Sisältää liittymislomakkeen

Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2012

2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2012 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 1,9 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,45 % perusosa (31,36 ) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon 39.513,60 saakka ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 5,06, 7,43 tai 9,58 /pv, mikäli 1, 2 tai useampia alle 18 v. huollettavia) Huom! Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päiväpalkasta. TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä TYÖTULO euroa/vuosi JÄS.MAKSU euroa/vuosi PÄIVÄRAHA euroa/päivä 8 520 51,68 31,36 46 000 669,30 91,20 9 000 60,80 31,40 47 000 683,80 91,97 10 000 79,80 34,69 48 000 698,30 92,75 11 000 98,80 36,43 49 000 712,80 93,52 12 000 117,80 38,18 50 000 727,30 94,30 13 000 136,80 39,92 51 000 741,80 95,07 14 000 155,80 41,67 52 000 756,30 95,85 15 000 174,80 43,41 53 000 770,80 96,62 16 000 193,80 45,15 54 000 785,30 97,40 17 000 212,80 46,90 55 000 799,80 98,17 18 000 231,80 48,64 56 000 814,30 98,95 19 000 250,80 50,39 57 000 828,80 99,73 20 000 269,80 52,13 58 000 843,30 100,50 21 000 288,80 53,88 59 000 857,80 101,28 22 000 307,80 55,62 60 000 872,30 102,05 23 000 326,80 57,36 61 000 886,80 102,83 24 000 345,80 59,11 62 000 901,30 103,60 25 000 364,80 60,85 63 000 915,80 104,38 26 000 379,30 62,60 64 000 930,30 105,15 27 000 393,80 64,34 65 000 944,80 105,93 28 000 408,30 66,09 66 000 959,30 106,70 29 000 422,80 67,83 67 000 973,80 107,48 30 000 437,30 69,57 68 000 988,30 108,25 31 000 451,80 71,32 69 000 1 002,80 109,03 32 000 466,30 73,06 70 000 1 017,30 109,80 33 000 480,80 74,81 75 000 1 089,80 113,68 34 000 495,30 76,55 80 000 1 162,30 117,55 35 000 509,80 78,29 85 000 1 234,80 121,43 36 000 524,30 80,04 90 000 1 307,30 125,31 37 000 538,80 81,78 95 000 1 379,80 129,18 38 000 553,30 83,53 100 000 1 452,30 133,06 39 000 567,80 85,27 105 000 1 524,80 136,93 40 000 582,30 86,55 110 000 1 597,30 140,81 41 000 596,80 87,32 115 000 1 669,80 144,69 42 000 611,30 88,10 120 000 1 742,30 148,56 43 000 625,80 88,87 125 000 1 814,80 152,44 44 000 640,30 89,65 130 000 1 887,30 156,31 45 000 654,80 90,42 135 000 1 959,80 160,19

3 LUKIJALLE Tämä opas antaa lukijalle tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYTn toiminnasta. AYT aloitti toimintansa vuoden 1995 alusta. Nyt seitsemäntoista vuoden jälkeen jäsenmäärämme on n. 11.000. Vuonna 2011 maksoimme työttömyysetuuksia n. 4,8 milj. yhteensä n. 7 %:lle jäsenkunnasta. Yrittäjien keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2011 oli 3,3 %. AYT on itsenäinen työttömyyskassa eikä ole sitoutunut mihinkään järjestöön. AYT on hyvässä tiedotus- ym. yhteistyössä kaikkien palkansaajajärjestöjen ja useiden muidenkin yhdistysten kanssa. AYT on edelleen käsittelyajoiltaan Suomen nopeimpia työttömyyskassoja. AYT on myös ollut selkeästi Suomen vakavaraisin yrittäjäkassa. AYT on huolehtinut taloudestaan suunnitelmallisesti. Tuottavasti ja turvatusti toteutettu omaisuudenhoito ja yleinen toiminnan tehokkuus ovat olleet työkaluinamme. Vakavaraisuutemme johdosta olemme voineet alentaa jäsenmaksuamme vuodelle 2012 peräti 30 %. Joulukuussa 2011 suoritetun asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan kassan palveluihin ollaan todella tyytyväisiä. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että AYTn tavoitettavuus ja kyky ratkaista asiat/ongelmat oli erinomainen. Palveluhenkisyyteen oltiin myös tyytyväisiä lähes 100 prosenttisesti. AYTn perustehtävä on maksaa ansiopäivärahaa työttömiksi jääneille jäsenilleen. AYT on myös aktiivisesti vaikuttamassa työttömyysturvan jatkuvaan kehittämiseen. AYT tiedottaa eri tavoin yrittäjien työttömyysturvasta ja harjoittaa laajasti koulutustoimintaa. AYT on myös mukana sosiaalisessa mediassa (facebook). Työttömyyskassojen käytännön toimintaa hoidetaan tiiviissä yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Tehtäväjako on määritelty lainsäädännössä. Työttömyysturvaa säätelevät työttömyysturvalaki, työttömyyskassalaki sekä asetukset ja valvontaviranomaisten ohjeet. Tämä opas perustuu niihin säännöksiin, jotka ovat voimassa kirjoittamishetkellä. AYT päivittää opasta vuosittain. Vuoden 2012 alusta ei työttömyysturvalainsäädäntöön tullut isoja muutoksia. Peruspäiväraha nostettiin 25,74 eurosta 31,36 euroon, mikä vaikutti luonnollisesti myös ansiopäivärahoihin useammalla eurolla päivää kohti. On vielä syytä painottaa sitä, että työvoimaviranomaisten ja AYT-kassan tekemät päätökset perustuvat aina lakeihin ja asetuksiin eivätkä tämän oppaan tekstiin. Tässä oppaassa on selvitetty erilaisten työttömyysturvakäsitteiden sisältöä, jotta kassatoiminnan säännöksiä olisi helpompi ymmärtää. Oppaassa ei luonnollisesti voida käsitellä kaikkia yksityiskohtia ja erillistapauksia. Toivomme, että oppaasta on hyötyä kaikille sen lukijoille. Helsingissä 10. helmikuuta 2012 Antero Tala kassanjohtaja

4 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa on Suomessa toimivien yrittäjien palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen työttömyysturvaa. AYT-kassan hallinto Kassan kokous AYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, joka kutsutaan koolle sääntöjen mukaisesti kerran vuodessa. Kassan kokouksessa käsitellään vuosittain tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus. Kassan kokous valitsee myös hallituksen ja tilintarkastajat sekä määrää jäseniltä kannettavan jäsenmaksun perusteet. Kassan hallitus Kassan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä varahenkilöineen. Puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Jäsenistä on vuosittain erovuorossa neljä. Kassan hallitus on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Työvaliokunta Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan käytännön asioita. Työvaliokunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Kassanjohtaja Sääntöjen mukaisesti kassanjohtaja toimii lain edellyttämänä vastuunalaisena toimihenkilönä. Kassanjohtaja valmistelee hallintoelinten kokouksissa käsiteltävät asiat ja panee toimeen tehdyt päätökset. Kassanjohtaja toimii myös koko henkilöstön esimiehenä ja edustaa kassaa ulospäin. Hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. 4

5 Sisällysluettelo AYT:n jäsenmaksu ja päivärahan suuruus vuonna 2012... 2 Lukijalle... 3 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa... 4 1. KUKA ON YRITTÄJÄ?... 6 2. AYT-KASSAN JÄSENYYS... 7 2.1. Kassaan liittyminen... 7 2.2. Jäsenmaksu... 7 2.2.1. Jäsenmaksun vähennyskelpoisuus... 7 2.2.2. Kassan työtulotason muuttaminen... 7 2.2.3. Jäsenmaksuvapautus... 8 2.3. Kassasta eroaminen tai erottaminen... 8 3. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN?... 8 3.1. Yritystoiminnan kokonaan lopettaminen... 9 3.2. Yritystoiminnan keskeyttäminen... 9 3.3. Osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyys.9 4. OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...10 4.1. Yrittäjäpäiväraha ja työssäoloehto...10 4.2. Työssäoloehtohyvitys...10 4.3. Jälkisuojaoikeus ja -päiväraha...10 4.3.1. Jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneen oikeus lisäpäiviin... 11 4.4. Poissa työmarkkinoilta...11 4.5. Ei oikeutta ansiopäivärahaan...11 5. PÄIVÄRAHAKAUDEN KESTO JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS...12 5.1. Päivärahakauden kesto...12 5.2. Yrittäjäpäiväraha...12 5.2.1. Yrittäjäpäivärahan laskeminen...12 5.3. Jälkisuojapäiväraha...13 5.4. Päivärahan korotettu ansio-osa...13 5.5. Muutosturvan ansio-osa...14 6. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT...14 6.1. Ylläpitokorvaus...15 7. MYYNTIVOITON SELVITYS...15 8. MITEN PÄIVÄRAHAA HAETAAN?...16 8.1. Ilmoittaudu TE-toimistoon...16 8.2. Ensimmäinen päivärahahakemus...16 8.3. Jatkohakemukset...17 8.3.1 Kokonaan työtön...17 8.4. Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana (soviteltu päiväraha)...17 8.4.1. Sovittelujakso...17 8.4.2. Työaikatarkastelu...18 8.4.3. Sovittelussa huomioon otettava tulo...18 8.4.4. Hakemuksen täyttäminen...18 8.4.5. Sovitellun päivärahan suuruus...19 8.4.6. Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö...19 8.4.7. Sovitellun päivärahan vaikutus 500 päivän kertymään.19 8.5. Sosiaalietuudet ja päiväraha...19 8.6. Sairastuminen ja työttömyyspäiväraha...20 8.6.1. 300 päivän enimmäismäärän täyttyminen Kelan sairauspäivärahoissa...20 9. AYT-KASSAN MAKSUKÄYTÄNTÖ...20 9.1. Ensimmäinen hakemus...20 9.2. Jatkohakemukset...21 9.3. Etuuksien verotus...21 9.4. Etuuksien takaisinperintä...21 9.4.1. Toimenpiteet liikamaksun yhteydessä...21 9.4.2. Liikaa maksetun etuuden palautusmahdollisuus...21 9.4.3. Työttömyysetuuden periminen takautuvasti maksettavasta etuudesta...21 9.4.4. Ulosmittaus... 22 10. PÄÄTÖKSISTÄ VALITTAMINEN... 22 11. TYÖTTÖMYYSTURVAN VÄÄRINKÄYTÖKSET... 22 12. OSA-AIKAELÄKE...23 13. TYÖNHAKU EU/ETA-MAASSA...23 14. AYT-KASSAN JÄSENEN SIIRTYMINEN PALKKATYÖHÖN...24 15. TYÖTTÖMYYDEN JÄLKEEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI...24 Yhteystiedot...29 Toimialaluettelo...30

6 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen Osaomistaja-yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso (myös avopuoliso) lapset (lastenlapset) omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois vanhempiensa taloudesta tai kun aviopuolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota toistensa perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja. AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8.520 vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. Huom! Muutokset perhe- ja omistussuhteissa voivat vaikuttaa myös siihen, katsotaanko henkilö yrittä jäksi työttömyysturvassa. Jos henkilö työskentelee päätoimisessa työsuhteessa muualla kuin omassa tai perheen yrityksessä, hänet katsotaan yleensä sivutoimiseksi yrittä jäksi, jolloin hän ei voi liittyä AYT-kassaan. Johtavassa asemassa on toimitusjohtaja yhtiön hallituksen varsinainen jäsen tasaomisteisen yhtiön yhtiömies, jonka omistusosuus on yli 15 % Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistusosuuteen, jos väliyhtiön omistusosuus on vähintään 50 %. Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hänen perheensä omistaa vähintään yllä mainitun osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi. Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä.

7 2. AYT-KASSAN JÄSENYYS 2.1. Kassaan liittyminen AYT-kassaan liitytään aina kirjallisesti joko suojatulla sähköisellä lomakkeella osoitteessa ayt.fi tai esitteestä ja oppaasta löytyvällä liittymislomakkeella. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake vastaanotetaan kassaan. Liittymislomakkeessa voi antaa erovaltuutuksen, jonka perusteella AYT lähettää jäsenen puolesta eroilmoituksen hänen aiempaan työttömyyskassaansa. Valtuutus koskee ainoastaan työttömyyskassaa, ei ammattiliittoa. Jos henkilö on ollut ammattiliiton kautta palkansaajakassan jäsen, hänen tulee itse ottaa yhteyttä liittoon jäsenasian hoitamiseksi kuntoon. Jäseneksi liittyvän tulee itse huolehtia eläkevakuutusehdon toteutumisesta. Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy ajalta, jolloin henkilö on samanaikaisesti AYTn jäsen ja hänen lakisääteisen eläkevakuutuksensa vahvistettu työtulo on työttömyysturvan vaatimalla tasolla eli vähintään 8.520 /vuosi (= 710 /kk) ja eläkevakuutusmaksut on maksettu. 2.2. Jäsenmaksu AYT-kassaan liittyessään jäsenen tulee valita se työtulotaso, josta haluaa itsensä kassassa vakuuttaa. Työtulon on oltava vähintään 8.520 / vuosi ja se saa olla enintään jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon suuruinen. TyEL-vakuutetuilla yrittäjillä kassaan valittava työtulo voi olla enintään bruttovuosipalkan määrä. Valittu työtulo katsotaan jäsenen palkaksi, jonka mukaan hän maksaa jäsenmaksut ja jonka mukaan hänen päivärahansa määritellään. Työtulo ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka jäsen liittyisikin kesken vuotta. Jäsenmaksun suuruus v. 2012 on 1,9 % valitun työtulon 5.800 /v ylittävästä osasta 25.000 :oon saakka ja sen ylittävältä osalta 1,45 %. Jäsenmaksua peritään liittymiskuukaudesta lukien. Jäsenmaksutaulukko on oppaan alussa (sivu 2). Jäsenmaksut laskutetaan tammikuussa. Jäsenmaksun voi maksaa yhdessä, kahdessa tai neljässä erässä. Maksut erääntyvät helmikuun, huhtikuun, kesäkuun ja elokuun lopussa. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, rytmitetään maksut em. aikatauluun. Kaikki vuoden jäsenmaksulaskut postitetaan samalla kertaa. Jos jäsen muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa, AYT toimittaa uudet laskut. 2.2.1. Jäsenmaksun vähennyskelpoisuus AYTn jäsenmaksu on henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan kassasta suoraan verottajalle. Maksetun jäsenmaksun määrä on nähtävissä easiointipalvelussa, johon jäsen pääsee kirjautumaan osoitteessa ayt.fi. easioinnin käyttö edellyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. 2.2.2. Kassan työtulotason muuttaminen Jäsen voi halutessaan muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa. AYT ei nosta jäsenen työtulotasoa vuosittain esim. YEL-työtulon indeksikorotusta vastaavasti. Yrittäjäpäiväraha määritellään sen työtulotason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo. Tee jäsentietomuutos aina kirjallisesti kassaan. Ajantasaiset jäsentiedot helpottavat asiointia ja tehostavat neuvontaa. Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta, jona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 %:n korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan päivärahan perusteeksi.

8 Esimerkki 20%:n säännöstä Yrittäjä on liittynyt AYT-kassaan 1.1.2011 työtulotasolla 20.000 /vuosi ja korottanut työtuloaan 1.1.2012 lähtien määrään 30.000 /vuosi. a) Jos hän jää työttömäksi ennen kuin korotuksesta kulunut 18 kk esim. 1.1.2013 lähtien, on työtulo ollut 12 kk tasolla 30.000 ja edeltävät 6 kk tasolla 20.000, joka 20 %:lla korotettuna on 24.000 / vuosi. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo lasketaan tällöin seuraavasti: [6 x (20.000 /12) + 12 x (24.000 /12)] / 18 = 1.888,89 b) Jos hän jää työttömäksi aikaisintaan 18 kk:n kuluttua työtulon korotuksesta esim. 1.7.2013, on työtulo ollut tasolla 30.000 / vuosi koko työttömyyttä edeltäneen 18 kk:n ajan. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo on tällöin: 30.000 /12 = 2.500 Kaikki muutokset jäsenrekisteritietoihin on ilmoitettava AYT-kassaan kirjallisesti esim. sähköisellä lomakkeella osoitteessa ayt.fi. 2.2.3. Jäsenmaksuvapautus Ajalta, jota ei voida lukea yrittäjän työssäoloehtoon, AYTn jäsen voi saada vapautuksen jäsenmaksusta. Vapautukseen on oikeus esimerkiksi silloin, jos jäsen on TE-toimiston lausunnon mukaan työtön jäsen on pois työmarkkinoilta sairauden, äitiysloman, hoitovapaan, tai päätoimisen opiskelun vuoksi lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, TyEL, MYEL) on keskeytetty tai päätetty lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on laskettu alle ansioturvassa vaaditun vähimmäistason 8.520 /vuosi Edellä luetelluissa tilanteissa yrittäjän työssäoloehtoa ei kerry vaikka jäsen maksaisikin samalta ajalta jäsenmaksua AYT-kassaan. Maksuvapautusta haetaan kirjallisesti (esim. suojatulla sähköisellä lomakkeella osoitteessa ayt. fi). Jäsenmaksuvapautuksen perusteesta tulee ilmoittaa kassaan kohtuullisen ajan kuluessa eli noin kahden kuukauden kuluessa perusteen alkamisesta lukien. 2.3. Kassasta eroaminen tai erottaminen Jäsen voi halutessaan erota AYT-kassasta omalla kirjallisella ilmoituksellaan tai kassaa vaihtaessaan valtuuttaa uuden kassan toimittamaan eroilmoituksen puolestaan AYT-kassaan. Jos jäsenmaksua on erotessa maksamatta, AYT lähettää korjatun jäsenmaksulaskun. Jäsenyysajalta maksettuja jäsenmaksuja ei ole oikeutta saada takaisin. Kassasta toiseen siirryttäessä kannattaa varmistaa, että jäsenmaksu vanhassa kassassa on eropäivään asti kunnossa eikä kassajäsenyyksien väliin jää yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa. Kassasta erottaminen samoin kuin yli kuukauden vakuuttamaton aika aiheuttavat katkoksen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. AYT-kassan sääntöjen mukaan jäsen voidaan erottaa, kun hänellä on jäsenmaksua maksamatta kahdelta kuukaudelta. Erottamisesta toimitetaan jäsenelle valituskelpoinen päätös. 3. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Yrittäjä on työtön, kun Työ- ja elinkeinotoimisto on todennut, että hän on kokonaan lopettanut yritystoiminnan keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään neljän kuukauden ajaksi Yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen lomautuksen ajalta. Jos yrityksessä työskentelee vain yrittäjän perheenjäseniä, voi päivärahaa saada myös sellai-

9 nen alle 15 % yrityksestä omistava henkilö, jonka työ on loppunut yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen johdosta ja yritystoiminnasta saatava tulo henkilöä kohti ei ylitä tiettyä raja-arvoa (710 /kk v. 2012). Yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi kotipaikkakuntansa TE-toimistoon. Työvoimaviranomainen tutkii yrittäjän tilanteen ja antaa suoraan AYT-kassalle lausunnon siitä, katsotaanko yrittäjä työttömäksi vai ei. Lausunto on kassaa sitova eikä siitä voi valittaa. Valitus on tehtävä siitä päätöksestä, jonka AYT tekee lausunnon perusteella. 3.1. Yritystoiminnan kokonaan lopettaminen Työvoimaviranomaiset voivat katsoa yritystoiminnan kokonaan loppuneeksi, kun yritys on asetettu konkurssiin yrittäjä on myynyt yrityksensä tai omistamansa osan siitä osakeyhtiö on asetettu selvitystilaan muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta ja muista yritystoiminnan vakuutuksista, tehnyt lopettamisilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä luopunut yrityksen toimitiloista yrittäjän alentuneen työkyvyn perusteella tai muutoin on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa Kun yritys on lopetettu tai myyty, tehdään selvitys mahdollisesta myyntivoitosta (ks. kohta 7.). Yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta on tehtävä selvitys kassalle. Myös omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on tehtävä vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan, koska selvityksen tekeminen on edellytys työttömäksi katsomiselle. Selvitys on tehtävä, vaikka yritystoimintaa olisi harjoitettu alle 18 kk. Selvitystä varten tarvittava lomake on tämän oppaan liitteenä. 3.2. Yritystoiminnan keskeyttäminen Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös, jos yrityksen toiminta keskeytyy todisteellisesti yli neljäksi kuukaudeksi. Oikeus päivärahaan syntyy tämän 4 kk:n odotusajan jälkeen. Keskeyttämisedellytykset tulee selvittää kotipaikkakunnan TE-toimiston kanssa. Kun toiminta keskeytyy, vaihto- ja käyttöomaisuudesta ei tarvitse luopua eikä sen arvosta tarvitse tehdä selvitystä päivärahan maksajalle. Useissa tapauksissa yritys voi myös jäädä kaupparekisteriin. Neljän kuukauden keskeytysajan täytyttyä yrittäjän tulee pyytää TE-toimistoa antamaan asiasta lausunto AYT-kassalle. Neljän kuukauden odotusaikaa ei vaadita, jos henkilön työkyvyn on katsottava olennaisesti alentuneen henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä (työskentelee pääsääntöisesti yhdelle toimeksiantajalle) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluontoisena (esim. kalastus). henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista (työskentelee enintään kuusi kuukautta perheen yrityksessä, mutta itsellä ei omistusta eikä johtavaa asemaa) perheenjäsenyrittäjä jää vaille työtä hänet työllistäneen tuotantosuunnan lopettamisen johdosta Työvoimaviranomainen päättää, milloin odotusaikaa ei tarvita. 3.3. Osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyys Osaomistaja, joka ei ole muiden omistajien perheenjäsen, katsotaan työttömäksi työsuhteen päättyessä. Yleensä edellytetään, että hän myös luopuu omistuksestaan yritykseen. Jos perheenjäsenyrittäjältä, joka itse omistaa alle 15 % yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jonkin toimintonsa, voidaan kyseinen perheenjäsenyrittäjä katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa. Kannattaa ehdottomasti tarkistaa oman kotikunnan TE-toimistosta, mitä perheenjäsenyrittäjältä edellytetään näytöksi työttömyydestä. Tietoja saa myös valtakunnallisesta Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta 010 194911.

10 4. OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN 4.1. Yrittäjäpäiväraha ja työssäoloehto Yrittäjäpäivärahaan on oikeus työttömällä henkilöllä (ks. kohta 3), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen ja toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista. Laajuudeltaan olennaista yritystoimintaa on aika, jolloin yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan (= 8.520 /vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenen TyEL-palkkaa. Tuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika lasketaan mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työssäoloehto AYTssa voi kertyä vähintään 4 kuukauden jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana. Aikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella äitiysloman, hoitovapaan, sairasloman, asepalveluksen, opiskelun tai osaaikaeläkkeen vuoksi. Sairaus-, osasairaus- tai äitiyspäiväraha-aika ei kartuta työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kartu ajalta, jolta henkilö saa työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahaa tms. 4.2. Työssäoloehtohyvitys Jos yrittäjäksi ryhtyvä on jonkin palkansaajakassan jäsen ja siirtyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä, hän voi saada enintään kuusi (6) kk hyvitystä yrittäjän työssäoloehtoon. Entisellä palkansaajakassan jäsenellä voi siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen. Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt esim. vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta. 4.3. Jälkisuojaoikeus ja -päiväraha Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy yrittäjäksi, hänelle syntyy jälkisuojaoikeus, joka kestää yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Jälkisuojapäivärahaa voi saada mahdollisesti aiemmin maksettujen palkansaajapäivärahojen kanssa yhteenlaskettuna enintään 500 päivää (ks. myös kohta 5.3.). Jos alkava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan, hänen on erottava sieltä jälkisuoja-ajan umpeuduttua. Jälkisuojan toteutumisen edellytyksenä on se, että palkansaajakassan jäsenmaksu on hoidettu yrittäjäkassaan liittymiseen saakka. Suosittelemme, että uusi yrittäjä liittyy AYT-kassaan heti yritystoiminnan käynnistyessä (kuukauden kuluessa). Tällöin yrittäjän työssäoloehto täyttyy jälkisuoja-aikana eikä ansioturvaan tule katkosta. Jälkisuoja-aikana voi uudelleen palkkatyöhön siirtyvä yrittäjä myös palata takaisin palkansaajakassan jäseneksi jatkuvan päivärahaoikeutensa säilyttäen. Jos yrittäjäksi ryhtynyt on saanut päivärahaa palkansaajakassasta 500 päivää, ei hänellä ole jälkisuojan perusteella päivärahaoikeutta. Oikeus päivärahaan syntyy yrittäjän työssäoloehdon täyttyessä. Palkansaajan jälkisuoja alkaa yritystoiminnan aloittamishetkestä. Pääsääntöinen lähtökohta on se, että yritystoiminnan katsotaan alkavan tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan alkaessa. TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjyys alkaa yleensä ko. työsuhteen syntyessä. (ks. kohta 1 Kuka on yrittäjä?)

11 Yrittäjyys alkaa Jää palkansaajakassaan Jälkisuoja 18 kk Oikeus palkansaajan päivärahaan Erottava ps-kassasta Palkansaaja (PS-kassan jäsen) Liittyy AYT-kassaan heti Jälkisuoja 12 kk Oikeus palkansaajan päivärahaan Oikeus yrittäjän päivärahaan Yrittäjän työssäoloehto täyttyy (18-6=12 kk) Liittyy AYT-kassaan x kk:n kuluttua (x>1) x kk Jälkisuoja = 18-x kk Oikeus palkansaajan päivärahaan YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN x kk Oikeus yrittäjän päivärahaan Yrittäjän työssäoloehto täyttyy (18 kk) 4.3.1. Jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneen oikeus lisäpäiviin Jälkisuoja-aikana työttömäksi jäänyt yrittäjä katsotaan palkansaajaksi. Tällöin hänellä on myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin, jotka voidaan siten maksaa myös AYT-kassasta. Vuosina 1950-1954 syntyneelle päivärahan saajalle, joka on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäismäärän täyttymistä ja on tuolloin ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneelle päivärahan saajalle, joka on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäismäärän täyttymistä ja on tuolloin ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Nämä palkansaajien lisäpäiväsäännökset koskevat yrittäjistä vain jälkisuoja-aikana työttömäksi jääneitä. 4.4. Poissa työmarkkinoilta Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai palkkatyössä taikka ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaoloon on esim. sairaus, äitiysloma tai päätoiminen opiskelu. Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut pois työmarkkinoilta yli 6 kk, hän menettää ansiopäivärahaoikeutensa. Jos yrittäjä on välittömästi TE-toimistoon ilmoittautumista edeltäneen kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa, eikä poissaoloon ole hyväksyttävää syytä, TE-toimisto määrää hänelle kahden kuukauden maksukarenssin. 4.5. Ei oikeutta ansiopäivärahaan Jos ansiopäivärahan saannin edellytykset eivät täyty, työttömällä yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat saman suuruisia (31,36 /pv v. 2012) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelan toimipisteistä.

12 5. PÄIVÄRAHAKAUDEN KESTO JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS 5.1. Päivärahakauden kesto Yrittäjällä on oikeus saada seitsemän arkipäivän omavastuuajan jälkeen ansiopäivärahaa enintään 500 päivää. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jälkisuojan aikana (ks. myös kohdat 4.3. ja 5.3.) työttömäksi jääneellä aikaisemmat työttömyyspäivät lasketaan mukaan 500 päivän kertymään. Omavastuuaikaa ei tällöin tarvitse täyttää uudelleen. Yrittäjällä ei ole oikeutta 500 päivän jälkeen ns. lisäpäiviin. Kun yrittäjän 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys jatkuu, hän voi hakea peruspäivärahan (31,36 /pv) suuruista työmarkkinatukea Kelasta. Työttömyyskassojen jäsenyyden yläikäraja on 68 vuotta. Yrittäjäkassan jäsen voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei siten ole yleensä hyötyä yrittäjälle, joka on täyttänyt 65 vuotta. 5.2. Yrittäjäpäiväraha Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon ja eläkevakuutuksen tason perusteella. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8.520 /vuosi). Päivärahan perusteeksi valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistettu työtulo ja sen on oltava vähintään 8.520 /vuosi. Jos AYT-kassaan ilmoitettu työtulo on suurempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan eläkevakuutustulon perusteella. Jos taas AYT-kassaan ilmoitettu työtulo on pienempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan AYT-kassaan ilmoitetun työtulon perusteella. Jos eläkevakuutustulo ja/tai AYT-kassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 18 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. 18 kuukauden aikana ennen työttömäksi jäämistä AYT-kassan työtuloa voi korottaa enintään 20 %, jotta koko korotus tulisi mukaan päivärahan laskentaan (kts. kohta 2.2.2). 5.2.1. Yrittäjäpäivärahan laskeminen Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12 kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta ja mahdollisesta korotusosasta (ks. kohta 5.4.) Perusosan suuruus v. 2012 on 31,36 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo ylittää 3.292,80 (= 39.513,60 /vuosi), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2012 ovat: 1 lapsi 5,06 /päivä 2 lasta 7,43 /päivä 3 tai useampia lapsia 9,58 /päivä Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla enintään 90 % päiväpalkasta. Esimerkki päivärahan laskemisesta Yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa 20.000 :n vuosityötulosta ja hänellä on yksi lapsi. Kuukausitulo = 20.000 / 12 kk = 1.666,67 /kk Päiväpalkka = 1.666,67 / 21,5 pv = 77,52 /pv Ansio-osa = (45/100) x (77,52 /pv 31,36 /pv) = 20,77 /pv Ansiopäiväraha = perusosa + ansio-osa + lapsikorotus Ansiopäiväraha = 31,36 /pv + 20,77 /pv + 5,06 /pv = 57,19 /pv

13 5.3. Jälkisuojapäiväraha AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittämistä edeltäneen ajan palkkatulojen perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi (ks. myös kohta 4.3.). Jos jäsen on saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa palkansaajakassasta, AYTkassa maksaa jälkisuoja-aikana työttömäksi jäävälle jäsenelle entisen suuruista päivärahaa. Muussa tapauksessa maksettavan jälkisuojapäivärahan suuruus määräytyy 34 viikon mittaisen yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 päivää. Jälkisuojan perusteella maksettava ansiopäiväraha lasketaan palkkatulon perusteella. Päivärahan perusteena olevaan palkkaan tehdään kuitenkin työeläkemaksusta johtuva vähennys. 5.4. Päivärahan korotettu ansio-osa Yrittäjän oikeus korotettuun ansio-osaan Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun aikana. Henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa palvelun ajalta, kuitenkin enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään 7 kalenteripäivää, voidaan korotettua ansiopäivärahaa maksaa myös tältä, palvelujen väliseltä ajalta. Palkansaajan jälkisuojan perusteella päivärahaa saava henkilö katsotaan palkansaajaksi ja hänellä on oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävien palvelujen lisäksi myös seuraavissa tilanteissa: Työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen päivärahaoikeuden alkamista. Tällöin ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Jos ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa hakevalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan alla olevan kohdan perusteella, ei hänellä ole oikeutta tämän kohdan mukaiseen korotettuun ansioosaan. Työsuhde päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. Lisäksi hakijalla on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ja hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Tällöin korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 100 päivän ajan. Korotetun ansio-osan suuruus Korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3.292,80 euroa, ansio-osa on tämän tulon ylittävältä osalta 35 prosenttia. Korotettuna maksettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen. Laske korotetun ansio-osan suuruus kotisivuillamme

14 5.5. Muutosturvan ansio-osa Oikeus muutosturvan ansio-osaan Vain palkansaajan jälkisuojapäivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus muutosturvan ansio-osaan. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa suunnitelmaan merkityn, työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Muutosturvan maksamisen edellytykset ovat: 1. henkilö kuuluu työvoimapalvelusta annetun lain mukaisen muutosturvan piiriin, 2. henkilöllä on voimassa työllistymissuunnitelma tai työllistymissuunnitelmaa korvaava suunnitelma ja 3. henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaa palkansaajan työssäoloehdon perusteella Muutosturvan piiriin kuulumisen tutkii TE-toimisto (kohta 1.) Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3.292,80 euroa, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 37,5 %. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. 6. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistämistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävän palvelun aikana (ks. kohta 5.4). Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Omaehtoinen opiskelu (TE-toimiston kanssa sovittu) Työkokeilu työpaikalla Työelämävalmennus Työharjoittelu Työ- ja koulutuskokeilu Kuntouttava työtoiminta Etuutta voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan myös omavastuuajalta. Omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukauden ajalta opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Työttömyyspäivärahan maksamisen enimmäisaika kuluu eli 500 päivän laskuri karttuu myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana. Poissaolot Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuutta maksetaan kaikilta koulutuspäiviltä. Muissa työllistämistä edistävissä palveluissa etuuteen ei ole oikeutta koulutusajan poissaolopäiviltä, ellei poissaolo johdu: työkyvyttömyydestä kerralla enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä AYT-kassa tarvitsee koulutuksesta poissaolosta aina TE-toimiston lausunnon. Lausunnosta käy ilmi, onko poissaololle ollut hyväksyttävä syy. Ilman hyväksyttävää syytä poissaolopäiviltä ei makseta etuutta lainkaan. Poissaolopäivistä onkin syytä ilmoittaa TE-toimistoon viipymättä, jotta etuusmaksatukseen ei tule katkosta. Päätoiminen yrittäjä TE-toimiston osoittamaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta, vaikka hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhan alainen. Päätoimisille yrittäjille maksetaan ansiopäivärahan perusosaa, mutta ei ansio-osaa. Perusosa on mahdollista saada korotettuna, jos koulutus sisältyy TE-toimiston kanssa tehtyyn työllistymissuunnitelmaan. Perusosa on 31,36 ja korotusosa 4,59 v. 2012. Päätoimisen yrittäjän tulot vaikuttavat vähentävästi maksettavaan etuuteen.

15 6.1. Ylläpitokorvaus Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voi olla oikeus työttömyysetuuden lisäksi myös ylläpitokorvaukseen. Ylläpitokorvausta maksetaan TEtoimiston kanssa sovittujen toimenpiteiden ajalta. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 euroa päivältä ja korotettu ylläpitokorvaus 18 euroa päivältä. Korotettuna ylläpitokorvaus maksetaan silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Korotettuun ylläpitoon on oikeus myös, kun henkilö osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia ja hän esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Ylläpitokorvaus on verotonta tuloa. Ylläpitokorvausta maksetaan palveluissa todellisilta osallistumispäiviltä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa ylläpitokorvausta maksetaan kuitenkin myös poissaolopäiviltä, mutta ei loma-ajoilta. Ylläpitokorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työvoimaviranomaisen järjestämään tai hankkimaan ryhmäpalveluna toteutettavaan työnhakuvalmennukseen. Tämä työnhakuvalmennus kestää vähintään 5 ja enintään 20 päivää. Ryhmäpalveluna toteutettava työnhakuvalmennus ei kuulu työllistymistä edistäviin palveluihin, joten tältä työnhakuvalmennusajalta ei ole oikeutta korotettuun ansio-osaan. 7. MYYNTIVOITON SELVITYS Lain mukaan yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä saatu mahdollinen myyntivoitto siirtää päivärahan maksun alkamista enintään 24 kk. Selvitys mahdollisesta myyntivoitosta on tehtävä aina päivärahaa haettaessa, vaikka yritystä ei olisi myytykään, koska myyntivoitoksi katsotaan esim. omaan käyttöön jätetyn käyttöomaisuuden arvo. Myyntivoitolla tarkoitetaan yrityksen tai sen osan myynnistä saatua voittoa yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvoa hankintamenoilla vähennettynä toiminnan lopettamishetkellä Myyntivoittoa ei oteta huomioon, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma veloilla vähennettynä on alle 10 000 euroa Vaikka myyntivoittoa ei oteta huomioon konkurssitai keskeytystilanteessa, on selvitys tehtävä, koska se on työttömäksi katsomisen edellytys. Myyntivoittoa laskettaessa vähennyksenä huomioidaan hankintameno 50 % myyntihinnasta tai käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvosta. Jos poistamaton osa hankintamenosta on yli 50 %, käytetään sitä. yrityksen velat myynnistä aiheutuneet kulut Myyntivoiton selvittämistä varten on oma lomakkeensa, joka on liitteenä tässä oppaassa. Lomakkeessa on myös tarkemmat ohjeet selvityksen tekemisestä. Selvityslomakkeen mukana tulee toimittaa AYT-kassaan yrityksen viimeisen täyden tilikauden ja lopettamishetken tasetiedot (jos tasetta ei ole toimitetaan omaisuusluettelo) jäljennös kauppakirjasta, jos yritys tai sen osa on myyty Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän päivärahan perusteena olevan työtulon mukaan. Esimerkki: Jos päivärahan perusteena käytettävä vuosityötulo on 18.000 (=1.500 /kk) ja myyntivoittoa syntyy 3.000, päivärahan maksun aloittaminen siirtyy kahdella kuukaudella.

16 8. MITEN PÄIVÄRAHAA HAETAAN? 8.1. Ilmoittaudu TE-toimistoon Työttömyyspäivärahaa voi saada, kun yrittäjä on lopettanut tai keskeyttänyt yritystoimintansa (ks. kohdat 3.1. ja 3.2.) yrittäjä on ilmoittautunut työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi ja työvoimaviranomainen on todennut yrittäjän työttömäksi ja antanut siitä kassaa sitovan lausunnon Muista kertoa TE-toimistoon ilmoittautuessasi, että olet AYT-kassan jäsen. Näin varmistat sen, että työvoimapoliittinen lausunto lähetetään oikeaan kassaan. Alla on luettelo asiakirjoista, joilla yritystoiminnan päättymisen voi osoittaa työvoimaviranomaiselle. Lista on ohjeellinen. todistus eläkevakuutuksen lopettamisesta todistus konkurssiin tai selvitystilaan asettamisesta sopimus yhtiön purkamisesta kauppakirja, jos yritys tai osa siitä on myyty todistus yrityksen poistamisesta kaupparekisteristä - pyydä todistus poistoilmoituksen jättöpäivästä todistus ennakonperintä- ja alv-rekisteristä poistamisesta todistus yrityksen vuokrasopimuksen tai muiden sopimusten päättymisestä selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta lopettamishetkellä (myyntivoittoselvitys) Tarkista aina etukäteen omasta TE-toimistostasi, mitä selvityksiä tarvitaan. 8.2. Ensimmäinen päivärahahakemus Hakemuslomakkeita saa internetistä esim. tyj.fi, TEtoimistoista ja AYT-kassasta. Päivärahaa haetaan kassasta aina takautuvasti. Etukäteen haettua aikaa ei voida maksaa. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa kassalle, kun olet ollut työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa. Hakemus tulee toimittaa kuitenkin kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. TE-toimistot Työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelu: Jos olet kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen yrittäjäksi ryhtymistä, tulee hakemukseen merkitä myös tämän entisen kassan nimi. Ensimmäisen hakemuksen liitteet TE-toimisto ei lähetä heille toimitettuja asiakirjoja kassaan. Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä: todistus eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon tasosta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta neljän vuoden ajalta ennen työttömäksi jäämistä Pyydä todistus omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi. Todistuksessa tulee olla eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistettu työtulo vuosittain eriteltynä. Todistuksesta tulee ilmetä myös, mihin saakka eläkevakuutusmaksut on maksettu. myyntivoittoselvitys liitteineen (ks. kohta 7.) Työttömäksi jääneen tulee aina tehdä selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta lopettamishetkellä (ns. myyntivoittoselvitys). Selvitys on tehtävä, vaikka mitään myyntivoittoa ei syntyisikään, koska selvityksen tekeminen on edellytys työttömäksi katsomiselle. Selvityslomake on tämän oppaan liitteenä. Selvityslomakkeeseen tulee aina liittää sekä viimeisen täyden tilikauden että lopettamishetken tasetiedot. Muut tarvittavat liitteet ilmenevät selvityslomakkeesta. verokortti AYT-kassa saa yleensä veroprosentin suoraan verottajalta. Jos haluaa muutoksen pidätysprosenttiinsa, on kassalle toimitettava alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten. Lisätietoja verotuksesta kohdassa 9.3. selvitys muista sosiaalietuuksista Hakemukseen tulee liittää todistus sosiaalietuudesta esimerkiksi eläkkeestä, kotihoidontuesta tai vastaavasta. Myös puolison saama kotihoidontuki tulee ilmoittaa. Etuuksien vaikutuksen voi tarkistaa kohdasta 8.5.

17 palkkatodistus ja irtisanomisilmoitus Jos henkilö ei ole saanut päivärahaa palkansaajakassasta välittömästi ennen työttömyyttä ja hakee päivärahaa jälkisuojan perusteella, tulee kassalle toimittaa palkkatodistus ja mahdollinen irtisanomisilmoitus. Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alaiset ansiot 34 kalenteriviikolta välittömästi ennen yritystoimintaa. Todistuksessa on eriteltävä lomarahat, lomakorvaukset, mahdolliset palkattomat poissaolot ja osapalkkaiset sairaslomat sekä erorahan tai muun taloudellisen etuuden suuruus. Palkkatodistuslomake on internetissä osoitteessa tyj.fi (kohta lomakkeet). Muista tarkistaa, että olet täyttänyt koko lomakkeen olet tehnyt merkintöjä jokaisen työttömyyspäivän kohdalle olet antanut puhelinnumeron, josta sinut on helppo tavoittaa hakemuksen mukana on kaikki tarvittavat liitteet olet allekirjoittanut hakulomakkeen 8.3. Jatkohakemukset Kun saat maksuilmoituksen ensimmäisistä päivärahoista, ilmoituksessa on mukana jatkohakemuslomake. Se täytetään aina takautuvasti vähintään 4 viikolta ja toimitetaan AYT-kassaan. Jatkolomake täytetään ja allekirjoitetaan samalla tavoin kuin ensimmäinen hakemuslomakekin. Säilytä maksuilmoitus aina itselläsi, voit tarvita sitä asioidessasi viranomaisten kanssa. Jatkohakemuksen voi tehdä myös internetissä. AYT-kassalla on käytössä verkkopankkitunnisteiden kautta tapahtuva asiointipalvelu (easiointi). Tätä järjestelmää voi käyttää AYT-kassan jäsen, jolla on jonkin tunnistepalvelua tarjoavan verkkopankin henkilökohtainen (ei esim. puolison tai yrityksen) käyttäjätunnus ja salasanat. easiointi-palvelun käyttö on jäsenelle ilmaista. easiointi-palveluun pääsee AYT-kassan kotisivuilta ayt.fi. Sähköisten hakemusten liitteet (palkkatodistukset tms.) tulee toimittaa kassaan postitse tai faksilla. 8.3.1 Kokonaan työtön Hae päivärahaa aina vähintään neljältä kokonaiselta kalenteriviikolta. 8.4. Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana (soviteltu päiväraha) Työttömyyden aikana on mahdollista tehdä työtä siten, että AYT-kassa maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa. Soviteltuun päivärahaan on oikeus, jos vastaanottaa osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Soviteltua päivärahaa maksetaan myös, jos henkilöllä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyysaikana, vaikka jäsen olisikin palkkatyössä. Soviteltua päivärahaa saadakseen on oltava TEtoimistossa työttömänä työnhakijana. Ilmoita aina vastaanottamistasi töistä myös TEtoimistoon. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Kokoaikatyössä työaika ylittää 80 prosenttia alalla toimivan kokoaikatyöntekijän työajasta. Yritystoiminta voi olla sovittelun piirissä silloin, kun se on niin pienimuotoista, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys sivutoimista vai päätoimista. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Omana työnä pidetään ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota varten henkilö ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL vakuutusta (esim. pienimuotoiset käännöstyöt). Omasta työstä on tehtävä selvitys TE-toimistoon, joka antaa asiasta AYT:lle lausunnon. Jos vastaanottamasi kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, työssäoloajalta ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan. 8.4.1. Sovittelujakso Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti joko kuukauden tai neljän peräkkäisen

18 kalenteriviikon jaksoissa. Se, kumpaa sovittelujaksoa käytetään, riippuu palkanmaksujaksoista. Esim. jos palkka maksetaan kerran kuussa, sovittelujaksona käytetään kuukautta. Jos taas palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai kahden viikon välein, haku-, maksu- ja sovittelujakso on neljän viikon mittainen. Normaalia sovitteluaikaa lyhyempää sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään, jos sovitteluaikaan sisältyy ajanjaksoja, joilta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Tällaisia aikoja ovat esimerkiksi omavastuuaika ja karenssiaika. Kassa voi käyttää erityistä sovittelujaksoa työn alkaessa myös siinä tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin palkanmaksujaksoja esim. osa-aikatyön alkaessa. Erityinen sovittelujakso on lyhyempi kuin neljä viikkoa tai kuukausi. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä sovittelujaksolla saatu työtulo muunnetaan laskennallisesti kuukausituloksi. 8.4.2. Työaikatarkastelu Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan, jos hänen työaikansa sovittelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos henkilöllä on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, työsuhteiden työaika lasketaan yhteen. 8.4.3. Sovittelussa huomioon otettava tulo Toimita kassalle aina kopio työsopimuksesta. Työsopimuksesta käy ilmi sovittu työtuntimäärä ja useimmiten myös sovellettava työehtosopimus. Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka. Jos sovittelujaksona käytetään ns. erityistä sovittelujaksoa, sovittelujakson palkkatulo muutetaan laskennallisesti kuukausituloksi. Laskennallinen työtulo saadaan jakamalla ansaittu palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä päivillä ja kertomalla saatu päiväpalkka luvulla 21,5. Huomioon otettava palkkatulo määrätään aina palkkatodistuksen perusteella. Palkkatodistuksen on aina vastattava sovittelujaksoa. Esim. jos osa marraskuun palkasta maksetaan vasta joulukuussa, marraskuun sovittelussa on kuitenkin huomioitava myös joulukuussa maksuun tuleva marraskuun palkan osuus. Tällöin päivärahan maksun nopeuttamiseksi kannattaa pyytää työnantajalta erillinen todistus myöhemmin maksettavista marraskuun töitä koskevista palkoista. Jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että palkka maksetaan vasta kahden kuukauden kuluttua työn tekemisestä, toimita kassalle tällöin työnantajaltasi todistus, josta käy ilmi myöhemmin maksettavan palkan määrä. Tällöin kassa pystyy käsittelemään hakemuksesi ja maksamaan sinulle soviteltua päivärahaa, vaikka et ole vielä saanut maksua työstäsi. Tarkista, että hakemuksessa ilmoitetut tunnit vastaavat työnanta jan palkkatodistusta. Palkkatodistuksesta on käytävä ilmi seuraavat seikat: ajanjakso, jolle palkka kohdistuu ennakonpidätyksen alainen ansio mahdolliset lomakorvaukset ja/ tai lomarahat työnantajan yhteystiedot; työantajan nimi ja puhelinnumero Palkkatodistuskaavakkeita saa työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta tyj.fi. 8.4.4. Hakemuksen täyttäminen Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa palkkatodistus vastaavalta ajalta. Hakemuksiin merkitään todelliset tehdyt työtunnit. Jos sinulla on kaksi osa-aikatyötä, toimita kummastakin työstä palkkatodistukset kassalle sovittelujaksoittain. Merkitse työssäolopäiväsi ja tuntisi hakemukseen niin, että kummankin työn tunnit käyvät ilmi erikseen (esim. työ A ja työ B). Molemmista työsopimuksista tulee myös toimittaa jäljennös kassaan työsuhteen alkaessa. Päivärahaa on haettava edellisen maksujakson päättymisestä lähtien, jos uutta päivärahaa haetaan kuukauden sisällä edellisen maksujakson päättymisestä. Näin on meneteltävä, vaikka esim. lyhyen työsuhteen johdosta työnhaku ei olisi ollut voimassa.