Sähkömarkkinakatsaus 1
Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Lopuksi on (3) linkkejä tiedontuottajien kotisivuille. Käyttäessänne kalvosarjan kuvia on lähteeksi aina merkittävä ko. kuvassa kerrottu lähde, esim. Lähde: SKM Syspower. Kalvosarjaa päivitetään säännöllisesti. Uusia päivityksiä voi seurata: http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-jasopimukset/sahkomarkkinakatsaus. Sähkömarkkinoiden toiminnasta saa yleistietoja http://energia.fi/sahkomarkkinat -sivustolta Kalvosarjaa koskevissa kysymyksissä auttavat ET:n tukkumarkkinaasiantuntija Petteri Haveri (petteri.haveri@energia.fi, (09) 53052404) ja johtaja Pekka Salomaa (pekka.salomaa@energia.fi, (09) 5305 2401). 2
1. Sähkön vähittäishinta Kilpaillun sähköenergian vähittäishintojen kehitys Suomessa esitellään kolmen ns. tyyppikuluttajan avulla (diat 4-6). Hintakehitystä voi myös verrata Suomen aluehinnan päivittäin voimakkaastikin muuttuvaan noteeraukseen. Sähkönmyyjän on huomioitava hinnoittelussaan tukkuhinnan lisäksi, että systeemihintaa vastaan tehtäviin suojauksiin verrattuna on riski aluehinnan poikkeamisesta systeemihinnasta (vrt. diat 13 ja 16); että sähkö todennäköisesti maksaa suuren kulutuksen aikana enemmän kuin keskimäärin; että lisäksi asiakassuhteesta (kuten laskutus, asiakaslehti) aiheutuu usein asiakkaan volyymista riippumattomia kustannuksia; jne. Seuraavaksi (diat 7-9) verrataan Suomen ja eräiden kiinnostavien maiden sähkön hinnan kehitystä, hinnan muodostumista sekä asukkaiden ostovoimaan suhteutettua hintaa. Näissä tarkastellaan sähkön kokonaishintaa sisältäen myös sähkön siirron veroineen. 3
Sähköenergian kuluttajahinnat, kerrostalohuoneisto 2 000 kwh/a Kuvassa ovat tyyppikuluttajan "kerrostalohuoneisto 2000 kwh/vuosi sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat Hinnat ovat sahkonhinta.fipalvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24 %) Lähde: Energiavirasto 4
Sähköenergian kuluttajahinnat, pientalo 5 000 kwh/a Kuvassa ovat tyyppikuluttajan "pientalo 5000 kwh/vuosi sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat Hinnat ovat sahkonhinta.fipalvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24%) Lähde: Energiavirasto 5
Sähköenergian kuluttajahinnat, pientalo 18 000 kwh/a Kuvassa ovat tyyppikuluttajan sähkölämmitteinen pientalo 18 000 kwh/vuosi sähköenergian toimitusvelvollisuushinnat ja yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen tarjoushinnat Hinnat ovat sahkonhinta.fipalvelusta ja ne on laskettu koko maan hinnoista painotettuina keskiarvoina Lisäksi kuvassa on Nord Pool Spotin Suomen hinta-alueen päiväkeskiarvo Kaikki hinnat esitetään arvonlisäveroineen (alv 24 %) Lähde: Energiavirasto 6
Verottomat kuluttajahinnat eräissä Euroopan maissa kotitalousasiakkaalle (kulutus 2500-5000 kwh/a) Lähde: Eurostat 7
Sähkön kuluttajahinta 2014 jälkipuoliskolla (2 500-5 000 kwh vuosikulutus) Lähde: Eurostat 8
Ostovoimaan suhteutettu kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kwh vuodessa) 2. puolivuotiskausi 2014 30 25 PPS / 100 kwh 20 15 10 5 0 Lähde: Eurostat 9
2. Sähkön tukkumarkkinat Seuraavilla kuvilla tarkastellaan sähkön tukkumarkkinoiden tämänhetkistä tilaa, siihen johtanutta kehitystä ja hintaan vaikuttavia tekijöitä: perustietoja pohjoismaisista sähkömarkkinoista (dia 11) systeemihinta ja aluehinnat (12-13) vesivarantotilanne Pohjolassa (14) finanssituotteet (15-16) mennyt hintakehitys ja tulevaisuuden odotukset (17) vertailu sähkön spot-hinta Pohjolassa ja Saksassa (18) 10
Itämeren alueen sähkömarkkinat Itämeren markkina-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Baltian maat Yhteinen markkina-alue mahdollistaa markkina-alueen sähköntuotantokapasiteetin käytön parhaalla mahdollisella tavalla Pullonkaulat maiden sisäisissä ja välisissä siirtoverkoissa rajoittavat sähköntuotantokapasiteetin optimaalista käyttöä Kuvassa Itämeren alueen siirtoverkko 2014 Lähde: ENTSO-E 11
Systeemihinta ja aluehinnat Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pool Spotissa noteerataan päivittäin seuraavan päivän sähkön hinta. Jokaiselle vuorokauden tunnille lasketaan koko markkina-alueella annettujen tarjousten perusteella hinta. Kun Pohjoismaiden välillä ilmenee sähkönsiirrossa pullonkauloja, lasketaan jokaiselle Nord Pool Spotin hinta-alueelle oma aluehinta. Kuvassa ovat systeemihinnan ja aluehintojen päiväkeskiarvot. Viimeisimmät hinnat näkyvät Nord Pool Spotin kotisivulla www.nordpoolspot.com Päivämäärä 18.8.2015 Systeemihinta 12,86 12,09 10,55 12,09 12,08 12,09 36,22 12,08 12,09 12,08 36,22 0 12,09 12,09 43,51 43,51 Lähde: http://www.nordpoolspot.com/ 12
Nord Pool Spotin systeemihinta ja Suomen aluehinta Kuvassa ovat koko Pohjolan hintatasoa edustavan systeemihinnan ja Suomen aluehinnan viikkokeskiarvot 2004 Lähde: SKM Syspower 13
Vesivarantotilanne on tärkeä hinnan määrääjä Pohjoismaisessa järjestelmässä käytettävissä olevan vesivoiman määrä vaikuttaa tarpeeseen käyttää muita tuotantomuotoja. Vesivoiman osuus sähkötuotannosta on Pohjoismaissa poikkeuksellisen suuri Runsasvetisinä vuosina sähkön hinta on tyypillisesti alempi kuin niukkavetisinä vuosina. Vesivoiman saatavuus on polttoaineiden hintojen ohella merkittävimpiä sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä Pohjolan vesivarannoista yli 90 % on muualla kuin Suomessa, joten Suomen varantotilanne ei vaikuta vesivoiman saatavuuteen merkittävästi. Lähde: SKM Syspower 14
Finanssituotteet Sähkömarkkinatoimij at käyttävät erilaisia finanssituotteita ja sopimuksia suojautuessaan hintariskeiltä Nasdaq OMX:n listaamat finanssituotteet ovat sidotut Nord Pool Spotin systeemihintaan. Kuvassa ovat kolmen seuraavan vuoden vuosituotteiden hintakehitys. Mitä pidemmällä tulevaisuudessa toimitus tapahtuu, sitä suurempi epävarmuus johdannaisen kohteen hinnasta vallitsee. Lähde: SKM Syspower 15
Finanssituotteet 2 - aluehintasuojaus Koska finanssituotteiden hinta on sidottu Nord Pool Spotin systeemihintaan, ja Suomen aluehinta voi poiketa systeemihinnasta, on tarjolla EPAD-sopimuksia EPAD-sopimuksella (Electricity Price Area Difference) voi suojautua systeemihinnan ja aluehinnan erotukselta Jos EPAD-sopimusten hinnat nousevat, se kertoo heikentyneestä luottamuksesta sähkönsiirtokapasiteetin riittävyyteen ja luotettavuuteen Kuvassa ovat kolmen seuraavan vuoden Suomen hinta-alueen EPADvuosituotteiden hintakehitys Lähde: SKM Syspower 16
Sähköpörssin toteutunut hinta ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015 Kuvassa ovat kahden vuoden toteutuneiden päivähintojen viikkokeskiarvot ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015 Tulevaisuuden hintanoteeraukset (finanssituotteiden hinnat) kertovat markkinatoimijoiden hintakehitysodotuksi sta. Lähde: SKM Syspower 17
Sähkön spot-hinta Pohjolassa ja Saksassa Sähkön hinnan vaihtelu ja hintataso Keski- Euroopassa ovat yleensä Pohjolaa suuremmat, muttei suinkaan aina Kuvassa ovat Pohjoismaiden ja Saksan spothintojen vuorokausikeskia rvot ja hintojen erotus Lähde: SKM Syspower 18
3. Tiedontuottajien linkit Energiamarkkinaviraston sähkön hintapalvelu: www.sahkonhinta.fi EU:n tilastovirasto Eurostat http://epp.eurostat.ec.europa.eu Tukkuhintatiedot ovat saatavilla sähköpörssien kotisivuilta: sähkön fyysinen kauppa: www.npspot.com sähkön johdannaiskauppa: http://www.nasdaqomx.com/commodities Kantaverkkotietoa: www.entsoe.eu ja www.fingrid.fi 19