HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteen laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset 2008-2009 2010-2011 Sisältää muutokset, jotka astuvat voimaan 1.8.2009 Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi kasvatus elämänkulussa, koulutus sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Ilmiöitä tutkitaan yksilöllisistä ja yhteisöllisistä, sekä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta. Kasvatustieteiden koulutuksessa yli puolet opinnoista koostuu pääaineen opinnoista. Oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen ovat siten kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen ydin. Maisterin tutkinto Maisterin tutkinnon koulutus voi edetä suoraan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon pohjalta järjestettävinä kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) maisteriopintoina. Kasvatustieteiden syventävät opinnot voi kuitenkin aloittaa, kun perus- ja aineopinnot on suoritettu, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi sivuaineopintojen osalta kesken. Maisterin tutkinnon voi myös suorittaa erillisissä maisteriohjelmissa, joihin on oma valinta. Kasvatustieteen laitoksella on kaksi maisteriohjelmaa; Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelma (ks. http://www.helsinki.fi/ktl/atmo) sekä Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma (ks. http://www.helsinki.fi/ktl/ksp). Maisteriopintojen tavoitteena on saavuttaa kasvatusalan akateeminen asiantuntijuus sekä hankkia valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opintojen tavoitteena on omaksua hyvä kasvatustieteellinen tietoperusta ja tutkimusmenetelmien hallinta, hankkia valmiudet itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Maisteriopintojen pääaineopintoihin kuuluu 80 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot, jotka koostuvat yhteisistä ja valinnaisista sisältöopinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista, pro gradu - tutkielmasta ja sen tekemistä tukevista seminaareista sekä harjoittelusta. Opiskelija voi valita joko yleiseen kasvatustieteeseen aikuiskasvatustieteeseen painottuvat opinnot seuraavilta painopistealueilta: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Opetus ja oppiminen. 1
Oppiminen työelämässä painopistealueen opintojen syventäminen jatkuu Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelmassa. Maisteriopintoihin kuuluu pääaineopintojen lisäksi opiskeluun orientoivia opintoja, viestintäopintoja sekä vähintään 35 opintopisteen laajuisesti sivuaineopintoja ja/ vapaasti valittavia opintoja. Opintoihin on mahdollista sisällyttää opettajan pedagogisen kelpoisuuden antavat aikuisopetukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot (35 opintopistettä). Opintoihin on erillinen valinta, johon sisältyy soveltuvuuskoe. Maisterin tutkinnon opinnot 120 op Yleisopinnot 5 op YM 1. Henkilökohnen opintosuunnitelma (hops) 2 op YM 2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen 3 op Syventävät opinnot 80 op S 1. Eriytyvät sisältöopinnot 10-20 op S 1.1. Orientoiva kirjallisuus 5 op S 1.2. Temaattinen kirjallisuus 5 op S 2. Valinnaiset sisältöopinnot 0-10 op Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri S 2.1. Koulutussosiologia ja politiikka 5 op S 2.2. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 5 op S 2.3. Kasvatustieteellinen naistutkimus 5 op S 2.4. Verleva kasvatustiede (Comparative Education) 5 op S 2.5. Koulutuksen hallinta 5 op S 2.6. Aikuiskasvatuksen etiikka 5 op Opetus ja oppiminen S 2.7. Kasvatuspsykologinen tutkimus 5 op S 2.8. Yliopisto-opetuksen kehittäminen 5 op S 2.9. Organisaation oppiminen 5 op S 2.10. Työn kehittämisotteet 5 op S 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 10-15 op Opintojaksoista S 3.1. ja S 3.2. suoritettava vähintään toinen. S 3.1. Kvalitatiivinen tutkimusote 5 op S 3.2. Monimuuttuja-analyysi 5 op S 3.3. Yhteiskuntatieteellinen tutkimusote 5 op S 3.4. Tieteenfilosofia II 5 op S 4. Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 40 op S 5. Harjoittelu 10 op Sivuaineopinnot ja/ vapaasti valittavat opinnot 35 op 2
YLEISOPINNOT 64032 YM 1. Henkilökohnen opintosuunnitelma (hops) 2 op Hops-työskentelyn tavoitteena on tukea opiskelijaa tarkoituksenmukaisten valintojen tekemisessä hänen asiantuntijuutensa kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Hyväksytty-hylätty. I-osa: Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Suositus: Suoritetaan syventävien opintojen aloittamista edeltävänä lukukautena viimeistään samana lukukautena kuin syventävät opinnot aloitetaan. II-osa: Edeltävät opinnot: Katso S 4. Pro gradu seminaari II. Suoritetaan viimeisen pro gradu seminaarin yhteydessä. 64033 YM 2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen 3 op Opiskelija perehtyy tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen vaatimuksiin erilaisilla julkaisufoorumeilla ja saa valmiuksia tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. - Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. Tiede ja teksti. Tehoa ja toa tutkielman kirjoittamiseen. 2007. WSOY. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden.. 3
SYVENTÄVÄT OPINNOT 64340 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) syventävät opinnot 80 op Syventävien opintojen tavoitteena on kasvatustieteiden sisältöjen ja tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi keskittää opintonsa johonkin kasvatustieteellisen alan keskeiseen, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkitykselliseen kokonaisuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiuksia hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, kykenee teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen kehittämistehtävissä sekä saa valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Syventävien opintojen arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Opintojaksojen vastaavuuksista lukuvuosien 2001-2003 2004-2005 tutkintovaatimuksiin löytyy tietoa Kasvatustieteen laitoksen intranetissä Almassa https://alma.helsinki.fi/tab/622. Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perus- ja aineopinnot. 64341 S 1.1. Orientoiva kirjallisuus 5 op Opiskelija syventää yleisen kasvatustieteen ja/ aikuiskasvatustieteen klassisten teosten aihepiirien tuntemustaan. Valittava yksi kokonaisuus kirjallisuuslistalta. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri: 1. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (kasvatustiede) - Husu, Sari. Michael Foucault. Mikrovalta, kasvatus ja normalisoituminen. Teoksessa Tapio Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun. 1999. Gaudeamus. - Foucault, Michael. Tarkkailla ja rangaista. 2000 / 2005. Otava. - Foucault's challenge: Discourse, knowledge, and power in education, toim. Thomas S. Popkewitz & Marie Brennan. 1998. Teachers College Press. Luvut: Popkewitz T.S & Brennan, M.: Restructuring of Social and Political Theory in Education (s. 3-35); Simola, H., Heikkinen, S. & Silvonen, J.: A Catalog of Possibilities (s. 64-90); Gore, J.: Disciplining Bodies (s. 231-251) Joko - Foucault, Michael. Seksuaalisuuden historia. 1998. Gaudeamus. Osat I Tiedontahto ja III Huoli itsestä. - Foucault, Michael: Tiedon arkeologia. 2005. Vastapaino 2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (kasvatustiede) - Liljander, Juha-Pekka. Pierre Bourdieu. Valikoiva erottautuminen koulutuksessa. Teoksessa Tapio Aittola (toim.) Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun. 1999. Gaudeamus. - Bourdieu, Pierre & Wacquant, Loic J. D. Refleksiiviseen sosiologiaan: Tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. 1995. Joensuu University Press. - British Journal of Sociology of Education Volume 25 Number 4 September 2004 (Bourdieu - teemanumero). Verkossa www.nelliportaali.fi 4
Joko - Bourdieu, Pierre: Järjen käytännöllisyys. Toiminnan teorian lähtökohtia. 1998. Vastapaino. - Bourdieu, Pierre & Passeron, Jean-Claude: Reproduction in education, society and culture. 1990/1977. Sage. 3. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri: kasvatustieteellinen naistutkimus (kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede) - Skelton, Christine & Francis, Becky (2009): Feminism and The Schooloing Scandal. Routledge. - Mac an Ghaill, Maírtín (1994) The Making of Men: Masculinities, Sexualities and Schooling. Open University. - Skeggs, Beverley (1997) Formations of Class and Gender. Sage. - hooks, bell (2007) Vapauttava kasvatus. Kansanvalistusseura 4. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (kasvatustiede) - Aries, Philippe. Centuries of Childhood. 1996. Pimlico. / 1988. Random House. Tai ruotsinkielinen käännös - Aries, Philippe. Barndomens historia. 1982. Gidlunds. - Ozment, Steven. Ancestors: The Loving Family in Old Europe. 2001. Harvard University Press. - Pollock, Linda A. Forgotten Children: Parent-child relations from 1500 to 1900. 1983. Cambridge University Press. Luvut 1, 2 ja 7. - Hutton Patrick H., Ariès and the Politics of French Cultural History. 2004. University of Massachusett Press. Luku 6. 5. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (aikuiskasvatustiede) - Habermas, Jürgen. Knowledge and Human interest. 1987 Polity Press / 1978 Heinemann. - Mannheim, Karl. Ideology and utopia. An introduction to the sociology of knowledge. 1991. Routledge - Dewey, John. Democracy and education. An introduction to the philosophy of education. 1997. Free press. 6. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (aikuiskasvatustiede) - Vygotsky, Lev S. Mind in society: the development of higher psychological processes. 1978. Harvard University Press. - Wertsch, James V. Vygotsky and the social formation of mind. 1985. Harvard University Press. - Perspectives on activity theory, toim. Yrjö Engeström, Reijo Miettinen & Raija-Leena Punamäki. 1999. Cambridge university press. Opetus ja oppiminen: 7. Opetus ja oppiminen (kasvatustiede) - Vygotsky, Lev S. 1962. Thought and language. 1986. M.I.T. Press. suom. Vygotsky, Lev S. Ajattelu ja kieli. 1982. Weilin & Göös. - Bruner, Jerome S. Actual Minds, Possible Worlds. 1986. Harvard University Press. joko - Piaget, Jean. Language and thought of the child. 1959 / 1932. Routledge & Kegan Paul. - Piaget, Jean. The development of thought: Equilibration of cognitive structures. 1977. Blackwell / Viking Press. 8. Opetus ja oppiminen (kasvatustiede) - Herrnstein Richard J. & Murray, Charles. The Bell Curve: Intelligence and class structure in American Life. 1994 / 1996. Free Press. - Gould, Stephen Jay. The Mismeasure of Man. 1996 / 1981. Norton. 9. Opetus ja oppiminen (aikuiskasvatustiede) - Knowles, Malcolm. The adult learner. A neglected species. 1984 / 1981. Gulf. - Freire, Paulo. Education for critical consciousness. 1998. Continuum. - Mezirow, Jack. Transformative dimensions of adult learning. 1991. JosseyBass. 5
10. Opetus ja oppiminen (aikuiskasvatustiede) - Bereiter, Carl. Education and mind in the knowledge age. 2002. Erlbaum. - Wells, G. & Glaxton, G., eds. Learning for life in the 21 st century: Sociocultural perspectives on the future of Education. 2002. Blackwell. - Yamazumi, K., Engeström, Y. & Daniels, H. eds. New learning challenges: Going beyond the industrial age system of school and work. 2005. Kansai University Press. 11. Opetus ja oppiminen (aikuiskasvatustiede) - Schön, Donald A. The reflective practitioner. How professionals think in action. 1995 / 1991 / 1983. Arena. - Zuboff, Shoshana. In the age of the smart machine: the future of work and power. 1988. Basic Books. Tai vaihtoehtoisesti: Zuboff, Shoshana. Viisaan koneen aikakausi. Uusi tietotekniikka ja yritystoiminta. 1990. Otava. (suositellaan englanninkielistä alkuperäisteosta) - Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka. The knowledge-creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. 1995. Oxford University Press.. 64342 S 1.2. Temaattinen kirjallisuus 5 op Opiskelija syventää yleisen kasvatustieteen aikuiskasvatustieteen tietojaan analysoimalla kirjallisuutta, joka tukee syventävien opintojen tutkielman aihepiirin ja tutkimuksen teoreettisiin perusteisiin perehtymistä. Suoritettava kirjallisuus sovitaan seminaariohjaajan kanssa. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri: 1. Kansalaisuus, identiteetti ja sukupuoli - Harinen, Päivi. Valmiiseen tulleet. Tutkimus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalaisuudesta. 2000. Nuorisotutkimusverkosto. - Tuomaala, Saara. Työtätekevistä käsistä puhksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939. 2004. Suomalaisen kirjallisuuden seura. - Gordon, Tuula, Holland, Janet & Lahelma, Elina. Making Spaces: Citizenship and difference in schools. 2000. Macmillan, St. Martin s Press. - Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola & Mervi Kaarninen. 2003. Suomalaisen kirjallisuuden seura. - Transforming a learning society. The case of Finland, toim. Ari Antikainen. 2004. Peter Lang. - Hall, Stuart. Identiteetti. 1999. Vastapaino. - Komulainen, Katri. Kotihiiriä ja ihmisiä: Retorinen minä naisten koulutusta koskevissa elämänkertomuksissa. 1998. Joensuun yliopisto - Arnot, Madeleine. Reproducing gender? Essays on educational theory and feminist politics. 2002. RoutledgeFalmer. 2. Historiallinen ja verleva kasvatus- ja koulutustutkimus - Verlevan tutkimuksen ulottuvuuksia, toim. Risto Alapuro & Ilkka Arminen. 2004. WSOY. - Green, Andy. Education, globalization and the nation state. 1997. Macmillan, Palgrave. - Jenks, Chris. Childhood. 1996. Routledge. - Lönnqvist, Bo. Ting, rum och barn: Historiskantropologiska studier i kulturella gränser och gränsöverskridande. 1992. Suomen Muinaismuistoyhdistys - Rahikainen, Marjatta. Centuries of Child Labour: European Experiences from the Seventeenth to the Twentieth Century. 2004. Ashgate. 6
3. Koulutuspolitiikka ja koulutuksen hallinta - Power, Michael. The audit society: Rituals of verification. 1999. Oxford University Press. - Olssen, Mark, Codd, John A. & O'Neill, Anne-Marie. Education policy: Globalization, citizenship and democracy. 2004. Paul Chapman /SAGE. - Ball, Stephen J. Politics and policy making in education: Explorations in policy sociology. 1990. Routledge. - Broadfoot, Patricia M. Education, assessment and society: A sociological analysis. 1996. Open University Press. - Henry, Miriam, Lingard, Bob, Rizvi, Fazal & Taylor, Sandra. The OECD, globalization and education policy. 2001. IAU Press. - Power, S., Edwards, T., Whitty, G., & Wigfall, V. (2002). Education and the middle class. Open University Press. - Taylor, S., Rizvi, F., Lingard, B., & Henry, M. (1997). Educational policy and the politics of change. Routledge. 4. Työn ja organisaation tutkimus - Workplace studies: Recovering work practice and informing system design, toim. Paul Luff, Jon Hindmarsh & Christian Heath. 2000. Cambridge University Press. - Cognition and communication at work, toim. Yrjö Engeström & David Middleton. 1996. Cambridge University Press. - Innovative forms of organizing: International perspectives, toim. Andrew Pettigrew. 2003. Sage. 5. Toimijuus ja aikuiskasvatus joko - Spinosa, Charles, Flores, Fernando & Dreyfus, Hubert L. Disclosing new worlds. Entrepreneurship, Democratic Action and the Cultivation of Solidarity. 4. painos, 2001. MIT Press. - Twentieth century thinkers in adult and continuing education, toim. Peter Jarvis. 1991 / 2001. Kogan Page. joko - Edwards, Richard & Usher, Robin. Globalisation and pedagogy: space, place and identity. 2000. Routledge. - Usher, Robin & Bryant, Ian. Adult education as theory, practice and research. The captive triangle. 1989. Routledge. joko - Sihvonen, Juha. Sivistystä kaikille vai valituille? Kansalaisopistotoiminnan kehitys vapaasta kansanvalistustyöstä maksupalveluun. 1996. Tampereen yliopisto. - Suoranta, Juha & Salo, Petri. Sivistyksellinen aikuiskasvatus. 2002. Kansanvalistusseura. 6. Aikuiskasvatuksen filosofia - Education, knowledge and truth: beyond the postmodern impasse, toim. David Carr. 1998. Routledge. - Gadamer, H-J. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. 2006. Vastapaino. - Burkitt, Ian. Bodies of thought. Embodiment, identity & Modernity. 1999. Sage. joko - MacIntyre, Alasdair. Hyveiden jäljillä. Moraaliteoreettinen tutkimus. 2004. Gaudeamus. - Wain, Kenneth. Philosophy of lifelong education. 1987. Croom Helm. Opetus ja oppiminen: 7. Koti ja perhekasvatus joko - Värri, Veli-Matti. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään. Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. 1997 / 2000. Tampere University Press. - Haverinen, Liisa & Martikainen, Marja. Rakas lapsi ei! Kodin kasvattava vuorovaikutus. 2004. Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 14. - Continuity and change in family relations: Theory, methods and empirical findings, toim. Rand D. Conger, Frederich O. Lorenz & K.A.S Wickrama. 2004. Lawrence Erlbaum. Yksi osa sekä yhteenveto. 7
- Grolnick, Wendy S. The psychology of parental control. How wellmeant Parenting backfires. 2003. Lawrence Erlbaum. Sekä erikseen sovittava perhetutkimuksen tematiikasta julkaistu väitöskirja Tai alan kansainvälisistä lehdistä artikkeleita n. 150-200 s. 8. Opetuksen tutkimus - Kansanen. Pertti. Opetuksen käsitemaailma. 2004. PSkustannus. - Handbook of research on teaching, toim. Virginia Richardsson. 2001. American Educational Research Association. 9. Oppiminen - The experience of learning. Implications for teaching and studying in higher education, toim. Ference Marton, Dai Hounsell & Noel Entwistle. 1997. Scottish Academic Press. - Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia, toim. David Boud & Grahame Feletti. 1999. Terra cognita. - Johnson, David W., Johnson, Roger T. & Holubec Edythe. Circles of Learning: Cooperation in the Classroom. 1988 / 2002. Interaction Book Company. - Koschmann, Timothy. CSCL: Theory and Practice of an Emerging Paradigm. 1996. Lawrence Erlbaum. - Kolb, David A. Experiential Learning: experience as the source of learning and development. 1984. PrenticeHall. - Miettinen, Reijo. The concept of experiential learning and John Dewey s theory of reflective thought and action. 2000. International Journal of Lifelong Education. Vol 19 (1), 5472. Verkossa: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/oppix/eres.htm 10. Yksilön kehitysprosessit - Cole, Michael. Cultural psychology: a once and future discipline. 1996. Belknap Press of Harvard University Press. - Everyday cognition: its development in social context, toim. Barbara Rogoff & Jean Lave. 1984. Harvard University Press. - Tennant, Mark & Pogson, Philip. Learning and change in the adult years. A developmental perspective. 1995. JosseyBass. 11. Ammattien teoria ja ammattikasvatus - Konttinen, Esa. Perinteisesti moderniin. Professioiden yhteiskunnallinen synty Suomessa. 1991. Vastapaino. - Michelsen, Karl-Erik. Viides sääty. Insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa. 1999. Suomen historiallinen seura. - Ammattikorkeakoulupedagogiikka: ajankohsia puheenvuoroja, toim. Hannu Kotila. 2003. Edita. 12. Yliopistopedagogiikka - D'Andrea, V. & Gosling, D., (2005). Improving Teaching and Learning in Higher Education. A whole institution approach. Buckingham: SRHE. Open University. - Hativa, N., & Goodyear, P. (ed.) (2002). Teacher Thinking, Beliefs and Knowledge in Higher Education. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. - Perry, R. P., & Smart, J. C. (ed.) (2007). The Scholarship of Teaching and Learning in Higher Education: An Evidence-Based Perspective. Dordrecht: Springer. - Prosser, M. & Trigwell, K. (1999). Understanding learning and teaching. The experience in higher education Suffolk: Society for Research into Higher Education & Open University Press. -Tight, M. (ed.) (2004). The RoutledgeFalmer Reader in Higher Education. London: RoutledgeFalmer. + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. 8
64343 S 2.1. Koulutussosiologia ja -politiikka 5 op Opiskelija perehtyy koulutuspolitiikan tutkimukseen sosiologisesta näkökulmasta ja käsitteen laajassa merkityksessä, jolloin kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, niin politiikan retoriikoista kuin tekniikoistakin, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja vaikutuksista. Opintojakso on artikkeliseminaari, jossa oppimateriaalina ovat opettajan osoittamat artikkelit sekä yksi valinnainen teos seuraavista: - Whitty, Geoff. Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. 2002. Paul Chapman. - Cervero, Ronald M., Wilson, Arthur L. & Associates. Power in Practice: Adult Education and the Struggle for Knowledge and Power in Society. 2000. Jossey-Bass. - Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. A. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing/SAGE. - Ball, S. J. (2006). Education policy and social class. RoutledgeFalmer. - Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: contested terrain. Open University Press. - Lauder, H., & Hughes, D. (1999). Trading in futures: Why markets in education don't work. Open University Press. - Dean, M. (1999). Governmentality. Power and rule in modern society. Sage. Opintojakso on myös osa Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmaa. 64344 S 2.2. Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskuntahistoria 5 op Opiskelija perehtyy opintojaksossa kasvatuksen ja koulutuksen organisoitumisen historiaan ja siihen liittyneisiin toimijuuden tasoihin. Koulutuksen käytäntöjen historiaa tarkastellaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen käsitteistön poikkitieteellisen käsitteenmuodostuksen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kokonaisuuden seuraavasta kirjallisuudesta: - Steele, Tom (2007) Knowledge is Power! The Rise and Fall of European Popular Educational Movements, 1848-1939. Peter Lang. - Houston, Robert A. Literacy in Early Modern Europe: Culture and Education 1500-1800. 2. painos, 2002. Longman. - Tuomaala, Saara (2004) Työtätekevistä käsistä puhksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939. Suomalaisen kirjallisuuden seura. - Heywood, Colin, A History of Childhood: Children and Childhood in the West from Medieval to Modern Times. 2001. Polity. Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2008 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.2. Kasvatuksen historia. Opintojakson jo suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa uudelleen saaden suorituksesta opintopisteitä. 9
64345 S 2.3. Kasvatustieteellinen naistutkimus 5 op Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä analysoivan naistutkimuksen ja feministisen tutkimuksen käsitteistöön, menetelmiin ja tutkimusperinteeseen. Suoritettava kirjallisuus: - Davies, Bronwyn. Frogs and snails and feminist tales. Preschool children and gender. 2003. Hampton Press/ 1989 Allen & Unwin. - Palmu, Tarja. Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. 2003. Helsingin yliopisto. Myös verkossa: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/palmu/sukupuol.pdf sekä 3 artikkelia seuraavista: - Chapman, Valerie Lee (2002). Teaching as a Site of Re-presentation - Metaphors, Tropes and Texts - Reflective Practice, Jun2002, Vol. 3 Issue 2, p. 191-204. - Davies, Bronwyn, Dormer, Suzy, Gannon, Sue, Laws, Cath, Rocco, Sharn, Lenz Taguchi, Hillevi & McCann, Helen 2001. Becoming Schoolgirls: the ambivalent project of subjectification. Gender and Education, Vol. 13, No. 2. - Jones, Alison 1999. The limits of cross-cultural dialogue: Pedagogy, desire and absolution in the classroom. Educational Theory, Summer99, Vol. 49 Issue 3. - Keskitalo-Foley, Seija, Komulainen, Katri & Naskali, Päivi 2007. Yrittäjäminuuden sukupuoli koulutuksessa. Kasvatus 2/2007. - Käyhkö, Mari 2007. Taipuisaksi ja puhtaaksi siivoojanaiseksi. Työläistyttöjen kasvatus ja moraalinen säätely toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kasvatus 2/2007. - Lahelma, Elina 2005. School Grades and Other Resources: The Failing Boys Discourse Revisited. Nordic Journal of Women s Studies (NORA), Vol. 13, No. 2, 78-89, November 2005. - Laws, Catherine 2004. Poststructuralist writing at work. International Journal of Qualitative Studies in Education, Vol. 17, No. 1, January-February. - Lehtonen, Jukka 2005. Heteroita oomme kaikki? Kasvatuksen heteroseksuaalinen normi. Teoksessa Tomi Kiilakoski, Tuukka Tomperi & Marjo Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. - Walkerdine, Valerie 2003. Reclassifying Upward Mobility: femininity and the neo-liberal subject. Gender and Education, Vol. 15, No. 3, September 2003. - Öhrn, Elisabet 2005. Sukupuoli, luokka ja muutoksen esittäminen. Teoksessa Reetta Mietola, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen & Tarja Palmu (toim). Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä: erontekoja ja yhdessä tekemistä. Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Kasvatusalan tutkimuksia 22. 10
64346 S 2.4. Verleva kasvatustiede (Comparative Education) 5 op Opintojaksolla perehdytään kansainvälisen ja historiallisen verlun avulla eri kasvatus- ja koulutusnäkemysten sekä eri koulutusjärjestelmien kehitykseen ja nykytilanteeseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. - Nóvoa, António & Yariv-Mashal, Tali. Comparative Research in Education: a mode of governance or a historical journey? 2003. Comparative Education, vol. 30:4, s. 423-438. Verkossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/oppix/eres.htm - Luhman, Niklas & Schorr, Karl-Eberhard. Problems of reflection in the system of education. 2000. Waxmann. - Crossley, Michael & Watson, Keith. Comparative and international research in education: Globalisation, context and difference. 2003. RoutledgeFalmer. - Coben, Diana. Radical heroes: Gramsci, Freire and the polics of education. 1998. Garland. - Discourse formation in comparative education, toim. Jürgen Schriewer. 2000. Peter Lang. - Education and civic culture in post-communist countries, toim. Stephen Webber & Ilkka Liikanen. 2001. Palgrave. - Distant alliances: Promoting education for girls and women in Latin America, toim. Regina Cortina & Nelly P. Stromquist. 2000. RoutledgeFalmer. Opintojakso on myös osa Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmaa. 64347 S 2.5. Koulutuksen hallinta 5 op Opintojaksolla syvennetään tietämystä koulutuksen hallinnan, erityisesti arvioinnin, toimintamuodoista. Opiskelija valitsee kolme suoritettavaa teosta seuraavasti: joko - Morley, Louise. Quality and power in higher education. 2003. SRHE & Open University Press. - Vendung, Evert. Public policy and program evaluation. 1997. Transaction Publishers. sekä kaksi teosta seuraavista: - Raivola, Reijo. Tehoa vai laatua koulutukseen. 2000. WSOY. - Jakku-Sihvonen, Ritva & Komulainen, Erkki. Perusopetuksen oppimistulosten meta-arviointi. Arviointi 1/2004. Opetushallitus. - Virtanen, Petri. Arviointi. 2007. Edita. Opintojakso on myös osa Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelmaa. 11
64348 S 2.6. Aikuiskasvatuksen etiikka 5 op Opiskelija perehtyy koulutuksen ja työelämän eettisiin kysymyksiin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. - Jarvis, Peter. Ethics and education for adults in a late modern society. 1997. NIACE. - Arvot, moraali ja yhteiskunta, toim. Anna-Maija Pirttilä-Backman, Marja Ahokas, Liisa Myyry & Susanna Lähteenoja. 2005. Gaudeamus. - Sihvola, Juha. Maailmankansalaisen etiikka. 2004. Otava. - Siltala, Juha. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 2004. Otava. 64352 S 2.7. Kasvatuspsykologinen tutkimus 5 op Opiskelija syventyy valitsemaansa kasvatuspsykologian osa-alueeseen sekä historiallisesti että ajankohsen tutkimuksen valossa. - Educational psychology. A Century of contributions, toim. Barry J. Zimmerman & Dale H. Schunk. 2003. Lawrence Erlbaum Associates. Luvut 2,4,7 sekä 9 14. - Tomasello, Michael. The Cultural Origins of Human Cognition. 1999. Harvard University Press. 12
64353 S 2.8. Yliopisto-opetuksen kehittäminen 5 op Opiskelija perehtyy yliopisto-opetuksen johtamiseen, hallintoon ja opetuksen laadunhallintaan. Hän saa valmiuksia opetussuunnitelmatyöhön, oppimisen ja opetuksen arviointiin sekä opetuksen laadun kehittämiseen. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden seuraavista: - Akateeminen opetussuunnitelmatyö, toim. Asko Karjalainen. 2003. Oulun yliopisto, Opetuksen kehittämisyksikkö. Verkossa: http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf - Biggs, John. Teaching for quality learning at university: What the student does. 2. painos, 2003. Open University Press and The Society for Research into Higher Education. - Biggs, J. & Tang, C. (2007). Teaching for Quality Learning at University. 3rd ed. SRHE. Open University Press. - Harvey, L. & Knight, P.T (1996). Transforming higher education. Ballmoor, Buckingham: SRHE & Open University Press. - Ramsden, P. (1998). Learning to lead in higher education. London : Routledge Falmer. + A 2.4. Opetus ja oppiminen yliopistossa 64354 S 2.9. Organisaation oppiminen 5 op Opintojaksolla perehdytään organisaation oppimista, tiedon ja osaamisen johtamista sekä organisaatioiden toimintavalmiuksia koskevaan teoreettiseen keskusteluun. Opiskelija valitsee kaksi suoritettavaa teosta seuraavista: - Argyris, Chris & Schön, Donald A. Organizational learning II: Theory, method, and practice. 1996. Addison-Wesley. -Engeström, Y. From teams to knots: Activity-theoretical studies of collaboration and learning at work. 2008. Cambridge University Press. -Gherardi, S. & Nicolini, D. Organizational knowledge: The texture of workplace learning. 2006. London: Blackwell. Opintojakso on myös osa Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelmaa. 13
64355 S 2.10. Työn kehittämisotteet 5 op Opintojaksolla perehdytään työn kehittämisen otteiden historialliseen kehitykseen ja kehittämiseen perustuviin tutkimusmetodologioihin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. - Development intervention. Actor and activity perspectives, toim. Tiina Kontinen. 2004. Center for Activity Theory and Developmental Work Research / Institute [for] Development Studies. - Heckscher Charles, Maccoby, Michael, Ramirez, Rafael & Tixier, Pierre-Eric. Agents of change. Crossing the Post-Industrial Divide. 2003. Oxford university press. - Participatory action research, toim. William Foote Whyte. 1991. Sage. Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2008 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.10. Kehittämisinterventiot. Opintojakso on myös osa Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelmaa. 64361 S 3.1. Kvalitatiivinen tutkimusote 5 op Opintojaksolla syvennetään käsitystä erilaisista tutkimusasetelmista, tutkimuskysymyksen asettamisesta, aineiston valinnasta ja tuottamisesta, aineiston analysoinnista ja tulkinnasta sekä tutkimuksen kirjoittamisesta. - Clive, Seale; Gobo, Giampietro; Gubrium, Jaber F; and Silverman David (Eds.) Qualitative Research Practice. 2007. Sage. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) - Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. Suositus: Opintojakso suoritetaan ennen pro gradu seminaari I osallistumista sen aikana. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. 14
64362 S 3.2. Monimuuttuja-analyysi 5 op Opiskelija syventää kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisen toja perehtymällä monimuuttujaanalyysien tutkimuskäyttöön kasvatustieteissä. - Nummenmaa, Tapio, Konttinen, Raimo, Kuusinen, Jorma & Leskinen, Esko. Tutkimusaineiston analyysi. 1997. WSOY. (osin, opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa) + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. Opintojaksolle osallistuvien edellytetään hallitsevan kvantitatiivisen aineiston keruun ja analyysin sekä jonkin yleisen tilasto-ohjelman (esim. SPSS) perusteet. Edellytys: A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi -opintojakson arvosana vähintään 3. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. 64363 S 3.3. Yhteiskuntatieteellinen tutkimusote 5 op Opintojaksolla kehitetään yhteiskuntatieteellistä ajattelua sekä valmiuksia tehdä sosiologista, historiallista ja verlevaa tutkimusta. Opintojaksolla analysoidaan teorian, näkökulman, tutkimusmenetelmien, aineiston ja tulkintojen keskinäisiä suhteita ajankohsissa tutkimuksissa ja pohditaan erilaisten lähdeaineistojen käyttömahdollisuuksia. Opintojakso toteutetaan vaihtoehtoisina kursseina, joissa syvennytään johonkin metodologiseen lähestymistapaan, esimerkiksi etnografiaan, elämänhistoriaan dekonstruktioon. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. 64364 S 3.4. Tieteenfilosofia II 5 op Opiskelija syventää tietojaan kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisista oletuksista ja niiden merkityksestä tutkimuskäytännöissä sekä oppii arvioimaan kriittisesti tutkimuksen taustalla olevia tieteenfilosofisia oletuksia ja niiden merkityksiä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. - von Wright, Georg H. Filosofisia tutkielmia. 1985. Kirjayhtymä. - Popper, Karl R. Arvauksia ja kumoamisia. 1995. Gaudeamus. - Trigg, Roger. Understanding Social Science: A philosophical introduction to the social sciences. 2001. Blackwell. + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. 15
64365 S 4. Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 40 op Pro gradu -tutkielma on opinnäyte, jonka tekemisen tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun kehittäminen. Pro gradu -tutkielma voi olla osa laajempaa tutkimusprojektia opiskelija voi tutkia itse valitsemaansa ja perustelemaansa kasvatustieteellistä aihetta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä valittujen tutkimusmenetelmien hallintaa. Tutkimus tulee raportoida itsenäisesti tieteellisen argumentoinnin periaatteita noudattaen. Opinnäytteen laadintaprosessiin kuuluu aktiivinen osallistuminen tutkielman tekemistä tukevaan seminaarityöskentelyyn. Approbatur Laudatur. Pro gradu seminaari I:een osallistuminen edellyttää, että perus- ja aineopintojen lisäksi S 1.1. Orientoiva kirjallisuus (5 op) on suoritettu. Pro gradu seminaari II:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari I on suoritettu. Pro gradu seminaari II:een osallistuminen edellyttää lisäksi, että YM 2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen on suoritettu. Suositeltavaa on, että myös tutkimusmenetelmäopinnoista on suoritettu meneillään vähintään 5 op. Pro gradu seminaari III:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari II on suoritettu. Pro gradu seminaari III:een osallistuminen edellyttää lisäksi, että S 1.2. Temaattinen kirjallisuus on suoritettu. Suositeltavaa on, että myös tutkimusmenetelmäopinnoista on suoritettu meneillään vähintään 10 op. Pro gradu seminaari III on vapaaehtoinen, mikäli tutkielman on jättänyt tarkastettavaksi viimeistään sen opetusperiodin ensimmäisessä työn jätössä, jolla pro gradu -seminaari III käynnistyisi. Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 4 op. Vain pääaineopiskelijoille. 64366 S 5. Harjoittelu 10 op Harjoittelun tavoitteena on tutustua kasvatus- ja koulutusalan työmarkkinoihin ja perehtyä oman alan työtehtäviin sekä soveltaa ja kehittää opintojen aikana hankittua osaamista. Tavoitteena on harjoittelun integroiminen osaksi opiskelijan muita opintoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Toteutus- ja työtavat Harjoittelu suoritetaan kolmen kuukauden kokopäiväisenä työskentelynä laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa. Harjoittelusta laaditaan raportti esim. oppimispäiväkirjan muodossa. Harjoittelun jälkeen käydään palautekeskustelu harjoittelusta vastaavan kanssa. Oheismateriaalina on hyvä tutustua rekrytointipalveluiden harjoittelusivuihin ja sieltä löytyviin materiaaleihin. - Rekrytointipalvelut https://alma.helsinki.fi/doclink/7096 Harjoittelua ei arvioida. Harjoittelu rekisteröidään suoritetuksi palautekeskustelun jälkeen.. Vain pääaineopiskelijoille. Opiskelija, jolla on riittäväksi katsottava työkokemus kasvatus- ja koulutusalan tehtävissä, voi anoa vapautusta harjoittelusta ja korvata sen muilla kasvatustieteiden syventävien opintojen suorituksilla. 16