ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUPA, Vilminko Tommi

YMPÄRISTÖNSUOJELU YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3.11.2014 RHE-13/2014 ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUPA, Vilminko Tommi KERTOELMAOSA: LUVAN HAKIJA: Tommi Vilminko Vilmingontie 555 86460 Alpua puh: 040 7156 967 e-mail: tommi.vilminko@netti.fi Liike- ja yhteisötunnus: 1649731-4 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN: Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajennukselle. Jyskylän tilalla on kaksi vanhaa navettaa, joista vanhempi puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi 160-paikkainen kasvattamo. Toinen vanhoista navetoista on 40-paikkainen kylmäpihatto, lisäksi Ketolan tilalla on vasikoiden välikasvattamo 40 vasikalle. Tällä hetkellä eläinpaikkoja / lihanautoja on yhteensä 77 kpl (21 kpl >24 kk, 28 kpl 12 24 kk ja 28 kpl 6-12 kk), sekä alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa 58 kpl. Suunnitelman mukaisesti laajennuksen jälkeen tiloille sijoitetaan eri-ikäisiä eläimiä yhteensä 240 kpl (21 kpl >24 kk, 90 kpl 12 24 kk ja 70 kpl 6-12 kk, sekä 60 kpl vasikoita <6 kk), jotka lihanautayksiköiksi laskettuna vastaa 134 eläintä. TOIMINNAN SIJOITUSPAIKKA: Karjarakennukset: Raahen kaupunki, Alpuan kylä, Jyskylän tila RN:o 678-418-1-141, os. Vilmingontie 555, 86460 Alpua. Välikasvattamo: Raahen kaupunki, Alpuan kylä, Ketolan tila RN:o 678-418-19-29, os. Vilmingontie 377 A, 86460 Alpua. Lannan levitysalueet (pellot) sijaitsevat pääosin Alpuan kylän alueella. Lupahakemukseen on liitetty asemapiirros ja pääpiirustus, joihin on osoitettu tontille suunniteltujen toimintojen sijoitukset. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. (YSL 28 ) Suunnitelman mukaan tiloille sijoitetaan eri-ikäisiä eläimiä lihanautayksiköiksi laskettuna yhteensä 134. Eläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista, jos eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristölupa-

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 2 (15) asiat eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 lihanaudalle. (YSA 1 kohta 11 a, 7 kohta 11 a, YSL 31 ). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE: Tilalla on jo ennestään lihakarjan tuotantoa, jossa eläinyksiköiden määrä ei ole vaatinut ympäristölupaa. Nyt haettava toiminnan laajentaminen ylittää ympäristöluvan tarpeen kynnyksen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.1.2011 30.4.2016. Tilat (Jyskylä: karjarakennukset, Ketola: välikasvattamo) ja pellot sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. TOIMINNAN JA SEN LAAJUUDEN KUVAUS: Jyskylän tilalla on kaksi navettaa. 2008 rakennettu 40-paikkainen kylmäpihatto emolehmäkarjalle ja 1954 rakennettu kasvattamo sonneille. Vanha kasvattamo korvataan uudella, rakennettavalla 160-paikkaisella kasvattamolla. Lisäksi Ketolan tilalla on vasikoiden välikasvattamo 40 vasikalle, josta eläimet siirretään juottokauden jälkeen rakennettavaan kasvattamoon. Uuden kasvattamon ja pihaton ilmanvaihto on luonnollinen. Ketolan tilalla olevan ja pois käytöstä jäävän Jyskylän eläinsuojien ilmanvaihto on koneellinen. Rakennettava kasvattamo tulee lietelannalle, kun vanha kylmäpihatto on kuivikelannalla. Nykyiset lietelantasäiliöt ovat betonisia 760 m 3 ja rakennettavat säiliöt altapäin täytettäviä betonisia 2000 m 3, sekä lisäksi rakennetaan 400 m 3 valutukseen perustuvia lietekuiluja. Vanha eläinsuoja on vinokuivikepohjalla. Kuivitetun alueen pinta-ala on 192 m 2, kuivikkeen paksuus 10 30 cm ja reunojen korkeus 120 cm. Reunojen ja lattiarakenteen materiaali on betonia. Poistettu kuivikepohja varastoidaan lantalassa. Kuivikelantalassa kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja purua. Virtsasäiliöt ovat betonisia ja tilavuudeltaan 350 m 3. Lantalan pinta-ala on 270 m 2, reunojen korkeus on 300 cm ja ajoluiskan korkeus on 50 cm. Lantalan rakenteiden ja kuormauslaatan pohjamateriaali on betonia. Esikuivatettua säiliörehua pyöröpaalataan 1200 t/v ja ne avataan ruokintapöydällä. Lanta levitetään kasvukauden aikana omille (62,77 ha) ja sopimuspelloille (64,37 ha), yhteensä levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 127,14 ha. Lantamäärästä 50 % levitetään viikoilla 18 22, 40 % 26 28 ja 10 % 33 35. Lannanlevityspellosta pohjavesialueella on 5,81 ha. Liikenteen ei merkittävästi arvioida lisääntyvän nykyisestä. Tiloilla on yhteensä neljä polttoainesäiliötä polttoöljylle tilavuuksiltaan 1300, 1500, 1800 ja 2000 litraisia. Säiliöiden tarkempia määrittelyjä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 1: Tilalla olevat polttoainesäiliöt, x = on kyseisessä säiliössä Säiliön tilavuus [l] Katos Lukitus Maanpäällinen 2-vaippasäiliö Ylitäytönestin Lapon estolaite 1300 x x x 1500 x x 1800 x x 2000 x x x x Vuodon ilmaisin Muiden tiloilla käytettävien kemikaalien varastointimääriä, -paikkoja ja tapoja on esitetty seuraavassa taulukossa

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 3 (15) Taulukko 2: Tilalla olevien kemikaalien varastointi Kemikaali Varastossa enintään Varastointipaikka ja -tapa Muut öljytuotteet Konehallissa tynnyreissä ja muovikanistereissa. 500 l (esim. traktorin öljyt) Betonilattialla, ei viemäriä Rehunsäilöntäaineet 4000 l Omissa muovitynnyreissä Lannoitteet 40 t Ulkona suursäkeissä Kasvinsuojeluaineet Kasvukaudella tarvittava määrä Varastossa lukittu, vuotamaton kaappi Eläinten lääkkeet Tarvittaessa Navetassa lääkekaapissa Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet 20 l Navetan varasto Desinfiointiaineet 20 l Navetan varasto Hakemuksessa on esitetty seuraavassa taulukossa kuvatut tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä ja toimituspaikoista. Taulukko 3: Tilalla olevien jätteiden muodostuminen ja toimituspaikat Jätenimike Määrä Toimituspaikka Muovit 2,5 t/v Kuusakoski Oy Jäteöljyt 400 l/v Ekokem Oyj Rautaromu 500 kg/v Romunkeräykseen Kuolleet eläimet Honkajoki Oy Akut Kierrätykseen Pilaantunut rehu Lannoitteeksi pellolle ELÄINSUOJAN TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ: Maatila sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Ympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimpään naapuriin on rakennettavasta kasvattamosta hieman reilu 300 m. Kasvattamon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Lähimpänä, 3,2 km etäisyydellä on harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Lumijärvenkangas (HSO110135). Samalla alueella, kasvattamosta lähimmillään noin 3 km etäisyydellä on I-luokan pohjavesialue (Alpua-Lumijärvi 11926003). Yksi lannan levitykseen esitetty peltoalue Uutelassa sijaitsee tämän pohjavesialueen sisällä. Kyseisen peltoalueen laidalla on yksi pohjaveden havaintopiste, sekä noin 30 metrin päässä toinen havaintopiste ja vedenottamo. Seuraavaan lannan levitykseen esitettyyn peltoalueeseen on pohjavesialueesta reilu 500 m. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN: Osalla pelloista on säätösalaojitus ravinnehuuhtoutumisen estämiseksi. Valtaojien reunoilla käytetään suojavyöhykkeitä. Lannan levityksen yhteydessä (tapahtuu viikoilla 18 22, 26 28 ja 33 35) on hajuhaittoja. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ: Tilalla on alkusammutuskalusto, 2 kpl agrekaatteja, sekä turvetta ja imeytysmattoja öljyvahingon varalle. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ: Lanta levitetään kasvukaudella ja suurin osa lannasta mullataan.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 4 (15) HAKEMUKSEN KÄSITTELY: HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO: Lupahakemus on tullut vireille, kun se on jätetty Raahen kaupungin ympäristölupaviranomaiselle 25.6.2014 (YSL 35, YSA 8-13 ) HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN: Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä 1.-30.7.2014 välisen ajan Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen (Ruskatie 1, 92140 Pattijoki) ilmoitustaululla viraston aukioloaikana. Hakemuksesta on ilmoitettu Raahen kaupungin Internet-sivuilla samaisena ajankohtana, sekä lehti-ilmoituksella sanomalehti Raahelaisessa 5.7.2014. (YSL 38, YSA 16 ) Raahen kaupungin ympäristölupaviranomainen varasi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen) tilaisuuden tehdä muistutuksia tämän ympäristölupa-asian johdosta. Samalla varattiin myös muille kuin asianosaisille tilaisuus ilmaista asiassa mielipiteensä. Mielipiteet tuli jättää nähtävänäoloaikana. (YSL 37 ) Asian johdosta pyydettiin lausunnot Raahen Vesi Oy:ltä (joka toimitti lausuntopyynnön Vihannin Vesi Oy:lle), Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. (YSL 36 ) LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET: Asian johdosta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja jätettiin yhteensä kolme kappaletta: 1. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto: Inkeri Eronen Hakemuksen mukaan pohjavesialueella on lannanlevityspeltoa 5,81 ha. Toimijan tulee huomioida, ettei lannan levityksestä saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Ainoastaan kuolleena syntyneet nautaeläimet saa haudata. Hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa eläinten ja ihmisten terveydelle. Kuolleena syntyneen vasikan hautaamisessa on otettava seuraavat seikat huomioon: a) Kuolleena syntynyttä vasikkaa ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota kynnetään tai kaivetaan pian hautaamisen jälkeen b) Kuolleena syntynyt vasikka on haudattava vähintään 1 metrin syvyyteen. Ruho on peitettävä heti niin, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse käsiksi haudattuun eläimeen. c) Kuolleena syntyneen vasikan ruho on hautaamisen yhteydessä tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. d) Kuolleena syntynyttä vasikkaa ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa. Hautaamisesta ei tarvitse enää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Tautitapauksissa toimijan on ilmoitettava aikomuksestaan haudata Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Hautaamisesta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidossa tulee ilmetä hautaamispaikka, päivämäärä ja kuolleena syntyneiden haudattavien vasikoiden määrä. On muistettava, että raatoihin liittyy aina eläintautien leviämisen riski. Raatojen säilytykseen tilalla on suhtauduttava riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella, jotta tilalle itselleen tai ympäristölle ei aiheudu vaaraa.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 5 (15) Raadonkeräysauto tulee tilata välittömästi eläinten kuoltua. Raadot tulee kerätä tiiviille alustalle, josta valumavesien pääsy ympäristöön estetään. Raato tulee suojata tuhoeläimiltä peittämällä se pressulla tai kuvulla. Mikäli eritteitä pääsee valumaan maahan, maa tulee kalkita. Raadot tulee sijoittaa sellaiseen paikkaan, että raatoauto pääsee siihen vaivattomasti. Raatoauton reitti ei saa ristetä rehunkuljetusreitin kanssa. Toimijan tulee huolehtia tuhoeläinten torjunnasta sallituin ja soveltuvin keinoin. Lausunnon perusteena oleva lainsäädäntö: - Terveydensuojelulaki 763/1994 2, 22 - Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011) - Eläintautilaki (441/2013) 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kaisa Vähänen, Jari Määttä Eläinsuojan toiminnasta syntyvän lannan levityspeltoja sijaitsee Alpua-Lumijärven (11926003) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Kyseisellä pohjavesialueella on kuusi (6) Vihannin Vesi Oy:n vedenottamoa, joista lähin (Uutela) sijaitsee aivan peltojen välittömässä läheisyydessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon kieltävän pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen (YSL 8 ). Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton, josta poikkeamiseen ei voida myöntää lupaa. Peltojen sijaitessa vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja vedenhankintakäytössä olevan vedenottamon välittömässä läheisyydessä ELY-keskus katsoo, ettei lietelantaa tai muuta nestemäisiä jätevesiä eikä kuivalantaa saa levittää pohjavesialueelle. 3. Vihannin Vesi Oy: Erkki Kotila Vihannin Vesi Oy omistaa Uutelan vedenottamon, jonka välittömässä läheisyydessä on Tommi Vilmingon vuokrapalsta. Uutelan vedenottamo on yksi päävesilähteistä Alpuanharjussa ja sen vedenlaatu on erinomainen. Vedenottamosta on lupa ottaa vettä 1200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskien. Lyhytaikaisesti vettä voidaan ottaa huomattavasti enemmän, jolloin vedenoton vaikutusalue saattaa ulottua Vilmingon vuokrapalstalle. Tästä johtuen (liete?)lannan levittäminen po. palstalle voi tietyissä tilanteissa uhata pohjaveden laatua. Jo pelkkä uhka pohjaveden pilaantumiselle on vesilain vastaista. Mielestäni luvan yhteydessä tulee selvittää tarkasti po. palstan lannoituskäytäntö ja ennen luvan myöntämistä hakijan tulee pystyä osoittamaan ettei lannotteiden käyttö aiheuta muutoksia pohjaveden laatuun tai ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä. HAKIJAN VASTINE: Kyseisellä pohjavesialueella on harjoitettu karjataloutta ja peltoviljelyä kymmeniä vuosia. Eikä ongelmia ole ollut pohjaveden laadun kanssa. Mikäli satoa tuottavalta pellolta kerätään satoa, on siitä poistuva ravinne korvattava jollakin. Mikäli näin ei tehdä, tuhotaan pohjavesialueella eniten suojaavaa kerrosta eli humus- ja uuttumiskerrosta. Pelkkä väkilannoitteiden käyttö vähentää pintakerroksen mikrobiologista aktiivisuutta ja vähentää siten suodattumiskerroksen vastustuskykyä mahdollista kontaminaatiota vastaan. Pohjavesialuetta suojellaan parhaiten ylläpitämällä kuohkeaa, mikrobiologisesti ja pieneliötoiminnaltaan aktiivista humuskerrosta. jota syntyy parhaiten karjanlannasta. Nitraattiasetuksen ja ympäristöehtojen säännökset, nykyaikainen viljelytekniikka ja hyvät satoa tuottavat kasvustot estävät tehokkaasti näiden peltojen ravinne huuhtoumat, pidättävät liukoiset ravinteet kasvustoon ja suojaavat pohjavesiä kun viljavuusanalyysien perusteella tehtyjä lannoitus-suunnitelmia noudatetaan.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 6 (15) Mikäli totaalikiellolle on perusteita, tulee se kohdentaa vedenottamon vaikutus piiriin, ottaen huomioon pohjaveden virtaama suunta. JULKINEN KUULEMISTILAISUUS: Asiassa ei järjestetty erillistä julkista kuulemistilaisuutta. TEHDYT TARKASTUKSET: Ympäristölupahakemuksen johdosta maatilalla on tehty tarkastus 22.9.2014. RATKAISUOSA: YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS: Raahen kaupungin ympäristölupaviranomainen on tarkistanut Tommi Vilmingon eläinsuojaa koskevan ympäristölupahakemuksen ja päättää myöntää ympäristöluvan kiinteistöille Jyskylä RN:o 678-418-1-141, osoitteessa Vilmingontie 555, 86460 Alpua, Ketola RN:o 678-418- 19-29, osoitteessa Vilmingontie 377 A, 86460 Alpua. (YSA 17-19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET: Tähän lupaan liitetään seuraavat ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 43 ) annetut lupamääräykset perusteluineen (YSL 52 ), joita toiminnassa ja sen järjestelyissä tulee noudattaa: Eläinsuojan ja lantalan rakenne: 1. Tilalle saa sijoittaa alle 200 lihanautaa (200 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuottoa. - Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevan eläinmäärän puitteissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristölupa-asiat eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 lihanaudalle. Mikäli eläinmäärää kasvatetaan 200 eläinyksikköön tai suuremmaksi, tulee hakea uutta ympäristölupaa Pohjois- Suomen aluehallintovirastolta. (YSA 1 kohta 11a, 7 kohta 11a) 2. Lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastointitilojen mitoituksessa otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. - Varastointitilavuuden tulee olla riittävä, jotta estetään lannan ja virtsan joutuminen käsittelemättömänä ympäristöön. (YSL 7-8, VnA 931/2000 4 ) 3. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden sekä lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin tulee olla rasitusluokaltaan kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lantaloiden kuormausalueiden tulee olla tiiviitä. 4. Lantavarastot on rakennettava siten, ettei sade- ja valumavedet pääse huuhtomaan varastossa olevasta lannasta ravinteita. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tar-

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 7 (15) kastettava vuosittain. Lantaa ja virtsaa on käsiteltävä niin, ettei sitä haitallisesti leviä ympäristöön tai kulkuteille eikä siitä aiheudu kohtuutonta hajua lähiympäristössä. Lannan siirtolaitteet ja kuljetuskalusto on pidettävä kunnossa. - Lupamääräyksillä 3-4 estetään lannan ja puristenesteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. Kunnollisilla rakenteilla ja huolellisella kunnossapidolla pystytään estämään lannan ja virtsan aiheuttamat päästöt ympäristöön. Navetan toiminta, sekä lannan ja virtsan käsittely on järjestettävä niin, ettei ympäristöhaittoja synny. Estämällä sadevesien tarpeeton pääsy lantavarastoon varmistetaan, ettei ylimääräisiä vuotoja ympäristöön synty. (YSL 3-4, 7-8, VnA 931/2000 4 ) - Lupamääräyksillä 3-4 varmistetaan, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisen vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (YSL 4, kohta 1). Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan lantavarastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena, jolloin voidaan ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen. (YSL 4, kohta 2) 5. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. (JäteL 13 ) Jätteiden kuormaus ja kuljetus on järjestettävä siten, että niistä aiheutuva melu ja muu häiriö ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi (JäteA 7 ) - Lupamääräys 5 on annettu terveyshaitan, ympäristön likaantumisen ja naapureille aiheutuvan haitan estämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, NaapSL 17 ) Lannan levitys: 6. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytössä riittävä määrä peltoa lannan levitykseen. - Lannan levitysala perustuu lannan fosforipitoisuuteen. Esimerkiksi 199 lihanautaeläinyksikön (12-24 kk) tarvitsema peltoala lannan levitykseen on 199 eläintä : 2,7 eläintä/ha = 73,7 ha. Käytettävä kerroin vaihtelee eläimen iän perusteella. (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje) 7. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lannan enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 30 tn/ha kuivikelantaa, 20 tn/ha naudan lietelantaa. 8. Pilaantunut rehujäte tulee käyttää pellolla maanparannusaineena ja ravinteena. Säiliörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä. Rehujätteen ja puristenesteen maahan levittämisessä noudatetaan, mitä lannan levittämisestä edellä määrätään. 9. Lanta on levitettävä pelloille tasaisesti siten, että lannan ravinteet eivät pääse valumaan vesistöön, eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. Ravinteiden vesiin pääsyn estämiseksi on vesistön ja valtaojien varsille sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Suojavyöhykkeen leveys valtaojan varrella on oltava vähintään yksi metri ja vesistön varrella vähintään viisi metriä.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 8 (15) 10. Lannan levitysmäärissä on noudatettava ns. lannoitussuunnitelmaa, jossa on otettava huomioon viljavuustutkimukset, keskimääräinen satotaso, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve siten, että maan ravinnetasapaino säilyy. - Lupamääräykset 6-10 on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, sekä jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (YSL 7-8, 43, 45 ). Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on periaatteena noudattaa tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. (YSL 4 ) - Lupamääräyksillä 6-10 estetään ympäristön pilaantumista ja vesistöjen rehevöitymistä. Rajoituksilla varmistetaan maan ravinnetasapainon säilyminen. (YSL 7-8, VnA 931/2000: 4-7 ) 11. Pohjavesialueella olevalle pellolle Uutelassa ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, puristenestettä, muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita tai tiettyjä kasvinsuojeluaineita. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajan ulkopuolelle (kuva 1) voidaan levittää kuivalantaa keväällä, mikäli lanta mullataan vähintään vuorokauden kuluessa. Kuivalannan levittämisessä on noudatettava lisäksi, mitä edellä lupamääräyksissä 9-10 on määrätty. 12. Lantaa, muita orgaanisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita voi käyttää varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajan sisäpuolella (kuva 1), jos maaperätutkimuksilla tai riittävillä tiedoilla pohjavesialueesta voidaan osoittaa, ettei lannoitteiden käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Uutelan vedenottamo Kuva 1: Pohjavesialuerajat. (Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo 1.2) Varsinaisen muodostumisalueen raja on tummemman sininen viiva, joka kulkee Uutelan peltoalueen lävitse. - Lupamääräykset 11 12 on annettu sen takia, että ehkäistään pohjaveden pilaantuminen. Tilan pelloista noin 5,81 ha sijaitsee Alpua-Lumijärvi I-luokan pohjavesialueella. Lietelannan levitys pohjavesialueella oleville pelloille voi aiheuttaa pohjaveden pilaan-

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 9 (15) tumisen vaaraa. Ainetta tai energiaa ei saa johtaa sellaiseen paikaan, että tärkeällä pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi huonontua. (YSL 8 ) - Lupamääräykset 11 12 huomioiden estetään pohjavesiesiintymän tilan huononemista, antoisuutta tai käyttökelpoisuutta, minkä takia lannan levityksen ei nähdä vaikuttavan pohjaveteen ja sitä myöten aiheuttavan vesilain mukaista luvanvaraisuutta. (VesiL 3 mom 1, kohta 9, 2 mom 1, kohdat 3 ja 5) - Kasvinsuojeluaineiden osalta on olemassa rajoituksia, mitä kemikaaleja tulee välttää vesiympäristöjen läheisyydessä. Tiettyjen kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty tai käyttöä rajoitettu pohjavesialueilla, jolloin kasveja pitää lannoittaa joillain muilla keinoin. (YSL 8, VnA 1022/2006: 1-4 ). - Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, sekä tuotannossaan syntyvästä jätteestä, sen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät. Toiminnanharjoittajan on myös meneteltävä toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (YSL 4 mom 1 kohta 2, 5, JäteL 12, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje) Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet: 13. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 14. Polttoainesäilöt tulee olla varustettu laponestolla, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Säiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoittaa vähintään tilavuutensa kokoisen valuma-altaan päälle. Mikäli säiliöt eivät ole vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä, ne tulee olla katettuja. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. - Määräyksillä 13 14 ehkäistään jätteiden ja jätteiden käsittelystä aiheutuvaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 7, 8, 43, JäteL 13, NaapSL 17 ) - Määräyksillä 13 14 varmistetaan, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi noudatetaan tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja. (YSL 4 ) - Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (YSL 5 ) 15. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään toisistaan ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. 16. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa vaarallisia jätteitä vastaanottavaan laitokseen. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet (kuten paperi, pahvi, metalli jne.) on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jos vastaanottopaikkoja ei ole järjestetty, ne on toimitettava kaatopaikalle. - Määräyksillä 15 16 ehkäistään jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätettä ei saa hylätä, eikä käsitellä hallitsemattomasti (JäteL 13 )

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 10 (15) - Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi mahdollista. (JäteL 15 ) - Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on kierrätettävä tai hyödynnettävä esim. energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. (JäteL 8 ) 17. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai muulle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanottaminen. Terveysviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä kuolleiden eläinten varastointiin ja kuolleiden vasikoiden hautaamiseen. - Kuolleiden eläinten asianmukaisella käsittelyllä estetään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. (YSL 4, 28, TSL 24, EläinTL) Häiriö- ja poikkeustilanteet: 18. Häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa, on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä öljyvahinkotapauksissa myös paikalliselle pelastuslaitokselle. - Jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle. (YSL 62 ) - Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. (YSL 76 ) - Vahingosta tai sen uhasta on ilmoitettava hätäkeskuksen kautta pelastusviranomaiselle ja ryhdyttävä sellaisiin torjuntatoimiin, joita häneltä olosuhteisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia. Pelastusviranomaiset ovat varautuneet öljyn torjuntaan. Kaikista havaituista öljyvahingoista tehdään öljyvahinkoilmoitus hätäkeskukseen (YSL 4, ÖljyvahinkoL 17 2 mom) Paras käyttökelpoinen tekniikka: 19. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon, mikäli se vähentää tilan toiminnasta ympäristöön kohdistuvan kuormituksen määrää. - Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (YSL 4 1 mom, kohta 3, YSA 37 ) Seuranta- ja tarkkailuvelvollisuus: 20. Luvanhaltijan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee esittää paikalliselle ympäristöviranomaiselle toimintaa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tulee esittää ainakin seuraavat tiedot: a. Eläinmäärät b. Tilan lannan tuotanto ja lannan varastointitilan riittävyys c. Lannanlevitysalat d. Lannan typpianalyysi (enintään viisi vuotta vanha)

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 11 (15) e. Lantavarastojen ja lietesäiliöiden toimintaan liittyvien rakenteiden tarkkailu f. Toiminnassa havaitut häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet g. Kuolleiden eläinten määrät ja niiden toimituspaikat h. Tiedot kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. - Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (YSL 5 ) - Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä, jos kysymyksessä on toiminta, joka on ympäristöluvanvaraista (JäteL 118 1 mom. kohta 4, 119 ) - Toiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että valvontaviranomaiselle voidaan antaa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot. (JäteL 120 ) - Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. (VNa 931/2000 8 ) Luvan voimassaolo: 21. Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava erikseen lupa. Mikäli toiminta pysyvästi tai pitkäaikaisesti keskeytyy, tulee siitä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle. - Päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28, 55, YSA 30 ) - Ilmoitusmenettelyllä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. (YSL 81 ) 22. Toiminnanharjoittajan tulee hakea lupamääräysten tarkistamista viimeistään 31.12.2024. - Toistaiseksi voimassa oleva lupa voidaan erityisestä syystä määrätä tarkistettavaksi määräajan kuluessa. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupa voidaan määrätä raukeamaan. (YSL 55 ) 23. Tämä lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. - Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää laissa määrätyin perustein luvan raukeamisesta. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 57 ). 24. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkastaa lupamääräyksiä ja muuttaa annettua lupaa, jos (YSL 58 ) a. Toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta b. Toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus c. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia d. Olosuhteet luvan myöntämisen jälkeen ovat olennaisesti muuttuneet, tai e. Se on tarpeen, jotta voidaan noudattaa Suomea sitovia kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettuja säädöksiä.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 12 (15) Maksut ja korvaukset 25. Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä kokonaismaksu on 2060. - Ympäristöluvan maksu määräytyy Raahen kaupungissa voimassa olevan, ympäristölautakunnan 2.5.2012 hyväksymän ympäristölupataksan perusteella. Taksa on tullut voimaan 1.7.2012. Lupamaksu määräytyy ympäristölupataksassa lupatyypin Eläinsuoja perusteella. (YSL 105, YMLA 27 ) - Eläinsuojaa koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn perusmaksu on 1 800. Edellä mainitun maksun lisäksi peritään asian käsittelystä seuraavat lisämaksut: kuulutuksen julkaisemisesta aiheutuvien lehtikulujen (vähintään 100 ), sekä asianosaisten kuulemisesta (20 /kuultava) aiheutuneet kustannukset. Hakemus kuulutettiin sanomalehti Raahelaisessa la 5.7.2014 ja sen johdosta kuultiin kahdeksaa (8) naapuria. 26. Tämän ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapurikiinteistöjen omistajille tai haltijoille korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Ympäristölupapäätökseen liittyviä mahdollisia korvausasioita ei käsitellä ympäristöluvan yhteydessä, vaan ne käsitellään Raahen käräjäoikeudessa (PL 85, 92101 RAAHE). - Tähän lupaan liitetyt lupamääräykset huomioiden luvasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa eikä ole ollut tarpeen tarkastella korvauksen määräämistä etukäteen (YSL 66, LYVahK 9 ). Lähimpään naapuriin on rakennettavasta kasvattamosta hieman reilu 300 m, mikä on ympäristöministeriön antamien suositusten, 200 500 m etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen, mukainen. (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). - Ennakoimattoman vahingon korvaamisesta voidaan tämän luparatkaisun estämättä vaatia korvausta aluehallintovirastolta tehtävällä hakemuksella. (YSL 72 ) - Laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta on esitetty periaatteet tietyllä alueella harjoitettavasta toiminnasta johtuneiden ympäristövahinkojen korvaamisesta. (LYVahK 1 ) - Vahingonkorvauslaissa on määrätty myös vahingon aiheuttajan korvausvastuista (VahKL luku 2) 27. Tämän ympäristöluvan toiminnan valvonnasta peritään (myöhemmin ympäristölautakunnassa hyväksyttävän) tarkastussuunnitelman mukaisesti kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. - Tämän ympäristöluvan mukaista toimintaa liittyvää viranomaisvalvontaa suorittaa ensisijaisesti kunnan valvontaviranomainen. Valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi. Tarkastus on lisäksi suoritettava toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi ellei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana (YSA 29 ). - Ympäristönsuojelulain mukaan kunta voi määrätä maksun perusteista tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa (Vanha YSL 105 ). - Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun 2) laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen toiminnan määräaikaistarkastuksista ja muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta (Uusi YSL 205 2 mom).

RATKAISUN PERUSTELUT: Luvan myöntämisen edellytykset: Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 13 (15) Ympäristölupa on myönnetty, koska toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytysten mukaisesti toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Toiminnasta ei myöskään, asetettujen lupamääräysten ja toiminnan sijoituspaikan huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: (YSL 42 ) a. Terveyshaittaa b. Merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa c. Maaperän tai pohjaveden pilaantumista d. Erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella e. Eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille tai lähistöllä asuville. Luvassa on annettu tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi toiminnan luonne huomioon ottaen. (YSL 43 ) a. Päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista b. Jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä c. Toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa d. Muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Luvan myöntämisen yleiset perustelut: Toiminta sijoittuu alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa kaavaa, ja lähimpään häiriintyvään kohteeseen, lähinaapuriin on noin 300 m matkaa. Lupamääräyksillä on pyritty ehkäisemään toiminnasta aiheutuvia haittoja ja päästöjä ympäristöön, sekä lähinaapureille. Alueella on ollut pienemmässä mittakaavassa lihakarjatoimintaa jo ennen ympäristöluvan hakemista, eikä toiminnasta ole tullut kaupungin ympäristötoimeen valituksia tai ilmoituksia. Lupamääräysten tarkemmat perustelut on eritelty kunkin lupamääräyksen yhteydessä. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle on edellä määritellyt luvan myöntämisen edellytykset. VASTAUS ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN: 1. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto Pohjaveden pilaantumisen vaaraa ehkäisemiseksi on annettu lupamääräys 11. Muita, yleisesti vesistöjen ja sitä kautta välillisesti myös pohjaveden suojelemiseksi on annettu lupamääräykset 6-9. Jätteiden säilyttämisestä, keräämisestä, kuljettamisesta, käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä jäteveden johtamisesta ja puhdistuksesta on annettu lupamääräykset 2-5, 8, 12, 14 16. Ympäristöviranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen terveydensuojelulakiin liittyvissä luvissa, jonka takia ympäristöluvassa ei voida antaa lupamääräyksiä suoraan terveydensuojelulain perusteella. Kuolleiden eläinten käsittelyä jätteenä on huomioitu lupamääräyksessä 16, johon on lisätty kohta, että terveysviranomainen voi antaa asiaan liittyen tarkempia määräyksiä. Kuolleiden eläinten kirjaaminen on sisällytetty seurantavelvoitteeseen, lupamääräyksessä 19.

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 14 (15) 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sekä Vihannin Vesi Oy Lietelannan ja valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) kiellettyjen kasvinsuojeluaineiden levittäminen pohjavesialueella olevalle pellolle on kielletty lupamääräyksellä 11. Kuivalannan levittämiseen on annettu mahdollisuus pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella, mikäli lanta mullataan vähintään vuorokauden kuluessa. Ottaen huomioon lupamääräykset 9-10, huolellisella toiminnalla ja lannoitussuunnitelmaa noudattaen voidaan varmistaa että maan ravinnetasapaino säilyy. Kun lannan levitysmäärät otetaan huomioon, pystytään varmistamaan, että lantaa levitetään pellolle vain tarpeellinen määrä ja näin ollen estää riskit pohjaveden pilaantumiselle. Alpuanharjun pohjavedenlaatu on erinomaista, vaikka kyseisellä alueella on harjoitettu karjataloutta ja peltoviljelyä kymmeniä vuosia. Myös Vilmingon tilalla on ollut toimintaa jo vuosia, mutta aikaisemmin toiminnan laajuus ei ole ylittänyt ympäristölupakynnystä. Pitkälläkään aikavälillä ei ole ollut havaittavissa pohjaveden laadun heikkenemistä Uutelan vedenottamon läheisyydessä, jonka johdosta ympäristöviranomainen ei katso olevan perusteluita kieltää lannan levitystä kokonaisuudessaan. Lupamääräyksessä 12 on mahdollistettu lannan levittäminen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, mikäli luvanhakija todistaa tutkimuksin, ettei lannan levittämisestä aiheudu riskiä pohjavedelle. Lupamääräys on annettu varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteeseen, sekä selvilläolovelvollisuuteen perustuen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO: Tämä päätös annetaan julkipanon (31.10.2014) jälkeen 3.11.2014 ja se on lainvoimainen 3.12.2014, ellei siihen haeta muutosta. (YSL 53 ) LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN: Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET: Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 58, 62, 76, 81, 96 97, 105 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 205 2 mom Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 kohta 11a, 7 kohta 11a, 8-13, 16 19, 23, 29 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 (kuten kyseisen lain muutoksessa 90/2000) Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15, 118 120 Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4-8 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 1-4 Vesilaki (587/2011) 3 mom 1 kohta 9, 2 mom 1 kohdat 3 ja 5 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1, 9 Vahingonkorvauslaki (412/1974) luku 2 Raahen kaupungin ympäristölupamaksutaksa (Raahen kaupungin ympäristölautakunta 2.5.2012 27, tullut voimaan 1.7.2012)

Eläinsuojan ympäristölupa, Vilminko 15 (15) Muut sovelletut ohjeet: Ympäristöministeriö: Luontoympäristöosasto (2010), Ympäristöhallinnon ohjeita 1 2010 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Helsinki: Edita Prima Oy Terveydensuojelulaki (763/1994) 24 Eläintautilaki (441/2013) Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 17 2 mom LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN: Tämän päätöksen julkipanopäivä on 31.10.2014 ja päätöksen antopäivä 3.11.2014. Julkipanoilmoitus on päätöksen liitteenä. Päätöksestä kuulutetaan Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen (Ruskatie 1, 92140 Pattijoki) ilmoitustaululla, sekä Raahen kaupungin Internet-sivuilla. (YSL 54 ) Kuulutusaika on vähintään 30 vrk ja päätöksen viimeinen nähtävilläolopäivä on 3.12.2014. MUUTOKSENHAKU: Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. VIRANHALTIJAN ALLEKIRJOITUS: Anu Kiviniitty vs. Ympäristösihteeri puh: 044 439 633 s-posti: anu.kiviniitty@raahe.fi osoite: Raahen kaupungin ympäristötoimi, Ruskatie 1, 92140 Pattijoki JAKELU: Päätös toimitetaan: - Hakija (allekirjoitettu, alkuperäinen versio) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: kirjaamo, sähköisesti - Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto: Inkeri Eronen, sähköisesti - Raahen ympäristölautakunta - Lupapäätöstä erikseen pyytäneet Päätös annetaan tiedoksi: - Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaulu 3.11.-3.12.2014 - Raahen kaupungin Internet sivut 3.11.-3.12.2014 - Muistutuksen asiassa tehneille - Heille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet - Asianosaiset, joille on lupahakemuksesta annettu erikseen tieto

YMPÄRISTÖNSUOJELU MUUTOKSENHAKUOHJE Ympäristölupapäätös 3.11.2014 RHE-13/2014 Valitusosoitus ympäristölupa-asiassa Ympäristölupa eläinsuojan toiminnalle / Tommi Vilminko VALITUSVIRANOMAINEN (YSL 86/2000: 96 ) Ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen tai ympäristölupahakemuksen käsittelymaksua tarkoittavaa taksaa koskevaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kirjallisesti tehtävä valituskirjelmä on osoitettava ja toimitettava valitusaikana Vaasan hallintooikeudelle (os. PL 204, 65101 Vaasa). VALITUSOIKEUS (YSL 86/2000: 97 ) Valitusoikeus on 1. sillä, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea (asianosaisella) 2. rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät 3. toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät 4. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5. muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. VALITUSAIKA Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen päätöksessä mainittuna päivänä 3.11.2014, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituksen on oltava perillä viimeistään 3.12.2014 klo 15:00 mennessä. VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ (HKäyttöL 586/1996: 23-25 ) Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: 1. päätös, johon haetaan muutosta 2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi 3. perusteet, joilla muutosta vaaditaan 4. valittajan nimi ja kotikunta

Muutoksenhakuohje Vilminko 2 (2) 5. postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (kopiona tai sähköpostilla). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, ellei niitä ole jo aiemmin toimitettu viranomaiselle 4. mahdollisen asiamiehen valtakirja, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. VALITUSKIRJELMÄN TOIMITTAMINEN (HKäyttöL 586/1996: 26 ) Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän tulee olla toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta VALITUKSEN KÄSITTELYN MAKSULLISUUS Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 90 euroa, ellei toisin määrätä. YHTEYSTIEDOT Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa Käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 4 krs. Vaasa

YMPÄRISTÖNSUOJELU JULKIPANO 31.10.2011 Ympäristölupa eläinsuojan toiminnalle / Tommi Vilminko Asia: Raahen kaupungin ympäristöviranomainen on tarkastanut Tommi Vilmingon eläinsuojaa koskevan ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää ympäristöluvan (YSA 17-19 ) kiinteistöille: Karjarakennukset: Jyskylän tila RN:o 678-418-1-141, os. Vilmingontie 555, 86460 Alpua. Välikasvattamo: Ketolan tila RN:o 678-418-19-29, os. Vilmingontie 377 A, 86460 Alpua. Ympäristölupapäätöksen mukaisessa toiminnassa tulee noudattaa lupapäätöstä ja siihen liitettyjä lupamääräyksiä. Tämä lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 3.11.2014, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Lupapäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä 30 vuorokauden ajan, 3.11.-3.12.2014 välisen ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa osoitteessa Ruskatie 1, 92140 Pattijoki. Tämä julkipano on nähtävillä myös 31.10.-3.12. ja lupapäätös 3.11.-3.12. Raahen kaupungin Internet-sivuilla. Muutoksen haku: Tähän ympäristölupapäätökseen tyytymätön voi hakea päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa kerrotulla tavalla muutosta valittamalla siitä Vaasan Hallinto-oikeuteen (Vaasan hallinto-oikeus PL 204, 65101 Vaasa, faksi 010 364 2760, sähköposti vaasa.hao(at)oikeus.fi) 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valituksen tulee olla perillä viimeistään 3.12.2014 klo 15:00. Lisätietoja asiaa valmistelleelta ja päätöksen tehneeltä vs. ympäristösihteeri Anu Kiviniityltä, puh. 044 4393 633 tai sähköpostilla anu.kiviniitty(at)raahe.fi Raahessa 31.10.2014 Anu Kiviniitty vs. Ympäristösihteeri