Betonimurske Enerkon Ympäristöpalvelut Oy valmistaa uusiokäyttöön soveltuvaa betonimursketta. Betonimurskeella tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen ja betoniteollisuuden betonijätteistä, murskaamalla enintään 150 millimetrin kappalekokoon. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. SFS- 5884 mukaisen betonimurskeen koko on 0 45 mm ja tiiltä 0 10 p - %. Tämä ero on huomioitava valmistuksessa. Betonimurskeen tulee lisäksi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset (SFS 5884, VNa 403/2009, VNa 591/2006). Betonimurskeen jalostus maarakennuskäyttöön (SFS 5884) Tavoitteet: Vaatimukset: Tavoitteena on jalostaa betonijätteestä jätelain ja kestävä kehityksen tavoitteiden mukaista, ympäristölle ja ihmisen terveydelle turvallista uusiotuotetta (betonimurske) maarakennuskäyttöön standardin SFS 5884 (Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä) mukaisesti. Standardi määrittelee, miten betoniteollisuudessa tai rakennusten lajiteltavassa purussa syntyvä betonijäte jalostetaan maarakentamisen asettamat tekniset ja ympäristövaatimukset täyttäväksi betonimurskeeksi. Jalostusprosessin päävaiheet ovat 1. betonijätteen talteenotto 2. kuljetukset 3. jätteen vastaanotto 4. välivarastointi 5. betonimurskeen valmistus 6. murskeen välivarastointi ja 7. toimitus käyttäjälle. Jalostajan laadunhallintajärjestelmä kattaa toimintavaiheet jätteen vastaanotosta toimitukseen käyttäjille. Jalostajan on osoitettava järjestelmä varmistamaan, valvomaan ja todentamaan, että valmistettava betonimurske täyttää standardissa SFS 5884 betonimurskeen tuotannolle asetetut vaatimukset sekä laatuluokalle asetetut raja-arvot. Jalostajan on määriteltävä henkilö, joka vastaa siitä, että toiminta on tämän standardin mukaista. Tehtäviin on määriteltävä vastuuhenkilöt ja varmistettava, että henkilöstö perehdytetään riittävästi vastuualueelleen. Laadunhallintajärjestelmän toimivuus ja soveltuvuus on arvioitava säännöllisin väliajoin.
Betonimurskeen laatuluokitus: Betonimurskeen laatuluokka määräytyy Standardin SFS 5884 liitteessä A esitettävien laatuluokituksen mukaisesti kolmeen luokkaan: betonimurske I (BeM I), betonimurske II (BeM II) ja betonimurske III (BeM III). Jalostajan on laadittava tuotteelle tuoteseloste, joka toimitetaan betonimurskeen tilaajille. Jalostajan on myös varmistettava, että materiaalille soveltuvat suunnittelu ja rakentamisohjeet ovat tarvittaessa käyttäjän saatavissa. Tuoteselosteessa esitetään uusiotuotteen käyttötarkoitus, laatuluokka, tekniset ja ympäristöominaisuudet, jalostaja ja alkuperä. Betonijätteen vastaanotto ja varastointi: Jalostajan on määriteltävä vastaanottoehdoilla tai betonijätteen toimittajan kanssa tehtävällä sopimuksella vastaanotettavalle betonijätteelle asetetut vaatimukset, jotta siitä voidaan tuottaa määritellyn laatuluokan vaatimukset täyttävää betonimurskaa. Jalostajan on: 1. laadittava ohjeet raaka-aineen vastaanottotarkastuksesta 2. määritettävä vastuuhenkilöt 3. huolehdittava näiden koulutuksesta. Vastaanottokirjanpitoon on kirjattava kuorman: 1. vastaanottoaika 2. syntypaikka 3. tuottaja 4. paino 5. laatu 6. vastaanottohyväksyntä. Hylätyistä kuormista on kirjattava: 1. päivämäärä 2. jätteen syntypaikka 3. tuottaja 4. hylkäysperuste 5. arvio määrästä. Betonin vastaanottotarkastuslomake
Betonijätteen tuottajan ja betonimurskeen jalostajan on varmistettava, että: 1. raaka-aineet eivät kuljetuksen ja varastoinnin aikana pääse sekoittumaan keskenään 2. raaka-aineisiin ei pääse epäpuhtauksia kuljetusten ja varastoinnin aikana 3. raaka-aineista ei kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jos raaka-aineen epäillään sisältävän haitta-aineita (Standardi SFS 5884, liite G), on tuottajan osoitettava raaka-aineen haitattomuus. Vastaanottotarkastuksessa materiaalin puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Jalostajan on tarkastusohjeessa määriteltävä sallittujen epäpuhtauksien määrät kussakin materiaaliluokassa, määriteltävä haitallisia aineita sisältävät materiaalit, joita jätteessä ei saa olla (Standardi SFS 5884, liite G) sekä annettava ohjeet epäpuhtauksien tunnistamisesta ja niiden määrän arvioimisesta. Materiaalin laatua on seurattava aistinvaraisesti myös käsittelyvaiheessa ja havaitut epäpuhtaudet poistettava. Betonimurskeen valmistus: Jalostajan on laadittava selkeät ohjeet käytettävien laitteiden käytöstä, mahdollisista seossuhteista ja muista jalostusprosessin aikaisista toiminnoista. Tuotteen laatua on seurattava ottamalla säännöllisin väliajoin näytteitä tuotteen teknisen laadun ja ympäristökelpoisuuden määrittämiseksi. Näytteet otetaan standardin SFS-EN 932-1 mukaisesti. Täydentäviä ohjeita on standardin SFS 5884 liitteessä B. Jalostajan on huolehdittava, että mittaus- ja testausvälineitä käytetään oikein, että ne kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti ja että pidetään laitekohtaista kalibrointipäiväkirjaa. Tuotteesta on tehtävä seuraavat määritykset standardin SFS 5884 mukaisesti: 1. rakeisuus (SFS-EN 933-1) 2. routivuus (SFS 5884, liite C) 3. maksimikuivatilavuuspaino ja optimivesipitoisuus (pren 13286-2, tai IC-tester) 4. puristuslujuus (SFS 4474) 5. puhtaus (NEN 5942) 6. ympäristökelpoisuus (SFS 5884, liite B)
Betonimurskeen toimitus ja käyttöönotto: Betonimurske on varastoitava ja kuljetettava ympäristö- ja työturvallisuusmääräysten mukaisesti ja varmistettava, että laatuominaisuudet pysyvät laatuluokan vaatimusten mukaisina. Jalostaja vastaa, että betonimurske on tuoteselosteen mukaista. Jalostajan on varmistettava, että materiaalille soveltuvat suunnittelu- ja rakentamisohjeet ovat tarvittaessa käyttäjän saatavissa. Seuranta ja raportointi: Jalostajan on pidettävä kirjaa seuraavista tiedoista: 1. raaka-aineena käytettävän betonijätteen syntypaikka, tuottaja, toimitusaika sekä vastaanotetun betonijätteen määrä ja laatu 2. hylättyjen betonijätteiden syntypaikka, tuottaja, toimitusaika ja hylkäysperuste 3. poistettujen epäpuhtauksien määrä, käsittelytapa ja toimituskohde 4. tuotteen laadunvalvontapöytäkirja (näytteenotto ja tutkimukset) 5. tuotetun betonimurskeen määrät, laatu ja toimituskohteet 6. havaitut laatupoikkeamat 7. poikkeamien johdosta tehdyt toimenpiteet Dokumentteja on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Poikkeamien käsittely: Jalostajan on määriteltävä korjaavat toimet, joihin ryhdytään laatupoikkeamien sattuessa sekä laadittava ohjeet asiakasvalitusten käsittelystä. Laatupoikkeamien tasosta riippuen tuotteen käyttömahdollisuuksia voidaan arvioida standardin SFS 5884 kohdan 4.7 mukaisesti. Betonijätteen epäpuhtaudet: Betonin seassa olevat materiaalit, kuten tiili, puu, muovi, kumi, metallit ja eristevillat lasketaan epäpuhtauksiksi. Niiden määrä tulee ilmoittaa tuoteselosteessa, sekä määrittelevät betonimurskeen luokan. Betonijätteen jalostusketjun laadunhallinta: Laadunhallintajärjestelmässä pitää todentaa SFS 5884 mukaan betonijalostusketju ja sen aikainen laadunhallinta. Betonin hallintakaari yrityksen hallussa tulee kuvata. Betonijätteen katsotaan olen Enerkonin hallussa, kun se otetaan vastaan (tai otetaan Enerkonin toimesta talteen). Hallintaoikeus päättyy Enerkonin osalta kun jalostettu tuote on toimitettu asiakkaalle.
Betonijätteen talteenotto: Betonijätteen talteenotolla tarkoitetaan työ- tai purkutyömaalla tapahtuvaa jätteen syntypaikka lajittelua. Betonijäte siirtyy Enerkonin hallintaan, kun Enerkon tai sen alihankkia suorittaa purkutoimenpiteitä ja/tai kun betonijäte on siirretty (hylätty) Enerkonin omistamalle tai vuokraamalle kuormalavalle. Hallinnassa olevista jätteistä täytyy pitää kirjaa ja ne tulee ohjata asianmukaiseen käsittelyyn. Betonijätteen kuljetus: Hallintaan otetun betonijätteen saa kuljettaa vain Enerkon tai sen alihankkija, jolla on asianmukaiset luvat sekä kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kuljetuksissa noudatetaan määräyksiä ja asetuksia, eikä niistä poiketa. Betonijätteen vastaanotto: Betonijätteen vastaanottoehdoissa luokitellaan vastaanotettava betonijäte kahteen luokkaan: 1. puhdas betonijäte, palakoko < 150 mm (ei saa sisältää mitään epäpuhtauksia) 2. terästä sisältävä betoni, palakoko > 150 mm Kuorman vastaanoton yhteydessä määritellään betonijätteen luokka ja tehdään vastaanottotarkastus sekä selvitetään alkuperä. Mikäli mahdollista eritellään uudisrakentamisesta ja purkumailta tulevat betonit eri kasoihin kokoluokittain. Vastaanottotarkastusohje: Vastaanottotarkastus tehdään jokaiselle vastaanotettavalle kuormalle. Tarkastus tehdään, jotta varmistutaan betonijätteen laadusta ja alkuperästä sekä voidaan ohjata jäte oikeaan purkupaikkaan. Vastaanottotarkastuksen tekee erikseen nimetty työntekijä, joka on saanut tehtävään perehdytyksen. Vastaanottotarkastuksessa kuorma tarkastetaan aistinvaraisesti ja selvitetään kuorman alkuperä. Mikäli on syytä epäillä jätteen sisältävän epäpuhtauksia, on jätteen tuottajan osoitettava sen haitattomuus. Epäselvissä tilanteissa on otettava yhteys esimieheen. Betonijäte ei saa sisältää esimerkiksi seuraavia materiaaleja: Betonielementtien saumausmassat Maalattu betoni (vanha, vahamainen) Vesieristeet Mineriitti- ja lujalevy Ohutrappauslaastit Julkisivu rappauslaastit PCB PCB kreosootti asbesti asbesti asbesti
Seinäkaakeleiden kiinnityslaastit asbesti Elementtimaalit asbesti Öljyiset betonit öljyt, MTBE, TAME Vihreäksi tai siniseksi läpivärjätty betoni kupari (Cu), koboltti (Co) Valurautaputkien saumausmassat lyijy Kipsilevyt sulfaatti Kyllästetty puu kreosootti, arseeni (As), kromi (Cr), kupari (Cu). Välivarastointi: Tarkastettu kuorma ohjataan ennalta määritetylle alueelle, jotta erilaatuiset betonijätteet eivät missään tilanteessa sekoitu keskenään. Käsittelyhenkilökunnan on pidettävä huolta, että betonijätteeseen ei joudu epäpuhtauksia varastoinnin aikana. Havaitut epäpuhtaudet on poistettava välittömästi. Betonimurskeen valmistus: Betonimurske valmistetaan pulveroimalla (0 45 mm kokoluokka SFS 5884, < 150 mm VNa 403/2009, VNa 591/2006). Betonijätteen sisältämät isokokoiset kappaleet tulee esipaloitella ennen pulverointia. Pulveroinnin jälkeen poistetaan havaitut metallit ja muut vapautuneet/havaitut epäpuhtaudet. Magneettiset metallit ja ei-magneettiset metallit kerätään omille lavoilleen. Betonimurske seulotaan tarvittaessa tasalaatuisen tuotteen saavuttamiseksi (esim. 4 45 mm) sekä homogenisoidaan lajittumisen ehkäisemiseksi. Tekninen laadunvarmistus ja ympäristökelpoisuuden varmistus tehdään jäljempänä esitetyn ohjeen mukaan. Sekoitukset (betoni tiili) valmistetaan vain tarpeen mukaan ja annettujen ohjeiden mukaan, koska alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II. Polttoaineen (purkupuu) valmistuksekseen soveltuvat materiaalit (puu, muovi, kumi) ohjataan polttoaineen valmistukseen. Polttoaineen valmistukseen soveltumattomat materiaalit lajitellaan jätejakeensa mukaan. Orgaaninen materia poistettava, koska alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II. Betonimurskeen välivarastointi ja toimitus käyttäjälle: Jalostettu betonimurske on välivarastoitava ja kuljetettava ympäristö- ja työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Välivarastoinnissa on pidettävä huolta, että eri laatuluokat eivät sekoitu keskenään ja että betonimurskeeseen ei pääse epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II.
Työturvallisuus: Kaikissa työvaiheissa noudatetaan hyviä tuotantotapoja (GMP) sekä työturvallisuuslakia ja asetusta. Määrättyjä suojaimia on käytettävä betonimurskeen valmistuksessa. Betoninmurskauksessa käytettään tarvittaessa vettä, estämään pölyän muodostuminen. Syntynyt betoniliete on käsiteltävä, esim. murskattava kuivuneena. Betonimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa (VNa 591/2006) Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset: Ympäristönsuojelulain mukaan jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on tehtävä ilmoitus ympäristölupaviranomaiselle tai valvontaviranomaiselle. Enerkon ympäristöpalvelut Oy voi tarpeen mukaan tehdä ilmoituksen asiakkaan puolesta. Ilmoituksen tekeminen Eräiden jätteiden hyödyntämistä koskevan ilmoituksen jättämiselle ei ole säädetty aikarajaa. Hyödyntäminen voidaan kuitenkin aloittaa vasta, kun ilmoitus on tallennettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Käsittely aika riippuu kohteesta ja tuotteesta (muutamasta tunnista 18 kuukauteen). Jos betonijätettä hyödynnetään maarakentamisessa yksittäisessä kohteessa enintään 500 t (alle 300 m 3 ), kyseessä ei tällöin ole jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämisestä. Silloin ei tarvitse hakea ympäristölupaa tai tehdä MARA-ilmoitusta. Hyödyntämismahdollisuuden ko. kohteeseen hyväksyvät kunnan ympäristövalvojat. Viranomaisen on aina tehtävä tapauskohtainen harkinta; määrä ei vapauta automaattisesti lupamenettelystä. Ilmoitukset jätteen hyödyntämisestä Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa.pdf Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa pyritään edistämään lainsäädännön avulla (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MARA-asetus 591/2006). Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle.
Betonimurskeen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen on asetuksen mukaan mahdollista seuraavissa maarakentamiskohteissa: yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet; pysäköintialueet; urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit; ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet. Jätteen hyödyntämistä koskevat vaatimukset: Jätteen hyödyntämisessä on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa (1072/1993) sekä niiden nojalla säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) jätteen haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus määritettynä liitteen 2 mukaisesti eivät ylitä liitteessä 1 säädettyjä raja-arvoja eikä jäte sisällä epäpuhtauksina muitakaan haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 2) Sekoitettaessa teknisten ominaisuuksien parantamiseksi liitteessä 1 tarkoitettuja jätteitä keskenään tai lisättäessä jätteeseen kalkkia, sementtiä tai vastaavia sideaineita haitallisten aineiden liukeneminen ja muut ympäristölle tai terveydelle haitalliset päästöt jätteestä eivät sekoittamisen seurauksena lisäänny; 3) Käytetään vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä jätettä kuitenkin niin, että jätettä sisältävän rakenteen paksuus on enintään 150 cm 4) Jätettä sisältävä rakenne ei joudu kosketuksiin vesilain (264/1961) 1 luvun 4 :ssä tarkoitetun pohjaveden kanssa 5) Jätettä sisältävän rakenteen etäisyys talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä on vähintään 30 m 6) Jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään 7) Jätteen väliaikainen varastointi ja muu toiminta hyödyntämispaikalla järjestetään siten, että jätteen joutuminen ympäristöön estyy eikä toiminnasta aiheudu muutakaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 8) Jätteen varastointi hyödyntämispaikalla aloitetaan aikaisintaan neljä viikkoa tai, jos jäte varastoidaan suojattuna, kymmenen kuukautta ennen hyödyntämistä.
Hyödyntämispaikan haltijan on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään lomakkeella. Jätteen luovuttaminen ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvonta- ja kuormitustietolomakkeet - VAHTI Lomake toiminnan ilmoittamisesta ympäristönsuojelu tietojärjestelmään Selvitys perustutkimus- ja/tai laadunvalvontatuloksista: Jätteen laatu on selvitettävä perus- ja laadunvalvontatutkimuksin. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä ympäristönsuojelulain 108 :n mukaisesti pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Perustutkimuksilla osoitetaan jätteen kuuluvan asetuksen soveltamisalaan. Perustutkimuksissa on vakioiduin analyysi- ja testausmenetelmin selvitettävä ainakin jätteen koostumus ja haitallisten aineiden liukoisuus. Vähintään viiden vuoden väliajoin tai, jos jätettä tuottavassa toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa jätteen laatuun, on tehtävä riittävät lisätutkimukset sen varmistamiseksi, että jäte edelleen vastaa perustutkimuksia. Samalla on tarkistettava ja tarvittaessa uusittava laadunvarmistusjärjestelmä. Jätteen laatua on seurattava laadunvalvontatutkimuksin riittävän pitkän ajan laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Vähimmäisvaatimuksena pidetään viittä peräkkäistä näytteenottosuunnitelman mukaista tutkimuskertaa. Jos jätteen laatua ei ole seurattu riittävän pitkältä ajalta, voidaan jätteen hyväksyvyyttä asetuksen mukaiseen käyttöön arvioida jäteerittäin tehtävien perustutkimusten perusteella. Laadunvalvonnan tuloksissa voidaan hyväksyä enintään 30 prosentin raja-arvon ylitys, jos viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjen määritysten keskiarvo ei ylitä asetettua raja-arvoa. Jos jätteestä ei ole käytettävissä laadunvalvonnan tuloksia viimeisten kahden vuoden ajalta, lasketaan keskiarvo laadunvalvonnan kestoajalta, kuitenkin vähintään viideltä peräkkäiseltä tutkimuskerralta. Asetuksen (591/2006) mukaan standardin ja standardiluonnoksen mukaisista näytteenottovaatimuksista voidaan poiketa, jos niiden mukainen näytteenotto ei jätteen laadun vuoksi ole teknisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Näytteenotto: Näytteenotto ja näytteiden valmistus on tehtävä standardien SFS-EN 932-1 ja SFS-EN 932-2 sekä standardiluonnoksen pren 14899 mukaisesti.
Määritysmenetelmät: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Näytteet on otettava ensisijaisesti jatkuvasta jätevirrasta. Näytteenottajalla tulee olla tehtävän edellyttämä riittävä pätevyys. Standardin ja standardiluonnoksen mukaisista näytteenottovaatimuksista voidaan poiketa, jos niiden mukainen näytteenotto ei jätteen laadun vuoksi ole teknisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Jätteen sisältämien ja siitä liukenevien haitta-aineiden määrityksissä on käytettävä ensisijaisesti standardoituja ja toissijaisesti muita määritysherkkyydeltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan riittäviksi todettuja muita menetelmiä. Näytteenotto ympäristökelpoisuustutkimuksia varten: Näytteet ympäristökelpoisuustutkimuksia varten otetaan ja esikäsitellään standardin SFS 5884 liitteen B ohjeen mukaan seuraavasti: 1. Näytteet otetaan näytteenottimella, josta se kaadetaan säilytysastiaan. Jos näyte otetaan murskekasalta, kasa täytyy katkaista kuormaajalla, jolloin syntyvästä tasaisesta pinnasta otetaan näytteenottolapiolla sattumanvaraisesti niin monta lapiollista, että saadaan tarvittava määrä kiviainesta. Kasaa katkaistaessa on otettava huomioon kasan tekotapa, jotta voidaan välttää mahdolliset lajittumakohdat. (SFS-EN 932-1, 7) 2. Näytteiden koon tulee olla vähintään á 30 kg 3. Otetaan 3 erillistä rinnakkaisnäytettä 4. Näytteisiin merkitään materiaalitieto, näytteenottoaika ja paikka sekä näytteenottaja 5. Pakatut näytteet varastoidaan 6. Laadunvalvontanäyte valitaan rinnakkaisnäytteistä satunnaisesti 7. Laadunvalvontanäyte lähetetään laboratoriotutkimuksiin viimeistään kahden viikon sisällä näytteenottoajankohdasta. Muut näytteet varastoidaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten tai kunnes laadunvalvontanäytteen tulos on hyväksyttävä. Ympäristökelpoisuus: Ympäristökelpoisuustutkimus on tehtävä laboratoriossa standardiohjeiden mukaisesti. Ympäristökelpoisuustutkimuksen tulokset ovat hyväksyttäviä, jos ne alittavat materiaalille määritetyt sijoituskohteen mukaiset pitoisuusja liukoisuusraja-arvot. Jos materiaalia ei sijoiteta pohjavesialueelle, sallitaan yksi korkeintaan kahden haitta-aineen tai kaksi korkeintaan yhden haitta-aineen hyväksyttävän arvon ylitystä kymmentä peräkkäistä näytteenottokertaa kohti. Jos pitoisuus- tai liukoisuusarvot ylittävät hyväksyttävät arvot yli 50 prosentilla tai jos ylityksiä on enemmän kuin yksi kymmentä perättäistä näytettä kohti, tutkitaan kyseisellä näytteenotto kerralla otetut rinnakkaisnäytteet.
Jos myös rinnakkaisnäytteissä todetaan hyväksyttävien arvojen ylityksiä, materiaali on luokiteltava alempaan ympäristökelpoisuusluokkaan. käyttö muissa kohteissa on mahdollista ainoastaan viranomaisten luvalla. Pohjavesialueelle sijoitettavalle materiaalille ei sallita raja-arvojen ylityksiä. Haitallisten aineiden pitoisuus jätteessä: Näytteen esikäsittelyssä metallien määritystä varten on käytettävä standardin SFS-EN 13656 mukaista happouuttoa ja mikroaaltohajoitusta tai standardin SFS-EN 13657 mukaista aqua regia uuttoa. Metallien määrityksessä on käytettävä standardoituja menetelmiä (ICP- MS, ICP- AES tai AAS). Niiden sijasta voidaan käyttää muita menetelmiä, jos tulosten vastaavuus mainittujen menetelmien tulosten kanssa tunnetaan. Orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) määrityksessä on käytettävä standardin SFS-EN 13137 mukaista menetelmää. Polykloorattujen bifenyylien (PCB) määrityksessä on käytettävä standardiluonnoksen pren 15308 mukaista menetelmää. Haitallisten aineiden liukoisuus jätteestä: Haitallisten aineiden liukoisuuden määrityksessä on käytettävä standardiluonnoksen prcen/ts 14405 mukaista läpivirtaustestiä. Laadunvalvonnassa voidaan myös käyttää standardin SFS-EN 12457-3 mukaista kaksivaiheista ravistelutestiä. Haitallisten aineiden pitoisuus uuttoliuoksissa on määritettävä standardien SFS-EN 12506 (ph, As, Ba, Cd, Cl -, Co, Cr, CrVI, Cu, Mo, Ni, NO 2 -, Pb, kokonais-s, SO 4 2-,V ja Zn) ja SFS -EN 13370 (ammonium, AOX, sähkön johtavuus, Hg, fenoli-indeksi, TOC, helposti vapautuva CN - ja F - ) mukaisesti. Betonimurskeen laatuluokan määritys: Liitteessä I on määritelty betonimurskeen laatuluokkien arvot rakeisuudelle, routivuudelle, maksimikuivatilavuus ja optimivesipitoisuudelle, puristuslujuudelle ja puhtaudelle.
Rakeisuus: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Rakeisuusmäärityksiä tehdään yksi määritys jokaista alkavaa 2 000 tuotetonnia kohti tai vähintään kaksi määritystä viikossa. Materiaalien rakeisuuden oltava 0/45 rakeisuus alueella (SFS-EN 933-1; Seulontamenetelmä). Ympäristöluvan mukainen tuotantomäärä on 8 200 t/a, joten koe tehdään neljä (4) kertaa vuodessa. Rakeisuuskäyrä katsotaan ohjealueelta poikkeavaksi, jos jonkin ohjeseulan läpäisyprosentti on ohjealueen alarajaa pienempi tai ylärajaa suurempi. Sisemmältä ohjealueelta saa poiketa korkeintaan 35 % ja ulommalta ohjealueelta korkeintaan 10 % toimituserästä tutkituista rakeisuuskäyristä. Työn aikana on syytä epäillä systemaattista rakeisuuspoikkeamaa ja ryhtyä korjaaviin toimiin viimeistään silloin, kun kaksi peräkkäistä rakeisuustulosta poikkeaa ulommalta ohjealueelta tai neljä peräkkäistä tutkimustulosta sisemmältä ohjealueelta. Routivuus: Jos materiaalien rakeisuus ei täytä vaatimuksia hienoainespitoisuuden osalta materiaalin routimattomuus on tarkistettava. 0,02 mm seulan läpäisy-% määritetään hydrometrikokeella vain, jos hienoainespitoisuus eli 0,063 mm:n seulan läpäisy on 5 9 paino-%. Maksimikuivatilavuus ja optimivesipitoisuus: Määrityksessä voidaan käyttää parannettua Proctor-koetta (pren 13286-2) tai IC-testeriä, jossa työpaineena 4,0 bar ja kierroslukuna 160. Puristuslujuus: Puristuslujuus määritys tehdään laatuluokien betonimurske I ja betonimurske II tuotteille IC-testerillä yksi (1) seitsemän (7) kappaleen näytesarja 10 000 t kohti tai yksi näytesarja murskauserää kohti. Työpaineena 4,0 bar ja kierroslukuna 160. Puristaminen tehdään SFS 4474 mukaisesti. Kolme koekappaletta puristetaan 7 vrk ja kolme 28 vrk ikäisinä. Seitsemäs koepala on varakappale, joka puristetaan tarvittaessa. Koekappaleet säilytetään + 20 C lämpötilassa muovikelmulla peitettynä. Koesarjan puristuslujuus on hyväksyttävä silloin, kun vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukainen puristuslujuuden vaatimustaso täyttyy standardiohjeen mukaisesti tehtyjen ja puristettujen koekappaleiden (28 d) keskiarvon osalta. Yksikään koekappale (28 d) ei saa kuitenkaan alittaa vaatimustasoa yli 20 prosentilla. Korkeintaan 20 % betonimurske-erästä otetuista koesarjoista saa alittaa vaatimustason. Jos vaatimukset eivät täyt, on betonimurskeen laatuluokkaa laskettava puristusvaatimusta vastaavalle tasolle.
Puhtaus: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Orgaanisten, sallittujen epäpuhtauksien (puu, muovi, ym.) määrä ja tiilipitoisuus (# 8 mm seulalle jääneestä kuivatusta näytteestä) määritetään 10 000 t kohti tai vähintään yksi määritys murskauserää kohti. Määritys tehdään standardin NEN 5942 mukaisesti seuraavin tarkennuksin: - Yli 8 mm rakeet jaetaan aistinvaraisesti kolmeen ryhmään: betoni, tiili ja muut. Tiileksi lasketaan lujuudeltaan tiiltä vastaavat mineraalipohjaiset materiaalit, kuten poltetut tiilet, kalkkihiekkatiilet, keraamiset laatat, kevytbetonit, muurauslaastit, ym. - Kunkin materiaalin paino-osuudet (painoprosenttia) lasketaan # 8 mm seulalle jääneestä kokonaismassasta. Murskaimeen menevän betonijätteen ja murskeen laatua (tiilipitoisuus ja keveiden eristemateriaalien pitoisuus ym.) seurataan jatkuvasti aistinvaraisesti. Näytteen puhtaus on hyväksyttävä, jos tiilipitoisuus ylittää vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukaisen vaatimustason enintään 10 % prosentilla tai muiden sallittujen epäpuhtauksien määrä enintään 20 prosentilla. Vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukainen tiilipitoisuus tai muiden sallittujen epäpuhtauksien määrä saa ylittyä korkeintaan 20 prosentissa näytteistä. Jos suurempi osuus näytteistä ei täytä asetettuja puhtausvaatimuksia, betonimurskeen laatuluokkaa on laskettava puhtausvaatimusta vastaavalle tasolle. Jos näyte ei täytä laatuvaatimuksia, on kyseessä oleva betonimurske-erä käsiteltävä uudelleen siten, että se täyttää vähintään IIIluokan puhtausvaatimukset.
Liite I Betonimurskeen laatuluokitus (SFS 5884) Betonimurskeen ympäristökelpoisuusluokkien laatuvaatimukset (SFS 5884)
Liite II Haitta-ainepitoisuudet (VNa 591/2006 ja VNa 403/2009) Mineraaliöljyt: Perustutkimukset: Pitoisuus 500 mg/kg ka. Sulfaatti: Perustutkimukset: Liukoisuus, Päällystetty rakenne 3 000 mg/kg ka. 6 000 mg/kg ka. Sulfaatti: Laadunvalvontatutkimukset: Liukoisuus, Päällystetty rakenne 3 000 mg/kg ka. 6 000 mg/kg ka. Muutokset: (VNa 591/2006 VNa 403/2009)
Liite III Rakeisuusohjealueet ja routivuuden arviointi (SFS 5884)
Routivuustaulukko Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Liite IV
Tuoteseloste (SFS 5884) Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Liite V