen soveltuvuuden kokeet ovat menossa eri hyötykäyttövaihtoehtojen näkökulmista Laadun ja laatuvaihtelun tunteminen on edellytys kaikelle hyötykäytölle Kerätään tietoa tuhkan laatuvaihtelusta ottaen huomioon polttoaineet ja niiden suhteet, kattilakuormitus yms tuhkan laatuun mahdollisesti vaikuttavat asiat Tiedonvälitys mahdolliset tuhkan hyötykäyttäjät saavat tiedon syntyvistä tuhkista ja voivat arvioida niiden käyttömahdollisuuksia omassa toiminnassaan

10 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa