SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1

i SISÄLLYSLUETTELO MH, 25.11.2013 10:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 2 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 5 4 Daniel Valtakarin ero Varsinias-Suomen liiton tarkastuslautakunnan jäsenyydestä... 6 5 Aki Lehtosen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä... 7 6 Anna Franckin ero Varsinais-Suomen liiton kielellisten palvelujen toimikunnan jäsenyydestä... 8 7 Maakunnan tila syksy 2013 -katsaus... 9 Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013... 10 8 Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoiminta vuonna 2013... 38 9 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset... 41 10 Maakunnan kehittämisraha, myönteiset päätökset... 43 11 Maakunnan kehittämisraha,kantatie 52 parantaminen-tiesuunnitelma... 46 12 Maakunnan kehittämisraha, kielteiset päätökset... 48 13 EAKR-ohjelman hanke, myönteinen päätös... 49 14 Lausunto maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2014-2020... 51 Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_041113... 53 15 Viranhaltijapäätökset... 119 16 Tiedoksi annettavat asiat... 120 Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat... 122 Pykälän liite: Juvonen_matkaraportti... 157 Pykälän liite: Kauppinen raportin liite 1... 160 Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2... 162 Pykälän liite: Kauppinen_matkaraportti... 170 Pykälän liite: Matkaraportti Timo Juvonen Baltic Flows... 172 Pykälän liite: Savo_matkaraportti... 174 Pykälän liite: Stjernberg_matkaraportti... 180 17 Kokouksen päättäminen... 196

-1, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 2

-1, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 3 %%%001 Esityslista %%%005/2013 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010 KOKOUSPAIKKA %%%006 ASIAT 1-17 SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Lehtonen Aki Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Siren Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Aalto Tino Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Kattelus Lauri Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Andersson Li Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

1, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 19.11.2013. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

2, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 10.6.1996 155, että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Hanna Vuola ja Stefan Wallin.

3, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

4, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 7 DANIEL VALTAKARIN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Asia Valmistelija Daniel Valtakari on 30.10.2013 pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisesta syystä. MR/MK Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Daniel Valtakarin tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

5, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 8 AKI LEHTOSEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Asia Aki Lehtonen on 29.10.2013 pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton luottamustoimista paikkakunnalta muuton takia. Aki Lehtonen on maakuntahallituksen jäsen ja hankerahoitustoimikunnan puheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Aki Lehtosen tilalle maakuntahallituksen jäseneksi valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 9 ANNA FRANCKIN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON KIELELLISTEN PALVELUJEN TOIMIKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Asia Valmistelija Anna Franck on 23.10.2013 pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton kielellisten palvelujen toimikunnan jäsenyydestä ulkomaille muuton vuoksi. MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää valita Anna Franckin tilalle kielellisten palvelujen toimikuntaan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

7, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 10 MAAKUNNAN TILA SYKSY 2013 -KATSAUS Asia Varsinais-Suomen liitto on valmistellut katsauksen maakunnan tilasta. Syksyn 2013 katsaus sisältää keskeisimmät kehitystrendit työllisyydestä, väestöstä sekä tarkastelee muuttoliikettä Turun seutukunnassa ja pintavesin tilaa Varsinais-Suomessa. Oheismateriaalina on Maakunnan tila syksy 2013 -katsaus. Valmistelija TN/AV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Maakunnan tila syksy 2013 -katsauksen ja liittää Maakunnan tila syksy 2013 -katsauksen oheismateriaaliksi maakuntavaltuuston esityslistan asiakohtaan 22 Maakuntastrategian valmistelu. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. (050) 410 2294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 Sivu 10 MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2013 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2013 Taivassalo -0,8 Vehmaa +1,4 Mynämäki +1,3 Naantali +1,9 Masku +2,0 Nousiainen +1,7 Raisio +1,2 Rusko +1,3 Turku +1,2 Lieto +2,2 Kaarina +1,6 Aura +2,8 Pöytyä +1,7 Tarvasjoki +1,1 Paimio +0,8 Marttila +2,1 Koski Tl +1,4 Salo +0,7 Parainen +0,8 Sauvo +2,4 Kemiönsaari -0,4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 Sivu 11 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2013 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2013 Julkaisupäivä / Publiceras 18.11.2013 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-5599-93-0

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 3 Sivu 12 LYHYESTI I KORTHET TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUNUT Sivuilla 4 8 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyyskehitystä uusimpien työnvälitystilastojen valossa. Vuosi sitten nopeasti kiihtynyt työttömyyden kasvu näyttää olevan taittumassa, ja Vakka-Suomessa työttömien määrä on jopa vähentynyt. VÄESTÖNKASVU KESKITTYY TURKUUN Sivuilla 9 13 tarkastellaan väestökehitystä ja muutoksia muuttoliikkeessä. Varsinais-Suomen väestönkasvu on viime vuosina keskittynyt Turkuun. Muutokset väestönkasvussa selittyvät ennen kaikkea kuntien välisen muuttoliikkeen vaihtelulla. OMAKOTITALO TÄRKEÄ KEHYSKUNTIIN MUUTTANEILLE Sivuilla 14 18 pureudutaan tarkemmin kehyskuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen Turun seudulla. Hiljattain tehdyn tutkimuksen perusteella kehyskuntiin muutetaan ennen kaikkea kohtuuhintaisten omakotitalojen perässä. PINTAVESIEN TILA KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMPI Sivuilla 19 21 esitellään valtion ympäristöhallinnon tuottama uusittu pintavesien tilan luokitus. Uuden luokituksen perusteella Varsinais-Suomen pintavesien tila on selvästi huonompi kuin Suomessa keskimäärin. LIITTEET Liitetaulukot löytyvät sivuilta 22 26. ARBETSLÖSHETEN HAR ÖKAT LÅNGSAMMARE På sidorna 4 8 granskas utvecklingen för arbetslösheten i Egentliga Finland i belysning av de nyaste arbetsförmedlingsstatistikerna. Den snabbt accelererade ökningen av arbetslösheten för ett år sedan verkar ha brutits, och antalet arbetslösa i Vakka-Suomi har t.o.m. minskat. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN KONCENTRERAS TILL ÅBO På sidorna 9 13 granskas befolkningsutvecklingen och förändringar i migrationen. Egentliga Finlands befolkningsökning har de senaste åren varit koncentrerad till Åbo. Förändringarna i befolkningsökningen förklaras framför allt med en växling i den interkommunala flyttningsrörelsen. EGNAHEMSHUS VIKTIGT FÖR DEM SOM FLYTTAT TILL KRANSKOMMU- NERNA På sidorna 14 18 går man på djupet i den migration som riktar sig till kranskommunerna i Åboregionen. Utifrån en nyligen utförd undersökning flyttar man till kranskommunerna framför allt efter egnahemshus till skäliga priser. YTVATTNENS STATUS SÄMRE ÄN GENOMSNITTET På sidorna 19 21 presenteras den förnyade klassificeringen av ytvattnens status vilken producerats av miljöförvaltningen. På basis av den nya klassificeringen är ytvattnens tillstånd i Egentliga Finland sämre än genomsnittet i Finland. BILAGOR Tabellbilagorna finns på sidorna 22 26. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 4 Sivu 13 TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUNUT ARBETSLÖSHETEN HAR ÖKAT LÅNGSAMMARE Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais- Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli kuitenkin Manner-Suomen maakunnista kuudenneksi alhaisin, ja naapurimaakunnista edelle menee vain Uusimaa. (Kuvat 1 2) Erityisen nopeaa työttömyyden kasvun hidastuminen on ollut Salon seudulla, jossa työttömyyden kasvu on pysähtynyt lähes kokonaan syksyn 2013 aikana. Salon seudun työttömyysaste kasvoi kuitenkin vielä syyskuussa 0,7 % edellisvuotisesta. Sen sijaan Vakka-Suomessa työttömyysaste on pienentynyt elokuusta alkaen. (Kuvat 3 4, liitetaulukot 1 2) Vain Loimaan seudulla työttömyysasteen kasvu ei osoita selviä vähenemisen merkkejä. Tosin Loimaan seudun työttömyysaste on yhä selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Lisäksi Loimaan seudulla aktivointiaste on maakunnan alhaisin, mikä tarkoittaa että seudun työttömiä työnhakijoita ei ole onnistuttu ohjaamaan mm. työvoimakoulutukseen yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Vakka-Suomessa. (Kuvat 3 5, liitetaulukot 1 2) Kunnittain tarkasteltuna työttömyys keskittyy Varsinais- Suomessa suurimpiin kaupunkeihin, Turkuun ja Saloon, joiden kummankin työttömyysaste on noin 14 %. Näiden kaupunkien työttömyys on kuitenkin rakenteellista, eli niiden työttömyysaste on ollut muita maakunnan kuntia korkeampi tasaisesti koko 2010-luvun. (Kuva 7, liitetaulukot 3 4) Työttömyysasteen kasvu oli syyskuussa 2013 nopeinta pienissä kunnissa, kuten Aurassa, Kustavissa, Oripäässä ja Sauvossa, joiden kaikkien työttömyysaste oli yli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyysaste pieneni neljässä Varsinais-Suomen kunnassa: Uudenkaupungin, Laitilan ja Taivassalon lisäksi Kemiönsaarella, joka toipuu hiljalleen kesän 2012 irtisanomisista. (Kuva 7, liitetaulukot 3 4) Kun tarkastellaan erikseen Saloa, havaitaan että työttömien määrä on kesän kasvun jälkeen hienoisessa laskussa, vaikka työttömyysaste on yhä korkeampi kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisilla aktivointitoimenpiteillä on ollut huomattava merkitys työttömyyden kasvun hidastumiseen, sillä syyskuussa 2013 aktivointitoimenpiteissä olevien määrä kasvoi 25 % edellisvuotiseen verrattuna, kun työttömien määrä samalla ajanjaksolla kasvoi vain 5 %. (Kuva 6) Ökningen av arbetslösheten fortsätter att bli långsammare i Egentliga Finland. I Egentliga Finland var arbetslöshetsgraden i september 2013 en aning högre än genomsnittet. Arbetslöshetsgraden var dock den sjätte lägsta bland landskapen i Fastlands-Finland, och av grannlandskapen är det endast Nyland som går före. (Figurerna 1 2) Synnerligen snabbt har den ökande arbetslösheten blivit långsammare i Saloregionen, där ökningen av arbetslösheten nästan helt stannat av under hösten 2013. Däremot har arbetslöshetsgraden i Vakka-Suomi minskat fr.o.m. augusti. (Figurerna 3 4, tabellbilagorna 1 2) Endast i Loimaaregionen uppvisar den ökade arbetslöshetsgraden inte tydliga tecken på att minska. Visserligen är arbetslöshetsgraden i Loimaaregionen alltjämt klart under genomsnittet för landskapet. Dessutom är aktiveringsgraden i Loimaaregionen den lägsta i landskapet, vilket innebär att man inte har lyckats styra regionens arbetslösa jobbsökande bl.a. till arbetskraftsutbildning lika effektivt som exempelvis i Vakka-Suomi. (Figurerna 3 4, tabellbilagorna 1 2) Vid en granskning kommunvis noteras att arbetslösheten är koncentrerad till de största städerna i Egentliga Finland, till Åbo och Salo, där varderas arbetslöshetsgrad är cirka 14 %. Arbetslösheten i dessa städer är dock strukturell, dvs. deras arbetslöshetsgrad har varit högre än hos andra kommuner i landskapet jämnt under hela 2010-talet. (Figur 7, tabellbilagorna 3 4) Arbetslösheten ökade snabbast i september 2013 i de små kommunerna, såsom Aura, Gustavs, Oripää och Sagu, där allas arbetslöshetsgrad var över 2 procentenheter högre än vid samma tid året innan. Arbetslöshetsgraden minskade i fyra av Egentliga Finlands kommuner: förutom i Nystad, Letala och Tövsala hos Kimitoön, som småningom återhämtar sig från uppsägningarna sommaren 2012. (Figur 7, tabellbilagorna 3 4) Då man separat granskar Salo, lägger man märke till att antalet arbetslösa efter sommarens ökning åter en aning går ned, även om arbetslöshetsgraden alltjämt är högre än för ett år sedan. De arbetskraftspolitiska aktiveringsåtgärderna har varit av stor betydelse för att få den ökade arbetslösheten att bli långsammare, för i september 2013 ökade antalet personer som befann sig i aktiveringsåtgärder med 25 % i jämförelse med föregående år, medan antalet arbetslösa under samma tidsperiod ökade med endast 5 %. (Figur 6) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 5 Sivu 14 Työttömyysaste (%) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Varsinais-Suomi Muut maakunnat Koko maa Kuva 1 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kehitys Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland i jämförelse med övriga landskap i Fastlands-Finland. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste (%) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Kuva 2 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kehitys naapurimaakuntiin sekä Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 pienempi kuin Satakunnassa, vaikka keskiarvoina esitetystä taulukosta tämä ei käy ilmi. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 2 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland i jämförelse med grannlandskapen samt Norra Österbotten. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland var i september 2013 mindre än i Satakunta, fastän detta inte framgår av den anförda tabellen som ett medeltal. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 6 Sivu 15 Työttömyysaste (%) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 3 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kehitys. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muuttos edelliseen vuoteen verrattuna (%-yks.) +5 +4 +3 +2 +1 0-1 -2-3 -4-5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 4 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner (%-enheter) i jämförelse med vid motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 7 Sivu 16 Aktivointiaste 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Varsinais-Suomi Kuva 5 Varsinais-Suomen seutukuntien aktivointiasteen kehitys. Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden määrästä. Aktiivisiin toimenpiteisiin luetaan mm. työllistetyt, työkokeilussa olevat ja työvoimakoulutuksessa olevat. Arvot on esitetty 6 kk liukuvana keskiarvona. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 5 Utvecklingen av aktiveringsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Med aktiveringsgrad avses procentandelen av de arbetslösa jobbsökande som omfattas av aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder. Till de aktiva åtgärderna räknas bl.a. sysselsatta, sådana som omfattas av arbetsprövning och de som befinner sig i arbetskraftsutbildning. Värdena har lagts fram som ett löpande medeltal för 6 mån. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Henkilöä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Aktivointitoimenpiteissä olevat Kuva 6 Työttömien työnhakijoiden, aktivointitoimenpiteissä olevien ja avoimien työpaikkojen määrän kehitys Salossa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 6 Utvecklingen av antalet arbetslösa arbetssökande, sådana som befinner sig inom aktiveringsåtgärder och antalet lediga arbetsplatser i Salo. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 8 Sivu 17 Kustavi +2,9 Pyhäranta +0,1 Uusikaupunki -0,7 Vehmaa +1,4 Taivassalo -0,8 Laitila -0,1 Naantali +1,9 Mynämäki +1,3 Nousiainen +1,7 Masku Rusko +2,0 +1,3 Raisio +1,2 Parainen +0,8 Lieto +2,2 Turku +1,2 Kaarina +1,6 Pöytyä +1,7 Aura +2,8 Oripää +2,9 Tarvasjoki +1,1 Paimio +0,8 Sauvo +2,4 Loimaa +2,2 Marttila +2,1 Koski Tl +1,4 Salo +0,7 Työttömyysaste syyskuussa 2013 alle 6,0 % 6,0 8,0 % 8,1 10,0 yli 10,0 % Somero +0,6 Kemiönsaari -0,4 0 10 20 40 km Kuva 7 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuussa 2013. Kunnan nimen alla oleva luku kertoo työttömyysasteen muutoksen (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i september 2013. Talet under kommunens namn anger förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) i jämförelse med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 9 Sivu 18 VÄESTÖNKASVU KESKITTYY TURKUUN BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN KONCENTRERAS TILL ÅBO Varsinais-Suomen väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Se, mille alueille väestönkasvu on keskittynyt, on kuitenkin vaihdellut merkittävästi. Kun 2000-luvun alussa maakunnan väestönkasvu tapahtui pääasiassa Salon ja Turun seutukunnissa (Turkua lukuun ottamatta), on viime vuosien väestökasvu keskittynyt ennen kaikkea Turkuun. (Kuva 8, liitetaulukko 5) Kun vuoden 2012 väestömuutoksia tarkastellaan tarkemmin kunnittain, korostuu Turun osuus maakunnan väestökasvussa entisestään. Turun 1610 hengen väestökasvu oli yli puolet suurempi kuin kaikkien muiden väkilukuaan kasvattaneiden kuntien väestönkasvu yhteensä. Väestö puolestaan väheni selvimmin Salossa, jossa matkapuhelinteollisuuden rakennemuutos heijastuu myös alueen väestökehitykseen. (Kuva 9) Merkittävin Varsinais-Suomen kuntien väestömuutokseen vaikuttava tekijä on kuntien välinen muuttoliike. Lähes kaikki väkilukuaan kasvattaneet kunnat saivat muuttovoittoa muista kunnista, kun taas kunnista, joissa väkiluku väheni, muutti enemmän asukkaita pois kuin sisään. Lisäksi Turun väkiluku kasvoi merkittävästi ulkomailta tulleen siirtolaisuuden kautta, ja etenkin Turun kehyskunnissa luonnollisella väestönkasvulla oli merkittävä rooli väestömuutoksessa. (Kuva 9) Tarkasteltaessa muuttoliikkeen suuntaa suurimmassa muuttovoittokunnassa (Turku) ja muuttotappiokunnassa (Salo) havaitaan, että vuonna 2012 Turkuun muutti asukkaita erityisesti lähialueilta mutta myös tasaisesti muualta Suomesta. Muuttotappiota Turusta oli seudun kehyskuntiin sekä pääkaupunkiseudulle. Salosta sen sijaan muutetaan etenkin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. (Kuva 11) Vertailun vuoksi tarkastellaan vuoden 2007 muuttoliikettä, jolloin Turku oli maakunnan suurin muuttotappiokunta ja Salo muuttovoittokärkeä. Vertailusta käy ilmi, että muuttoliikkeen suunnissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, vaan suurimmat muutokset tapahtuvat muuttotaseissa. Vuonna 2007 Turun muuttotappio kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle ylitti selvästi muualta tulleen muuttovoiton. Salossa puolestaan sai lähialueiltaan selvästi enemmän muuttovoittoa, kuin mitä se menetti Etelä-Suomen kaupunkeihin. (Kuvat 10 ja 12) Egentliga Finlands folkmängd har ökat jämnt fr.o.m. 1980-talet. Förhållandet, till vilka områden befolkningsökningen har koncentrerats, har dock betydligt varierat. Medan landskapets befolkningstillväxt i början av 2000-talet i regel skedde i Salo och Åbo regionkommuner (med undantag för Åbo, har befolkningstillväxten de senaste åren koncentrerats framför allt till Åbo. (Figur 8, tabellbilaga 5) Vid en mer ingående granskning av förändringarna i befolkningen kommunvis för år 2012, framhävs andelen för Åbo ytterligare i landskapets befolkningstillväxt. Befolkningsökningen med 1610 personer för Åbo var över hälften större än för den sammanlagda befolkningsökningen för de kommuner som ökat sin folkmängd. Tydligast minskade befolkningen för sin del i Salo, där strukturomvandlingen för mobiltelefonindustrin återspeglas även på områdets befolkningsutveckling. (Figur 9) Den mest betydande faktorn med inverkan på förändringen av befolkningen i Egentliga Finlands kommuner är den interkommunala flyttningsrörelsen. Nästan alla de kommuner som ökat sin folkmängd fick inflyttningsöverskott från andra kommuner, medan det åter från kommunerna med minskad folkmängd flyttade bort mera invånare än det flyttade in. Dessutom ökade folkmängden i Åbo betydligt genom invandringen från utlandet, och i synnerhet i kranskommunerna till Åbo hade den naturliga befolkningstillväxten en betydande roll i förändringen av befolkningen. (Figur 9) Vid en granskning av migrationsriktningen i den största kommunen med inflyttningsöverskott (Åbo) och utflyttningsunderskott (Salo) lägger man märke till att det år 2012 flyttade invånare till Åbo särskilt från de närliggande områdena men jämnt även från andra håll i Finland. Utflyttningsunderskottet från Åbo var till regionens kranskommuner samt till huvudstadsregionen. Från Salo flyttar man däremot i synnerhet till de stora städerna i södra Finland. (Figur 11) För jämförelsens skull granskas flyttningsrörelsen år 2007, då Åbo var landskapets största kommun med utflyttningsunderskott och Salo i spetsen för inflyttningsöverskotten. Av jämförelsen framgår det att det inte sker betydande förändringar i migrationsriktningarna, utan de största förändringarna sker i flyttbalansen. År 2007 överskred utflyttningsunderskottet för Åbo till kranskommunerna och huvudstadsregionen klart inflyttningsöverskottet som kom från andra håll. I Salo mottog man för sin del klart mera inflyttningsöverskott från de närliggande områdena, än vad staden förlorade till städerna i södra Finland. (Figurerna 10 och 12) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 10 Sivu 19 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Varsinais-Suomi - 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Turun seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Turku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Muu Turun seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Salon seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Vakka-Suomen seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Loimaan seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 Turunmaan seutukunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9/2013 Kuva 8 Vuosittaiset väestönmuutokset Varsinais-Suomessa 1980 2013. Vuoden 2013 tieto on ajalta 1.1. 31.9.2013. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 8 De årliga befolkningsförändringarna i Egentliga Finland 1980 2013. Uppgiften för år 2013 är från tiden 1.1. 31.9.2013. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 11 Sivu 20-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Turku (1610) Lieto (329) Kaarina (281) Paimio (123) Pöytyä (90) Masku (78) Parainen (57) Laitila (51) Rusko (35) Nousiainen (33) Marttila (19) Tarvasjoki (16) Oripää (11) Koski Tl (8) Raisio (5) Kustavi (3) Aura (-3) Pyhäranta (-5) Taivassalo (-8) Sauvo (-10) Vehmaa (-25) Somero (-41) Naantali (-56) Mynämäki (-63) Kemiönsaari (-98) Loimaa (-111) Uusikaupunki (-183) Salo (-443) Luonnonllinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomutto Nettosiirtolaisuus Kuva 9 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2012. Väkiluvun kokonaismuutos on ilmoitettu suluissa kunnan nimen perässä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 9 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finlands kommuner år 2012. Den totala förändringen av folkmängden har angetts inom parentes efter kommunens namn. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 12 Sivu 21-700 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 Kaarina (474) Salo (382) Masku (312) Lieto (194) Nousiainen (129) Naantali (122) Raisio (104) Aura (72) Pöytyä (54) Sauvo (33) Oripää (30) Mynämäki (23) Rusko (14) Parainen (7) Paimio (4) Pyhäranta (-7) Tarvasjoki (-10) Kustavi (-11) Taivassalo (-17) Vehmaa (-20) Koski Tl (-28) Somero (-32) Marttila (-38) Laitila (-42) Kemiönsaari (-44) Turku (-62) Loimaa (-80) Uusikaupunki (-133) Luonnonllinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomutto Nettosiirtolaisuus Kuva 10 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2007. Väkiluvun kokonaismuutos on ilmoitettu suluissa kunnan nimen perässä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 10 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finlands kommuner år 2007. Den totala förändringen av folkmängden har angetts inom parentes efter kommunens namn. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 13 Sivu 22 Turku Muuttovoitto Salo 277 Rauma 109 Pori 94 Rovaniemi 71 Uusikaupunki 69 Muuttotappio Helsinki -318 Kaarina -259 Lieto -244 Espoo -89 Masku -34 Salo Muuttovoitto Raasepori 21 Raisio 20 Porvoo 13 Sauvo 12 Lohja 11 Muuttotappio Turku -277 Tampere -48 Helsinki -39 Vantaa -28 Espoo -25 Nettomuutto 2012 < -100-99 -50-49 -20-19 -5 5 19 20 49 5 99 > 100 0 100 200 400 km Kuva 11 Turun ja Salon nettomuuttoliike (muuttovoitto muuttotappio) muihin Suomen kuntiin vuonna 2012. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 11 Nettomigrationen för Åbo och Salo (inflyttningsöverskott utflyttningsunderskott) till andra kommuner i Finland år 2012. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. Turku Muuttovoitto Rauma 91 Pori 86 Jyväskylä 70 Kajaani 56 Salo 44 Muuttotappio Helsinki -435 Kaarina -401 Raisio -177 Masku -137 Lieto -129 Salo Muuttovoitto Lohja 54 Somero 43 Kaarina 27 Raasepori 24 Espoo 21 Muuttotappio Turku -44 Vantaa -31 Hämeenlinna -11 Tampere -10 Rusko -7 Nettomuutto 2007 < -100-99 -50-49 -20-19 -5 5 19 20 49 5 99 > 100 0 100 200 400 km Kuva 12 Turun ja Salon nettomuuttoliike (muuttovoitto muuttotappio) muihin Suomen kuntiin vuonna 2007. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 12 Nettomigrationen för Åbo och Salo (inflyttningsöverskott utflyttningsunderskott) till andra kommuner i Finland år 2007. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 14 Sivu 23 OMAKOTITALO TÄRKEÄ KEHYSKUNTIIN MUUTTANEILLE EGNAHEMSHUSET VIKTIGT FÖR DEM SOM FLYTTAT TILL KRANSKOMMUNERNA Turun seudun muuttoliikkeestä valmistui hiljattain tutkimus, jossa tarkasteltiin Turun kaupunkiseudun ydinalueelta kehyskuntiin muuttaneiden asumistoiveita ja -mieltymyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kehyskuntiin muuttaneet toivoivat asumiselta ja mitkä tekijät vaikuttivat heidän asumisvalintaansa. (Kuva 13) Tutkimuksessa lähetettiin kyselylomake tuhannelle vuosina 2010 2012 kehyskuntiin muuttaneelle kotitaloudelle. Tutkimukseen valikoituneista kotitalouksista valtaosa kuului 25 44-vuotiaiden ikäryhmään, ja lähes puolella muuttajista oli alaikäisiä lapsia. Turun kehyskuntiin muuttaneiden joukossa onkin selvästi eniten lapsiperheitä kaikkiin Varsinais-Suomen kuntiin verrattuna. (Kuvat 14 15) Tutkimus osoittaa, että suurin osa kehyskuntiin muuttaneista toivoo omakotiasumista, mutta heidän asumistoiveissaan on myös merkittäviä eroja. Tutkimuksessa kehyskuntiin muuttaneet jaettiin asumismieltymysten mukaan neljään ryhmään, joista vain yhdelle oli tärkeää asua juuri maaseutuympäristössä. Muille tärkeämpiä olivat palvelujen ja kauppojen läheisyys sekä arjen sujuvuus joko kehyskunnan taajamassa tai lähellä kaupunkia. (Kuvat 16 17) Kehyskuntiin muuttaneiden mainitsemat asunnon valintaperusteet eivät heijastele erityisen voimakasta halua muuttaa pois kaupungista. Ennemminkin muuttajat ovat etsineet itselleen mielekästä asuntoa viihtyisästä asuinympäristöstä sopivaan hintaan. Asumisvalinnan ratkaisi viime kädessä asunnon hinta ja sen ominaisuuksien suhde. Vaikka pitkät etäisyydet arveluttivat, eivät ne vaikuttaneet lopulliseen muuttopäätökseen. (Kuvat 18 19) Tulos on rohkaiseva, kun otetaan huomioon Turun seudun rakennemalliin kirjattu tavoite tiivistää kaupunkiseudun rakennetta. Tulosten mukaan omalla pihalla varustetuille mutta edullisille pientaloille olisi ydinkaupunkiseudulla potentiaalista kysyntää. Tutkimuksessa kuitenkin muistutetaan, että niin kauan, kun kohtuuhintaisia kaupunkipientaloja on markkinoilla vain rajoitetusti, on asumismuodon todellisen suosion arvioiminen vaikeaa. Tutkimus on julkaistu Turun kaupungin Tutkimuskatsauksia-sarjassa (8/2013), ja siihen voi tutustua tarkemmin ositteessa: www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/. Nyligen färdigställdes en undersökning om migrationen i Åboregionen, där man granskade önskemål och preferenser om boendet hos sådana som flyttat till kranskommunerna från kärnområdet för Åbo stadsregionen. Syftet med undersökningen var att utreda vad de som flyttat till kranskommunerna önskade av boendet och vilka faktorer som påverkade deras val av boende. (Figur 13) Vid undersökningen sändes ett frågeformulär ut till tusen hushåll som åren 2010-2012 flyttat till kranskommunerna. Största delen av de hushåll som valts ut för undersökningen hörde till åldersgruppen 25 44 år och nästan hälften av dem som flyttat var minderåriga barn. Bland dem som flyttat till Åbos kranskommuner fanns det i själva verket klart mest barnfamiljer i jämförelse med alla kommuner i Egentliga Finland. (Figurerna 14 15, tabellbilaga 6) Undersökningen visar att största delen av dem som flyttat till kranskommunerna önskar ett villaboende, men det finns även betydande skillnader i deras boendeönskemål. I undersökningen indelades de som flyttat till kranskommunerna i fyra grupper efter boendepreferenserna, av vilka det endast för en var viktigt att bo uttryckligen i landsbygdsmiljö. Viktigare för de andra var närheten till service och affärer samt att vardagen fungerar antingen i kranskommunens tätort eller nära staden. (Figurerna 16 17) Grunderna för valet av bostad som uppges av dem som flyttat till kranskommunerna återspeglar inte någon särskilt stark vilja att flytta bort från staden. Snarare har de flyttande letat upp för sig en meningsfull bostad i en trivsam boendemiljö till ett lämpligt pris. Valet av boende avgjordes i sista hand av förhållandet mellan bostadens pris och dess egenskaper. Även om de långa avstånden väckte betänkligheter, inverkade de inte på det slutliga beslutet om en flytt. (Figurerna 18 19) Resultatet är uppmuntrande, då man beaktar det mål som inskrivits i strukturmodellen för Åbo stadsregion om att koncentrera strukturen för stadsregionen. Enligt resultaten skulle det finnas en potential i kärnstadsregionen med efterfrågan på förmånliga småhus försedda med egen gård. I undersökningen påpekas dock att så länge som det endast begränsat finns stadssmåhus till skäligt pris på marknaden, är det svårt att bedöma den faktiska populariteten för boendeformen. Undersökningen har publicerats i Åbo stads serie Tutkimuskatsauksia (8/2013), och den kan studeras närmare på adressen: www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 15 Sivu 24 Kuva 13 Tutkimuksessa käytetty kaupunkiseudun ydinalueen ja kehyskuntien rajaus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 13 Den i undersökningen brukade avgränsningen för stadsregionens kärnområde och kranskommunerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. 70 60 50 40 30 20 10 0 1938 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 Lähetetyt lomakkeet Kyselyyn vastanneet Kuva 14 Tutkimukseen valitut ja kyselyyn vastanneet henkilöt syntymävuosittain. Figur 14 De personer som valts ut för undersökningen och besvarat förfrågan per födelseår. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 16 Sivu 25 Tarvasjoki* 26 16 38 18 2 Rusko* 23 21 44 9 3 Lieto* 22 15 49 12 2 Masku* 21 20 47 11 1 Paimio* 21 21 40 15 4 Pöytyä 20 22 35 20 3 Nousiainen* 20 21 42 15 3 Parainen 20 18 37 19 6 Koski Tl 19 23 32 20 6 Pyhäranta 19 29 37 15 1 Sauvo* 17 13 40 27 3 Naantali 17 21 34 21 7 Salo 16 27 36 17 4 Kaarina 16 23 44 14 3 Mynämäki 15 27 40 14 4 Raisio 15 27 41 14 3 Somero 14 21 31 28 6 Marttila 13 25 41 16 5 Laitila 13 29 39 16 3 Aura* 12 26 42 16 3 Uusikaupunki 12 26 36 20 6 Vehmaa 12 20 34 29 6 Kemiönsaari 11 18 37 30 4 Taivassalo 11 20 34 29 7 Oripää 11 33 23 30 4 Loimaa 11 34 33 17 5 Turku 9 47 32 10 2 Kustavi 9 9 11 57 14 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 15 15 24 25 44 45 64 Yli 64 Kuva 15 Varsinais-Suomen kuntiin vuonna 2010 muuttaneet henkilöt ikäluokittain (%). Tähdellä merkityt kunnat oli tutkimuksessa määritetty Turun kehyskunniksi. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 15 Personerna som flyttat till kommuner i Egentliga Finland år 2010 per åldersklass (%). De med asterisk angivna kommunerna har definierats som Åbos kranskommuner. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä täysin samaa mieltä hieman samaa mieltä en samaa enkä eri mieltä hieman eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 16 Kyselyyn vastanneiden keskimääräiset näkemykset asumista ja asuinympäristöä koskeviin väittämiin. Figur 16 De genomsnittliga uppfattningarna om påståendena om boende och boendemiljö hos dem som besvarat förfrågan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 17 Sivu 26 a) Maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä b) Omakotitalo kehyskunnassa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla c) Omakotitalo kaupungissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla d) Palvelujen läheisyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnallisten palvelujen läheisyys on minulle tärkeää Kauppojen läheisyys on minulle tärkeää Asumisen ympäristöystävällisyys on minulle tärkeää Asumisen helppous ja vaivattomuus on minulle tärkeää Haluaisin asua alueella, joka ei vaadi paljoa autolla ajamista Asun mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä Omakotitalo on minulle mieluisin asumismuoto Asuisin mielelläni kaupungissa, kunhan minulla olisi oma piha Voisin asua kaupungissa, jos asuntojen hintataso olisi edullisempi Asuisin kaikkein mieluimmin maaseudulla Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää täysin samaa mieltä hieman samaa mieltä en samaa enkä eri mieltä hieman eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 17 Eri asumispreferenssiryhmien vastaukset asumistoiveita koskeviin väittämiin. Figur 17 Svaren av de olika preferensgrupperna om påståendena om boendeönskemålen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 18 Sivu 27 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asunnon talotyyppi Asunnon hinta Asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus Asunnon sisätilojen viihtyisyys Pihan viihtyisyys Kunta, jossa asunto sijaitsee Hyvät liikenneyhteydet Kunnallisten palvelujen läheisyys Kauppojen läheisyys Sukulaiset tai ystävät asuvat lähellä Sijainti lähellä työpaikkaa Asumisen ekologisuus ja ilmastovaikutukset Sijainti lähellä vapaa-ajan viettopaikkoja Sopivaa asuntoa ei ollut saatavilla muualta erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan Kuva 18 Kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän nykyisen asuntonsa valintaansa.figur Figur 18 Uppfattningarna hos dem som besvarat förfrågan om hur mycket de olika faktorerna påverkade deras val av den nuvarande bostaden. Positiiviset tekijät 0 50 100 150 200 250 300 350 300 250 200 150 100 50 0 Negatiiviset tekijät Piha tai tontti Pitkä työmatka Asunnon koko ja pohjaratkaisu Palvelujen saatavuus Talotyyppi Asunnon muut ominaisuudet Asunnon kunto Asunto Sijainti Etäisyydet ylesisesti Liikenneyhteydet Kunta Asunnon yleinen viihtyisyys Ystävät ja sukulaiset kaukana Asunnon ikä Autoriippuvuus Sijainti yleisesti Rauhallisuus Luonnonläheisyys Asuinympäristön yleinen viihtyisyys Maaseutumaisuus Turvallisuus Asuinympäristön muut ominaisuudet Asuinympäristö Asunto Asunnon ikä ja kunto Remontointi Asunnon muut ominaisuudet Asunnon lämmitysmuoto Asunnon koko Piha tai tontti Hinta Perhesyyt Muu tekijä Sijainti yleisesti Muut Muut Talotyyppi Hinta ja kustannukset Kunnossapito ja asumisen työläys Muu tekijä Palvelut lähellä Liikenneyhteydet Kunta Lähellä kaupunkia Pois kaupungista Sijainti Asuinympäristö Asuinympäristö yleisesti Liikenteen häiriöt Naapurit Maaseutumaisuus Kuva 19 Kyselyyn vastanneiden mainitsemat positiiviset ja negatiiviset tekijät, jotka vaikuttivat asunnon valintaan. Eri tekijät on jaettu temaattisesti neljään ryhmään, joihin liittyvien mainintojen yhteismäärä on esitetty vaaleasävyisillä pylväillä. Figur 19 Positiva och negativa faktorer som uppgetts av dem som besvarade förfrågan och vilka påverkade valet av bostad. De olika faktorerna har tematiskt indelats i fyra grupper, där det totala antalet omnämnanden i anslutning till dem har presenterats med staplar i ljusa färgtoner. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 19 Sivu 28 PINTAVESIEN TILA KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMPI YTVATTNENS STATUS SÄMRE ÄN GENOMSNITTET Pintavesien ekologisesta tilasta on valmistunut uusi valtakunnallinen luokitus. Edellinen pintavesien tilan arvio julkaistiin vuonna 2008. Pintavesien ekologisen luokitus kertoo, miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut vesistön tilaa luonnontilasta. Varsinais-Suomessa vesien tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Maakunnan joet ovat pääosin välttävässä kunnossa, kun valtakunnallisesti jokien tila useimmiten hyvä tai erinomainen. Varsinais-Suomen järvien tila on parempi, vaikkakin selvästi valtakunnallista tasoa huonompi: puolet maakunnan järvipinta-alasta arvioidaan tilaltaan hyväksi tai erinomaiseksi. Saaristomeren tila on pääosin tyydyttävä lukuun ottamatta joitakin rannikon kuormitettuja alueita, joiden tila on välttävä tai huono. Selkämeren eteläosa on hyvässä ekologisessa tilassa. (Kuvat 20 22) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan Lounais- Suomessa pintavesien ekologista tilaa heikentää usein liian suuri ravinnepitoisuus vesissä. Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia, kun taas fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta. ELY-keskuksen mukaan vesienhoitoon tarvitaan pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, koska vesien tilan paraneminen on hidasta. Ekologista luokittelua tullaan käyttämään pohjana, kun laaditaan uusi vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat vesien tilan parantamiseksi. Tavoitteena on pintavesien hyvä tila vuonna 2015 tai viimeistään 2027. Pintavesien tilan luokittelussa ovat mukana joet, joiden valuma-alue on noin 100 km2 tai suurempi, ja järvet, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria. Kaikki rannikkovedet on luokiteltu. Uusi luokittelu on tehty vuosien 2006 2012 seuranta-aineistojen perusteella. Lisätietoja ympäristöhallinnon verkkopalvelusta: www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila En ny riksomfattande klassificering om ytvattnens ekologiska status har färdigställts. Den föregående bedömningen av ytvattnens status publicerades år 2008. Den ekologiska statusklassen för ytvattnen anger hur mycket människan med sin verksamhet har ändrat vattnets status från det naturliga tillståndet. I Egentliga Finland är vattnens status sämre än i genomsnitt i Finland. Landskapets åar har till största delen otillfredsställande status, medan status för åarna på riksnivå oftast är god eller hög. I Egentliga Finland är sjöarnas status bättre, även om klart sämre än på riksnivå: hälften av landskapets insjöareal bedöms ha god eller hög status. Tillståndet i Skärgårdshavet är till största delen måttligt med undantag för vissa av kustens belastade områden, som har otillfredsställande eller dålig status. Södra delen av Bottenhavet har god ekologisk status. (Figurerna 20 22) Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland påverkas den ekologiska statusen för ytvattnen i Sydvästra Finland ofta negativt av alltför hög halt av näringsämnen i vattnet. I Finland härstammar över hälften av den eutrofierande belastningen med näringsämnen av lantbruket. Med hänsyn till kväve är samhällena alltjämt betydande belastare, medan igen fosforbelastningen i betydande utsträckning kommer från glesbebyggelsen. Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralen kräver vattenvården fortfarande långsiktigt arbete på bred bas, eftersom vattnens tillstånd förbättras mycket långsamt. Man kommer att använda den ekologiska klassificeringen som grund när man gör upp en ny vattenförvaltningsplan och åtgärdsprogram för att förbättra vattnens tillstånd. Målet är god status för ytvattnen år 2015 eller senast år 2027. Klassificeringen omfattar åar och älvar med ett avrinningsområde på cirka 100 km2 eller större och sjöar på över 50 hektar. Alla kustvatten i området har klassificerats. Den nya klassificeringen gjordes 2006-2016 på basis av uppföljningsdata. Mer information i miljöförvaltningens webbtjänst: www.ympariso.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 20 Sivu 29 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % huono välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen 10 % 0 % Joki Järvi Rannikko Kuva 20 Pintavesien ekologinen tila Varsinais-Suomessa 2013. Osuudet perustuvat jokien pituuteen sekä järvi- ja merialueiden pinta-alaan. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Figur 20 Ytvattnens ekologiska status i Egentliga Finland 2013. Andelarna grundar sig på åarnas längd samt insjö- och havsområdenas areal. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % huono välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen 10 % 0 % Joki Järvi Rannikko Kuva 21 Pintavesien ekologinen tila koko Suomessa 2013. Osuudet perustuvat jokien pituuteen sekä järvi- ja merialueiden pinta-alaan. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Figur 21 Ytvattnens ekologiska status i hela Finland 2013. Andelarna grundar sig på åarnas längd samt insjö- och havsområdenas areal. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 21 Sivu 30 Kuva 20 Pintavesien ekologinen tila Varsinais-Suomessa 2013. Tietolähde: SYKE, ELY-keskukset, RKTL. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 20 Ytvattnens ekologiska status i Egentliga Finland 2013. Informationskälla: Finlands miljöcentral, ELY-centralerna, Vilt- och Fiskeriforskningsinstitutet. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 22 Sivu 31 LIITTEET BILAGOR Liitetaulukko 1 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland och landskapets regionkommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi 10,9 10,7 10,3 9,9 9,6 10,4 10,9 9,9 9,3 9,3 9,5 10,4 10,4 10,1 9,6 9,2 8,8 9,9 10,6 9,4 8,8 8,8 8,9 9,7 9,8 9,6 9,1 8,9 8,8 10,0 11,0 9,9 9,8 10,0 10,3 11,3 11,6 11,5 11,3 11,0 10,6 12,0 12,7 11,3 11,0 Varsinais-Suomi Loimaa 9,6 9,2 8,5 7,7 7,3 8,0 8,6 7,4 6,7 7,0 7,1 8,1 8,3 7,8 7,4 6,9 6,7 7,7 8,0 6,8 6,3 6,4 6,8 7,5 7,7 7,6 7,2 6,6 6,2 7,2 7,5 6,9 6,8 7,1 7,5 8,6 9,2 9,4 9,3 8,6 8,2 9,0 9,9 8,8 8,8 Loimaa Salo 12,2 11,9 11,4 10,8 10,6 11,1 11,6 10,6 9,9 9,8 9,9 11,2 11,5 11,2 10,6 10,3 10,0 10,6 11,2 9,9 9,7 10,0 10,3 11,3 11,6 11,2 11,0 10,7 10,2 12,2 13,5 12,2 13,2 13,9 14,2 15,6 15,3 15,0 14,9 14,6 13,8 15,2 15,9 14,1 13,9 Salo Turku 10,9 10,7 10,4 10,1 9,8 11,0 11,5 10,3 9,7 9,5 9,8 10,8 10,7 10,4 9,9 9,5 9,2 10,6 11,3 10,1 9,4 9,2 9,3 10,1 10,1 9,9 9,4 9,2 9,2 10,6 11,4 10,2 9,9 10,0 10,2 11,1 11,4 11,4 11,2 11,0 10,8 12,3 13,1 11,7 11,3 Turku Turunmaa 7,1 7,2 6,9 6,4 5,9 6,1 6,2 5,5 5,8 6,0 6,1 6,5 6,3 6,2 5,7 5,2 4,7 5,2 5,4 4,8 5,0 5,4 5,5 5,8 6,0 6,0 5,7 5,0 4,6 5,4 6,8 6,4 6,1 6,2 6,5 6,9 7,4 7,1 6,7 6,5 5,8 6,5 7,1 6,6 6,5 Turunmaa Vakka-Suomi 10,3 10,0 9,3 8,2 7,5 7,8 8,5 8,2 8,1 8,2 8,4 9,7 9,9 9,7 9,0 8,2 7,2 7,5 8,2 7,3 6,6 6,9 6,9 7,9 7,8 7,8 7,3 8,1 7,5 7,8 8,5 8,0 7,9 8,3 8,6 9,9 11,4 10,8 10,3 9,7 7,7 9,0 9,4 7,8 7,7 Vakka-Suomi Liitetaulukko 2 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och landskapets regionkommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi 2,8 2,5 2,1 1,7 1,4 0,9 0,8 0,4-0,2-0,3-0,4-0,6-0,5-0,6-0,7-0,7-0,8-0,5-0,3-0,5-0,5-0,5-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3 0,0 0,1 0,4 0,5 1,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 2,2 2,1 1,8 2,0 1,8 1,4 1,2 Varsinais-Suomi Loimaa 2,1 1,5 0,6 0,0 0,1-0,2 0,1-0,4-1,2-1,3-1,5-1,4-1,3-1,4-1,0-0,8-0,7-0,3-0,6-0,6-0,4-0,6-0,4-0,6-0,5-0,3-0,2-0,3-0,5-0,5-0,5 0,0 0,4 0,7 0,8 1,1 1,4 1,8 2,1 1,9 2,0 1,8 2,3 1,9 2,0 Loimaa Salo 3,2 2,5 1,8 1,4 1,4 0,5 0,4 0,2-0,7-1,2-1,3-1,2-0,7-0,7-0,8-0,4-0,6-0,5-0,4-0,7-0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 0,4 0,3 0,3 1,7 2,2 2,3 3,5 3,9 4,0 4,3 3,7 3,7 3,9 3,9 3,6 2,9 2,5 1,8 0,7 Salo Turku 2,8 2,5 2,2 1,9 1,5 1,3 1,1 0,6 0,2-0,1-0,1-0,3-0,1-0,2-0,5-0,6-0,6-0,4-0,1-0,2-0,3-0,3-0,5-0,7-0,6-0,5-0,5-0,4-0,1-0,1 0,1 0,2 0,5 0,8 0,9 1,0 1,3 1,5 1,8 1,9 1,6 1,8 1,7 1,5 1,4 Turku Turunmaa 1,6 1,9 1,5 1,1 0,6 0,5 0,2-0,1-0,1-0,1-0,5-0,5-0,8-1,0-1,2-1,2-1,2-0,9-0,8-0,8-0,7-0,7-0,5-0,8-0,3-0,2 0,0-0,2-0,1 0,3 1,3 1,6 1,0 0,8 0,9 1,1 1,4 1,0 1,0 1,5 1,3 1,1 0,3 0,2 0,4 Turunmaa Vakka-Suomi 2,8 2,4 2,0 1,0 0,5-0,4-0,3-0,3-0,4-0,5-0,7-1,2-0,4-0,3-0,3 0,0-0,3-0,3-0,2-1,0-1,5-1,3-1,5-1,8-2,1-1,9-1,7-0,1 0,3 0,2 0,2 0,7 1,3 1,3 1,7 2,1 3,6 3,0 3,0 1,6 0,2 1,3 0,9-0,2-0,2 Vakka-Suomi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 23 Sivu 32 Liitetaulukko 3 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura 9,1 8,6 7,6 6,4 6,7 7,1 8,4 7,4 6,5 6,7 7,0 7,9 8,0 7,3 7,4 7,4 6,9 8,0 7,6 6,5 6,4 5,7 5,7 6,5 7,3 7,0 7,1 6,7 6,4 6,9 7,7 6,9 6,2 6,4 6,8 7,6 8,2 9,5 9,3 8,4 8,2 8,5 9,3 8,7 9,0 Aura Kaarina 7,4 7,3 6,9 6,4 6,1 6,8 7,2 6,5 6,1 5,9 6,4 6,9 7,0 6,9 6,5 6,1 5,6 6,4 6,7 5,8 5,4 5,4 5,3 5,8 5,9 5,9 5,7 5,5 5,5 6,8 7,5 6,7 6,5 6,5 6,7 7,5 7,7 7,7 7,6 7,4 7,1 8,4 9,0 8,3 8,1 Kaarina Kemiönsaari 7,6 7,8 7,5 6,8 6,0 6,2 6,4 5,7 6,0 6,8 6,7 7,0 7,0 7,0 6,3 5,7 5,2 5,8 5,6 5,1 5,3 5,6 5,9 6,1 6,3 6,4 6,7 5,7 4,9 5,7 9,5 9,4 9,0 9,1 9,3 9,9 10,4 9,6 8,8 8,4 7,5 8,1 8,8 9,2 8,6 Kemiönsaari Koski TL 7,4 7,5 7,0 6,6 6,2 6,8 7,1 6,6 7,0 6,8 6,9 6,0 6,7 7,1 7,3 7,7 6,5 7,4 7,9 6,4 5,1 5,8 6,4 6,6 7,0 7,2 6,8 6,8 6,1 7,2 7,9 6,9 6,9 6,6 6,7 7,9 8,9 9,2 9,2 7,7 7,8 9,2 10,3 8,3 8,3 Koski TL Kustavi 7,0 7,0 6,5 6,8 7,0 6,3 5,5 4,8 7,8 7,5 7,8 7,8 7,6 7,3 7,0 7,0 5,7 5,7 4,4 3,4 4,7 5,2 5,2 6,3 5,4 7,0 5,7 5,4 4,9 4,7 5,7 5,7 6,0 6,0 5,4 5,2 7,3 8,7 8,4 7,1 6,3 8,4 9,2 7,9 8,9 Kustavi Laitila 8,8 8,3 7,4 6,6 6,4 6,5 6,8 6,0 5,8 5,7 6,0 7,4 7,8 7,1 6,3 5,9 5,4 6,2 6,7 5,3 5,2 5,7 5,5 6,2 6,4 6,2 5,6 5,8 5,2 5,4 5,9 5,4 5,4 6,0 7,0 7,7 7,4 7,4 7,0 6,6 5,2 6,0 6,8 5,5 5,3 Laitila Lieto 6,5 6,4 6,0 5,7 5,7 6,7 7,1 6,2 5,9 5,6 5,6 6,4 6,4 6,2 5,6 5,4 5,2 6,3 7,1 6,3 5,8 5,2 4,9 5,5 5,6 5,6 5,4 4,8 4,5 5,4 6,2 5,2 5,2 5,5 5,8 6,9 6,7 6,8 6,6 6,4 6,3 7,7 8,4 7,5 7,4 Lieto Loimaa 10,6 10,3 9,6 8,6 8,1 8,7 9,2 8,0 7,2 7,7 7,6 8,9 9,0 8,3 7,6 7,1 7,0 8,3 8,6 7,7 6,9 6,8 7,3 8,2 8,3 8,1 7,7 7,0 6,4 7,6 7,7 6,9 6,9 7,5 8,2 9,3 9,8 9,8 9,6 9,0 8,4 9,3 10,5 9,1 9,1 Loimaa Marttila 9,7 9,1 7,7 7,3 6,7 7,3 7,4 7,3 5,9 6,1 5,9 6,7 7,0 7,7 8,3 7,4 6,3 6,7 7,3 6,7 5,6 6,3 6,9 7,1 7,4 7,0 6,3 5,3 5,0 5,9 6,6 6,5 6,6 6,7 7,1 8,0 9,3 9,6 10,0 9,1 8,3 8,9 9,0 8,7 8,7 Marttila Masku 6,3 6,4 6,1 5,8 5,2 6,0 6,4 5,6 5,9 5,5 5,8 6,9 6,9 6,6 5,8 5,2 4,7 5,4 6,0 5,1 4,8 4,7 5,0 5,3 5,5 5,3 4,9 4,6 4,3 4,9 5,5 4,9 4,8 5,1 5,1 5,6 6,0 5,8 5,8 5,9 5,4 6,3 7,1 6,4 6,8 Masku Mynämäki 8,4 8,3 7,6 8,1 7,7 8,3 8,1 7,3 7,4 7,3 7,5 8,3 8,5 7,7 7,5 6,1 5,7 6,8 7,8 7,4 6,6 6,4 6,7 6,8 6,6 6,6 5,9 5,5 5,9 6,6 7,1 6,4 6,0 6,7 7,0 7,7 8,4 8,1 8,0 7,3 6,7 7,7 8,4 7,4 7,3 Mynämäki Naantali 8,1 7,8 7,5 6,8 6,4 7,2 7,4 6,6 6,7 6,5 7,0 8,0 7,9 7,6 6,6 6,2 5,7 6,3 7,1 6,1 5,7 6,1 6,5 7,0 7,0 6,9 6,3 5,8 5,3 6,3 6,9 6,3 6,1 6,2 6,6 7,5 7,8 7,8 7,7 7,3 7,0 8,0 8,5 8,0 8,0 Naantali Nousiainen 6,8 6,4 6,2 6,3 5,6 6,6 7,2 6,2 5,8 5,9 6,4 7,6 6,5 6,1 5,8 5,8 5,2 5,8 6,8 5,4 5,0 4,8 4,5 4,8 5,0 5,1 4,6 4,4 4,5 5,4 5,8 5,1 4,6 4,8 5,1 6,2 6,4 6,7 6,2 5,9 5,6 7,1 7,8 6,4 6,3 Nousiainen Oripää 9,8 8,9 8,9 7,8 7,1 8,8 9,5 8,3 7,2 7,2 8,0 8,9 9,0 8,1 7,6 6,5 5,8 5,9 7,2 6,1 5,3 6,2 6,4 7,5 8,0 8,2 7,9 6,8 6,2 7,3 6,6 6,0 5,7 5,6 6,2 7,0 7,7 7,7 8,1 8,1 7,4 8,4 8,1 8,3 8,6 Oripää Paimio 6,3 6,0 5,9 5,2 5,1 5,9 5,8 5,2 5,2 4,7 5,2 5,7 6,1 6,0 6,0 5,2 4,9 5,8 6,2 4,8 4,6 4,6 4,5 5,3 5,1 4,9 4,4 4,1 3,7 5,0 5,3 5,0 5,6 6,0 6,4 6,9 6,7 7,0 6,4 6,1 5,2 6,1 6,8 6,1 6,4 Paimio Parainen 6,8 7,0 6,7 6,2 5,8 6,0 6,2 5,5 5,6 5,7 5,8 6,3 6,0 5,8 5,4 5,0 4,5 4,9 5,4 4,6 4,9 5,3 5,4 5,6 5,8 5,9 5,3 4,6 4,4 5,3 5,6 5,1 4,8 4,9 5,3 5,5 6,0 5,9 5,7 5,7 5,1 5,8 6,3 5,5 5,6 Parainen Pyhäranta 9,0 9,1 8,8 7,6 7,6 7,4 8,5 7,7 8,0 8,1 8,1 9,3 8,7 9,4 9,2 8,0 6,8 7,0 7,0 6,7 6,2 6,5 7,1 8,0 7,5 7,7 6,8 7,4 6,3 6,8 7,9 7,0 7,5 6,9 8,0 8,9 9,6 9,5 8,8 8,5 7,4 7,4 7,9 7,0 7,6 Pyhäranta Pöytyä 8,4 8,4 7,5 7,1 6,8 7,5 8,1 6,8 6,1 6,4 6,8 7,8 8,0 7,4 7,2 6,5 6,6 7,4 7,6 5,8 5,9 6,2 6,6 7,4 7,5 7,2 6,9 6,5 6,0 7,1 7,5 7,2 7,1 7,1 7,3 8,5 8,8 9,1 9,1 8,2 7,9 8,7 9,4 8,5 8,8 Pöytyä Raisio 9,5 9,2 9,1 8,8 8,3 9,5 9,8 8,9 8,8 8,5 9,1 10,4 9,8 9,5 8,7 8,1 7,6 9,2 10,0 8,3 7,5 7,3 7,3 8,1 8,0 7,9 7,1 6,7 6,8 8,8 9,5 8,0 7,9 7,9 7,9 9,0 9,5 9,3 9,2 8,9 8,5 10,2 11,3 9,5 9,1 Raisio Rusko 6,9 6,5 6,5 5,9 5,6 6,6 6,9 6,0 5,5 5,5 5,5 6,3 6,1 6,4 5,8 5,4 4,9 5,8 6,3 5,9 5,5 5,0 5,1 5,4 5,2 5,0 4,9 4,7 4,5 5,6 6,2 5,1 4,6 5,3 5,6 6,2 6,4 6,5 6,4 5,5 5,5 6,8 7,2 5,9 5,9 Rusko Salo 12,4 12,0 11,6 11,0 10,8 11,4 11,9 10,8 10,1 10,0 10,1 11,3 11,7 11,4 10,8 10,5 10,2 10,8 11,6 10,2 10,1 10,3 10,6 11,5 11,8 11,4 11,2 10,9 10,6 12,8 14,2 12,9 13,9 14,6 15,0 16,2 15,9 15,6 15,5 15,3 14,4 15,9 16,8 14,8 14,6 Salo Sauvo 6,1 6,1 6,0 5,6 4,9 6,1 5,6 5,4 4,5 4,0 4,3 4,7 5,2 5,0 5,2 4,5 4,3 4,5 5,5 5,0 4,7 5,2 5,0 5,9 6,2 5,5 4,9 4,6 4,4 4,8 4,9 4,4 5,2 5,5 5,5 5,7 6,5 6,5 6,1 6,1 6,7 7,0 7,8 7,2 7,6 Sauvo Somero 10,5 11,0 10,0 9,4 8,9 9,4 9,8 9,1 9,1 8,5 9,2 10,7 10,0 10,2 9,3 9,4 8,5 8,8 9,0 7,9 7,6 7,7 8,1 9,7 9,8 9,7 9,3 9,0 7,7 8,6 8,9 8,1 8,7 9,5 9,7 11,8 11,2 10,9 10,7 10,3 9,8 10,4 10,7 9,7 9,3 Somero Taivassalo 9,6 10,5 9,7 7,1 5,4 5,9 6,2 6,6 7,5 8,0 9,0 9,6 9,0 8,8 7,5 6,8 5,2 5,6 6,7 8,5 8,3 7,7 7,1 7,3 8,3 7,8 7,7 6,5 6,0 6,2 7,5 7,9 8,4 8,1 8,7 9,2 8,6 8,7 7,9 6,9 5,9 5,9 6,9 6,9 7,6 Taivassalo Tarvasjoki 8,8 7,8 7,4 6,6 6,4 7,7 8,4 5,6 6,3 5,7 6,2 7,4 7,1 7,2 6,2 5,7 5,3 6,3 7,0 5,5 5,6 5,6 5,6 5,9 6,0 5,8 5,6 5,1 5,5 6,9 7,7 6,1 5,7 6,5 7,3 8,6 8,2 8,4 8,4 7,8 8,0 9,2 8,9 7,6 6,8 Tarvasjoki Turku 13,3 13,0 12,8 12,5 12,3 13,7 14,3 12,9 12,0 11,9 12,1 13,2 13,1 12,8 12,2 12,0 11,8 13,5 14,2 12,8 12,1 11,8 12,0 12,9 12,9 12,6 12,1 11,9 12,0 13,6 14,5 13,2 12,7 12,7 12,9 13,9 14,2 14,2 14,0 13,9 13,7 15,5 16,3 14,5 13,9 Turku Uusikaupunki 11,8 11,5 10,8 9,7 8,5 9,1 10,1 10,2 9,8 9,8 9,8 11,3 11,5 11,6 10,9 10,0 8,8 8,8 9,9 8,7 7,6 7,9 8,0 9,2 8,9 9,0 8,5 10,1 9,6 9,9 10,6 10,0 9,8 10,2 10,1 12,1 14,8 13,7 13,1 12,5 9,6 11,6 11,6 9,4 9,1 Uusikaupunki Vehmaa 8,1 7,3 7,0 6,3 5,8 6,2 6,2 5,9 6,2 6,7 7,2 7,7 8,2 7,8 6,9 5,9 5,4 5,8 6,3 5,7 5,4 5,4 5,4 5,4 5,8 5,6 5,3 5,4 4,9 5,3 5,6 5,5 5,2 5,4 5,6 6,6 7,4 7,1 7,2 6,5 5,5 6,7 6,8 6,3 6,6 Vehmaa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 24 Sivu 33 Liitetaulukko 4 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2010 2011 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura 2,5 1,7 0,6-0,3 0,3-0,8 1,2 0,4-1,4-1,4-1,6-1,2-1,1-1,3-0,2 1,0 0,2 0,9-0,8-0,9-0,1-1,0-1,3-1,4-0,7-0,3-0,3-0,7-0,5-1,1 0,1 0,4-0,2 0,7 1,1 1,1 0,9 2,5 2,2 1,7 1,8 1,6 1,6 1,8 2,8 Aura Kaarina 2,1 2,0 1,6 1,1 0,9 0,4 0,2-0,1-0,3-0,4-0,4-0,8-0,4-0,4-0,4-0,3-0,5-0,4-0,5-0,7-0,7-0,5-1,1-1,1-1,1-1,0-0,8-0,6-0,1 0,4 0,8 0,9 1,1 1,1 1,4 1,7 1,8 1,8 1,9 1,9 1,6 1,6 1,5 1,6 1,6 Kaarina Kemiönsaari 2,4 2,1 1,7 1,3 0,6 0,5 0,0-0,3-0,1 0,2-0,5-0,3-0,6-0,8-1,2-1,1-0,8-0,4-0,8-0,6-0,7-1,2-0,8-0,9-0,7-0,6 0,4 0,0-0,3-0,1 3,9 4,3 3,7 3,5 3,4 3,8 4,1 3,2 2,1 2,7 2,6 2,4-0,7-0,2-0,4 Kemiönsaari Koski TL 1,8 1,2 0,8 0,2 0,4 0,7 0,0 0,7 1,2 1,1 1,6-1,5-0,7-0,4 0,3 1,1 0,3 0,6 0,8-0,2-1,9-1,0-0,5 0,6 0,3 0,1-0,5-0,9-0,4-0,2 0,0 0,5 1,8 0,8 0,3 1,3 1,9 2,0 2,4 0,9 1,7 2,0 2,4 1,4 1,4 Koski TL Kustavi -3,0-2,0-0,2-0,2 1,5 0,3-0,5 0,3 2,3 2,8 3,3 1,1 0,6 0,3 0,5 0,2-1,3-0,6-1,1-1,4-3,1-2,3-2,6-1,5-2,2-0,3-1,3-1,6-0,8-1,0 1,3 2,3 1,3 0,8 0,2-1,1 1,9 1,7 2,7 1,7 1,4 3,7 3,5 2,2 2,9 Kustavi Laitila 2,4 1,7 1,1 0,3 0,2-1,4-1,3-1,9-1,8-2,8-2,4-2,6-1,0-1,2-1,1-0,7-1,0-0,3-0,1-0,7-0,6 0,0-0,5-1,2-1,4-0,9-0,7-0,1-0,2-0,8-0,8 0,1 0,2 0,3 1,5 1,5 1,0 1,2 1,4 0,8 0,0 0,6 0,9 0,1-0,1 Laitila Lieto 2,4 2,2 1,2 1,0 1,0 1,2 1,1 0,6 0,5 0,3-0,2-0,3-0,1-0,2-0,4-0,3-0,5-0,4 0,0 0,1-0,1-0,4-0,7-0,9-0,8-0,6-0,2-0,6-0,7-0,9-0,9-1,1-0,6 0,3 0,9 1,4 1,1 1,2 1,2 1,6 1,8 2,3 2,2 2,3 2,2 Lieto Loimaa 1,8 1,0 0,5-0,2-0,1-0,5-0,4-1,0-1,9-1,6-1,9-1,6-1,6-2,0-2,0-1,5-1,1-0,4-0,6-0,3-0,3-0,9-0,3-0,7-0,7-0,2 0,1-0,1-0,6-0,7-0,9-0,8 0,0 0,7 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 2,0 2,0 1,7 2,8 2,2 2,2 Loimaa Marttila 3,2 3,3 1,1 1,0 0,8 1,8 1,2 1,2 0,0-0,3-1,8-2,8-2,7-1,4 0,6 0,1-0,4-0,6-0,1-0,6-0,3 0,2 1,0 0,4 0,4-0,7-2,0-2,1-1,3-0,8-0,7-0,2 1,0 0,4 0,2 0,9 1,9 2,6 3,7 3,8 3,3 3,0 2,4 2,2 2,1 Marttila Masku 1,9 2,0 1,5 1,0 0,4 0,8 0,5 0,1 0,0-0,8-0,6-0,3 0,6 0,2-0,3-0,6-0,5-0,6-0,4-0,5-1,1-0,8-0,8-1,6-1,4-1,3-0,9-0,6-0,4-0,5-0,5-0,2 0,0 0,4 0,1 0,3 0,5 0,5 0,9 1,3 1,1 1,4 1,6 1,5 2,0 Masku Mynämäki 2,8 2,5 1,8 2,3 2,0 1,6 1,0 0,7 0,7 0,7-0,2 0,2 0,1-0,6-0,1-2,0-2,0-1,5-0,3 0,1-0,8-0,9-0,8-1,5-1,9-1,1-1,6-0,6 0,2-0,2-0,7-1,0-0,6 0,3 0,3 0,9 1,8 1,5 2,1 1,8 0,8 1,1 1,3 1,0 1,3 Mynämäki Naantali 2,0 2,0 1,9 1,2 0,7 0,5 0,5-0,1 0,2-0,2-0,2 0,0-0,2-0,2-0,9-0,6-0,7-0,9-0,3-0,5-1,0-0,4-0,5-1,0-0,9-0,7-0,3-0,4-0,4 0,0-0,2 0,2 0,4 0,1 0,1 0,5 0,8 0,9 1,4 1,5 1,7 1,7 1,6 1,7 1,9 Naantali Nousiainen 2,5 1,9 1,6 1,5 0,8 0,7 0,5 0,5 0,1 0,2-0,1 0,2-0,3-0,3-0,4-0,5-0,4-0,8-0,4-0,8-0,8-1,1-1,9-2,8-1,5-1,0-1,2-1,4-0,7-0,4-1,0-0,3-0,4 0,0 0,6 1,4 1,4 1,6 1,6 1,5 1,1 1,7 2,0 1,3 1,7 Nousiainen Oripää 1,8 1,8 2,6 1,3 0,0 1,6 1,3 1,1-0,6-2,0-1,2-1,1-0,8-0,8-1,3-1,3-1,3-2,9-2,3-2,2-1,9-1,0-1,6-1,4-1,0 0,1 0,3 0,3 0,4 1,4-0,6-0,1 0,4-0,6-0,2-0,5-0,3-0,5 0,2 1,3 1,2 1,1 1,5 2,3 2,9 Oripää Paimio 2,0 1,9 1,6 0,8 1,0 1,0 0,1-0,2-0,2-0,5-0,3-0,5-0,2 0,0 0,1 0,0-0,2-0,1 0,4-0,4-0,6-0,1-0,7-0,4-1,0-1,1-1,6-1,1-1,2-0,8-0,9 0,2 1,0 1,4 1,9 1,6 1,6 2,1 2,0 2,0 1,5 1,1 1,5 1,1 0,8 Paimio Parainen 1,2 1,8 1,4 1,1 0,6 0,5 0,4 0,0-0,1-0,2-0,4-0,6-0,8-1,2-1,3-1,2-1,3-1,1-0,8-0,9-0,7-0,4-0,4-0,7-0,2 0,1-0,1-0,4-0,1 0,4 0,2 0,5-0,1-0,4-0,1-0,1 0,2 0,0 0,4 1,1 0,7 0,5 0,7 0,4 0,8 Parainen Pyhäranta 0,8 1,9 1,4 0,1 0,4-0,1-0,2 0,1 1,4 1,4 0,6-0,2-0,3 0,3 0,4 0,4-0,8-0,4-1,5-1,0-1,8-1,6-1,0-1,3-1,2-1,7-2,4-0,6-0,5-0,2 0,9 0,3 1,3 0,4 0,9 0,9 2,1 1,8 2,0 1,1 1,1 0,6 0,0 0,0 0,1 Pyhäranta Pöytyä 2,1 2,0 0,4 0,0-0,2-0,5-0,1-0,3-1,0-1,2-1,2-0,8-0,4-1,0-0,3-0,6-0,2-0,1-0,5-1,0-0,2-0,2-0,2-0,4-0,5-0,2-0,3 0,0-0,6-0,3-0,1 1,4 1,2 0,9 0,7 1,1 1,3 1,9 2,2 1,7 1,9 1,6 1,9 1,3 1,7 Pöytyä Raisio 3,6 3,2 3,1 2,6 2,0 1,8 1,4 1,2 0,9 0,4 0,5 0,7 0,3 0,3-0,4-0,7-0,7-0,3 0,2-0,6-1,3-1,2-1,8-2,3-1,8-1,6-1,6-1,4-0,8-0,4-0,5-0,3 0,4 0,6 0,6 0,9 1,5 1,4 2,1 2,2 1,7 1,4 1,8 1,5 1,2 Raisio Rusko 1,5 1,0 0,5 0,3-0,1-0,4-0,2-0,3-1,1-1,1-0,6-1,2-0,8-0,1-0,7-0,5-0,7-0,8-0,6-0,1 0,0-0,5-0,4-0,9-0,9-1,4-0,9-0,7-0,4-0,2-0,1-0,8-0,9 0,3 0,5 0,8 1,2 1,5 1,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,8 1,3 Rusko Salo 3,3 2,4 1,9 1,5 1,4 0,5 0,4 0,1-0,7-1,2-1,3-1,3-0,7-0,6-0,8-0,5-0,6-0,6-0,3-0,6 0,0 0,3 0,5 0,2 0,1 0,0 0,4 0,4 0,4 2,0 2,6 2,7 3,8 4,3 4,4 4,7 4,1 4,2 4,3 4,4 3,8 3,1 2,6 1,9 0,7 Salo Sauvo 1,4 1,8 1,5 1,0 1,2 1,9 1,9 1,5 0,0-1,0-1,1-1,1-0,9-1,1-0,8-1,1-0,6-1,6-0,1-0,4 0,2 1,2 0,7 1,2 1,0 0,5-0,3 0,1 0,1 0,3-0,6-0,6 0,5 0,3 0,5-0,2 0,3 1,0 1,2 1,5 2,3 2,2 2,9 2,8 2,4 Sauvo Somero 2,6 3,1 1,9 1,1 1,2 0,8 0,8 0,3-0,5-1,1-0,7 0,1-0,5-0,8-0,7 0,0-0,4-0,6-0,8-1,2-1,5-0,8-1,1-1,0-0,2-0,5 0,0-0,4-0,8-0,2-0,1 0,2 1,1 1,8 1,6 2,1 1,4 1,2 1,4 1,3 2,1 1,8 1,8 1,6 0,6 Somero Taivassalo 3,9 4,4 4,4 2,1 0,6 0,9 0,6-0,6 0,3 0,6 1,2 0,3-0,6-1,7-2,2-0,3-0,2-0,3 0,5 1,9 0,8-0,3-1,9-2,3-0,7-1,0 0,2-0,3 0,8 0,6 0,8-0,6 0,1 0,4 1,6 1,9 0,3 0,9 0,2 0,4-0,1-0,3-0,6-1,0-0,8 Taivassalo Tarvasjoki 3,6 1,7 1,2 0,2 0,9 0,3 0,9-1,0 0,0-1,4-1,5-1,0-1,7-0,6-1,2-0,9-1,1-1,4-1,4-0,1-0,7-0,1-0,6-1,5-1,1-1,4-0,6-0,6 0,2 0,6 0,7 0,6 0,1 0,9 1,7 2,7 2,2 2,6 2,8 2,7 2,5 2,3 1,2 1,5 1,1 Tarvasjoki Turku 3,2 2,7 2,5 2,2 1,9 1,6 1,4 0,9 0,1 0,0-0,1-0,3-0,2-0,2-0,6-0,5-0,5-0,2-0,1-0,1 0,1-0,1-0,1-0,3-0,2-0,2-0,1-0,1 0,2 0,1 0,3 0,4 0,6 0,9 0,9 1,0 1,3 1,6 1,9 2,0 1,7 1,9 1,8 1,3 1,2 Turku Uusikaupunki 3,4 2,8 2,5 1,4 0,6-0,1 0,2 0,6 0,1 0,1-0,5-1,0-0,3 0,1 0,1 0,3 0,3-0,3-0,2-1,5-2,2-1,9-1,8-2,1-2,6-2,6-2,4 0,1 0,8 1,1 0,7 1,3 2,2 2,3 2,1 2,9 5,9 4,7 4,6 2,4 0,0 1,7 1,0-0,6-0,7 Uusikaupunki Vehmaa 2,4 1,8 2,3 1,7 0,9 0,0-0,5-0,6-0,9-0,8-0,2-0,4 0,1 0,5-0,1-0,4-0,4-0,4 0,1-0,2-0,8-1,3-1,8-2,3-2,4-2,2-1,6-0,5-0,5-0,5-0,7-0,2-0,2 0,0 0,2 1,2 1,6 1,5 1,9 1,1 0,6 1,4 1,2 0,8 1,4 Vehmaa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 25 Sivu 34 Liitetaulukko 5 Varsinais-Suomen kuntien vuosittainen väestömuutos (%) 1981 2013. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa asukasluku on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Vuoden 2013 tieto on ajalta 1.1. 31.9.2013. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Tabellbilaga 5 Den årliga förändringen i befolkningen (%) i Egentliga Finlands kommuner 1981-2013. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har invånarantalet ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Uppgiften för år 2013 är från tiden 1.1.-31.9.2013. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 9/13 Masku 1,8 2,5 2,7 2,9 3,8 2,7 1,2 2,1 3,9 4,8 2,1 2,4 2,4 0,7-0,3 0,1 1,1-0,4 1,7 2,3 2,1 2,2 2,0 1,8 2,3 2,0 3,6 3,2 1,4-0,6 1,4 0,9 0,7 Masku Rusko 3,0 4,5 4,3 3,7 2,5 1,3 2,9 3,8 2,1 2,5 2,3 2,0 1,1 1,4 0,6-0,4 0,5 1,7 1,4 2,4 3,1 1,4 1,5 2,0 1,0 1,0 0,3 0,6 1,1-0,1 0,9 0,6 0,6 Rusko Lieto 1,4 2,4 2,5 3,0 3,0 1,7 2,4 2,7 2,3 1,5 0,8 2,1 0,7 0,6-0,3 1,4 1,7 2,3 3,1 2,3 1,5 1,6 1,2 1,5 0,7 2,1 1,2 1,1 1,5 1,6 2,6 2,0 0,4 Lieto Naantali 3,3 3,5 3,9 2,6 2,5 2,0 2,2 3,8 1,6 0,4 2,0 0,9 2,7 1,5 1,0 1,6 1,0 1,4 0,8 0,7 1,6 0,5 2,0 0,7 1,3 1,1 0,7 1,5 0,8 1,4 0,3-0,2-0,2 Naantali Kaarina 3,0 2,5 2,1 2,3 3,1 1,4 2,1 1,8 3,3 2,0 1,0 1,3 1,3 0,2 0,5 0,4 0,4 1,0 1,7 1,5 2,0 0,9 1,1 2,0 2,0 1,7 1,6 1,4 1,4 0,5 0,5 0,9 0,9 Kaarina Aura 1,4 1,8 2,3 2,3 0,9 3,3-0,3 3,9 0,7 2,0 5,9 1,9 1,2 1,5 0,2-0,2 0,4-0,1 0,8 0,7 1,2 2,3 1,6 3,0 2,2 1,4 1,9 0,8-0,3 1,8 1,6-0,1-0,3 Aura Nousiainen 1,5 1,3 0,5 2,0 0,9 1,2 1,1 2,2 2,5 2,3 1,3 1,1-0,1-0,3 0,7-0,4 0,5 0,2 1,0 0,7 0,3 1,6 1,5 2,1 2,1 2,5 2,8 1,0 0,3 0,8-1,0 0,7 0,2 Nousiainen Raisio 1,3 1,4 2,5 1,8 1,8 1,5 2,5 1,5 0,1 1,6 1,0 0,8 1,7 1,1 0,8 0,7 2,0 0,4 0,8 0,1 0,3 0,5 0,5 0,7 0,9 0,7 0,5 0,3 0,2 1,0 0,5 0,0 0,3 Raisio Paimio 0,3 2,3 1,4 2,0 1,6 0,7 1,4 1,4 2,2 0,8 0,9 0,7 0,3 0,2 0,2-0,9-0,4 0,2 0,7 0,2-0,2 0,9-0,9 0,2 0,7 1,3 0,1 1,3 1,9 0,7 0,7 1,1-0,2 Paimio Sauvo -0,3-0,4 1,2 0,4 1,4 0,8 2,0 3,3 1,3 0,3 0,9 1,1-0,6 0,7-0,7-0,1-0,7 0,1 1,1-0,2-0,2 0,9 0,6 0,3 1,2-0,5 1,2 2,6 0,4 0,2-0,1-0,3 0,3 Sauvo Tarvasjoki 2,3 1,3 0,3 1,0 0,0-0,1 0,8 0,9 1,3 1,0 1,4 1,9-0,5 0,5-0,5 1,1 0,2 1,3-0,5-0,5 0,0 0,6 0,9-0,4 1,0-0,4-0,5-0,1 1,5-1,3-0,1 0,8-0,2 Tarvasjoki Salo 0,0 0,1 0,4 0,5 0,7 0,3 0,6 1,0 0,6 0,2 0,4 0,1 0,2 0,4 1,0 0,3 0,7 0,7 0,8 0,7 0,5 0,0 0,3 0,4 0,8 0,8 0,7 0,6 0,2 0,6 0,1-0,8-0,5 Salo Turku -0,1 0,0-0,3-0,4-0,5-0,1-0,5-0,3-0,3-0,2 0,1 0,3 0,3 1,2 1,5 1,3 1,1 1,3 0,7 0,3 0,7 0,5 0,3-0,1 0,0 0,3 0,0 0,2 0,3 0,7 0,7 0,9 1,0 Turku Mynämäki 0,0 0,4 0,1 0,9-0,3 0,9 0,4 0,0 1,5 0,3 0,9 1,4 0,7-0,2-0,3-0,4-0,3 0,7-0,4 0,4 0,5 0,5 0,8 0,5 0,1-0,6 0,3-0,1 0,2 0,0 0,0-0,8-0,2 Mynämäki Parainen 0,7 1,0 0,9 1,0 1,0 0,4 0,5 1,0 0,8 0,3 0,1 0,1-0,1-0,5-0,4-0,4-0,1-0,6-0,2-0,5-0,2-0,2 0,3 0,0 0,1 0,5 0,0 0,2 0,6 0,1 0,0 0,4-0,1 Parainen Pöytyä -0,1-0,9 1,1 0,1 0,2-0,1-1,5 0,5 0,4 1,3 0,6 0,5 0,2-0,7-0,4-0,1-1,3 0,1-0,1-0,4-0,3 0,0 0,4 0,0 0,4-0,2 0,6-0,1 0,7 0,4-0,2 1,1 0,4 Pöytyä Pyhäranta 0,3 0,4 0,7 1,2 1,3 1,4 0,1 0,1-0,2 0,8 0,0 1,4 1,2-1,2-1,7-0,5-0,4-1,1-0,3-0,4-1,9 1,0-0,6-1,1-1,5 0,2-0,4 0,9-0,1 0,1-1,3-0,3-0,7 Pyhäranta Oripää -0,7-1,1-0,7 1,7-0,6 0,0-1,0-1,0-1,3 0,3 0,7-0,5-1,1-0,2-0,8-3,0-1,3 1,1 1,1-1,3-1,9 0,7 1,5-0,2-0,6-0,2 2,3 2,3 0,7 0,8 0,6 0,8-1,2 Oripää Laitila 1,5 0,3 0,4 1,6-0,2-0,2 1,0 0,8 0,0 0,0 0,1-0,8-0,2-1,0-0,4-1,5-0,7-0,4-0,3-0,6-0,5-1,1-1,2-0,1 0,0-0,5-0,5-0,2-0,3 0,0-0,4 0,6 0,2 Laitila Loimaa -0,2-0,3 0,4 0,0-0,2-0,1-0,4-0,3 0,6-0,4-0,2-0,1-0,8-0,5-0,6-0,4-0,6-0,6-0,6-0,3-0,1-0,8-0,3 0,0-0,4-0,3-0,5-0,4-0,6-0,5-0,4-0,7-0,1 Loimaa Marttila -0,5-0,7 1,0-0,4-1,6 1,1-0,4 1,6-0,8 0,9 0,3-0,5 0,4-2,4-1,3-1,9 0,2-1,1-1,0 0,6-2,0 0,4-1,0 0,8-1,6 0,4-1,8-0,2-0,5-1,2 0,2 1,0 1,1 Marttila Uusikaupunki -0,3 0,3 0,5 1,6 0,6 1,7 1,0 0,9-0,2 0,0-0,2-0,8-1,3-0,8-1,6 0,2-0,4-0,4-1,5-1,1-1,0-0,9-1,7-0,9-0,4-0,9-0,8-0,3-0,1-0,3-0,9-1,2-0,1 Uusikaupunki Somero -1,6-0,5-0,5 0,1-0,2-0,4-0,3 0,3 0,1 0,2-0,4-0,2 0,0-0,1-0,4-0,2-0,6-0,4 0,2-0,1-1,2 0,0 0,0 0,0-0,8-0,9-0,3-0,3-0,7-0,8-0,7-0,4-0,4 Somero Koski TL -0,4-0,8 0,9 0,6 0,4-0,3 0,1-2,1-0,5-0,6-0,5-0,7-0,9-1,2-1,0-1,3-0,6-1,3-1,1-0,9 0,1 0,0 0,2-0,5-0,7-0,7-1,0-0,6-0,8-0,6 0,2 0,4-0,9 Koski TL Taivassalo -1,3 1,0 0,5 0,8 0,1-1,0-1,4 0,4 1,2-2,0-1,2-0,2-0,3-2,9 0,5-1,6-0,9-0,5 0,3-1,4-2,4-1,1 0,4-0,2-1,1 0,3-1,0-1,3-0,9 0,5-0,6-0,5-0,7 Taivassalo Vehmaa -1,1-1,3-1,2-0,2 0,1-0,5-0,8 0,9-1,3-0,6 1,4-1,7-1,9-2,0-1,0-0,7-2,3 1,1-2,7 1,0-1,2-0,7-0,8-0,9 0,7 0,2-0,8-0,1-1,8-0,9-1,1-1,2 1,0 Vehmaa Kemiönsaari 0,0-0,7-0,9-1,0-1,4-1,3-1,4-0,5-0,6 0,2-0,5-0,8-0,8-0,8-1,1-0,8-1,7-1,1-0,5-0,6-0,6-0,8-0,4-0,5-0,4-0,5-0,6-1,1-0,1-1,5-0,3-1,4-0,6 Kemiönsaari Kustavi 0,1-2,6-2,0 0,5 0,5-3,6-0,4-1,8-1,9 0,3-0,3-1,5-2,6-2,4-0,7-0,9-2,2-1,4-0,1-1,1-2,8-0,7-2,1-1,3-1,2-1,9-1,2 1,0-3,2-0,8 1,4 0,3-1,6 Kustavi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 26 Sivu 35 Liitetaulukko 6 Lapsiperheiden osuuksien kehitys Varsinais-Suomen kunnissa 1992 2012. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Tabellbilaga 6 Utvecklingen av barnfamiljernas antal i Egentliga Finlands kommuner 1992 2012. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rusko 55 % 55 % 55 % 55 % 54 % 53 % 53 % 52 % 52 % 51 % 50 % 50 % 50 % 49 % 49 % 49 % 48 % 47 % 47 % 46 % 46 % Rusko Aura 50 % 52 % 54 % 53 % 53 % 52 % 54 % 52 % 51 % 49 % 49 % 49 % 50 % 48 % 49 % 47 % 47 % 46 % 46 % 46 % 47 % Aura Masku 52 % 51 % 51 % 50 % 49 % 50 % 49 % 49 % 48 % 48 % 48 % 47 % 48 % 48 % 48 % 49 % 49 % 48 % 49 % 49 % 48 % Masku Lieto 51 % 51 % 51 % 50 % 50 % 49 % 49 % 49 % 49 % 48 % 47 % 47 % 48 % 48 % 48 % 48 % 48 % 48 % 47 % 48 % 48 % Lieto Nousiainen 51 % 51 % 50 % 50 % 50 % 50 % 49 % 48 % 49 % 49 % 47 % 48 % 47 % 47 % 47 % 48 % 47 % 46 % 45 % 45 % 45 % Nousiainen Kaarina 51 % 50 % 50 % 50 % 50 % 49 % 48 % 48 % 47 % 47 % 46 % 46 % 46 % 46 % 46 % 45 % 46 % 46 % 45 % 45 % 45 % Kaarina Naantali 51 % 51 % 50 % 50 % 49 % 50 % 49 % 49 % 47 % 46 % 45 % 45 % 44 % 45 % 44 % 44 % 43 % 43 % 42 % 42 % 41 % Naantali Paimio 53 % 52 % 51 % 50 % 49 % 49 % 48 % 48 % 47 % 45 % 45 % 45 % 44 % 44 % 43 % 43 % 43 % 43 % 43 % 43 % 43 % Paimio Tarvasjoki 48 % 47 % 47 % 48 % 48 % 47 % 47 % 48 % 47 % 46 % 46 % 44 % 44 % 44 % 43 % 43 % 43 % 44 % 44 % 45 % 44 % Tarvasjoki Raisio 49 % 49 % 49 % 49 % 48 % 48 % 47 % 47 % 46 % 45 % 45 % 44 % 44 % 43 % 42 % 43 % 42 % 42 % 41 % 41 % 41 % Raisio Sauvo 47 % 47 % 46 % 45 % 45 % 44 % 45 % 46 % 44 % 43 % 44 % 42 % 43 % 43 % 42 % 41 % 41 % 40 % 39 % 38 % 38 % Sauvo Mynämäki 44 % 45 % 45 % 45 % 45 % 45 % 45 % 45 % 43 % 44 % 43 % 42 % 42 % 42 % 42 % 42 % 42 % 40 % 39 % 39 % 38 % Mynämäki Laitila 48 % 48 % 47 % 46 % 45 % 44 % 44 % 44 % 42 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % 40 % 40 % 40 % 39 % 38 % 39 % 39 % Laitila Pöytyä 44 % 45 % 44 % 44 % 44 % 44 % 43 % 43 % 42 % 42 % 42 % 42 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % 41 % Pöytyä Parainen 45 % 45 % 45 % 45 % 45 % 45 % 44 % 43 % 42 % 42 % 41 % 41 % 40 % 40 % 39 % 39 % 39 % 38 % 39 % 39 % 39 % Parainen Salo 44 % 44 % 44 % 43 % 43 % 43 % 43 % 42 % 42 % 42 % 41 % 41 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % 40 % Salo Uusikaupunki 51 % 51 % 49 % 48 % 46 % 45 % 44 % 43 % 43 % 42 % 40 % 39 % 39 % 39 % 38 % 37 % 36 % 35 % 35 % 34 % 34 % Uusikaupunki Pyhäranta 49 % 48 % 47 % 47 % 45 % 43 % 43 % 43 % 42 % 41 % 41 % 41 % 39 % 39 % 38 % 37 % 35 % 35 % 36 % 35 % 35 % Pyhäranta Vehmaa 46 % 45 % 44 % 43 % 43 % 43 % 41 % 40 % 39 % 40 % 40 % 39 % 38 % 38 % 39 % 38 % 37 % 36 % 36 % 35 % 34 % Vehmaa Loimaa 43 % 43 % 43 % 43 % 42 % 42 % 41 % 41 % 41 % 39 % 39 % 38 % 38 % 37 % 38 % 38 % 37 % 36 % 35 % 35 % 35 % Loimaa Oripää 41 % 40 % 39 % 37 % 36 % 35 % 36 % 38 % 39 % 38 % 39 % 40 % 40 % 41 % 39 % 40 % 42 % 40 % 41 % 41 % 42 % Oripää Marttila 44 % 44 % 44 % 42 % 43 % 42 % 41 % 40 % 40 % 39 % 37 % 36 % 36 % 36 % 35 % 34 % 34 % 35 % 37 % 38 % 39 % Marttila Turku 42 % 42 % 42 % 42 % 41 % 41 % 41 % 40 % 39 % 39 % 38 % 38 % 37 % 37 % 37 % 37 % 36 % 36 % 36 % 36 % 36 % Turku Somero 40 % 41 % 41 % 40 % 41 % 41 % 41 % 40 % 39 % 38 % 38 % 37 % 37 % 37 % 36 % 36 % 36 % 36 % 36 % 35 % 34 % Somero Taivassalo 43 % 44 % 43 % 43 % 42 % 42 % 42 % 41 % 40 % 39 % 38 % 37 % 36 % 36 % 36 % 35 % 34 % 32 % 30 % 28 % 27 % Taivassalo Kemiönsaari 39 % 39 % 39 % 39 % 40 % 40 % 40 % 39 % 38 % 38 % 37 % 36 % 35 % 35 % 36 % 36 % 36 % 35 % 34 % 34 % 34 % Kemiönsaari Koski TL 38 % 38 % 38 % 39 % 38 % 37 % 38 % 38 % 37 % 38 % 37 % 36 % 35 % 35 % 34 % 34 % 33 % 34 % 34 % 34 % 34 % Koski TL Kustavi 38 % 38 % 37 % 38 % 39 % 38 % 37 % 36 % 36 % 34 % 32 % 32 % 31 % 29 % 29 % 29 % 29 % 27 % 27 % 26 % 24 % Kustavi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 Sivu 36

7, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2013 Sivu 37

8, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 39 VARSINAIS-SUOMEN LIITON EDUNVALVONTATOIMINTA VUONNA 2013 Maakuntahallitus 29.4.2013 Asia Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyöllä pyritään osaltaan edistämään ja konkretisoimaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta. Edunvalvontatoiminnan on oltava proaktiivista, suunnitelmallista ja perustuttava ajantasaiseen tietoon ja vaikuttamiseen. Tämän toiminnan linjaamiseksi on laadittu toimintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää yhteisesti hyväksytyistä tavoitteista ja toimenpiteistä (mm. maakuntastrategia, maakuntasuunnitelma) johdettuja konkreettisia edunvalvontatavoitteita, joissa tehdään konkreettisia vaikuttamistoimia vuoden 2013 aikana. Suunnitelma ei linjaa eikä priorisoi maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä, vaan konkretisoi ja edistää niitä edunvalvonnan näkökulmasta. Toimintasuunnitelman on tarkoitus kattaa koko kenttä. Tiedon keruu ja ylläpito perustuu laajaan verkostoon liiton virastosta ja yhteistyötahoista. Edunvalvonnan osaamisryhmä koordinoi tätä toimintaa. Suunnitelmaa on syytä ylläpitää jatkuvasti jatkuvan työn periaatteella, jolloin edellytykset nopeaan reagointiin ovat olemassa. Liiton virastossa pidetään yllä riittävää ja ajantasaista tietopohjaa suunnitelmaan sisältyvistä edunvalvontatavoitteista. Vaikuttamistyön terävöittämiseksi on toimintasuunnitelmasta syytä nostaa edunvalvonnan painopisteet vuodella 2013. Näillä pyritään vaikuttamaan mm. valtion vuoden 2014 talousarvion valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin. Edunvalvonnan toimintasuunnitelma vuodelle 2013 on oheismateriaalina. Valmistelija JV/MRa Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi edunvalvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja hyväksyy alla olevat vuoden 2013 edunvalvonnan painopisteet: Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Suomen valtion on laadittava ja toteutettava meriteollisuuden kilpailukykyohjelma. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen sekä alusinvestointien ympäristötukeen on varattava molempiin 60 milj. euroa v. 2013. Meneillään olevan telakkayhtiön uudelleenstrukturoinnin seurauksena on varauduttava äkillisiin rakennemuutostoimenpiteisiin. Arvioitu tarve yritystoiminnan kehittämiseen ja työttömien työnhakijoiden palveluihin v. 2013 on 7,5 miljoonaa euroa. Valtatie 8 Turku-Pori, toisen vaiheen varmistaminen Koko Turku Pori -yhteysvälihankkeen toteuttamista on jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 milj. euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Tämä 2. vaihe on oltava mukana, kun arvioidaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon tulevia hankkeita. Pohjoinen kasvukäytävä näkökulman vahvistaminen Salo Lohja Espoo ratalinjan yleissuunnitelman laadintaan tulee varata määräraha. Liikennenäkökulman lisäksi kasvukäytävän vahvistamisessa on syytä painottaa elinkeinonäkökulmaa. Perusväylänpidon tasokorotus Liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteiden palvelutason turvaamiseksi tulee määrärahaa nostaa, jotta rahoitusta riittää hoidon ja ylläpidon lisäksi myös pieniin alueellisiin investointeihin. Resurssien suuntaamisessa painopisteenä tulee olla liikenneturvallisuuden parantaminen (esimerkiksi VT 9). Liikennealan strategioihin vaikuttaminen

8, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 40 Liikennepoliittisen selonteon mukaisten lentoliikenne- ja meriliikennestrategioiden laadinta linjaa Varsinais-Suomen toimintaedellytyksiä jatkossa. Näihin vaikuttaminen ja Varsinais-Suomen näkökulman esille tuominen on keskeistä. Saaristoliikenteen riittävän palvelutason turvaaminen Saaristoliikenteeseen on osoitettava määrärahat, jolla voidaan turvata riittävä palvelutaso. Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus turvattava Rahoituksen riittävyys tulee turvata täysimääräisellä yliopistoindeksillä ja varmistamalla aito kilpailutus poistamalla erillisrahat. Alueen yliopistojen ja korkeakoulujen innovaatiotoimintaa tulee tukea kehittämällä Tekesin IKK-ohjelmaa. OKM:n budjettilohkon indeksitarkistus tulee palauttaa ja yksikköhintoja korottaa koulutuksen laadun varmistamiseksi. AMK:n toimilupien muuttuessa 1.1.2014 on rahoitukseen tasoon vaikutettava. OKM:n ja VM:n tulee ratkaista ammattikorkeakoulujen arvonlisäverokohtelu, jotta suurissa kampus-investoinneissa, kuten Kupittaan Kampus-hankkeessa voidaan edetä. Turun biokuvantamisen asema kansallisella tutkimusinfrastruktuuritiekartalla turvattava OKM:n on ratkaistava kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan kestävä rahoitus. Turun Biokuvantaminen on avainasemassa tiekartassa osana kansallista kuvantamisverkostoa (FiBI) ja Euro- Bioimaging -infrastruktuurihanketta. Alueellistamista on jatkettava Tutkimusrahoituksen ja sektoritutkimuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sijoittaminen Turkuun on perusteltu. Samoin on arvioitava Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen ja Kuluttajatutkimuslaitoksen sijoittamista Helsingin yliopiston sijaan Turun yliopiston yhteyteen. Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamon keskittämissä on varmistettava että, sisäasianministeriön sijoittamisselvityksessä huomioidaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Olemassa olevat tiedot tukevat sijoittamista Turkuun. Rakennemuutostukea elinkeinojen kehittämiseen Salon rakennemuutos on mittakaavassaan ainutlaatuinen, minkä johdosta seuraukset ulottuvat pitkälle alueen tulevaisuuteen. Myös Kemiönsaaren FNsteel-yrityksen konkurssi on vaikuttanut merkittävästi paikalliseen työllisyystilanteeseen. Rakennemuutos koskettaa vahvasti myös Turun seutua. Tuen painopiste on jatkossa kansallisessa rahoituksessa. Rakennemuutoksen nopean reagoinnin välineitä tulee entisestään kehittää ja vahvistaa. Jatkuvaan rakennemuutokseen vastataan ja ennakoidaan mm. Turun kaupunkiseudun kasvusopimus ja INKA-hakemuksilla. Nämä muodostavat vahvan pohjan kaupunkiseudun kehittämiselle sekä myös tulevan maakuntastrategian valmistelulle. Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiössä Itämeri-momentin (35.10.22) määrärahan kohdentaminen erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen. Vesienhuoltoon, mm. siirtoviemäreihin tarvitaan lisämääräraha. Siirtoviemärihankkeiden priorisointi on muutettava tarvelähtöisemmäksi. Pro Saaristomeri -teeman näkyvyyttä on edistettävä ja Itämerimomentin varoja on jaettava konkreettisiin vesistönsuojeluhankkeisiin. Teijon kansallispuiston toteuttaminen Retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi. Alueen statuksen muutoksella tavoitellaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. EU:n meripäivät Turkuun EU:n meripäivät (European Maritime Day) on merkittävä tapahtuma koko EU:n mittakaavassa, joka tuo runsaasti näkyvyyttä isäntäalueelle. Meripäiviä tavoitellaan Turkuun v. 2015 tai 2016. Turku-prosessi Itämeristrategian ulkoista ulottuvuutta vahvistetaan Venäjän mukana ololla käytännön tason projekteissa. Laajempi näkyvyys ja konkreettisten, asiaa tukevien hankkeiden aikaan saaminen on keskeistä. Prosessin koordinaatiovastuu on Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen liitolla.

8, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 41 Päätös Maakuntajohtaja täsmensi päätösehdotustaan seuraavasti: Painopisteen Perusväylänpidon tasokorotus loppu muutetaan muotoon (esimerkiksi VT 9 ja KT 40) ja painopisteen Rakennemuutostukea elinkeinojen kehittämiseen otsikko muutetaan muotoon Rakennemuutostukien jatkon varmistaminen elinkeinojen kehittämiseen Maakuntajohtaja täsmensi oheismateriaalia (pöytäkirjan liite 1 84) seuraavasti: Sivun 6 viimeinen luettelomerkki muutetaan muotoon Biotalouden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä sivulle 7 ensimmäisen luettelomerkin otsikon loppuun lisätään ja varmistettava rahoitus. Maakuntahallitus lisäsi asiakohdan loppuun seuraavan painopisteen: Uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Maakuntahallitus 25.11.2013 Asia Valmistelija Kehittämispäällikkö Janne Virtanen esittelee 29.4.2013 hyväksyttyjen vuoden 2013 edunvalvonnan painopisteiden tilannetta. LP/JV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi edunvalvonnan painopisteet 2013 -tilannekatsauksen. Lisätietoja kehittämispäällikkö Janne Virtanen, puh. 040 5836 950; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MH 25.11.2013 10:00 ALUEK: 16/2013 Sivu 42 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan 25.3.2013 ( 72) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet. ELY -keskuksen vahvistetut jäsenet 25.3.2013 päätöksen mukaisesti olivat: Varsinainen jäsen Pekka Sundman Matti Vehviläinen Risto Timonen Kimmo Puolitaival Risto Skyttä Heikki Aho Kirsi Kärpijoki Varajäsen Taina Vuorinen Hanna Lindholm Olli Madekivi Ullakaisa Nieminen Tuija Levola Pauli Saarenketo Teija Nokka Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ELY -keskus on ilmoittanut seuraavan jäsenet 11.10.2013: Varsinainen jäsen Risto Timonen Matti Vehviläinen Esko Gustafsson Kimmo Puolitaival Risto Skyttä Esa Lindqvist Kirsi Kärpijoki Varajäsen Else-Maj Laurila Antti Kärki ja Hanna Lindholm Juha-Pekka Triipponen Ullakaisa Nieminen Tuija Levola Timo Mäkelä Teija Nokka Turun kaupungin vahvistettu jäsen 25.3.2013 päätöksen mukaisesti olivat: Varsinainen jäsen: Jarkko Virtanen Varajäsen: Sami Savolainen Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen Turun kaupunki on ilmoittanut seuraavan jäsenmuutoksen 14.10.2013: Varsinainen jäsen Jarkko Virtanen Varajäsen Pekka Sundman Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että ELY -keskusta edustaa Varsinainen jäsen Risto Timonen Matti Vehviläinen Esko Gustafsson Kimmo Puolitaival Risto Skyttä Esa Lindqvist Kirsi Kärpijoki Varajäsen Else-Maj Laurila Antti Kärki ja Hanna Lindholm Juha-Pekka Triipponen Ullakaisa Nieminen Tuija Levola Timo Mäkelä Teija Nokka

9, MH 25.11.2013 10:00 ALUEK: 16/2013 Sivu 43 Turun kaupunkia edustaa Varsinainen jäsen Jarkko Virtanen Varajäsen Pekka Sundman Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom p. 040 7760 310, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 44 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 11.11.2013 50 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu maakunnan kehittämisrahahakemuksia (oheismateriaali): Maakuntaohjelma 2011 2014 Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 1.2. Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen 63/2013 Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomen Yrittäjät) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukaan nostaa esiin yrittäjyyden ja yrittämisen toimintaedellytysten ymmärtämisen tärkeyttä ja roolia kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa. Hankkeen kautta edistetään maakunnan yrittäjyyskasvatuksen strategiassa määriteltyjen maakuntatason kehittämistavoitteiden toteutumista. Hankkeelle on määritelty kolme kehittämistavoitetta. Ne ovat kuntien yrittäjyyskasvatusstrategian nivominen osaksi kunta- tai elinkeinostrategiaa valituissa pilottikunnissa, oppilaitosten johdon ja avainhenkilöiden strategisen johtamisosaamisen kehittäminen ja maakunnallisen verkostoyhteistyön kehittäminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä niin maakuntatason kuin kuntatason toimijoiden kanssa. Kuntakohtaiseen kehittämistyöhön on valittu viisi pilottikuntaa Varsinais-Suomesta. Kunnat ovat Raisio, Mynämäki, Laitila, Loimaa ja Somero. Valittujen pilottikuntien kanssa on alustavasti sovittu hankkeessa mukanaolosta. Hankkeen suunnittelussa ja valmistelussa on ollut aktiivisesti mukana Varsinais- Suomen Yrittäjien lisäksi maakunnallinen YES -tiimi ja seutukuntatasoiset yrittäjyyskasvatusta ohjaavat tiimit sekä pilottikuntien yhteyshenkilöt. Hanke linkittyy vahvasti maakunnan kehittämisrahalla vuosina 2012 2013 toteutettuun Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan ja toiminta-ohjelmaan sekä siinä määriteltyihin kehittämistavoitteisiin ja maakunnalliseen tahtotilaan. Hankeen toteutusaika on 1.12.2013 31.12.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee osaltaan Varsinais-Suomen yritystoiminnan monipuolistumista. Lisäksi se on nostamassa yrittäjyyden arvostusta. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeella on suora yhteys maakuntaohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. 64/2013 FinnWayLearning-koulutusviennin kehittämishanke (Hakija: Turun Aikuiskoulutuskeskus) Hankkeen kuvaus: Turun kaupunki, Turun Yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Aikuiskoulutuskeskus ovat käynnistäneet valmistelun alueellisen koulutusviennin kokoamiseksi ja toimintamallin luomiseksi. Hankkeen tavoitteena on tarjota koko Turun alueen koulutusosaamisen paletti kansainvälisille markkinoille. Yhteistoiminnalla saadaan mittakaavaetua koulutustuotteiden myymiseen, uudet erilaiset yhteistyömuodot luovat edellytyksiä innovaatioille ja koulutuspalvelujen myynnistä saadaan tuloja. FinnWayLearning-konsortion koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt oppilaitosten ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, työelämän tarpeiden mukainen koulutus, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa sekä koulutusketjujen tuottaminen. Hankkeessa luodaan FinnWayLearning-verkostolle liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi siinä tuotteistetaan verkoston koulutusosaamiseen perustuvia ns. koulutusketjutuotteita valituille kohdemarkkinoille ja asiakasryhmille. Siinä myös määritellään soveltuvimmat markkinoinnin keinot ja kehitetään markkinointia sekä siihen liittyvää materiaalia. Hanke rakentaa myös kumppanuusverkostoa ja li-

10, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 45 Valmistelija TN/VK sää koulutusvientiin liittyvää asiantuntijuutta ja kehittää toimintamalleja. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2014 31.12.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen. Se myös tukee tavoitteita tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön laajentamiseksi sekä edistää moniosaajaverkostojen syntymistä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 1.3. Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto 62/2013 Lean innovaattorikoulutus (Hakija: Åbo Akademi) Hankkeen kuvaus: Lean innovattorikoulutus hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen innovaatiopolku, toimintamalli ja kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa kehitetään monialaisissa tiimeissä uusia, tulevaisuuden markkinoilla menestyviä yrityksiä ja tuotteita. Hanke kehittää yrityksen työntekijöiden, opiskelijoiden ja yritysten työntekijöiden kehittämisosaamista sekä kehittämis- ja innovaatioprosessien johtamisosaamista. Raakaideoita, pidemmälle kehittyneitä ideoita ja keksintöjä sekä patentteja löydetään, kehitetään ja jatkojalostetaan liiketoimintakelpoisiksi. Hankkeessa mallinnetaan Stanford Reserach Instituten (SRI:n) toimintamallia yritysten ja korkeakoulujen yhteiseksi toiminnaksi ja käytännöksi. Hankkeessa toteutetaan erilaisia tilaisuuksia, joissa pilotoidaan Varsinais-Suomeen soveltuvaa innovaattorikoulutusta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2014-31.12.2014. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimintalinjaan yksi. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta maakunnan korkean osaamisen vahvistamisesta ja uuden teknologian käyttöönotosta. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia yritystoiminnan ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön kehittymiseen. Lisäksi hanke palvelee koko maakuntaa. Tämän johdosta hanketta esitetään rahoitettavaksi. Hankkeet 63/2013, 64/2013 ja 62/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä 1.11.2013 Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen Yrittäjille, hankkeelle Yritteliäs ja hyvinvoiva Suomi (63/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Turun aikuiskoulutuskeskukselle hankkeelle FinnWayLearning-koulutusviennin kehittämishanke (64/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 63,6 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 55 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Åbo Akademille hankkeelle Lean innovaattorikoulutus (62/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

10, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 46 Maakuntahallitus 25.11.2013 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen Yrittäjille, hankkeelle Yritteliäs ja hyvinvoiva Suomi (63/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Turun aikuiskoulutuskeskukselle hankkeelle FinnWayLearning-koulutusviennin kehittämishanke (64/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 63,6 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 55 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Åbo Akademille hankkeelle Lean innovaattorikoulutus (62/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista 50 000 euroa, kuitenkin enintään 35 000 euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen p. 0400-715 786, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 47 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, KANTATIE 52 PARANTAMINEN-TIESUUNNITELMA Hankerahoitusjaosto 11.11.2013 51 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu maakunnan kehittämisrahahakemuksia (oheismateriaali): Maakuntaohjelma 2011 2014 Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen ympäristö 2.2. Yhdyskuntarakenteesta kestävä 65/2013 Kantatie 52 parantaminen-tiesuunnitelma (Hakija: Salon kaupunki) Hankkeen kuvaus: Kantatie 52:n, joka tällä hetkellä kulkee Salon kaupungin keskustan läpi, yleissuunnitelman hyväksymispäätös uhkaa vanhentua. Salon kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY -keskus, Liikennevirasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat etsineet ratkaisua Salon kaupunkikehittämistä ja alueen elinkeinoelämää haittaavan kehittämisesteen purkamiseksi. Salon asema äkillisen rakennemuutoksen alueena tuo tukimahdollisuuksia myös työllisyyttä edistävän tierakentamisen rahoittamiseen, mikäli rakentamisvaiheeseen päästää pikaisesti. Keskustelujen perusteella Varsinais-Suomessa edetään kt 52:n kehittämisessä tiesuunnitelman laatimiseen. Tiesuunnitelma tarvitaan ennen tierakentamiseen ryhtymistä. Tiesuunnittelun kokonaiskustannus on yli 300 000 euroa, josta pääosasta vastaa Varsinais-Suomen ELY -keskus. Tällä projektilla Salon kaupunki osallistuu tiesuunnitelman toteutukseen ja rahoitukseen yhteensä 75 000 euron arvosta. Projektin päätyttyä eli tiesuunnitelman valmistuttua voidaan ryhtyä kt 52:n kehittämisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2013 31.3.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman toimenpidekokonaisuuteen Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeen valmistelusta kuullaan alustus, jonka jälkeen hankerahoitusjaosto käy asiasta keskustelun ja tekee päätösesityksen maakuntahallitukselle. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2013 31.3.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke 65/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä 1.11.2013 Valmistelija TN/VK Ehdotus Hankerahoitusjaosto kuulee Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtasen alustuksen hankkeen valmistelutilanteesta ja päätösesitys tehdään hankerahoitusjaoston kokouksessa. Päätös Hankerahoitusjaosto esittää, että Salon kaupungille, hankkeelle Kantatie 52 parantaminentiesuunnitelma (65/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 40 prosenttia Salon kaupungin omarahoitusosuudesta (75 000 ), kuitenkin enintään 30 000. Erityisenä perusteluna rahoitukselle on Salon kaupungin tilanne äkillisen rakennemuutoksen alueena. Maakuntahallitus 27.5.2013 Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi.

11, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 48 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että Salon kaupungille, hankkeelle Kantatie 52 parantaminen-tiesuunnitelma (65/2013) myönnetään maakunnan kehittämisrahaa enintään 40 prosenttia Salon kaupungin omarahoitusosuudesta (75 000 euroa), kuitenkin enintään 30 000 euroa. Erityisenä perusteluna rahoitukselle on Salon kaupungin tilanne äkillisen rakennemuutoksen alueena. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p 0400-715 786, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 49 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 11.11.2013 52 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavat maakunnan kehittämisrahahakemukset (oheismateriaali): Maakuntaohjelma Toimintalinja/Toimenpidekokonaisuus/Hanke 3. Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä 3.5 Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja moniarvoisuus 61/2013 Varsinais-Suomi nousuun - Yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen (hakija: Siirtolaisinstituuttisäätiö) Hankekuvaus: Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa työikäisten (20 44 -vuotiaiden) maakunnasta muualle Suomeen viimeisen viiden vuoden aikana muuttaneiden syyt lähtömuuttoon ja mahdollinen paluumuuttohalukkuus sekä paluumuuton esteet. Vastaajina on niin kantaväestö kuin maahanmuuttajia. Hankkeessa tutkitaan paikallinen lähtöpotentiaali työikäisillä Varsinais-Suomessa. Lisäksi tutkitaan muuttohalukkuus ja siihen vaikuttavat tekijät sekä syyt miksi ei haluta muuttaa pois Varsinais-Suomesta Hanke 61/2013 on käsitelty 1.11.2013 Varsinais-Suomen hankeryhmässä Valmistelija Ehdotus TN/VK Hankerahoitusjaosto päättää esittää, ettei seuraavalle hankkeelle myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: Siirtolaisinstituuttisäätiö: Varsinais-Suomi nousuun - Yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen (61/2013). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraavalle hankkeelle myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: Siirtolaisinstituuttisäätiö: Varsinais-Suomi nousuun - Yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen (61/2013). Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

13, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 50 EAKR-OHJELMAN HANKE, MYÖNTEINEN PÄÄTÖS Hankerahoitusjaosto 11.11.2013 53 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa 2007-2013 koskeva hakemus (oheismateriaalina). TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 66/2013, Kalanti-Uusikaupunki siirtoviemärin kapasiteetin nosto välillä Niinioja Varjokuja (hakija Uudenkaupungin kaupunki) Hanke on aikaisemmin saanut maakuntahallituksen myönteisen päätöksen 19.11.2012 ( 185) toteutusajalle 1.10.2012 1.8.2013. Hanketta ei aloitettu lainkaan ko. ajanjaksolla eikä toteutukselle haettu jatkoaikaa. Syyt siihen, että alkuperäinen projektiaikataulu ei toteutunut: Raakaveden tarve alueella kasvoi vuoden 2012-2013 aikana hyvin nopeasti ja Uudenkaupungin Veden oli pakko keskittyä raakaveden toimituskyvyn varmistamiseen. Samanaikaisesti nopealla aikataululla suunnitellun ja rakennetun Autonrakentajantien yhteyteen oli rakennettava vesi-infra vuoden 2013 aikana. Pienen vesilaitoksen resurssit eivät olisi riittäneet useaan suuren mittakaavan uudisrakennukseen samanaikaisesti. Vesihuollon aikataulusta riippumaton Autonrakentajantie sekä vesihuollon kannalta kiireellisempi raakavesiprojekti (valmistuu joulukuussa 2013) toteutettiin ensin. Projektin aikataulu ei siis pitänyt johtuen siitä, että kiireellisemmät hankkeet jouduttiin toteuttamaan ensin. Hankkeelle ei määräaikaan mennessä haettu jatkoaikaa, joten hanke joudutaan päättämään ja sulkemaan EURA seurantajärjestelmässä. Hankkeelle alun perin varattu 127 200 euron tuki vapautuu joulukuussa 2013, jolloin voidaan tehdä uusi päätös. Hankkeen kuvaus: Teollisuuden jätevesimäärän kasvusta johtuen viemärilinja välillä Niiniojan pumppaamo Varjokuja on kapasiteetiltaan riittämätön. Tavoitteena on nostaa Kalanti Uusikaupunki viemärilinjan kapasiteettia vastaamaan alueen kuormitusta. Hankkeessa rakennetaan uusi paine/viettoviemäri välille Niiniojan pumppaamo Betorantie sekä välille Betorantie Varjokuja. Viemäröinti välillä Kalanti-Uudenkaupungin keskusta on vuodelta 1989 ja sen kapasiteetti on huippukuormitusten aikana riittämätön. Laitilan ja Kalannin alueella voimakkaasti kasvava vettä hyödykkeenä käyttävä teollisuus tulee entisestään lisäämään viemäriverkoston kuormitusta. Uudenkaupungin Orivon alueelle on syntymässä 2013 2015 merkittävää prosessiteollisuutta, joka tulee tarvitsemaan suuren jäteveden viemäröintikapasiteetin. Hankkeen tavoitteena on 30 uuden työpaikan aikaansaaminen. Yhteys maakuntaohjelmaan: 5.2.5 Energia- ja yhdyskuntahuolto Perustelut päätösesitykselle: Siirtoviemärin kapasiteetin nosto parantaa nykyisen järjestelmän toimintavarmuutta, estää riittämättömästä viemärikapasiteetista johtuvat jäteveden ylivuodot ympäristöön ja mahdollistaa jatkossa uuden teollisuuden sijoittumista sekä Kalannin että Laitilan kaupungin kuten myös Uudenkaupungin Orivon alueille. Hanke tukee maakuntaohjelman toimenpiteen Tuetaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamista (esim. siirtoviemärit) sekä tavoitteiden Saaristomeren tila on parantunut sekä pinta- ja pohjavesien tila on hyvä ja Yritystoiminta on monipuolistunut ja vahvistunut toimeenpanoa. Hanke on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä 1.11.2013. Valmistelija Ehdotus TN/PP Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Uudenkaupungin kaupungille myönnetään projektille Kalanti-Uusikaupunki siirtoviemärin kapasiteetin nosto välillä Niinioja Varjokuja (66/2013) EAKR rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (530 000 euroa), kuitenkin enintään 127 200 euroa.

13, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 51 Päätös Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntahallitus päättää, että Uudenkaupungin kaupungille myönnetään projektille Kalanti-Uusikaupunki siirtoviemärin kapasiteetin nosto välillä Niinioja Varjokuja (66/2013) EAKR rahaa 24,0 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (530 000 euroa), kuitenkin enintään 127 200 euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen p. 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

14, MH 25.11.2013 10:00 ALUEK: 67/2013 Sivu 52 LAUSUNTO MAASEUTUPOLIITTISEEN KOKONAISOHJELMAAN 2014 2020 Asia Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on pyytänyt eri tahoilta, ml. maakuntien liitot, lausuntoa Maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014 2020. Vastausta on pyydetty viimeistään 9.12.2013 mennessä. Lausunnoissa on pyydetty erittelemään ohjelman tärkeimmät asiat ja suurimmat puutteet sekä vastaamaan kysymykseen, miten hyvin ohjelman teemat vastaavat maaseudun tarpeisiin. Lisäksi on mahdollista ehdottaa uusia toimenpiteitä ohjelman sisältöön tai ottaa sieltä pois tarpeettomiksi katsottuja toimenpiteitä. Myös vastaajatahojen omaa roolia maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisen verkostossa on pyydetty avattavan. Ohjelma jakautuu viiteen eri teemaan: osallisuus ja lähidemokratia, asuminen ja palvelut, infrastruktuuri ja maankäyttö, elinkeinot ja osaaminen sekä ekosysteemipalvelut. Tärkeimpinä asioina ohjelman teemoissa on nostettu esiin lähidemokratia ja ihmisten osallistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Sujuva arki siihen liittyvine toimenpiteineen on niin ikään keskeinen ohjelman läpileikkaava teema. Palvelujen turvaaminen julkisen talouden nykyisessä tilassa on keskiössä, samoin kuin toimivat yhteydet, ml. tietoliikenneyhteydet, jotka ovat avainasemassa maaseudun kaikessa kehittämistyössä. Elinkeinojen ja yrittäjyyden lisäämiseksi nostetaan esiin osaamistason kohottaminen. Tähän tarkoitukseen ehdotetaan mm. eri asteen oppilaitosten resurssien ja tulosten parempaa hyödyntämistä. Ympäristöteemaan liittyen otetaan kiinni Eurooppa 2020 -strategian tavoitteesta saavuttaa vihreää, kestävää kasvua. Uusiutuva ja hajautettu energia luovat myös toimeentuloa maaseudulle. Hoidetut luonnon- ja kulttuuriympäristöt tukevat myös maaseudun matkailun kehittämistä sen lisäksi, että ne tukevat viihtyisää maalla asumista. Asumisen katsotaan olevan maaseudulla myös eräänlainen elinkeino. Ns. green care nostetaan esiin yhtenä tärkeänä elinkeinomahdollisuutena ja sillä on vahva yhteys ohjelman viidenteen teemaan ekosysteemipalvelut. Ohjelma koostuu kaikkiaan 75:stä eri toimenpiteestä, jotka jakautuvat em. viiteen teemaan. Toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot on eritelty joka toimenpiteen yhteyteen. Keskeisiä toteuttajia ovat eri ministeriöt (TEM, MMM, YM, STM, OKM, SM, LVM, VM), kunnat, ELY -keskukset ja LEADER -toimintaryhmät, maaseudun kylä- ja muut yhdistykset, YTR:n verkostot, maakuntien liitot, Kuntaliitto, maaseudun yritykset ja eri etujärjestöt. Näiden lisäksi mukana on suuri joukko pienempiä toimijoita toimenpiteen sisällöstä ja tavoitteista riippuen. Ohjelman lopussa esitellään sen toteuttamissuunnitelma ja rakenteet sekä valmisteluprosessi ml. siihen osallistuneet tahot. Myös ympäristövaikutusten arviointi ja sukupuolivaikutusten arviointi sisältyvät kokonaisohjelman liitteisiin. Viimeisessä liitteessä esitellään Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman kansainvälisen toimintastrategian toimenpiteet. Luonnos kuudenneksi maaseutupoliittiseksi kokonaisohjelmaksi vuosille 2014 2020 oheismateriaalina. Lausunto lähetetään: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavanlaisen lausunnon: Varsinais-Suomen liitto katsoo, että YTR:n Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014 2020 vastaa niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita aluekehittämisessä tällä hetkellä on. Ohjelma on hyvin sopusoinnussa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin älykkäästä, osallistavasta ja vihreästä kasvusta. Ohjelman eräs kärki, paikkaperustainen (eli että jokaisessa paikassa on erilaiset pääomat, niiden yhdistelmät kuten luonnon resurssit, sosiaalinen pääoma, kulttuuri ja perinne infrastruktuuri ja tahtotila) kehittäminen ja politiikka on luonteva lähtökohta tulevan ohjelmakauden aluekehittämiselle maaseudun näkökulmasta. Toinen avainkäsite, sujuva arki, heijastaa niitä seikkoja, joita maaseudun kehittäminen ja maaseudulla asuminen sisältävät. Ihmisten osallistaminen, oma aktiivisuus

14, MH 25.11.2013 10:00 ALUEK: 67/2013 Sivu 53 Päätös oman ympäristönsä kehittämisessä ja oman tulevaisuutensa rakentamisessa on myös yksi tärkeä ohjelman läpileikkaava teema, ei vähiten nykyinen kuntarakenneuudistus huomioon ottaen. LEADER -toimintatavan merkitys paikallislähtöisessä ja osallistavassa aluekehittämisessä on nostettu hyvin esiin ja korostettu LEADER -toimintaryhmien roolia eri toimenpiteiden toteuttajana. Palvelujen turvaaminen ja parantaminen sekä saavutettavuus saavat ohjelmassa ansaitsemansa huomion. Ohjelman suurin puute Varsinais-Suomen näkökulmasta liittyy saariston erityisolosuhteiden huomioon ottamiseen. Ohjelman 2. luku otsikolla Toimintaympäristö esittelee eri maaseututyypit, joista saaristoalueet esitellään kolmella lauseella ja esittäen saariston haasteeksi liikkumiseen ja liikenneyhteyksiin liittyvät tekijät. Muutoinkaan eivät saaristo ja sen erityispiirteet ja -tarpeet tule huomioiduiksi tarvittavalla ponnekkuudella kokonaisohjelman sisällössä läpi koko ohjelmaasiakirjan. Yleisesti ottaen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014 2020 toimenpiteet vastaavat maaseudun tämän hetkisiin kehittämistarpeisiin hyvin. Varsinais-Suomen liitto ei näe aihetta poistaa ohjelmasta mitään toimenpidettä. Sen sijaan liitto esittää saariston erityispiirteiden huomioon ottamista eri toimenpiteissä. Varsinais-Suomen liitto näkee omana roolinaan toimimisen lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena, jonka toimenkuvaan kuuluu luonnollisesti myös maaseudun kehittäminen. Liitto tekee kehittämistyötä omalla tahollaan ja omilla resursseillaan ja seuraa aktiivisesti myös muiden toimijoiden työtä aluekehittämisen parissa. Yhteistyö kaikkien aluekehittämisessä mukana olevien tahojen kanssa on maakunnan liittomme keskeinen tehtävä. Maaseutupoliittisiin kysymyksiin Varsinais-Suomen liitto ottaa kantaa maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston äänellä. Lisätietoja Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, puh. 0400 413 704, etunimi-sukunimi@varsinais-suomi.fi

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 53 LUONNOS 4.11.2013 LAUSUNNOT 9.12. MENNESSÄ osoitteeseen maaseutupolitiikka@tem.fi Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014 2020 Sisältö Esipuhe... 2 Tiivistelmä... 2 1 Kokonaisohjelman lähtökohdat... 2 1.1 Tehtävä, tavoitteet ja yhteiskunnallinen tilanne... 2 1.2 Visio ja tahtotila... 3 1.3 Paikkaperustainen kehittäminen... 4 1.4 Maaseutukuva ja maaseudusta viestiminen... 5 2 Toimintaympäristö... 6 2.1 Erilaiset maaseutualueet ja alueiden välinen vuorovaikutus... 6 2.2 Toimintaympäristön muutostekijät... 9 3 Teemat ja toimenpiteet... 14 3.1 Osallisuus ja lähidemokratia... 14 3.1.1 Kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset toimijana... 15 3.1.2 Lähidemokratia... 17 3.1.3 Paikallinen kehittäminen... 18 3.2 Asuminen ja palvelut... 19 3.2.1 Asuminen ja eläminen... 19 3.2.2 Maaseudun palvelujen laatu ja saavutettavuus... 21 3.3 Infrastruktuuri ja maankäyttö... 25 3.3.1 Liikenneverkon kunto ja liikennöitävyys... 25 3.3.2 Liikennepalvelut... 25 3.3.3 Tehokas, luotettava ja kattava tietoliikenne, puhelin ja sähköverkko... 26 3.3.4 Maaseudun vesi ja jätevesihuolto... 28 3.3.5 Maankäyttö ja kaavoitus... 29 3.4 Elinkeinot ja osaaminen... 30 3.4.1 Yrittäjyyden edistäminen... 30 1

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 54 3.4.2 Työvoiman saatavuus, opiskelumahdollisuudet ja ammatillisen osaamisen turvaaminen... 35 3.5 Ekosysteemipalvelut... 37 3.5.1 Luonnon monimuotoisuus ja sen arvottaminen... 37 3.5.2 Ekotalous ja vihreä kasvu... 37 3.5.3 Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto... 38 3.5.4 Luonnon ja kulttuuriympäristöt sekä ympäristön, luonnon ja maisemanhoito... 39 4 Kokonaisohjelman toteuttaminen ja paikkaperustaisen maaseutupolitiikan rakenteet... 41 4.1 Maaseutupolitiikan verkosto ja työmuodot... 41 4.2 Maaseutupolitiikka osana aluepolitiikkaa... 43 5 Maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2014 2020... 44 LIITTEET... 47 Liite 1: Valmisteluprosessi... 47 Liite 2: Kokonaisohjelman strategiaryhmän ja valmisteluryhmän kokoonpanot... 48 Liite 3: Ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) ja sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA)... 49 Liite 4. Maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategian 2014 2020 toimenpiteet... 55 Esipuhe Tiivistelmä 1 Kokonaisohjelman lähtökohdat 1.1 Tehtävä, tavoitteet ja yhteiskunnallinen tilanne Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n toimintaohjelma. Ohjelma on linjassa hallituksen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2012 2015 kanssa. Kokonaisohjelman aikajänne on hallituskautta pidempi ja yhteneväinen EU ohjelmakauden kanssa. Kokonaisohjelman toimenpiteet konkretisoivat hallituksen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman linjauksia ja niitä toteutetaan laajalla toimijajoukolla. Kokonaisohjelman tavoitteena on antaa virikkeitä myös seuraavaan hallitusohjelmaan. 2

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 55 Kokonaisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten voimavarojen puitteissa. Ohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan ohjelmakauden aikana ja toimenpiteitä tarkennetaan tarpeen mukaan. Tavoitteiden saavuttamista voidaan parantaa kytkemällä toimenpiteet hallinnonalojen keskeisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Ohjelma korostaa järjestelmä ja organisaatiolähtöisen hallinnon, politiikan ja kehittämisen rinnalla yksilön näkökulmaa sekä kansalaistoiminnan tärkeyttä. Maaseutupolitiikka vahvistaa yksilön oikeuksia osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen. Kokonaisohjelma on väline, joka kokoaa kaikki maaseutupolitiikan toimijat. Tässä ohjelmassa vahvistetaan entisestään kansalaistoiminnan ja kansalaisten edellytyksiä vaikuttaa maaseutupolitiikkaan. Ohjelma koordinoi julkista, yksityistä ja vapaaehtoista maaseudun kehittämistyötä ja saa aikaan tehokasta maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikka osana ajankohtaista yhteiskuntapolitiikkaa Suuret muutokset kuten työikäisen väestön väheneminen, väestön ikääntyminen, talouden ja elinkeinoelämän rakennemuutos, julkisen talouden kestävyysvaje, maassamuutto, maahanmuutto ja teknologian kehitys vaikuttavat koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Muutokset heijastuvat erilaisille alueille eri tavoin. Väestön ikääntyminen haastaa erityisen voimakkaasti harvaan asutun maaseudun kuntien ja paikallisyhteisöjen toimintatapoja. Muuttoliike suosii kaupunkien läheisyydessä sijaitsevia maaseutualueita. Teknologian kehittyminen on lyhentänyt välimatkoja, jopa poistanut ne, mutta samaan aikaan monilla maaseutualueilla ollaan putoamassa kehityksestä huonojen tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Maaseutua osana Suomea ei voi kohdella yhtenä, homogeenisena maaseutuna, vaan paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet on otettava huomioon politiikkatoimissa. Suomalaisella maaseudulla on tulevaisuudessa suuri yhteiskunnallinen ja globaali merkitys. Hyvinvoivaa maaseutua tarvitaan puhtaan energian, ruoan, veden ja muiden ekosysteemipalveluiden vuoksi. Jotta näiden tuotanto voidaan turvata, on maaseudulla asuvien ihmisten ja siellä toimivien yritysten toimintaedellytyksistä huolehdittava. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää uusia tapoja ajatella ja toimia niin yksilöiden kuin järjestelmienkin tasolla. Maaseudun asukkaiden ja paikallisten toimijoiden arkikokemukselle tulee tehdä tilaa osana asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Lainsäädäntöä on tarpeen joustavoittaa ja yli hallinnon sektorirajojen tapahtuvaa sujuvaa yhteistyötä helpottaa. Hallinnon ja palvelujen rakenteet tulee suunnitella siten, että ne kannustavat paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä yrittämään. Tämä keventää ja helpottaa hallinnon toimintaa alati muuttuvassa yhteiskunnassa. 1.2 Visio ja tahtotila Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan kehittävä ja hyvinvoiva maaseutu 3

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 56 Maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava elämisen ympäristö. Se on erottamaton osa kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Tämä aineellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen perusta on tärkeä koko Suomelle. Tahtotila Maaseudun sujuva arki perustuu osallisuuden kokemukseen ja toimiviin julkisin, yksityisin ja yhteisöllisin voimavaroin tuotettuihin palveluihin. Elinkeinojen kehittämisessä suunta on kohti ekotaloutta eli maaseudun monipuolisten voimavarojen hyödyntämistä tehokkaasti ja kestävästi. Maaseudulla tähdätään kestävään kasvuun, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn perinteistä osaamista, tutkimustietoa ja teknologiaa yhdistelemällä. Muutoshalukkuus ja valmius ovat menestymisen avaimia. Muuttuva toimintaympäristö luo haasteita ja uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia. Maaseudun kehittämisen työkaluilla otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja rakennetaan paikallisia ratkaisuja. Maaseudun asukkaiden ja käyttäjien tiedolla, osaamisella ja toiminnalla on suuri painoarvo kehittämisessä ja maaseudun hyvinvoinnin toteutumisessa. Kokonaisohjelmaa toimeenpannaan politiikka, kehittäjä, tutkija ja viranomaistoimijoiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyöllä. 1.3 Paikkaperustainen kehittäminen Paikkaperustainen kehittäminen ja politiikka: Aluekehittäminen ja aluepolitiikka, joka tunnistaa paikkojen monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Paikkaperustaista kehittämistä tehdään kaikilla tasoilla kansainvälisestä paikalliseen. Englanniksi place based policy. Kokonaisohjelman strategisena lähtökohtana on paikkaperustainen kehittäminen. Sen mukaan paikallisilla olosuhteilla on merkitystä, kun tarkastellaan ihmisen elinympäristöä, hyvinvointia, toimintaa, kulttuuria ja kokemuksia. Paikkaperustaisessa maaseudun kehittämisessä ja aluekehittämisessä hallinto ja palvelurakenteet mukautetaan joustavasti paikallisiin olosuhteisiin ja niissä otetaan huomioon paikalliset tarpeet. Harvaan asutussa maassa paikkaperustainen kehittäminen tarkoittaa myös panostamista infrastruktuuriin. Paikkaperustainen kehittäminen vahvistaa sujuvan arjen rakenteita ja parantaa elämänlaatua. Paikkaperustainen politiikka lähtee siitä, että jokaisessa paikassa on erilaiset pääomat ja niiden erilaiset yhdistelmät kuten luonnon resurssit, sosiaalinen pääoma, kulttuuri, perinne, infrastruktuuri ja tahtotila. Tästä syntyy oleellinen ero eri paikkojen välillä ja siten sama toimenpide voi johtaa erilaisiin tuloksiin eri paikoissa. Tasa arvoiset paikkasokeat toimenpiteet johtavat eriarvoisuuteen. Paikkaperustaisen kehittämisen yksi merkittävä mekanismi on yrittäjämäinen asenne. Monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Paikkaperustaista politiikkaa tehdään kohdistamalla kehittämis ja tukitoimenpiteitä tarkasti, suoraan ja nopeasti paikallisen tason 4

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 57 tarpeisiin. Paikkaperustaista politiikkaa on myös paikallisista tarpeista nouseva omaehtoinen yhteistoiminnallinen kehittäminen. Paikkaperustainen kehittäminen aktivoi ja osallistaa kehittämiseen paikalliset toimijat ja asukkaat. Näin kehittämistyöhön kytketään julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitusta ja talkootyötä sekä vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen verkosto on tärkeä paikkaperustaisen politiikan mahdollistaja. Alueet ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa keskenään. Maaseudulla on tarjontaa, joka vastaa kaupunkien kysyntään ja päinvastoin. Alueiden välinen vuorovaikutus on yksi paikkaperustaisen alueiden kehittämisen keino ja se tuottaa yhteiskunnallista eheyttä. Paikkaperustainen kehittäminen ylittää kaupunki maaseutu kahtiajaon ja etsii erilaisille alueille ja paikoille yhteisiä asioita, joiden pohjalta alueita ja paikkoja voidaan kehittää erilaisten ja yllättävienkin tahojen yhteistyöllä. Paikkaperustainen politiikka ja kehittäminen edellyttävät ajattelutavan muutosta, uuden oppimista ja vanhasta pois oppimista. Maaseutupolitiikkaa analysoidaan paikkaperustaisen kehittämisen näkökulmasta ja maaseutupolitiikan strategiaa, toimintatapoja ja kokonaisohjelman toimenpiteitä kehitetään ohjelmakauden aikana paikkaperustaisen ajattelutavan suuntaan. 1.4 Maaseutukuva ja maaseudusta viestiminen Maaseutupolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä on olennaisen tärkeää, millä tavoin maaseudusta viestitään, minkälainen mielikuva maaseudusta syntyy medioiden välityksellä, ja miten maaseudusta puhutaan. Maaseutukuvaa tuottavat kaikki myös muut kuin maaseutupolitiikan verkostoon kuuluvat tahot ja henkilöt ja maaseutuviestintää tekevät organisaatiot. Vaikka myönteinen maaseutupuhe on viime vuosina vahvistunut, julkisessa keskustelussa nousevat edelleen esiin maaseudun ongelmat sekä maaseudun ja kaupungin erilaisuuden korostaminen. Maaseutu ansaitsee imagon kohotuksen. Maaseutupolitiikassa maaseudusta puhutaan monimuotoisena tilana, jossa on aineellisia ja aineettomia resursseja ja monenlaista toimintaa. Maaseudun ja kaupunkien asukkaat kohtaavat maaseudulla ja muodostavat tilanteiden mukaan muotoutuvia paikallisyhteisöjä. Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut teknologinen murros, joka on muuttanut perinpohjaisesti ajattelua viestinnästä. Media ja viestintä eivät ole enää erillinen toimiala, vaan rakenne ja toimintaympäristö, johon sosiaalisen elämän kentät ja yritystoiminta liittyvät. Puhutaan blogalisaatiosta, millä tarkoitetaan verkkoyhteisöllisyyden, mielipidekirjoittelun ja median yhdistymistä tavalla, jossa syntyy nopeasti ilmaantuvia ja kantaa ottavia arvoyhteisöjä. Nämä yhteisöt ovat lähitulevaisuudessa näkyvästi toimijaroolissa. Toimintaympäristön muutos ja uudet toimijat ulottuvat myös maaseudun kehittämisen verkostoihin ja maaseudun paikallisyhteisöihin. Tämä tulee ottaa huomioon maaseutuviestinnässä ja maaseudun kehittämisen välineistössä. 5

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 58 2 Toimintaympäristö 2.1 Erilaiset maaseutualueet ja alueiden välinen vuorovaikutus Suomen maaseutualueet ovat monimuotoisia, eikä maaseudulle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet vaihtelevat suuresti maantieteellisesti pienilläkin alueilla. Yhden kunnan alueella voi olla erityyppisiä maaseutualueita. Kaupunkimaaseutu luokitus perustuu paikkatietoaineistoihin ja siinä erotellaan sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupunkia ympäröivää vaikutus ja rakentamispainealuetta kuvaava kaupungin kehysalue, maaseudun paikalliskeskus, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 95 prosenttia Suomesta ja niillä asuu 1,66 miljoonaa asukasta (31 prosenttia väestöstä) (kuva 1, taulukko 1). Kuva 1. Kartta kaupunki maaseutu luokituksesta (SYKE/YKR). 6

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 59 Maaseudun paikalliskeskuksiin lukeutuvat suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat ja niiden vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät pienemmät keskukset: taajamakeskukset, pikkukaupungit ja isot kirkonkylät. Paikalliskeskuksille on ominaista rakenteeltaan tiivis keskusta sekä rooli ympäröivän alueen keskuksena. Maaseudun paikalliskeskuksia on 41. Vuonna 2012 maaseudun paikalliskeskuksissa asui 6 prosenttia väestöstä (327 000 asukasta). Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on fyysisesti lähellä kaupunkialueita ja asukkaiden työssäkäynnin kautta kiinnittynyt yhä tiiviimmin osaksi kaupunkiseudun toiminnallista aluetta. Kaupunkien läheisen maaseudun maatalous ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupungin läheinen maaseutu sijoittuu lähinnä Etelä ja Länsi Suomeen ja sisältää erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Kaupungin läheinen maaseutu kattaa 10,8 prosenttia koko Suomen pinta alasta ja vuonna 2012 alueluokan alueella asui 7 prosenttia väestöstä (396 000 asukasta). Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Erikoistuneen alkutuotannon keskittymät liittyvät esimerkiksi sikatalouteen, turkistarhaukseen, lasinalaisviljelyyn ja siipikarjatalouteen. Aluetta luonnehtivat keskikokoiset keskukset, kirkonkylät ja suhteellisen tiheä pienten taajamien verkosto. Ydinmaaseudulla väestö vähenee maltillisesti ja väheneminen on nyt pienempää kuin vuonna 1999. Myös maahanmuutto on tuonut asukkaita ydinmaaseudulle. Ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat Etelä ja Länsi Suomeen. Ydinmaaseutuun kuuluu 15,9 prosenttia Suomen pinta alasta ja vuonna 2012 alueella asui 12 prosenttia väestöstä (625 000 asukasta). Maaseudun 1,66 miljoonasta asukkaasta 38 prosenttia asuu ydinmaaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Harvaan asutulla maaseudulla on tilaa, puhdasta ympäristöä, luonnonvaroja, kauniita maisemia ja oma elämänkulttuuri. Harvaan asutun maaseudun alue on paikalliselta elinkeinorakenteeltaan yksipuolista ja väestömäärältään hajanaisesti asuttua. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehittymisedellytyksiä. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä ja Pohjois Suomessa. Muuttotappio on synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta harvaan asutun maaseudun kunnissa. Harvaan asuttu maaseutu kattaa 68,3 prosenttia koko Suomen pinta alasta, mutta alueella asuu vain 308 000 asukasta eli 6 prosenttia väestöstä. Saaristoalueet ovat suurimmaksi osaksi harvaan asuttua maaseutua. Saaristossa elämiseen vaikuttaa sisämaata hankalampi liikkuminen ja liikenneyhteydet ovat hankalia erityisesti kelirikon aikaan. Saaristoalueiden äänenkantajana toimii saaristoasiain neuvottelukunta. 7

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 60 Kuva 2. Asukkaiden määrä eri aluetyypeillä vuosina 1980 2010. Alueiden väliset suhteet ovat muuttuneet nopeasti viime vuosikymmenien aikana. Taustalla ovat muun muassa tietoliikenne ja viestintäyhteyksien kehitys, ihmisten ja tavaroiden lisääntynyt liikkuvuus sekä maankäytön muutokset. Seurauksena maaseudun ja kaupungin välinen raja on sumentunut. Kaupunki ja maaseutu muodostavat jatkumon. Maaseutu ja kaupunkialueiden välillä on molemmin suuntaisia yhteyksiä, jotka ovat luonteeltaan taloudellisia, yhteiskunnallisia ja inhimillisiä. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus ja kumppanuus ovat tiiviydeltään ja luonteeltaan erilaisia eri alueilla. Alueiden välisellä yhteistyöllä voidaan kehittää palvelujen tarjontaa, lisätä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia ja parantaa elämänlaatua. Alueiden tarpeiden ja erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta alueita voidaan kehittää niiden omista lähtökohdista. Keskeistä on tunnistaa toiminnalliset alueet ja ymmärtää alueiden sisäistä ja välistä dynamiikkaa. 8

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 61 Taulukko 1. Pinta ala ja sen suhteellinen osuus (2006) sekä väestön määrä ja suhteellinen osuus (2012) alueluokittain (SYKE). Alueluokka Pinta ala (km²) Pinta ala (%) Väestö Väestö (%) Sisempi kaupunkialue 614 0,2 1 700 781 31,5 Ulompi kaupunkialue 1 882 0,6 1 421 982 26,5 Kaupungin kehysalue 12 063 4 585 831 11 Maaseudun paikalliskeskukset 644 0,2 327 074 6 Kaupungin läheinen maaseutu 32 956 10,8 396 334 7 Ydinmaaseutu 48 438 15,9 624 971 12 Harvaan asuttu maaseutu 207 615 68,3 308 097 6 2.2 Toimintaympäristön muutostekijät Talouden tilanne, globalisaatio ja lokalisaatio Taloudellinen tilanne on Euroopan unionin alueella epävakaa ja julkisen sektorin taloudellinen kantokyky heikentynyt. Taloudellinen epävarmuus heijastuu koko yhteiskuntaan ja myös maaseutuun. Yhteiskuntakehityksen keskeiseksi kysymykseksi on noussut alueiden muutoskestävyys, eli kyky reagoida ja sopeutua muutoksiin. Kansallinen politiikka painottaa voimakkaasti taloutta ja kansainvälisyyttä. Kasvuhakuisuus, uusien työpaikkojen luominen, innovatiivisuus sekä kansainvälisyyteen pyrkiminen tulee muotoilla niin, että ne johtavat myönteiseen kehitykseen myös maaseudulla. Maailmanlaajuiset toimintaverkot, markkinat ja politiikka vaikuttuvat suoraan maaseudun elinkeinoihin. Globalisaatio on lisännyt taloudellista keskinäisriippuvuutta. Globalisaatiossa menestymistä sekä keskus periferia suhteita määrittävät pääsy tietoon ja verkostoihin. Taloudellisen globalisaation edetessä paikallisuus korostuu. Paikallisista olosuhteista, voimavaroista, yrityksistä, kulttuureista ja perinteistä syntyneet globalisaation vastavoimat muodostavat lokalisaatioksi kutsutun kehityksen. Maaseudulla globaalit ja lokaalit toimijat yhdistävät voimavaransa glokaaleissa, paikallista ja ylipaikallista tietoa sekä osaamista yhdistelevissä toimintaympäristöissä. Uudistuminen ja älykäs erikoistuminen Toimintaympäristön muutokset edellyttävät alueilta uudistumiskykyä. Innovaatiotoiminnalla ja älykkäällä erikoistumisella hyödynnetään olemassa olevia mahdollisuuksia tehokkaasti. Maaseudulla innovaatiotoiminnan haasteita ovat toimijoiden pienuus ja vähyys. Mahdollisuuksia tuovat toimivat verkostot ja paikallinen osaaminen. Maaseudulla tulee 9

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 62 panostaa ylipaikallisten verkostojen luomiseen ja alueen ulkopuolisen tiedon hankintaan innovaatiopotentiaalin lisäämiseksi. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa on alettu painottaa kysyntä ja asiakaslähtöisyyttä, mikä tuo maaseutualueet entistä paremmin osaksi innovaatiotoimintaa. Yritysten toimintaympäristö on muuttunut suuresti uuden informaatioteknologian ansiosta. Uudet teknologiat ovat nopeuttaneet ja laajentaneet tiedonvälitystä ja luoneet mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle, minkä ansiosta maaseudun yrityksillä on parempi mahdollisuus päästä laajemmille markkinoille. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kataisen hallituksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita ja energiatehokkuutta sekä ohjataan uudisrakentamista olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Eheyttämisen linjauksiin ei ole tehty alueellista rajausta, mikä aiheuttaa tulkintaeroja maaseutuasumisen ja erityisesti hajaasutusalueella asumisen hyväksyttävyydestä ja kehittämisedellytyksissä Suomen eri osissa. Väestörakenne sekä väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Harvaan asutulla, ydinmaaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa väestö vähenee. Väheneminen johtuu ensi sijassa siitä, että näillä alueilla kuolee enemmän asukkaita kuin syntyy. Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde 1 ovat kaupungeissa paremmat kuin maaseudulla. Maaseudulla huollettavia, työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia on enemmän työikäisiä ja työssäkäyviä kohden kuin kaupungeissa. Kuvassa 3 on kuvattu ikääntyneiden määrän kehitys eri aluetyypeillä. Puhe ikääntymisestä on ongelma ja huolisävytteistä. Maaseudulla ongelma on yhtäältä ikärakenteen vinoutuminen ja toisaalta ikääntyvien sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytyminen sekä avun tarpeen lisääntyminen. Eläkeikäiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan heillä on myös osaamista sekä mahdollisuuksia ja kiinnostusta aktiiviseen toimintaan ja maaseudun kehittämiseen. 1 Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 100 työikäistä kohden, taloudellinen huoltosuhde = työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin 10

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 63 Kuva 3. Yli 65 vuotiaiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä aluetyypeittäin (Tilastokeskus) Suomen maahanmuuttajaväestö on keskittynyt kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä muihin suurimpiin kaupunkeihin. Myös jotkut maaseutupaikat, kuten Närpiö ja Korsnäs, ovat onnistuneet hyvin ottamaan vastaan ulkomaalaisia. Jopa niin hyvin, että heidän prosentuaalinen osuutensa väestöstä on suurempi kuin kaupungeissa. Erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla tulee käynnistää toimintoja, joissa otetaan huomioon maahanmuuttajien vastaanotto ja sitouttaminen kylä ja asuinyhteisöön. Maahanmuuttajien osaaminen ja kulttuurinen tausta voivat vaikuttaa merkittävästi niin paikalliseen kehitykseen kuin laajemmin alueen hyvinvointiin. Ulkomaalaistaustaisen väestön palvelujen tarpeet (muun muassa koulu ja sote palvelut) on tiedostettava ja otettava strategioissa ja suunnitelmissa huomioon. Alueiden kehitykseen vaikuttaa väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen lisäksi myös sukupuolirakenne. Kaupunkialueilla on yleisemmin enemmän naisia, kun taas vastaavasti miehiä on enemmän harvaan asutuilla maaseutualueilla sekä alueilla, joilla on käynnissä taloudellinen taantuma ja joilla väestön määrä vähenee. Monipaikkaisuus on globaali ilmiö, joka on ajankohtainen ja voimakkaasti yleistyvä elämisen tapa Suomessakin. Se voi olla maaseudun näkökulmasta mahdollisuus, mikäli monipaikkaiset valinnat ovat taloudellisesti ja ekologisesti mahdollisia. Suomalaisista monilla on sidokset sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Esimerkiksi vapaa ajan asukkaiden potentiaali on usein hyödyntämätön voimavara. Kuntarakenteen muutokset Kuntauudistuksella pyritään turvaamaan kuntien elinvoimaisuus ja toimintakyky. Kuntaliitokset luovat haasteita maaseutualueille. Liitoksia tehtäessä välimatkat pitenevät paitsi fyysisesti, myös henkisesti. Laajenevissa kunnissa on erittäin tärkeää kehittää maaseutualueita ja huolehtia siitä, että myös kuntakeskuksesta syrjässä asuvat kuntalaiset kokevat olevansa osallisia oman kuntansa ja yhteiskunnan kehityksessä. 11

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 64 Maaseudun palvelut Infrastruktuuri Laajenevat kunnat joutuvat vahvistamaan paikallisen tason yhteistyötä ja kehittämistä. Kuntien, paikallisten yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä paikallisten asukkaiden yhteistyö on niin kehittämistyössä kuin käytännön toiminnassa yhä tärkeämpää. Yli sektoreiden tapahtuvasta yhteistyöstä saatuja kokemuksia harvaan asuttujen alueiden arjen turvallisuuden parantamiseksi voidaan hyödyntää myös muilla sektoreilla. Kuntarakenteen ohella myös maaseudun palvelurakenne muuttuu. Muutoksia tapahtuu palvelutasossa, saavutettavuudessa, rahoituksessa, tuottajatahoissa sekä tavoissa järjestää palvelut. Palvelupisteiden keskittäminen ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus heikentävät palvelujen saavutettavuutta. Palvelut sijaitsevat yhä kauempana ja kulkeminen palveluiden luo hankaloituu joukkoliikenteen vähentyessä. Harvaan asutulla maaseudulla julkinen liikenne perustuu suurimmalta osin koulukyytiliikenteen varaan, jolloin aikataulut ovat usein varsin tiukkoja kuntakeskuksessa asiointeja varten. Erityisen vaikeassa asemassa ovat maaseudulla asuvat ikäihmiset ja nuoret, joilla ei ole käytössään omaa autoa. Sosiaali ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen palveluyksiköiden vähentäminen ja keskittäminen tarkoittavat usein matkustusaikojen pidentymistä sekä asiakaslähtöisyyden ja tuttuuden heikentymistä. Toisaalta laatu on monien palvelujen kohdalla parantunut keskittämisen seurauksena: tarjolla olevien palveluiden määrä on kasvanut, henkilöstön ammattitaito on lisääntynyt, etäpalveluiden saanti on parantunut ja palveluiden saannin kriteerit ovat yhdenmukaistuneet. Kouluverkkoa on harvennettu monissa kunnissa. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla monen alakoulun oppilaan päivittäisen koulumatkan pituus ei pysy enää perusopetuslain aikarajan sisällä. Esi ja perusopetuksessa suunta on pienistä kouluista isompiin kouluyksiköihin ja sivukyliltä taajamaan. Koulun sulkeminen merkitsee, ei vain opetuksen päättymistä, vaan myös koulun häviämistä elinvoimaisen alueen symbolina ja yhteisöllisyyttä tukevana tilana. Koulukiinteistön käyttö paikallisyhteisön toimintatilana usein päättyy, kun kiinteistö myydään yksityiseen käyttöön. Julkisen talouden kestävyysvaje pakottaa karsimaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Mikäli kuntien rooli peruspalvelujen keskeisenä järjestäjänä ja rahoittajana pienenee, tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja rahoittaa palvelut. Kysymys on maaseutupoliittisesti kriittinen, sillä maaseudulla on kaupunkeja vähemmän yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat täydentää ja tuoda vaihtoehtoja kuntien järjestämiin palveluihin. Maaseutualueilla asuvien kansalaisten tasa arvon säilyttämiseksi on tärkeää, että julkinen sektori edelleen sitoutuu verovaroin järjestämään peruspalvelut. Infrastruktuurin muodostama kokonaisuus ratkaisee, kuinka sujuvaa arkea maaseudulla voidaan elää ja kuinka elinvoimainen maaseutu on. Oleelliset infrastruktuurin osat liittyvät tiestöön ja liikkumiseen, puhtaaseen veteen ja jäteveteen, jätehuoltoon, sähkön 12

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 65 saatavuuteen sekä viestintä ja tietoliikennetekniikkaan. Maaseudulla infrastruktuurin osaalueet ovat voimakkaammin riippuvaisia toisistaan kuin kaupungeissa. Esimerkiksi tien ollessa hyväkuntoinen, on alueelle helpommin saatavissa myös muita palveluita. Tiestöllä on suuri merkitys maaseudun vakituiselle ja osa aikaiselle asumiselle, matkailulle, maa ja metsätaloudelle ja muille elinkeinoille. Maatilojen määrä on vähentynyt, tilakoko on kasvanut, vuokrapeltojen määrä lisääntynyt sekä kuljetusmäärät ja painot kasvaneet. Tiestön heikkeneminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on silmin havaittavissa. Vesi ja jätevesihuolto ovat tällä hetkellä tyydyttävässä kunnossa, mutta tulevaisuudessa on niiden ylläpitoon kiinnitettävä huomiota ja resursseja. Jätehuollon tulee olla ympäristö ja käyttäjäystävällistä sekä jätteenkeräys ja käsittelyverkoston kattavat. Sähköntuotannossa paikallisella energiantuotannolla vahvistetaan alueiden paikallistaloutta sekä vähennetään hiilipäästöjä ja myrskyjen aiheuttamia pitkiä sähkökatkoja. Yhteiskunnassa voimistuva digitaalisuus edellyttää tasa arvoiset tietoliikenneyhteydet myös maaseudulle. Verkkopalveluiden käyttäjiä ovat maaseudulla vakituisesti ja osa aikaisesti asuvat ihmiset sekä siellä toimivat yritykset ja yhteisöt. Jotta kehitettävät ja olemassa olevat verkkopalvelut saadaan tehokkaaseen käyttöön, on ne oltava helposti saavutettavissa ja riittävän tehokkaat hoitamaan raskaankin kaksisuuntaisen tiedonsiirron. Työpaikat, työttömyys ja työnteon muutos Maaseudulla on sekä työttömyyttä että tekemätöntä työtä. Harvaan asutun maaseudun alue erottuu korkeimman työttömyysasteensa osalta muista. Harvaan asutulla maaseudulla väestön väheneminen näkyy työvoiman, työllisten ja työttömien määrän vähenemisenä. Moni maaseutualue on ensisijaisesti asumisen maaseutua, jolloin maaseudulla asutaan ja töissä käydään muualla. Asuinkunnassaan työssäkäyvien työllisten osuus on merkittävästi pienentynyt ja työmatkaliikenne eli pendelöinti lisääntynyt. Etätyö tarjoaa mahdollisuuksia, mutta edellyttää uuden toimintakulttuurin oppimista niin työntekijältä kuin työnantajalta. Ympäristön muuttuva merkitys Ilmastonmuutos nostaa uudella tavalla esiin kysymyksen luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja käytön hallinnasta. Sään ääri ilmiöt, lämpötilan nousu ja tulvariskien lisääntyminen vaikuttavat maaseudun elinkeinoihin ja vaikutusten suuntaa on hyvin vaikea arvioida. Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, joka on samalla sidoksissa tiettyyn paikkaan. Kaivostoiminta on merkittävä työllistäjä ja syrjäseudulla toimivalla kaivoksella on myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaivostoiminnalla on kielteisiä ympäristövaikutuksia alueeseen, kuten päästöt vesistöön ja maaperään, kaivannaisjätteet, vaikutukset maisemaan sekä meluhaitat. Samalla paikallisyhteisöt voivat menettää laajoja virkistys, marjastus ja metsästysalueita. Paikalliset asukkaat voivat kokea kaivoksen lähiympäristön rauhattomaksi ja turvattomaksi liikenteen lisääntymisen takia, ja päästöt aiheuttavat terveys ja viihtyvyyshaittoja. 13

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 66 Toimintaympäristöä koskevissa asioissa otetaan huomioon ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tärkeää on maaseudun kulttuuri ja perinnemaiseman säilyttäminen sekä luonnon suojeleminen samalla kun maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään taloudellisesti esimerkiksi kaivosteollisuudessa sekä matkailu ja virkistyskäytössä. 3 Teemat ja toimenpiteet Kokonaisohjelmassa on viisi teemaa ja niiden alla konkreettisia toimenpiteitä: 1. Osallisuus ja lähidemokratia 2. Asuminen ja palvelut 3. Infrastruktuuri ja maankäyttö 4. Elinkeinot ja osaaminen 5. Ekosysteemipalvelut Kunkin teeman alkuun on visioitu tahtotila vuoteen 2020 mennessä. Teemat ovat poikkihallinnollisia ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii toimijoiden yhteistyötä eri tasoilla. Kuhunkin yksittäiseen toimenpiteeseen on kirjattu keskeisimmät toimenpiteen toteuttamisesta vastuussa olevat tahot 3.1 Osallisuus ja lähidemokratia Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseutualueet ja maaseudulla asuvat ihmiset ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, sen hyvinvointia ja tulevaisuutta. Lähidemokratia toimii, ja maaseudun asukkaat ja organisaatiot voivat osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja lähiympäristön kehittämiseen sekä sitä koskevaan päätöksentekoon. Niin ikärakenteessa kuin kunta ja palvelurakenteissa tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia. Nämä muutokset heijastuvat suoraan maaseudun asukkaiden arkeen, heidän palveluihinsa ja siihen, miten kansalaiset voivat maaseudulla osallistua yhteiskunnan ja oman kuntansa toimintaan ja kehittämiseen. Kansalaisten osallisuutta ja osallistumista vahvistetaan kahdella, käytännössä toisiinsa lomittuvalla tasolla. Osallisuuden vahvistaminen edellyttää ensinnäkin laajaa periaatteellista yhteiskunnallista muutosta ja toimenpiteitä, joilla korostetaan kansalaisten, kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan roolia ja merkitystä keskeisenä yhteiskunnan toimijana ja ihmisten hyvinvoinnin luojana. Kansalaisten osaamisen ja kansalais ja vapaaehtoistoiminnan eri muotojen hyödyntämisessä on Suomessa valtavan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. 14

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 67 Toiseksi kansalaisten osallisuus tarkoittaa toimenpiteitä konkreettisten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien rakentamiseksi kansalaisille, toisin sanoen lähidemokratian kehittämistä. 3.1.1 Kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset toimijana Samaan aikaan, kun palvelujen ja avun tarve väestön ikääntyessä kasvaa, julkisen sektorin resurssit vastata yksin tähän kasvavaan kysyntään heikkenevät. Tämä tarkoittaa, että monet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kansalaisten tehtäviin, rooleihin ja vastuisiin liittyvät peruskysymykset on otettava yhteisvastuun piiriin. Palvelutuotannossa löydetään uusia vaihtoehtoja ja toimintamalleja niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin tuottamista palveluista ja kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön suunnalta, sekä näiden uudenlaisista yhdistelmistä ja yhteistyön tekemisen tavoista. Kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin, tehtävien ja vastuiden laajenemiseen liittyy laajoja ja vaikeita yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, jotka koskevat niin kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoita itseänsä kuin laajempia yhteiskunnallisia rakenteita. Maaseudulla nämä kysymykset ovat toisenlaisia kuin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Sen sijaan, että julkinen valta rajoittaisi kansalaistoiminnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintamahdollisuuksia, julkisen vallan tulee luoda mahdollisuuksia ja kannustaa kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita aktiiviseen toimintaan, vastuunottoon sekä uudenlaiseen yhteistyöhön. Tämä on erittäin tärkeä periaatteellinen linjaus, jota tulee kautta yhteiskunnan korostaa varsinkin julkisen vallan toiminnassa huomattavasti nykyistä enemmän. Tarvitaan toimenpiteitä ja poliittista tahtoa asenteellisen ja rakenteellisen prosessin käynnistämiseksi ja muutosten aikaansaamiseksi. Kansalais ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamisen tärkeyttä tulee korostaa päätöksenteossa kautta linjan esimerkiksi silloin, kun julkinen valta tekee palvelujen rahoitusta, kilpailutusta, valtiontuki ja hankintalainsäädäntöä tai verotusta koskevia päätöksiä sekä niiden käytännön tulkintoja. Kansalais ja järjestötoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen ja julkisen vallan kanssa tehtävän yhteistyön uusien muotojen etsiminen edellyttää yhteiskunnallista kokonaisnäkemystä ja maaseudun erityisolosuhteet huomioivaa pitkäjänteistä tutkimus, kehittämis ja vaikuttamistyötä. Sen pitää ulottua sektorirajojen yli valtionhallinnosta ja kuntakentältä institutionalisoituneeseen järjestökenttään ja omaehtoiseen kansalaistoimintaan asti. Noin 20 Euroopan maassa on laadittu kansalaisyhteiskuntasitoumus julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan suhteiden rakentamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomessa tulisi myös ottaa käyttöön samantyyppinen julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen linjaus tai konkreettinen toimenpideohjelma sekä kansallisella tasolla että paikallisella tasolla kunnissa ja kylissä tehtäväksi. Euroopan eri maissa tehdyissä kansalaisyhteiskuntasitoumuksissa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden erityistä asemaa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja arvopohjan luojana, etsitään julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteisiä arvoja ja tahtotilaa, todetaan kansalaisjärjestöjen rahoituksen turvaamisen ja 15

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 68 Toimenpiteet kehittämisen tärkeys sekä luodaan pelisääntöjä poliittiseen osallistumiseen ja vuoropuheluun. Suomessa laadittava kansalaisyhteiskuntasitoumus voisi olla niin kansallisella kuin paikallisella tasolla kolmiosainen, osittain toteava ja osittain tavoitteellinen. Ensimmäisessä osassa tunnustettaisiin kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden erityinen asema yhteiskunnan hyvinvoinnin ja arvopohjan luojana. Toisessa osassa määriteltäisiin kansalaisyhteiskunnan, julkishallinnon ja poliittisten toimijoiden yhteiset tavoitteet. Kolmannessa toimeenpanoosuudessa yksilöitäisiin eri tahojen velvollisuudet sekä tarkempi toimeenpanosuunnitelma. On todennäköistä, että ohjelmakaudella jatkuu ja vahvistuu se kehitys, jossa perinteiset kansalaistoiminnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön sekä julkisen sektorin ja elinkeinotoiminnan väliset rajapinnat muotoutuvat uudelleen. Jyrkkien rajanvetojen ja tiukan luokittelun asemesta tarvitaan mahdollisuuksia ja kannustimia ja sektoreiden välille uusia työnjakoja. Aktiivinen ja vireä kansalaistoiminta sekä paikallisten toimijoiden yhteistyö on hedelmällinen kasvualusta muun muassa paikallisten palveluyritysten, yhteiskunnallisten yritysten ja osuuskuntien perustamiselle sekä työpaikkojen luomiselle. Maaseutuvaikutusten arviointi on osallistavaa suunnittelua tukeva työkalu, jolla voidaan viedä paikkaperustaista ajattelua käytäntöön. Arviointiprosessissa päätöksen valmistelijat ja tekijät ovat vuorovaikutuksessa päätöksen vaikutusten kohteena olevien ihmisten kanssa. Kun arviointi toteutetaan paikallistasolla, se auttaa näkemään päätöksen vaikutukset paikkaan, johon päätös kohdistuu. Paikalla voidaan asiayhteydestä riippuen tarkoittaa hallinnollisesti rajattua aluetta, kuten kuntaa tai seurakuntaa, maantieteellistä aluetta, kuten valuma aluetta, tai sosiaalisen pääoman määrittämää aluetta, kuten kylää. Vaikutuksia voi arvioida sitä täsmällisemmin, mitä paikallisemmalla tasolla arviointia tehdään. Tämä puoltaa arvioinnin tekemistä kylän lähtökohdista käsin. Ajoissa tehty vaikutusten arviointi mahdollistaa proaktiivisuuden ja useiden näkökulmien huomioonottamisen kehittämisessä; kehittämistä voidaan kohdentaa toivottujen vaikutusten mukaisesti ja kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä. Perinteisesti kylissä on toimittu reaktiivisesti, eli reagoitu uhkan, kuten kyläkoulun lakkauttamisen, toteutuessa. Kunta ja seurakuntarakennetta uudistettaessa on keskeistä ottaa huomioon vaikutukset paikallisyhteisöihin. Tämä tarkoittaa vaikutusten arviointia kylien lähtökohdista käsin. Kuntaja seurakuntarakenneuudistuksen vaikutukset konkretisoituvat kylissä, joten kylien tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, miten vaikutukset otetaan huomioon, kun tehdään uusia ratkaisuja mm. palveluiden järjestämisessä. Maaseutuvaikutusten arvioiminen kylätasolla mahdollistaa politiikan rakentamisen alhaalta ylöspäin. Sen kautta voidaan tiivistää kunnan/seurakunnan ja sen kylien kumppanuutta ja vuorovaikutusta sekä luoda paikalliset olosuhteet huomioonottavia ratkaisuja. 1. Suunnitellaan ja toteutetaan kansallisella tasolla kansalaisyhteiskuntasitoumus, jossa hahmotetaan suuntaviivat julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteille. (OM, VM, YTR) 16

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 69 3.1.2 Lähidemokratia 2. Suunnitellaan ja toteutetaan paikallisella tasolla kunnissa käyttöön otettava paikallinen kansalaisyhteiskuntasitoumus eli paikallinen yhteistyösuunnitelma siitä, miten kuntayhteisössä käytännössä kootaan kaikki toimijat sopimaan siitä, mitä kukin tekee kuntalaisten ja yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. (Suomen Kuntaliitto, VM, valtakunnalliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt, YTR) 3. Tuotetaan uutta ja hyödynnetään olemassa olevaa tietoa sekä koulutetaan kansalais ja järjestötoiminnasta. Vahvistetaan ja monipuolistetaan yhteistyötä sektori ja hallintorajojen yli kansalaisyhteiskunnan ja kansalaistoiminnan eri muotojen ja julkisen vallan kanssa, erityisesti maaseudun näkökulmasta. (YTR, Suomen Kuntaliitto, kunnat, ministeriöt, sivistysjärjestöt, valtakunnalliset järjestöt, kansalaisopistot) 4. Otetaan käyttöön uudenlaisia kansalaistoimintaan ja paikallisiin ratkaisuihin perustuvia työn ja toimeentulon muotoja, kuten sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ja työosuuskunnat. (TEM, YTR, Suomalaisen Työn Liitto, yliopistot ja tutkimuslaitokset) 5. Maaseutuvaikutuksia arvioidaan kuntaliitosselvityksiä, liittymissopimuksia ja yhteistoiminta alueita sekä seurakuntarajauksia valmisteltaessa. Arviointi tehdään kylien lähtökohdista käsin. Kyläyhdistykset ja seurakunnat ovat aloitteellisia arviointiprosessin käynnistämisessä. (Kyläyhdistykset, Suomen kylätoiminta ry, seurakunnat, kunnat, Kuntaliitto ) Lähidemokratia tarkoittaa sitä, että kaikki kansalaiset voivat vaikuttaa alueensa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämä toteutuu siten, että kansalaiset voivat olla nykyistä suoremmin mukana vaikuttamassa ja päättämässä, miten yhteiskunnan yhteiset verovaroin kerätyt resurssit käytetään. Kunta ja palvelurakenteen muutoksilla on suuri vaikutus siihen, miten maaseudun asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristönsä, kuntansa ja yhteiskunnan toimintaan ja asioihin sekä niitä koskevaan kehittämiseen, suunnitteluun, valmisteluun sekä päätöksentekoon. Kysymys on käytännössä siitä, mitä eri keinoja kuntalaisilla on osallistua yhteisen hyvinvoinnin parantamiseen sekä palvelujen, harrastusmahdollisuuksien, elinympäristön, maankäytön, elinkeinojen ja työpaikkojen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä näitä koskevaan päätöksentekoon. Esimerkiksi sähköisiä vaikuttamisen kanavia tulee kehittää siten, että ne sopivat eri ikäisille ihmisille. Kuntakoon kasvaessa yhä pienempi kuntalaisten joukko päättää kunnissa yhä suuremmista asiakokonaisuuksista. Tarvitaan ratkaisuja, joilla annetaan kuntalaisille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa myös muuten kuin perinteisen edustuksellisen demokratian kautta. Perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus osallistua yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Samaan aikaan tarvitaan mekanismeja huolehtia ja päättää kunnissa niistä asioista, jotka ovat suurentuvien kuntien hallinnossa ja päätöksenteossa pieniä, mutta asukkaiden arjessa ja elinympäristössä tärkeitä. Kuntakoon kasvaessa kuntien sisäiset ja alueelliset erot kasvavat. On luonnollisesti myös kuntaorganisaation ja koko yhteiskunnan etu, kun 17

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 70 Toimenpiteet asukkaiden paikallista asiantuntemusta, osaamista, sitoutumista ja panosta hyödynnetään nykyistä paremmin. Lainsäädäntö luo lähidemokratialle raamit, mutta ratkaisevaa on se, halutaanko kunnissa ottaa kansalaisia mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan ja päättämään asioista. Lähidemokratiaa käyttöön otettaessa on huolehdittava siitä, että sen avulla tarjoutuu kansalaisille mahdollisuus todella vaikuttaa asioihin. Vain tällainen lähidemokratia motivoi aidosti ihmisiä osallistumaan. Vaikuttavaa ja todellista lähidemokratiaa saadaan aikaan siirtämällä päätös, toimi ja budjettivaltaa alueen asukkaille ja asukkaiden muodostamille toimielimille. Asukkaat, kylä ja kaupunginosayhdistykset sekä muut järjestöt, alueelliset lautakunnat ja toimikunnat tai vastaavat osallistuvat ja vaikuttavat omalla asiantuntemuksellaan asuinalueidensa kehittämiseen sekä palveluihin ja maankäyttöön liittyviin asioihin. Lähidemokratiamalleissa tulee huolehtia myös siitä, että lapset ja nuoret saavat tietää, miten he voivat vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. 6. Kuntalain kautta mahdollistetaan lähidemokratia kansalaisille siten, että tarjotaan lähidemokratian toteuttamiseen erilaisia malleja, joihin kuuluu myös päätös ja budjettivalta asioissa, jotka pääasiallisesti koskevat kyseistä kunnanosaa. Mallien käyttöönotosta päättävät kunnanosat, ei kunta edustuksellisen demokratian kautta. (VM) 7. Käynnistetään osallistuvan budjetoinnin kokeiluhankkeita kunnissa. (VM, Suomen Kuntaliitto, kunnat) 8. Toimivista lähidemokratian malleista välitetään tietoa poliittisille päätöksentekijöille, viranhaltijoille ja käytännön kunta ja kansalaistoimijoille. Varmistetaan koulutuksella ja tutkimuksella, että lähidemokratian toteuttamiseen on riittävästi osaamista. (Suomen Kuntaliitto, VM, OM, YTR, sivistysjärjestöt, tutkimuslaitokset) 3.1.3 Paikallinen kehittäminen Paikallisella kehittämisellä tarkoitetaan laajasti erilaista paikallisella tasolla tapahtuvaa kehittämistyötä. Toiminta alue voi olla esimerkiksi kylä, kaupunginosa, kunta tai seutukunta. Paikallista kehittämistoimintaa, kuten kylätoimintaa ja LEADER toimintatapaa, tulee edelleen vahvistaa, sillä käytännön kokemukset, tulokset ja tutkimukset osoittavat, että paikallisella aktiivisuudella, hanketoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä saadaan merkittäviä ja kestäviä tuloksia aikaan. Paikallista toimintaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän tilanteessa, jossa kuntien koko kasvaa ja huolehditaan lähidemokratian toteutumisesta ja kansalaisvaikuttamisesta: aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä. Kyläyhdistykset ja palveluihin erikoistuneet yhdistykset voivat toimia myös työllistäjinä ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä alueellaan. Paikallisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä ja yhteisöjä mukaan 18

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 71 Toimenpiteet paikalliseen kehittämistyöhön. Ihmiset itse toimivat ja ottavat vastuuta kehittämistyöstä aktiivisesti ja oma aloitteisesti. Kylä ja LEADER toiminta nivoutuvat lähidemokratian avulla yhteisvastuulliseen paikalliseen kehittämistyöhön yhdessä kunnan kanssa. 9. Kylätoimintaa, neuvonta ja kansalaisjärjestöjä vahvistetaan nostamalla valtionapua asteittain ja vahvistamalla kyläasiamiesverkostoa. (VM, TEM, OKM, Suomen Kylätoiminta ry) 10. Kunnat ottavat maaseudun huomioon strategioissaan nykyistä paremmin ja osallistuvat paikalliseen kehittämiseen niin toimijana kuin erilaisten paikallisen kehittämisen toimintatapojen mahdollistajana. (kunnat, Suomen Kuntaliitto) 11. Lisätään LEADER ryhmien kokonaisrahoitusta ja monipuolistetaan LEADER ryhmien aluekehittäjäroolia (MMM, LEADER ryhmät) 12. Otetaan yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (LEADER toimintatapa) käyttöön kaikki Suomen alueet kattavasti ohjelmakaudella 2014 2020. (YTR, MMM, TEM, maakunnan liitot, ELY keskukset, LEADER ryhmät, kaupunkien kansalaistoimijat) 13. Otetaan maakunnan yhteistyöryhmiin (MYR) ja niiden alaisiin jaostoihin mukaan paikallisia toimijoita. (MYR:t, LEADER ryhmät, maakunnalliset kyläyhdistykset ) 3.2 Asuminen ja palvelut Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla asuminen ja eläminen on monipuolista. Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen maaseudulla. Palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestö ja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. 3.2.1 Asuminen ja eläminen Maaseudulla halutaan asua nyt ja tulevaisuudessa. Maaseutu tarjoaa hyvän asumisen ja elämisen ympäristön niin vakituiseen kuin osa aikaiseen ja väliaikaiseen asumiseen heille, jotka arvostavat luonnonläheisyyttä, väljää asumista ja arjen sujuvuutta erilaisilla maaseutualueilla. Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut ovat säilytettävä sellaisina, että ne mahdollistavat monipuolisen asumisen sekä maaseudun yhteiskunnallisen roolin toteutumisen. On siis kehitettävä kokonaisvaltaisesti asuinympäristöjä, työllisyyttä, lähipalveluita, liikenne ja tietoliikenneyhteyksiä sekä yhteisöllisyyttä. Toimivat palvelut, sujuva arki sekä kunnan imago toimeliaana ja asukkaitaan kuuntelevana paikkana ovat maaseudun vetovoimatekijöitä. Vanhusten mahdollisuuksia asua turvallisesti kotonaan voidaan parantaa kehittämällä erityyppisiä hoitoratkaisuja ja tarjoamalla monipuolisia liikkuvia palveluja ja kotipalveluja 19

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 72 Toimenpiteet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sähköisten palveluiden tehokas hyödyntäminen edellyttää helppoja käyttöliittymiä. Nuorten viihtyvyyttä edistää mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöä koskeviin asioihin. Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja kuten omistusasuntoja, vuokra asuntoja, yhteisö asumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja, osa aika asuntoja ja vapaa ajan asuntoja. Maaseudulla on paljon toimivaa valmista infrastruktuuria ja rakennuksia, joita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Monipaikkainen asuminen lisääntyy, ja ihmiset voivat asua useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Teknologian ja kulttuurin muutoksen ansioista voimme asua maaseudulla ja olla samaan aikaan mukana paikasta riippumattomissa yhteisöissä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa minne päin maailmaa tahansa. Maaseudun kulttuurisen elinvoiman säilyminen ja hyödyntäminen edellyttävät, että maaseudun yhteisöjä kehitetään omaehtoisesti ja niiden omaleimaisuus säilyy. Tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet ovat merkittävä osa ihmisten osallisuuden kokemusta. Maaseudun aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, kulttuuritoiminta ja hyvä ympäristösuunnittelu vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Paikallisen arjen tuotteistaminen on maaseudulle mahdollisuus, sillä maaseudun arkisetkin asiat voivat olla matkailijoille kiinnostavia ja houkuttelevia. Vapaa ajan asuminen on merkittävä ja kasvava sekä taloudellisen että inhimillisen pääoman voimavara maaseudulle. Vapaa ajan asukkaat ovat tärkeitä palveluiden käyttäjiä ja siten palvelutason monipuolistajia, ja tämä merkitys tulee kasvamaan. Lisäksi he ovat paikallisen kehittämisen voimavara. Vapaa ajan asumista ja monipaikkaisuutta tukevia sujuvia yhteiskunnallisia käytäntöjä tulee ylläpitää ja kehittää. Kaivosteollisuus vaikuttaa eri tavoin sijaintipaikkakuntiinsa. Ympäröivän alueen elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että kaivoksen työntekijöistä mahdollisimman suuri osa asuu lähialueella. Tähän vaikuttavat omakotitalojen, vuokra asuntojen, harrastusmahdollisuuksien ja muiden työllistymismahdollisuuksien määrä. 14. Lisätään iäkkäille suunnattuja erilaisia asumisen muotoja maaseudulla, kuten yhteisöllinen asuminen ja iäkkäiden perhehoito. Otetaan huomioon erilaisten alueiden asumiskysymykset Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa. (YM, ARA, Suomen Kylätoiminta ry, kunnat) 15. Mahdollistetaan asuntorakentamiseen samat tuet maaseutukuntiin kuin kasvukeskuksiin. (ARA) 16. Monipuolistetaan maaseudun asumisvaihtoehtoja vuokra asuntokantaa ja yhteisöasumiskohteita lisäämällä. (kunnat, yhdistykset, yksittäiset asukkaat, yritykset) 20

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 73 3.2.2 Maaseudun palvelujen laatu ja saavutettavuus Koetun hyvinvoinnin lisääminen on maaseudun asukkaiden ja sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulmasta olennaista. Pienillä paikkakunnilla arki voi sujua helposti, sillä palvelut ja arjen tuki ovat lähellä, palvelurakenne on tuttu eikä ruuhkia ole. Koettu hyvinvointi liittyy tunteeseen siitä, että pärjää itse, joko yksin itse tai läheisten ja naapureiden avulla. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat laajasti eri palvelut ja tukimuodot, eivät vain hyvinvointipalveluiden keskiössä olevat sosiaali ja terveyspalvelut sekä perusopetuksen palvelut. Kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuorisopalvelut vahvistavat hyvinvointia ja osallisuutta. Näillä palveluilla on terveyttä edistäviä sekä sairauksia ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia ja ne ovat osa ihmisten arkea. Näillä palveluilla vähennetään raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttöä. Kirjastot tarjoavat laajasti erilaisia tietopalveluja, tukea harrastustoimintaan sekä tilan erilaisten monipalvelupisteiden kehittämiselle. Kirjastoverkko muodostuu kuntien pääkirjastoista, lähikirjastoista, kirjastoautoista sekä muista palvelupisteistä. Laatusuositusten mukaan kirjasto ja tietopalveluiden tulee sijaita niin, että kirjasto on alle puolen tunnin matkan päässä. Kansalaisopistojen joustavuus, kyky uudistua ja tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ovat mahdollisuus maaseudun harrastus ja opintotoiminnalle. Palvelurakenteeseen kuuluvat myös päivittäistavarakauppa, turvallisuuspalvelut, apteekki, posti, pankki ja liikennepalvelut. Monet palveluista ovat aikaan ja paikkaan sidottuja ja niiden tuottamiseksi tarvitaan tiloja, joihin ihmiset voivat kokoontua. Kunta ja palvelurakenneuudistuksella ja sen taustalla olevilla tekijöillä on ollut monitahoisia vaikutuksia maaseudun sosiaali ja terveyspalveluihin. Palveluiden saavutettavuudessa, asiakaslähtöisyydessä ja palvelujärjestelmän selkeydessä on tapahtunut heikennystä. Toisaalta henkilökunnan asiantuntemus on kasvanut, palveluprosessit ovat yhdenmukaistuneet, palvelupisteiden haavoittuvaisuus on vähentynyt ja saatavilla olevien palveluiden määrä on kasvanut. Palveluiden saavutettavuutta vaikeuttavat toimipisteiden etääntyminen, julkisten liikenneyhteyksien väheneminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus. Kehityssuuntaus koettelee nykyisin kirkonkyliä ja isompia kuntakeskuksia; pienten taajamien ja kylien palvelutarjonta on kaventunut jo aiemmin. Maaseudun lähipalveluista puhuttaessa tehdään ero palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden välillä. Saatavuus kertoo palveluiden valikoimasta. Palveluiden tarjonta voi periaatteessa kattaa koko maan, mutta käytännössä palvelu voi sijaita kaukana, aukioloaika voi olla lyhyt tai henkilökunnan ammattitaito heikkoa. Saavutettavuudessa on kysymys siitä, että palvelu on käytettävissä helposti ja nopeasti ja että palvelu vastaa tarpeeseen. Saavutettavuuteen kuuluu myös palveluiden kielellinen saatavuus. Puhuttaessa lähipalveluista ja palveluiden saavutettavuudesta on tärkeää määritellä, kenen kannalta, minkä palveluiden ja millä alueella saavutettavuutta tarkastellaan. Saavutettavuutta tulee tarkastella käyttäjän näkökulmasta. Sosiaali ja terveyspalveluiden, esimerkiksi terveyskeskus sekä matalan kynnyksen tuki, neuvonta ja ohjauspalvelut, hyvä saavutettavuus on tärkeää erityisesti niille, joilla on eniten palvelutarpeita, mutta vähän 21

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 74 voimavaroja hakeutua palvelun piiriin, kuten iäkkäät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Lisäksi on määriteltävä ne peruspalvelut, jotka julkisen sektorin on järjestettävä helposti saatavissa oleviksi kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen vaatii asiakkaalta lisää resursseja ja on syytä nostaa julkiseen keskusteluun, tulisiko yhteiskunnan tukea saavutettavuutta. Maaseudulle soveltuvia palvelujen tuottamisen malleja kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön nykyistä laajemmin. Näitä ovat pyörien päällä kulkevat palvelut, monipalvelupisteet, palvelukioskit, liikkuvat tai jalkautuvat työntekijät, etäpalvelut sekä palvelujen yhdistämiseen perustuvat ratkaisut. Arjen tukeen on olemassa uusia ratkaisuja, kuten sosiaalinen isännöinti. Palvelujen yhdistämistä tulee tehdä ennakkoluulottomasti eri toimijoiden yhteistyössä ja sektorirajat ylittäen. Palvelujen yhdistämistä hankaloittavat lainsäädännön määräykset, jotka eivät toimi pienten yksiköiden ja palvelutarpeiden maaseudulla. Palvelujen joustava tuottaminen ja moniammatillisuus edellyttävät pätevyysvaatimusten muuttamista. Terveys ja hyvinvointipalvelujen kohdalla joudutaan yhä enemmän ottamaan kantaa siihen, millaisia hoito ja hoivatoimenpiteitä voidaan toteuttaa ilman alan ammattitutkintoa. Vaikeaksi asian tekevät kysymykset tasa arvosta laadukkaisiin palveluihin, vastuusta ja potilasturvallisuudesta. Turvallisuuspalveluissa on harvaan asutulla maaseudulla muuta maata selvästi heikompi tilanne. Kansalaisten ja yhteisöjen oma vastuu turvallisuudesta on kasvanut vuosikymmenien aikana ja on edelleen kasvamassa. Viranomaisten reagointiajat ovat tarpeisiin nähden liian pitkät, ja palveluja tuottava verkko on niin ohut, että se toimii jatkuvasti riskirajoilla. Turvallisuuspalvelujen puutteet aiheuttavat ihmisille vakavia vaaratilanteita ja ovat iso riski myös matkailun yritystoiminnalle. Turvallisuus on osa hyvää ja sujuvaa arkea. Turvallisuuden ylläpitämiseksi lisätään maaseudulla toimijoiden välistä yhteistyötä julkisen sektorin resurssien vähentyessä. Julkisen sektorin on edelleen taattava poliisi, pelastustoimi, terveydenhoitoon liittyvä ensihoito ja sairaankuljetus myös maaseudulla asuville. Lisäksi tarvitaan yhdistyksiä ja yksityissektoria alueiden omaehtoiseen häiriötilanteisiin valmistautumiseen. Tähän tarvitaan koulutusta ja turvallisuussuunnitelmien laatimista. Turvallisuuspalveluja on järjestetty onnistuneesti sektorirajat ylittäen Lapissa ja siitä voidaan ottaa mallia myös muiden palveluiden järjestämisessä. Perustuslain näkökulmat on tuotava osaksi maaseudun palveluja koskevaa valmistelua ja päätöksentekoa. Palveluiden käyttöä ja järjestämistä vaikeuttavat tekijät saattavat johtaa perustuslaillisiin ongelmiin ihmisten yhdenvertaisuuden, sosiaalisten oikeuksien, liikkumisvapauden, henkilökohtaisen turvallisuuden ja jopa oikeuden elämään kannalta. Tämä huomioidaan myös Kataisen I hallitusohjelmassa, jossa painotetaan julkisten palveluiden merkitystä tasa arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana sekä korostetaan harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien huomioimista sosiaali ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Maaseudun palvelujen kohdalla tulee arvioida, mitkä tärkeät peruspalvelut ovat sellaisia, joiden kohdalla markkinat eivät syystä tai toisesta toimi, ja joiden turvaamiseen tarvitaan 22

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 75 Toimenpiteet julkista tukea. Nämä palvelut tulee määritellä SGEI palveluiksi 2, eli sellaisiksi palveluiksi, joiden saatavuus yhteiskunnan tulee turvata. Näistä palveluista viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen ja maksaa korvausta kyseisen palvelun tuottamisesta. SGEI instrumenttia voivat soveltaa sekä valtio että kunnat. SGEI palvelujen määrittely on käynnissä ja sitä koordinoi työ ja elinkeinoministeriön työelämä ja markkinaosasto. Tähän mennessä SGEI palveluiksi on määritelty esimerkiksi työnvälitys, sosiaalinen asuntotuotanto ja satamapalvelut. Maaseudun palveluja, joiden kohdalla tulee selvittää niiden SGEI luonne, ovat muun muassa postipalvelut, julkinen liikenne, päivittäistavarakauppa ja pankkipalvelut sekä muun muassa sellaiset ikäihmisten hoivaan ja asumiseen liittyvät palvelut, joista kunnat luopuvat. Lähikoulu on tärkeä maaseudulla asumisen vetovoimatekijä ja pienet koulut mahdollistavat lapsiperheiden asumisen maaseudulla. Koulujen saavutettavuus on heikentynyt hajaasutusalueella 2000 luvun aikana ja erityisesti pienten, alle 50 oppilaan koulujen määrä on vähentynyt merkittävästi. Kyläkoululla on merkitystä paitsi kouluna, myös yhteisön kokoontumispaikkana ja monitoimitilana. Pienissä kouluissa käytettyyn yhdysluokkapedagogiikkaan liittyy etuja, kuten lapsen kasvu omatoimisuuteen ja yhteisölliseen toimintaan. Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä riittävästi oteta huomioon pienten koulujen olosuhteita ja erityispiirteitä. Kuntien kannattaa tehdä seutukunnallista yhteistyötä kouluverkkosuunnittelussa, jotta kohtuullinen perusopetuksen saavutettavuus voidaan turvata kaikille lapsille. Kouluverkkosuunnittelua tulee tehdä paitsi yli kuntarajojen, myös muuhun strategiatyöhön kytkeytyen, hallinnonalat ylittäen, ennakoiden, toteutusta arvioiden ja avoimessa vuorovaikutuksessa asukkaiden kesken. Perusteet kouluverkkosuunnittelun toimintakulttuurin muutokselle ovat olemassa, ja osallistumisen ja tiedonkulun lisäämiseksi on saatavilla keinoja ja menetelmiä. Koulutus ja oppiminen tulee järjestää siten, että lapsilla ja nuorilla on tasavertainen mahdollisuus oppimiseen. Lähipalvelu esi ja perusopetuksessa on tarkennettava suunnitelmissa ja lainsäädännössä. Pienillä paikkakunnilla yläasteiden aineopetus on saatu järjestettyä hyödyntämällä lukion opettajien työpanosta. Näin opettajille on saatu riittävästi opetustunteja. Lukioverkon harventaminen uhkaa tätä mahdollisuutta. Lukioiden verkostoitumisesta ja verkko opetuksesta on hyviä kokemuksia ja sillä on lisätty pienten lukioiden opetusainevalikoimaa ilman suuria lisäkustannuksia. 17. Tehdään tarvittavia lainsäädännön muutoksia, jotta palveluja voidaan järjestää joustavasti ja hallinnonalojen rajat ylittäen. (VM, STM, OKM) 18. Otetaan SGEI valmistelutyössä huomioon erityisesti harvaan asutun maaseudun palvelujen erityiskysymykset ja markkinoiden erityispiirteet ja viedään kuntiin ja maaseudulla palveluita tuottaviin organisaatioihin SGEI tietoa ja osaamista koulutuksella ja viestinnällä. (TEM, YTR) 2 SGEI palvelut = services of general economic interest, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut 23

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 76 19. Maaseudun sosiaalipalvelut rajataan Suomessa ei taloudellisiksi ja täten valtiotukisääntelyn ulkopuolelle. (eduskunta) 20. Vahvistetaan perus ja ihmisoikeusnäkökulmaa maaseudun palvelurakenteiden määrittelyssä, palvelujen järjestämisessä ja palvelujen hallinnollista järjestämistä ja resursointia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa. (YTR, Suomen Kuntaliitto) 21. Turvataan julkisten ja yksityisten palveluiden saatavuus luomalla ja tuomalla alueellisten palvelukeskusten (lähi/kyläkauppa, lähi/kyläkoulu, kylätalo ym.) tarjontaan uusia sovelluksia, yhdistelmiä, yhteistyöverkostoja ja sähköisiä ratkaisumalleja. (paikalliset yritykset ja yhdistykset, kunnat, valtionhallinto) 22. Otetaan yhteispalvelupisteet kattavasti käyttöön alueelliset tarpeet huomioiden koko maassa ja kehitetään näin kuntien, valtionhallinnon ja muiden toimijoiden palvelujen saavutettavuutta. (ko. ministeriöt, Suomen kuntaliitto, kunnat, Kela, seurakunnat) 23. Kuntien hyvinvointikertomuksiin otetaan mukaan laaja alaisesti hyvinvointia lisäävän ja ennaltaehkäisevän työn tulosten mittarit. Kuntien vastuuhenkilöitä koulutetaan ja ohjataan näiden toteuttamisessa. (kunnat, Suomen Kuntaliitto, AVIt, YTR) 24. Kansallisissa sote palveluja koskevissa kehittämis ja tutkimushankkeissa otetaan erilaiset maaseutualueet omaksi tarkastelun kohteekseen. Sote asioita koskevassa päätöksenteossa hyödynnetään maaseututietoa. (STM, THL, AVIt) 25. Alueiden omaehtoista selviytymistä ja auttamisvalmiutta lisätään ottamalla paikalliset yhteisöt ja elinkeinoelämä mukaan kunnan ja alueiden turvallisuussuunnitteluun ja ottamalla käyttöön uusia vapaaehtoistyön malleja. Turvallisuussuunnittelua tehdään sektorien välisenä. (AVIt, kunnat, paikalliset yhteisöt, yritykset) 26. Varmistetaan kuntien kulttuuripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus maaseutualueilla peruspalveluna sekä palvelutuotannon riittävä osaaminen ja resurssit mm. tuottamalla palveluja julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Otetaan kuntien erilaiset toimintaympäristöt huomioon uudistettaessa lakia kuntien kulttuuritoiminnasta. (VM, OKM, kunnat) 27. Turvataan koulutuksen alueellinen saavutettavuus lisäämällä oppilaitosten yhteistyötä sekä yhteistyötä kirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa, hyödyntämällä tietoteknologiaa ja etä ja monimuoto opetusta. Tehdään kouluverkkosuunnittelua pitkäjänteisesti seudullisena yhteistyönä yli kuntarajojen. (kunnat) 28. Kehitetään kansalaisopistoja ja kirjastoja vastaamaan monipuolisesti maaseudun sivistys ja tietotarpeisiin. (OKM, kunnat, kansalaisopistot, AVIt) 29. Lisätään nuorten työpajatoimintaa ja avoimia työpajoja maaseudulla ja pienissä kunnissa oppilaitosten, kuntien ja yritysten välisenä yhteistyönä. (ELYt, AVIt, kunnat) 24

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 77 30. Palautetaan pienten koulujen verkkokerroin valtionosuuteen harvaan asutuilla alueilla ja huomioidaan pienten koulujen erityispiirteet ja vahvuudet perusopetuksen laadun arvioinnissa. (VM, OKM, OPH, AVIt) 3.3 Infrastruktuuri ja maankäyttö Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla infrastruktuuri on sujuvan asumisen ja yritystoiminnan edellyttämässä kunnossa. Tiestön, raiteiden ja lentokenttien liikennöitävyys on taattu ja liikenneyhteydet toimivat eri puolilla Suomea. Maaseudulle on kehitetty uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteistä julkista liikennettä. Nopeat tietoverkot ovat kaikkien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Maankäyttöä suunnitellaan osallistavasti ja tunnistetaan maaseudun tarpeet. 3.3.1 Liikenneverkon kunto ja liikennöitävyys 3.3.2 Liikennepalvelut Maantie, raide ja lentoliikenneverkkoa tulee kehittää integroidusti. On tärkeää, että kuntaja maakuntakeskukset ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä ja tieverkko on liikennöitävässä kunnossa. Kunnossa oleva liikenneverkko on sekä kansallisesti että erityisesti harvaan asutun maaseudun näkökulmasta merkittävä tekijä. Liikenneverkkoa hyödyntävät paikallisten asukkaiden lisäksi yritystoiminnan osalta etenkin vientiliikenne, metsä ja maatalous sekä matkailu. Suomen koko tieverkko on 454 000 kilometriä pitkä. Tästä yksityis ja metsäautoteiden osuus on 350 000 kilometriä, maanteiden 78 000 kilometriä ja kuntien katuverkkoa 28 000 kilometriä. Harvaan asutuilla alueilla suurin osa yksityisteistä on myös yleiskäytössä. Valtion yksityisteiden kunnossapitomäärärahat ovat laskeneet. Monet kunnat tukevat yksityisteiden kunnossapitoa, mutta tiukkenevan kuntatalouden myötä kuntien tukemismahdollisuudet heikkenevät. Tämän vuoksi on otettava käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoituskeinoja. Kuntien sijaan valtion tulisi jatkossa solmia sopimukset tienpidosta tiekuntien kanssa Raideliikenteessä on tähdättävä koko Suomen kattavan reitistön ylläpitoon sekä käyttäjien kannalta toimiviin aikatauluihin. Täsmällisyyden, reittien kattavuuden ja hintojen kohtuullisuuden on säilyttävä silloinkin, jos matkustajaliikenne avataan kilpailulle. Maaseudun elinkeinojen kannalta myös lentoliikenteellä on merkitystä. Se tuo alueille muun muassa matkustajia koti ja ulkomailta sekä parantaa yritysten yhteyksiä keskuksiin ja ulkomaille. Erityisen tärkeä rooli lentoliikenteellä on Pohjois Suomessa. Liikennejärjestelyt muovaavat yhteiskuntaa sekä ihmisten asuinpaikka ja asuinmuotovalintoja. Kulkuyhteydet mahdollistavat osallistumisen sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan, koska tietoliikenneyhteydet eivät kata kaikkia osallistumismahdollisuuksia. Liikennepalvelujen puute on yksi syrjäyttävä mekanismi yhteiskunnassa. 25

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 78 Haja asutusalueiden peruspalveluiden vähentyessä liikkumistarve kasvaa, mutta samaan aikaan väestön väheneminen heikentää julkisen liikenteen kannattavuutta. Julkisen liikenteen tarjontaa on karsittu varsinkin päätieyhteyksien ulkopuolella. Maaseudulla julkinen liikenne on lähinnä pääteitä pitkin liikkuvien pitkänmatkanbussien varassa. Maaseudun julkista liikennettä on täydennetty kutsuohjautuvalla asiointiliikenteellä ja palvelulinjoilla. Erityisesti maaseudun nuoret ja ikääntynyt väestö tarvitsevat julkista liikennettä tai muulla tavoin järjestettyjä kuljetuksia harrastus ja asiointimatkoille. Kohtuullisten liikennepalvelujen turvaaminen maaseudulla edellyttää julkisen rahoituksen, liikenteen järjestämisen ja suunnitteluperiaatteiden uudistamista. Liikenteen suunnittelu tulee toteuttaa nykyistä koordinoidummin sekä kuljetuspalvelut tuottaa pienemmällä ja monikäyttöisemmällä kalustolla. Liikkumismahdollisuuksien kehittämisessä tarvitaan nykyistä täsmällisempää ja asiakaslähtöisempää tietoa maaseudun matkojen tarkoituksesta, suuntautumisesta ja ajoittumisesta. Maaseudulle, ja erityisesti harvaan asutulle maaseudulle, on löydettävä uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen vähentymistä. Mahdollisuuksia avautuu hyödyntämällä nykyistä enemmän paikallisiin kumppanuuksiin perustuvia liikennöintiratkaisuja sekä yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin henkilö ja tavaraliikennettä. Toistaiseksi esimerkiksi yhteisöjen tuottamat palvelut ovat liikennesektorilla vähäisiä. Ongelmia on sekä asenteissa, kokeilunhalun puutteessa että lainsäädännössä, joka rajoittaa liikennealan palvelujen syntymistä. Yksi harkittava vaihtoehto on yhdistyksille, osuuskunnille ja järjestöille mahdollistettu yleishyödyllinen liiketoiminta henkilöliikennepalveluiden järjestämiseksi. Maaseudun liikennepalvelujen turvaaminen edellyttää taksipalvelujen, kutsujoukkoliikenteen, naapuriavun ja kimppakyytijärjestelmän kehittämistä esimerkiksi yhdistämällä niitä tavaroiden liikkumiseen. Kimppakyytikäytännön yleistymistä voidaan tukea muun muassa kehittämällä informaatiopalveluja. 3.3.3 Tehokas, luotettava ja kattava tietoliikenne, puhelin ja sähköverkko Nyky yhteiskunnan toimivuus asuminen, yrittäminen, turvallisuus perustuu pitkälti sähkön, tietoverkkojen, digi TV:n ja puhelimen toimivuuteen ja niiden kautta saataviin palveluihin. Etenkin harvaan asutulla maaseudulla on edelleen alueita, joilla nämä perusasiat eivät ole kunnossa. Sähkön saatavuus pitäisi turvata myös kriisiolosuhteissa monen merkittävän toiminnon perustuessa sähköön. Sähköä tuotettaessa paikallisesti pienemmissä yksiköissä on todennäköistä, että esimerkiksi myrskyt aiheuttavat pitkiä sähkökatkoksia pienemmällä maantieteellisellä alueella kuin mitä 2010 luvun alussa on koettu. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Suomessa toteutetaan nopeiden yhteyksien valokuiturunkoverkon rakentaminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on päästä hyödyntämään nopeiden yhteyksien tuomat mahdollisuudet ja tuoda ne mahdollisimman monen käyttäjän ulottuville kohtuullisin kustannuksin. Nopeiden kuituverkkojen, tekniikan ja palvelusisältöjen mahdollisuuksien hyödyntäminen on maaseudun kehittämisen keskeinen perusta ja kilpailukyvyn osatekijä, joka luo uusia mahdollisuuksia vuorovaikutteiselle tiedon sisällön luomiselle ja levittämiselle. Se mahdollistaa muun muassa julkisten ja yksityisen palvelujen tuottamisen, etäopiskelun ja työn sekä harrastetoiminnan kylille ja yksittäisiin talouksiin. 26

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 79 Toimenpiteet Kokonaisuuden onnistumisen kannalta on tärkeää samanaikaisesti toteuttaa valokuituverkon rakentaminen ja sisällöntuotanto, jotta verkkoinvestoinnista saadaan välitön merkittävä hyöty. Sähköisiä palveluja ei ole vielä riittävästi, ja niiden käyttö voi olla hankalaa ja kalliita sovelluksia vaativaa. Tarvitaan sähköisten palvelujen asiakas ja käyttäjälähtöistä kehittämistä, tiedottamista ja käytön tukea erityisesti ikääntyneille. Asiakaspalvelupisteisiin kootaan valtion ja kuntien viranomaispalvelut sekä kolmannen sektorin palvelut. Pisteet palvelevat erityisesti heitä, joilla ei ole tarvittavia laitteita käytössään tai osaamista sähköisten palvelujen käyttöön. Tällä hetkellä erot laajakaistan saatavuudessa Suomen eri kuntien välillä ovat suuret kuntakoosta riippumatta. Huippunopean tietoliikenneyhteyden pitäisi olla ainakin harvaan asutulla maaseudulla SGEI palveluna toteutettava palvelu. Tätä voidaan perustella elinkeinotoiminnalla, työllisyydellä, palveluilla, asumisella, turvallisuudella, saavutettavuudella, tasa arvolla, lähidemokratialla, viestinnällä, kulttuurilla ja yhteisöllisyydellä. Mobiiliverkkoyhteydet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa arjessa. Mobiiliverkon käyttäjät hyödyntävät liikkuvan yhteyden luomia mahdollisuuksia yhä monipuolisemmin muun muassa ajasta ja paikasta riippumattomassa joustavassa työnteossa. Haasteena on, miten työntekijät, työnantajat ja muut palvelujen käyttäjät omaksuvat uusia työ ja toimintakulttuureja. Sähköisten palvelujen toteuttaminen koko väestölle varmistetaan nopeiden laajakaista ja mobiiliverkkojen yhteisellä toiminnalla. Nopeita valokuitupohjaisia ja langattomia laajakaistaverkkoja tulee laajentaa maantieteellisesti ja kehittää sähköisiä palveluja kokonaisvaltaisesti. Uusien sähköisten palvelujen käyttöönotto edellyttää verkkoteknologian osalta verkkojen symmetrisyyttä ja stabiilisuutta. Tällöin nopeuden täytyy riittää esimerkiksi teräväpiirtoisen videokuvan ja muun datan kaksisuuntaiseen samanaikaiseen lähetykseen. Valokuituyhteydet luovat perustan raskaan datan siirtoon ja mobiiliverkot täydentävät keveimmillä tiedonsiirroilla liikkuvuutensa ja käytön joustavuutensa ansiosta. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä ratkeavat TV:n näkyvyyteen, puhelimen kuuluvuuteen ja turvayhteyksiin liittyvät ongelmat. Puhelimen kuuluvuus ja digi TV:n näkyvyys täytyy turvata myös alueilla, jonne tässä vaiheessa ei saada nopeita tietoliikenneyhteyksiä. 31. Kohdennetaan ilmastonmuutosta estämään tarkoitettu yksityisautoilun verotus alueille, joilla on toimiva julkinen liikenne. Siellä, missä asutus on harvaa eikä julkinen liikenne ole kannattavaa, yksityisautoilun verotus pidetään kohtuullisena. (LVM, VM) 32. Maaseudun asukkaiden, yritysten, matkailijoiden ja erityisesti koululaisten liikkumismahdollisuudet turvataan paikallisilla ratkaisuilla, yhdistämällä kuljetuksia, kutsujoukkoliikenteellä ja toimivilla liityntäyhteyksillä. (LVM, ELY keskukset, kunnat) 27

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 80 33. Aktivoidaan tiekuntia ja tieisännöintitoimintaa ottamaan käyttöön uudenlaisia kumppanuusmalleja. Taataan yksityisteiden valtionavun riittävyys. (LVM, ELY keskukset, tiekunnat) 34. Lisätään valtion vastuulla olevien maanteiden ylläpitoon ja rakentamiseen kohdennettavia varoja siten, että teiden korjausvelka (100 M /v) saadaan katettua ja teiden kesä ja talvikunnossapito hoidettua. (LVM) 35. Arvioidaan maaseudun tieverkoston kunto ja kehittämistarpeet ja laaditaan maaseudun tieohjelma yhteistyössä alan toimijoiden ja kehittäjien kanssa. (ELY keskukset, maakunnan liitot, raskaan liikenteen edustajat) 36. Turvataan päivittäiset liikenneyhteydet etenkin pääkaupunkiseudulle koko maasta yhdistelemällä eri liikennemuotoja sujuvaksi kokonaisuudeksi. Toteutuksessa huomioidaan pitkät maakunnalliset etäisyydet ja paikalliset tarpeet mm. elinkeinoelämän osalta. (LVM, ELY keskukset) 37. Tehdään selvitys, jossa arvioidaan pääliikenneväylien ulkopuolisen tieverkon, heikkojen tietoliikenneyhteyksien ja voimakkaasti supistettujen lentoyhteyksien vaikutukset puun ja elintarvikkeiden raaka aineiden kuljetuksiin, etätyömahdollisuuksiin, julkisen sektorin uusien palveluinnovaatioiden syntymiseen ja Suomen matkailuelinkeinon tulevaisuuteen. (VN, YTR) 38. Varmistetaan koko Suomessa kohtuuhintaiset, nykyajan ja tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tarpeisiin vastaavat tietoliikenneyhteydet. (VM, LVM, kunnat, maakuntaliitot) 39. Varmistetaan koko Suomessa mahdollisimman häiriötön sähköverkon toimivuus. (yritykset) 3.3.4 Maaseudun vesi ja jätevesihuolto Toimenpiteet Toimiva vesi ja jätevesihuolto on sujuvan arjen perusedellytys niin kodeille kuin yritystoiminnallekin. Maaseudun haja asutusalueen vesihuolto perustuu usein pieniin paikallisiin vesiosuuskuntiin. Niiden toiminta ja taso vaihtelevat paljon, osan ollessa hyvin huollettuja ja kunnossa, osan ollessa vähemmällä ylläpidolla. Vesiosuuskuntien vastuuhenkilöt ovat usein vapaaehtoistoimijoita kylän alueelta, joten heidän mahdollisuudet kouluttaa itseään ja seurata alan kehitystä ovat rajalliset. Jätevesiä on jatkossakin voitava käsitellä kiinteistökohtaisesti luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Kunnallista jätevesiviemäröintiä suunniteltaessa on kuunneltava asukkaiden ja yritysten tarpeita ja tavoiteltava kohtuuhintaisia liittymismaksuja. 40. Lisätään maaseudun pienten vesiosuuskuntien välistä yhteistyötä ja toteutetaan vesiisännöitsijäkoulutus. Tarjotaan maaseutualueiden vedenhankinnan ja jätevesihuollon varmistamiseksi rahoitusta investointeihin. (MMM, YM, vesiosuuskunnat ja niiden yhdistykset) 28

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 81 3.3.5 Maankäyttö ja kaavoitus Toimenpiteet Maaseutuasumisen ja maaseudulle sijoittuvan elinkeinotoiminnan energiaomavaraisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä huomattavasti 2010 luvun tilanteesta. Tämä vaikuttaa suoraan yhdyskuntarakenteen ekologiseen kestävyyteen. Muutos edellyttää uudenlaisen ajattelu ja toimintamallin käyttöönottoa muun muassa rakennusten suunnittelussa ja korjaamisessa, niiden käyttösähkö, vesi ja lämmitysjärjestelmissä sekä yhdyskuntasuunnittelussa. Maaseudun maankäyttökysymykset ovat erilaisia kaupunkeihin verrattuna. Tähän vaikuttaa muun muassa elinkeinojen ja asumispreferenssien erilaisuus. Erityisesti pienempien maaseutukuntien liittyessä suurempiin kaupunkeihin on huolehdittava, että uudessa kunnassa tunnistetaan maaseudun tarpeet ja maaseutuasumisen kehittäminen. Maaseudulle sopivia ohjausmenettelyjä käyttämällä mahdollistetaan maankäytön sujuvuus. Maankäytön suunnittelun ja tavoitteiden on perustuttava kaavoittajien, asukkaiden, yrittäjien, maanomistajien ja muiden asianosaisten toimijoiden yhteiseen näkemykseen tarpeista ja tulevan kehityksen suunnasta. Maankäytön suunnittelussa on keskeistä osallistaa asianosaiset tahot mukaan, jotta lopputuloksesta saadaan mahdollisimman hyvin eri tarpeet huomioonottava. Kuulemismenettelyjen lisäksi tarvitaan osallistamista, kuten esimerkiksi kansalaisraati menetelmää tai karttapohjaisien sovelluksien hyödyntämistä. Kulttuuriympäristöohjelmien ja kyläsuunnitelmien yhteydessä voidaan selvittää kulttuurimaisemat ja kulttuuriperintökohteet sekä laatia kulttuurikarttoja, joissa näkyvät paikalliset erityispiirteet ja paikallisyhteisölle merkittävät kohteet. Maaseutuasumisen ohjausta ja menettelyjä on arvioitava tulevaisuuden asumispreferenssien ja elinkeinojen näkökulmasta. Maaseutuasumista edistetään paikallisilla ratkaisuilla ja tukemalla kirkonkyliä palvelukeskuksina. Maankäytössä on huomioitava maaseudun luonnonresursseihin perustuvan elinkeinotoiminnan tarpeet, mukaan lukien maatalousyrittäjyys. Luonnonvaratalouden merkityksen nousu edellyttää ajanmukaisia kaavoituskäytäntöjä, jotka tukevat uudenlaisten monitekniikkaisten ja moniraaka aineisten suljettujen tuotantoprosessien ja jalostusketjujen toimintaa. 41. Eriytetään kaavoitus ja rakennuslupakäytäntöjä tukemaan erilaisten kaupunki ja maaseutualueiden suunnittelua. Erotetaan kaupunkien ja maaseudun kaavoituksellisen ja yhdyskuntarakenteellisen suunnittelun periaatteet. (YM, Suomen Kuntaliitto, YTRverkosto) 42. Alueellisesti laajentuneissa kunnissa kohdennetaan maaseuturakentamisen ohjaukseen riittävästi voimavaroja ja otetaan käyttöön maaseuturakentamista edistävät, mutkattomat käytännöt. Maa ja metsätalouden harjoittajat ja muut maaseutuyrittäjät sekä kylätoimijat kytketään mukaan kaavoitusprosesseihin alusta alkaen. (Suomen Kuntaliitto, kunnat) 43. Tutkimuksin ja selvityksin ylläpidetään ajanmukaista tietoa siitä, millä tavalla maankäyttöpolitiikka, lupakäytännöt ja kaavoitus vaikuttavat maaseudun perinteiseen 29

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 82 uusiutuvaan elinkeino ja yritystoimintaan, maaomaisuuden arvoon ja maaseudulle rakentamiseen. (MMM, TEM, YM, Suomen Kuntaliitto, alan elinkeinojärjestöt) 3.4 Elinkeinot ja osaaminen Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä ja niiden kilpailukyky on kasvanut, yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistunut sekä uskallus uusiin investointeihin ja työpaikkojen luomiseen lisääntynyt. Yrityksiin kohdistuva lainsäädäntö on selkeää ja tukee kaikenkokoisten yritysten kokonaisvaltaista kehittymistä. Maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja maaseudun asukkaat löytävät töitä omalta alueeltaan. Monialaista ammatillista koulutusta on saatavilla ja tutkinnon voi suorittaa myös vaihtoehtoisilla tavoilla hyödyntäen muun muassa verkkoopetuksen tuomia mahdollisuuksia. Korkeakoulujen tutkimuslaitosten tutkimus, kehittämis ja koulutuspalvelut ovat yritysten, työntekijöiden ja asukkaiden saavutettavissa. 3.4.1 Yrittäjyyden edistäminen Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla työpaikoista alkutuotanto tarjoaa reilut 10 prosenttia, jalostus vajaan kolmanneksen, yksityiset palvelut reilun kolmanneksen ja julkiset palvelut vajaan kolmanneksen. Alkutuotannon ja julkisten palveluiden työpaikat vähenevät, yksityisten palveluiden lisääntyvät. Julkisten palveluiden siirtyminen yritysten tuottamiksi tuskin lisää palvelualan työpaikkoja, pikemmin päinvastoin. Uusia työpaikkoja saadaan lisäämällä alkutuotannon jalostusastetta ja kehittämällä ennen kaikkea maaseudun ulkopuolisille asiakkaille palveluita myyviä palveluyrityksiä. Uutta kasvua saadaan aikaan elinkeinorakennetta uudistamalla ja monipuolistamalla sekä parantamalla yrittäjyyden ja yritysten toimintaedellytyksiä. Edellytys olemassa olevan yrityskannan säilymiselle sekä uuden yritystoiminnan syntymiselle ja kasvulle on yrittäjyyttä tukeva toimintaympäristö. Kilpailukykyinen maaseutu hyödyntää alueen omia voimavaroja kestävällä tavalla elinkeinotoiminnan, laadukkaan asuinympäristön sekä väestön ja luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi. Metsiin ja puihin perustuvat yrittäjyyden muodot ovat tärkeä osa maaseudun monipuolista elinkeinorakennetta. Kasvavat metsävarat mahdollistavat puuraaka aineen nykyistä runsaamman ja monipuolisemman hyödyntämisen. Perinteisten metsäteollisuus ja puutuotteiden ohella uudet metsiin ja puuhun perustuvat tuotteet ja palvelut lisääntyvät. Luonnontuotteita ja niiden ainesosia voidaan hyödyntää monilla elinkeinoaloilla. Myös metsiin perustuvat palvelut, mukaan lukien luontomatkailu, sekä muiden aineettomien hyödykkeiden kaupallistaminen lisääntyvät. Luonnon, maiseman ja ympäristönhoidon liiketoimintakonseptien kehittäminen sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen luovat mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan. Metsäpoliittisessa selonteossa 2014 on valittu strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuudet metsäalan kehittämiseksi. 30

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 83 Matkailu on kasvava maaseudulla, mutta sen merkittävyyttä ei voida kunnolla arvioida lukujen perusteella, sillä suuri osa pienistä matkailuyrityksistä on virallisen tilastoinnin ulkopuolella. Maaseudulla arvioidaan olevan noin 5000 matkailuyritystä ja 1500 maatilaa, joilla harjoitetaan myös matkailua. Uusia yrityksiä matkailualalla syntyy eniten ohjelmapalveluihin, jotka hyödyntävät alueen muita palveluita sekä maaseudun luontoa ja kulttuuria. Matkailu on selkein esimerkki muualta, yhä useammin ulkomailta, tuleville asiakkaille tarjottavista maaseudun palveluista. Suomalaisella arjella ja maaseudun hyvinvointi ja aktiviteettituotteilla on myös kansainvälistä kysyntää. Matkailuelinkeinon edistämiseksi tulee edelleen vahvistaa ulkomaan markkinointia. Ruokasektori on kasvava toimiala ja sen kilpailukykyä sekä eri tahojen yhteistyötä on edelleen lisättävä. Maaseutu on rikas raaka ainevarasto, jota tulee osata ja voida hyödyntää kotimaisen puhtaan ruoan tuotannossa. Kotimaisen ruoan tuottaminen ja tuotannon edistäminen edellyttää elinvoimaista maaseutua sekä kannattavaa maataloustuotantoa ja suomalaisia maatiloja. Lähi ja luomuruokatuotanto sekä luonnontuotteiden käyttö perustuvat paikallisten resurssien hyödyntämiseen. Lähiruoka tuotetaan ja pääosin kulutetaan lähellä ja se vahvistaa paikallistaloutta. Lähiruoan ja luonnontuotteiden sekä matkailupalvelujen kehittäminen yhdessä tuo mahdollisuuksia molemmille toimialoille. Lisääntyvä luomu ja luonnontuotteiden jalostus tarvitsee kehittyäkseen toimivan ja kannattavan raaka ainetuotannon. Monipuolinen raaka aine ja ruoantuotanto takaa lisää lähi ja luomuruoan kysyntää ja luo työpaikkoja. Lähiruoka mahdollistaa kuluttajien ja tuottajien tiiviimmän vuorovaikutuksen ja voi lisätä kannattavuutta uusien asiakasryhmien ja jakelukanavien kautta. Kuluttajille on oltava todenmukaista tietoa ruokaketjusta ja ruoan alkuperästä. Maaseutualueet sisältävät hiljaisuuden ja esteettisyyden resursseja, jotka tuottavat hyvinvointia vastapainoksi yhä kiihtyvälle elämänrytmille. Luonnon hyvinvointihyötyjen liiketoimintamahdollisuuksien käyttöön ottamiseen tarvitaan monialaista kehittämistä. Vihreällä hoivalla ja vihreällä voimalla (green care) on paljon annettavaa hoidon, kuntoutuksen ja kasvatuksen tukena. Lapsi ja nuorisotyö, iäkkäiden tuki ja virkistyspalvelut, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä työllistymistä tukevat palvelut ovat esimerkkejä palveluista, joihin luontoavusteiset menetelmät tuovat lisäarvoa. Alan vahvistuminen vaatii tukea, jollaista voisi tarjota esimerkiksi valtakunnallinen koordinaatiokeskus. Maaseudulle on mahdollista kehittää monipuolista hoivayrittäjyyttä. Maaseutu ja luonto tarjoavat vielä hyödyntämättömiä resursseja ja kilpailuetua. Hoivayrittäjyyden toimiala on ollut voimakkaassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen, esimerkiksi palvelusetelin käytön laajenemisen myötä, voi lisätä maaseudulla sijaitsevien palvelujen kysyntää. Alan pk yritykset luovat joustavuutta ja vaihtoehtoja palvelumarkkinoille. Pienyrittäjillä on hyvät edellytykset vastata yksilöllisen hoidon ja asiakaslähtöisyyden vaatimuksiin kehittämällä uudenlaisia palveluja ja palveluprosesseja. Luovan talouden mahdollisuudet maaseudun uutta liiketoimintaa aikaansaavassa kehittämistyössä tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön. Uusien yhdistelmien, kuten luonnontuotteiden, kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja kulttuurin sekä matkailun 31

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 84 tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä aikaan saadaan uutta liiketoimintaa. Paikallisuuteen perustuvia ideoita voidaan kehittää globaaleissa verkostoissa.. Maaseudun uusien elinkeinomahdollisuuksien lisäksi on pidettävä huolta nykyisten elinkeinojen toiminta ja kehittymismahdollisuuksista. Perinteinen valmistava yritystoiminta, esimerkiksi alihankintayritykset, tarjoaa tulevaisuudessakin merkittävän osan maaseudun työpaikoista. Maaseudulla on hyvin paljon samanlaista yritystoimintaa kuin kaupungeissakin. Maaseudun elinkeinoja kehitetään parhaiten vuorovaikutuksessa erilaisten alueiden kesken. Politiikkatasolla on pidettävä huoli siitä, että kansallisen kilpailukyvyn edistäminen sisältää myös maaseudun yritysten kilpailukyvystä huolehtimisen. Julkisen kehittämispolitiikan toteuttajien on aidosti tiedostettava paikallisten yritysten ja yrittäjien tarpeet ja kohdennettava käytettävissä olevat toimenpiteet niiden mukaisesti. Muun muassa yritysten tarvitsemaa laadukasta infrastruktuuria on painotettava nykyistä enemmän. Osa maaseudun pienyrityksistä on kasvuhakuisuuden sijaan toimeentulo orientoituneita. Toimeentulomahdollisuuksien lisääjänä ja yrittäjyyden kehittämiskohteena tulee nähdä myös pehmeä yrittäminen, jossa tavoitteena on yrittäjien ja työntekijöiden toimeentulo eikä välttämättä voitto. Toimeentulo orientoituneet yritykset tulee nivoa kasvuhakuisten yritysten tavoin mukaan kehittämistoimiin. Maaseudun yritystoimintaa vaikeuttavasta tarpeettomasta sääntelystä tulee päästä eroon ja on huolehdittava, että kansallisella lainsäädännöllä ja asetuksilla ei lisätä EU lainsäädännön aiheuttamaa byrokratiaa. Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeää on myös vahvistaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoiden hankintaosaamista. Monialayrittäjyyden muotoja kehittämällä voidaan niputtaa kausiluonteisia aloja yhteen ympärivuotisiksi kokonaisuuksiksi. Moniammatillisuus tai monialayrittäjyys ovat keino myös itsensä kokoaikaiseen työllistämiseen. Maatilojen lukumäärä sekä maatalouden työpaikkojen lukumäärä ovat vähentyneet voimakkaasti. Samanaikaisesti keskimääräinen maatilakoko sekä maatilojen tuottavuus ovat kasvaneet, ja maatilojen monitoimisuus ja monialaisuus ovat lisääntyneet. Maatalouden suhteellinen merkitys on vähentynyt ja paikoittain kutistunut marginaaliseksi verrattuna alueen muuhun taloudelliseen toimintaan. Vaikka perusmaataloustuotanto vähenee, maatilat itse saattavat säilyä paikallisesti merkittävinä taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan solmukohtina suunnatessaan uudelleen toimintaansa. Tulevaisuuden maaseutuyrityksiin tarvitaan osaavia uusia yrittäjiä ja työntekijöitä, joista on jo nyt pulaa. Nuoria tulee rohkaista ja antaa heille tietoa yrittämisestä maaseudulla. Yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja nuorten välillä on tärkeää. Yritysten jatkajat eivät välttämättä enää löydy omasta perheestä. Jatkajien löytymistä voidaan tukea ja vahdittaa yrittäjäkoulutuksella ja oppisopimuskoulutuksella nykyisen yrittäjän vielä tukiessa rinnalla. Yritystoiminnan siirtäminen perheen ulkopuoliselle jatkajalle vaatii asennemuutosta ja uutta ajattelua omistusjärjestelyissä. Voitaisiinko maaseudun yrityksissäkin joissakin tapauksissa siirtyä malliin, jossa yritystoimintaa harjoitetaan omistamatta tuotantotiloja? 32

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 85 Toimenpiteet Etäyhteydet mahdollistavat toiminnan paikasta riippumatta globaalissa maailmassa. Harvaan asutulla maaseudulla asuvan toimeentulo voi olla lähtöisin maaseudulta tai maailmalta. Työtä voidaan organisoida paitsi yritystoiminnan myös erilaisten etäkonttoreiden ja muiden etätyökeskusten avulla. Esimerkiksi käyttöä vaille jääviä kunnantaloja voitaisiin ottaa etätoimistojen käyttöön. Toimialojen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Esimerkiksi elintarvike ja matkailuyrittäjän yhteistyö, hyvinvointiteknologian nivominen matkailupalveluihin, kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen, luovan talouden monialaisen tuote ja palvelukehityksen edistäminen ja green care luovat rajattomasti mahdollisuuksia. Yrittäjyyden kehittymistä tulee tukea turvaamalla sitä mahdollistava toimintaympäristö, jonka keskiössä on yrittäjien helposti saavutettava ja aktiivinen kehittämistoiminta kattavasti koko Suomessa. Yhteistyö, verkostoituminen ja esimerkiksi ruokaketjuun liittyvien toimijoiden kytkeminen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti luovat pohjaa toimialojen väliselle yhteistyölle. Politiikka, päätöksenteko, toimenpiteiden suunnittelu, käytännön kehittämistyö ja myös kansalaiskeskustelu tarvitsevat kaikki ajantasaista tutkimustietoa. Koulutus ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön myötä myös maaseutuyritykset pääsevät osaksi innovaatio ja tuotekehitystoimintaa. Maaseudun kylien, yhteisöjen ja yritysten osaaminen tulee verkostoida korkeakoulutasoisen tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa. Innovaatioaihioiden kehittäminen edellyttää nopeiden kokeilujen mahdollisuutta. On tärkeää luoda menestykseen tähtääviä kokeilualueita, joissa maaseutu muodostaa kehyksen monipuoliselle tutkimus, kehitys ja elinkeinotoiminnalle. 44. Kootaan koko maan kattavia elinkeinotoimintaa tukevia kehittämisohjelmia, joita toteutetaan maaseutu ja aluekehitysrahastojen rahoittamien koordinaatiohankkeiden tuella ja valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisen kehittämistoimien pitkäjänteisenä, verkostomaisena ja saumattomana yhteistyönä. (YTR verkosto, MMM, TEM, toimialajärjestöt) 45. Tiivistetään kunnan ja maaseudun yrittäjien välistä strategista kumppanuutta sekä lisätään yrittäjien valmiuksia kilpailutuksiin vakiinnuttamalla kuntiin säännölliset yhteistyötapaamiset. Pilotoidaan uudenlaisia malleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnalle ja yrittäjien väliselle yhteistyölle. (Suomen Kuntaliitto, kunnat, paikalliset yrittäjät, yrittäjäjärjestöt) 46. Lisätään alueellista kuljetustukea niin, että tukiprosentti nostetaan 40 prosenttiin tavoitteena päästä lähemmäs Ruotsissa maksettavaa kuljetustukea. Tuettua minimikuljetusmatkaa lyhennetään 200 kilometriin. (TEM) 47. Kehitetään maaseutuyrityksiin kohdistuvaa lainsäädäntöä pienyritysten olosuhteita ja maaseudun toimintaympäristöä huomioivaan ja lainsäädännön joustot yhä laajemmin mahdollistavaan suuntaan. (Ao. ministeriöt) 33

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 86 48. Yritys ja työllistämistukijärjestelmiä joustavoitetaan niin, että ne mahdollistavat itsensä työllistämisen, yritystoiminnan, osa aikayrittäjyyden ja työttömän tekemän vapaaehtoistyön harjoittamisen erilaisina yhdistelminä. (TEM) 49. Kehitetään maaseudun yritysten tarpeet huomioon ottavia yritystukipalveluja hyödyntämällä palvelujen tuottamisessa maaseudun toimijoiden omaa osaamista ja tietotaitoa. (TEM, paikalliset yrittäjät, yrittäjäjärjestöt) 50. Vahvistetaan monialaista yrittäjyyttä ja kootaan osa aikaisesta yrittäjyydestä ja kausiluonteisista aloista ympärivuotisia ja pysyviä työpaikkoja kokoaikaisen toimeentulon lähteeksi. (YTR verkosto, kehittämisorganisaatiot, oppilaitokset) 51. Luodaan menetelmiä joilla varmistetaan, että omistajanvaihdosta lähestyvät yrittäjät ja pk yritykset saavat neuvontaa, koulutusta ja valmennusta sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa sekä voivat verkostoitua myös omien perheidensä ulkopuolisten jatkajien kanssa. (YTR verkosto, MTK, Suomen Yrittäjät) 52. Vahvistetaan maaseudun yrittäjien työssä jaksamista luomalla ja ottamalla käyttöön uusia sijais ja lomitusjärjestelyjä sekä järjestämällä asianmukaiset työterveyshuollon palvelut. (Kunnat, yrittäjäjärjestöt, ammattikorkeakoulut, ProAgria) 53. Varmistetaan luonnontuotealan raaka aineiden saanti kehittämällä poimijoiden ohjeistusta, alueellisia pelisääntöjä ja kestävän keruun käytänteitä sekä paikkatietoon perustuvia satoennusteita. Vahvistetaan alan toimintamahdollisuuksia kehittämällä varastointijärjestelmiä ja yritysverkostoa sekä yhdenmukaistamalla alaa koskevien säädösten tulkintaa. (YTR verkosto, Luonnontuoteteollisuusyhdistys, Arktiset Aromit ry, Luonnonvarakeskus) 54. Lisätään luontolähtöisten palvelujen määrää ja uutta hyvinvointiliiketoimintaa käynnistämällä luontolähtöisen toiminnan pilotteja, parantamalla alan näkyvyyttä ja vahvistamalla eri toimialojen välistä yhteistyötä muun muassa luovaa osaamista hyödyntämällä. (TEM, MMM, THL, MTT (Luonnonvarakeskus), Green Care Finland ry, YTR verkosto) 55. Tuetaan eräalan yrittäjyyttä ja palvelujen kehittämistä osana maaseudun luontomatkailuyrittäjyyttä ja luodaan niiden käynnistämiseen ja kehittymiseen tarvittavia rahoitusinstrumentteja ja yrittämisen ohjausta (TEM, alueelliset kehitysyhtiöt, maakuntien liitot) 56. Kunnat lisäävät hankinnoissaan paikallisia palveluja ja tuotteita ja painottavat hankintastrategioissa aluetaloudellisia vaikutuksia ja laatua. (Kunnat) 57. Ruoan alkuperämerkintöjä kehitetään jäljitettävyyden parantamiseksi. (MMM) 34

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 87 58. Vastuutetaan ja resursoidaan eri toimialojen kattavan alueellisen tilastotiedon ylläpito ja jatkokehittäminen sekä kehitetään eri alojen seurantaa. (Tilastokeskus, ao. ministeriöt, Metla, SYKE, Metsähallitus) 3.4.2 Työvoiman saatavuus, opiskelumahdollisuudet ja ammatillisen osaamisen turvaaminen Osaavan työvoiman saatavuus ja toimivat työmarkkinat ovat alueilla elinkeinoelämän keskeisiä toimintaedellytyksiä. Työvoiman saatavuudessa ja kysynnässä sekä niiden kohtaannossa on suuria toimialoittaisia ja alueellisia eroja. On tärkeää, että työvoiman ja työn alueellista ja ammatillista liikkuvuutta tuetaan sekä parannetaan työvoiman alueellista ja ammatillista kohtaantoa. On löydettävä myös keinoja rytmittää työssäkäyntiä ja opiskelua sekä toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu 3 myös maaseudulla. Koulutusmahdollisuudet lisäävät alueen vetovoimaisuutta, työpaikkoja ja monialaista osaamista. Toisen asteen koulutuksen saatavuus ja monipuolinen tarjonta on alueellinen voimavara ja rikkaus sekä osa nuorten koulutustakuuta 4. Ammatillista koulutusta kohdennetaan työelämän alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. Huolehditaan siitä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät pystyvät vastaamaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin. Koulutuksen järjestämisen ja opiskelupaikkojen tarjonnan tulee olla ennakoitua ja suunnitelmallista siten, että koulutusta järjestetään ammattialoille joille tulevaisuudessa on mahdollista myös työllistyä. Maaseudun elinkeinotoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on vahvistaa ns. perinteisten maaseutuammattien vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa. Tärkeä on lisätä joustavia koulutusmuotoja ja jakaa tietoa jakamista eri ammateista ja erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Tarvitaan monipuolisia opiskelumuotoja ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus sopii varsin hyvin moniin maaseudun käytännönläheisiin ammatteihin. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunnattu tapa suorittaa tutkinto joustavasti ja yksilölähtöisesti. Etäopiskelun ja verkkoopiskelun hyödyntämisen mahdollisuuksia tulee vahvistaa. Kansalaisopistot vastaavat alueensa sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle opiskelulle. Vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä maaseudun osaamisen ylläpitäjinä niin kansalaistoiminnassa kuin työelämässä. Jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Korkeakoulurakenteet vaihtelevat eri puolilla maata siten, että ne vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiileja ja painoaloja ja palvelevat tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden kehittämistarpeita. Voimavaroja kootaan yhteen alueellisiksi osaamiskeskittymiksi 3 Nuorten yhteiskuntatakuu = Jokaiselle alle 25 vuotiaalle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 4 Koulutustakuu = Osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 35

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 88 Toimenpiteet sekä määritetään yhteistyölle yhteiset strategiset tavoitteet ja sovitaan keskinäisistä työnjaoista. Vaikuttavuutta syntyy koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamisella ja tutkimus ja innovaatio osaamisen hyödyntämisellä yritys ja työelämässä. Yliopistojen tehtävissä korostuu tieteellinen tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus sekä valtakunnallinen vaikuttavuus ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteydet ja aluevaikuttavuus. Väestön ikääntyessä työvoimatarpeen tyydyttämisen kysymykset koskettavat mitä suurimmassa määrin maaseutua. Työllisyyden näkökulmasta tärkeä on löytää keinoja osatyökykyisen työvoiman saamiseksi työmarkkinoille. Maaseudun työt ovat perinteisesti olleet hyvin kausiluontoisia. Paikkakunnilla joissa tarvitaan sesonkityövoimaa ulkomaalaisten määrä ja suhteellinen osuus asukkaista saattaa olla ajoittain huomattava. Siten myös maahanmuuttajien tarjoama osaaminen ja työvoimapotentiaali on tärkeä saada työmarkkinoiden käyttöön. Maahanmuuttajien kotouttamiseen tarvitaan nykyistä monipuolisempia keinoja, jotta maahanmuuttajat integroituisivat koko ympäröivään yhteiskuntaan, sosiaalisiin verkostoihin ja päätöksentekoon. Maahanmuuttajataustaiset ovat heterogeeninen ryhmä ja toimenpiteet on räätälöitävä kunkin maahanmuuttajaryhmän tarpeiden mukaan. Tärkeä on huolehtia siitä, että maahanmuuttajien kotouttaminen on pitkäjänteistä ja siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti henkilöiden tausta ja yksilölliset tarpeet. Kuntiin sijoittamisessa on otettava huomioon henkilön mahdollinen maaseututausta sekä mahdollisuus halutessaan työskennellä maaseudulla ja kouluttautua alueella tarjolla oleviin töihin. Nykyinen kotouttamislaki ei velvoita kuntia ulkomaalaisten kausityöläisten kotouttamistoimiin. Työvoima ja maahanmuuttopolitiikassa onkin tärkeää tunnistaa maaseudun erityispiirteet työ ja oleskelulupakäytäntöjen kannalta. 59. Korkeakoulut kehittävät opetus, tutkimus ja kehittämispalvelujaan ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja tehden yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. (OKM, yliopistot, ammattikorkeakoulut) 60. Lisätään luonnontuotteiden arvoa kehittämällä niiden jatkojalostuksen ja vientiin liittyvää osaamista. Käynnistetään korkeatasoinen luonnontuotealan täydennyskoulutusohjelma ja kehitetään alan koulutusta työelämälähtöisesti eri tasoilla. Korkeakouluissa luonnontuotealan osaamista tuetaan nykyisten koulutusvastuiden puitteissa. (Oppilaitokset, OPH, OKM, YTR, toimijat ja yritysverkostot) 61. Luodaan maaseutukuntiin etätyökeskuksia hyödyntämällä olemassa olevia tiloja (mm. entiset kunnantalot, kyläyhdistysten tilat) ja nopeita tietoverkkoja. Kootaan laaja verkostohanke etsimään ja välittämään töitä, joita voidaan tehdä paikasta riippumatta, ja markkinoimaan etätyömahdollisuuksia paluumuuttajille, uudisasukkaille ja vapaaajan asukkaille. (YTR, kunnat, kyläyhdistykset) 62. Turvataan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pitkäjänteiset kotouttamistoimenpiteet huomioiden kunkin maahanmuuttajan tausta ja yksilölliset 36

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 89 tarpeet. Työvoima ja maahanmuuttopolitiikassa tunnistetaan maaseudun työ ja oleskelulupakäytännöissä. (kunnat, TEM, SM) 3.5 Ekosysteemipalvelut Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudun elinkeinotoiminnassa käytetään kestävästi luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja vihreän kasvun perustana. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö ovat lisääntyneet ja niillä on kasvava merkitys toimeentulolähteenä maaseudulla. Hyvin hoidetut luonnon ja kulttuuriympäristöt sekä maisemat ovat maaseudun vetovoimatekijä asumisessa, matkailussa ja hoiva alalla. 3.5.1 Luonnon monimuotoisuus ja sen arvottaminen Maaseutu on luonnon monimuotoisuuden keskiössä, koska siellä sijaitsee monia erilaisia elinympäristöjä: metsiä, soita, maatalousympäristöjä, kosteikkoja, sisävesiä, rantoja, tuntureita. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon monimuotoisuuden tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnille. Ne ovat ihmiselle välttämättömiä ja korvaamattomia, koska toimeentulomme perustuu luonnon toimintojen synnyttämien ja muokkaamien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Houkuttelevat ja mieluisat asuinympäristöt maaseudulla perustuvat toimiviin ekosysteemipalveluihin. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa neljään ryhmään: tuotanto, ylläpito, säätely ja kulttuuripalveluihin. Tuotantopalveluja ovat esimerkiksi ravinto, puhdas juomavesi, hengitysilma, puu raaka aineena, polttoaineet, rakennusmateriaalit ja lääkeaineet. Ylläpitopalveluihin kuuluvat esimerkiksi yhteyttäminen ja ravinteiden kierto. Säätelytehtävässään luonto säätelee muun muassa ilmakehän ja vesistöjen koostumusta ja estää eroosiota. Kulttuurisia palveluja ovat luonto esteettisenä kokemuksena sekä inspiraation ja luovuuden lähteenä, luonnossa virkistäytyminen ja luonto tiedon lähteenä. Ilmastonmuutos muuttaa ekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Se edellyttää sekä hillintäettä sopeutumistoimia kaikilla alueilla. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämistä että energian säästöä ja energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Maaseudulla voidaan hyödyntää lähellä tuotettua uusiutuvaa energiaa ja ravintoa sekä kehittää paikallisia ratkaisuja niiden tuottamiseen ja jakeluun. Maaseutualueet hyötyvät, jos luonnonympäristön resursseille luodaan palvelun luonne ja sitä kautta myös yhteiskunnallinen ja kaupallinen arvo. Kyse on ekosysteemipalvelujen tunnistamisesta, tuottamisesta, tuotteistamisesta ja myynnistä markkinoille. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö tukevat ja mahdollistavat yritystoimintaa varsinkin matkailualalla. Maaseutu metsineen ja vesistöineen tarjoaa monipuolisen virkistäytymisen tilan, jonka arvoa ei ole totuttu hinnoittelemaan. 3.5.2 Ekotalous ja vihreä kasvu Ekotalous tarkoittaa ympäristön resurssien tehokasta yhteiskunnallista hallintaa tavalla, joka on suunniteltu sopimaan yhteen ja parantamaan paikallista ja alueellista ekosysteemiä pikemmin kuin häiritsemään ja tuhoamaan sitä. Käsitteenä ekotalous on biotaloutta laajempi 37

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 90 ja monipuolisempi sisältäen myös ihmisten yksilöinä ja yhteisönä tekemiä valintoja, jotka vahvistavat kestävää kehitystä. Valintojen kohteina voivat olla myös valmisteet, järjestelmät, suunnitelmat ja eloton luonto. Ekotaloudessa arvonlisäys tukee paikallis ja aluetalouksia ja tuotetut pääomat hyödyttävät paikallisia yhteisöjä. Ekotalous muodostaa laajan kestävän ajattelun kehyksen, jossa yhdistyvät biologisen, sosiaalisten, taloudellisten ja alueellisen pääomien yhdistelmät. Ekotalous koostuu elinvoimaisten yritysten ja taloudellisen toiminnan verkostoista, jotka hyödyntävät maaseudun ympäristöresursseja kestävällä tavalla. Ne eivät johda resurssien loppuun kulumiseen vaan tarjoavat hyötyjä ja lisäarvoa sekä ympäristölle että paikalliselle yhteisölle. Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttävät, että maaseudun elinvoimaisuus sekä maisema ja luontoarvot säilytetään samalla, kun sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään taloudellisesti. Luonnonvarojen käyttö edellyttää samalla sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen. Ekotalouteen liitetään maaseudun nykyiset ja uudet asukkaat. Kaupungin läheinen maaseutu ja keskuksista etäämmällä olevat kylät ovat nousseet elämäntapamuutosta tai uudenlaista asumismuotoa etsivien kiinnostuksen kohteeksi. Harvaan asutut alueet tarjoavat tilaa, luontoa, seesteisyyttä ja luonnonvaraista tilaa erilaisille aktiviteeteille, mutta myös maaseutukulttuuria ja paikallista historiaa. Vihreällä kasvulla haetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vihreällä kasvulla ehkäistään ympäristön kuormitusta, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja kestämätöntä luonnonvarojen käyttöä. Suomen erityisolosuhteet, kuten tila, luonnon läheisyys ja teknologinen osaaminen, antavat mahdollisuuden ympäristöystävällisen teollisuuden, työn ja teknologian kehittämiseen. Maaseutualueiden potentiaaliin ja erityispiirteisiin perustuen voidaan kehittää hajautettuihin ratkaisuihin liittyvää kilpailukykyistä ja ympäristönäkökohdat huomioonottavaa toimintaa, joka mahdollistaa myös teknologian ja osaamisen viennin. Palveluiden osuus kokonaistaloudesta on kasvava. Vihreän kasvun toteutuminen vaatii muutoksia kulutuksessa ja siksi maaseudulla kestävästi tuotettavilla palveluilla on suuri merkitys ja mahdollisuus. Maaseutualueiden kyky tunnistaa vahvuutensa, ennakoida elinkeinopolitiikkansa tulevaisuutta ja saada osaavaa työvoimaa ovat avainasemassa, kun valtiot, alueet ja kunnat kilpailevat vihreän kasvun menestymisestä ja työpaikoista. Luonnonvarojen hyödyntämisessä on huomattavaa kasvupotentiaalia. Menestyvän, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kehittäminen luo mahdollisuuksia maaseutumaisten alueiden elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Kun maaseudun yrityksillä on vahvat kotimarkkinat, on niillä hyvät edellytykset luoda globaalia vientitoimintaa. 3.5.3 Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto Paikallinen ja kestävä energiantuotanto maaseudulla on yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Maaseudun resursseilla pystytään lisäämään koko Suomen energiaomavaraisuutta. Vuonna 2013 hyväksytyssä kansallisessa 38

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 91 energia ja ilmastostrategiassa todetaan, että maaseudulla ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa yksi keino on tuottaa ja käyttää yhä enemmän paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiaa. Suomessa onkin käynnissä erilaisia kokeiluhankkeita, joissa tavoitellaan muun muassa paikallista, uusiutuvaa energiantuotantoa kylätasolla. Kestävä energiantuotanto ja jakelu ovat yksi maaseutuasumisen perusedellytyksistä. Energiansiirron varmuus paranee vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain myötä, joka velvoittaa sähköverkkojen toimintavarmuuden parantamiseen koko Suomessa. Tämä sähköverkkojen toimintavarmuuden parannustyö saa jatkua vuoteen 2028 saakka. Lain yhtenä tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa. Niukkenevat resurssit ja kestävä kehitys määrittävät vahvasti lähitulevaisuuden toimintaa. On puhuttu jopa bioyhteiskunnasta, missä tulevaisuuden tuotannollinen perusta olisi vahvasti bioraaka ainepohjainen. Uusiutuvat energiamuodot, kuten bio, tuuli ja aurinkoenergia, ja niihin liittyvät ratkaisut tekevät maaseudusta merkittävän energiatuottajan. Energiatuotannon ja käytön hajautetut mallit ja bioyhteiskunnan muotoutumien luovat liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle ja koko kansantaloudelle. Maaseudulta löytyy resursseja, jotka vähentävät maaseudun ja koko maan riippuvuutta ulkomaisen energian tuonnista. Metsäteollisuudessa keskeistä ovat biomateriaalit, puusta saatavat tuotteet, puun uudet jalostusmuodot ja metsän kestävä hyödyntäminen, jossa puuhun liittyvä pääoma käytetään useaan kertaan. Maatilojen ulkopuolella hajautetut energiaratkaisut tarkoittavat ensi sijassa kehittyvien kylien paikallisen energiahuollon kehittämistä, pienimuotoista kaukolämpöä omalla energiakeskuksella. Samalla voidaan järjestää muu kunnallistekniikka. Biopolttoaineita käyttävien energialaitosten tehokkaan ja puhtaan koon pienentyessä riittävän suurista kylistä voi tulla energiaomavaraisia. Kyläkoon kasvu antaa energiantuotannon ohella mahdollisuuden palvelujen, yritystoiminnan ja julkisen liikenteen kehittämiseen. Vaihtoehdot hevosenlannan käytölle esimerkiksi energiana tulee selvittää. Paikalliset, omavaraiset bioenergiayhteisöt, kuten osuuskunnat, edistävät monella tavalla kestävää kehitystä. Monissa tapauksissa ne pystyisivät myös myymään mahdollista energiaylijäämäänsä. Samaan kokonaisuuteen voisi tarvittaessa yhdistää myös vesi ja viemäriosuuskunnat ja laajakaistaosuuskunnat tai vastaavat toiminnot. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on jo olemassa. Ongelmana etenkin vanhempien kiinteistöjen osalta on ollut järjestelmien korkea hinta. Energian tuotantoon liittyen pitäisikin kehittää toimivaa, tarkoituksenmukaista ja riittävän edullista laitteistoa paikalliseen energiantuotantoon. Energiatuotannon ja luonnonvarojen käytön arvoketjujen tulee olla ehdottomasti paikallista työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä. 3.5.4 Luonnon ja kulttuuriympäristöt sekä ympäristön, luonnon ja maisemanhoito Maatalous on vuosisatojen aikana luonut Suomeen omaleimaisia luonnon ja kulttuuriympäristöjä. Maatalouden luomissa ja ylläpitämissä ympäristöissä elää edelleen runsaasti luonnonvaraisia eläin ja kasvilajeja, jotka hyötyvät maatalouden harjoittamisesta. Kulttuuriympäristö on muotoutunut ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta ja se koostuu neljästä osa alueesta, joita ovat kulttuurimaisemat, rakennusperintö, perinneympäristöt ja kulttuuriperintökohteet. Suurin osa Suomen arvokkaista kulttuuriympäristöistä sijaitsee 39

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 92 Toimenpiteet maaseudulla. Myös metsäympäristöt ovat osa kulttuuriympäristöjä. Maatalousympäristöjen suuri kulttuurinen arvo korostaa niiden merkitystä maisemassa. Maaseudun maisemat ovat vanhoja, ja se tekee niistä arvokkaita ja kiinnostavia. Maaseutumaisema voi olla yhteisön yhteensitoja ja identiteetin vahvistaja. Maaseudulla tarvitaan luonnon ja kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa. Hoidossa tulee arvokohteiden vaalimisen lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota maaseudun arkisen kulttuuriympäristön hoitoon. Esimerkiksi rapistuvat rakennukset kylän raitilla, pusikoituvat tienvarret ja umpeutuvat järvinäköalat vaativat jatkuvia, säännöllisiä hoitotoimenpiteitä, jotta maaseutu säilyy vetovoimaisena ympäristönä asumiselle ja yrittämiselle. Tämä luo maaseudulle elinkeinomahdollisuuksia. Suomessa on runsaat 300 000 metsästyksen harrastajaa, noin 1,7 miljoonaa kalastuksen harrastajaa ja noin 700 000 metsänomistajaa. Maaseudun väestön rakennemuutos luo sekä tarpeen että mahdollisuuden kehittää uudenlaista palveluliiketoimintaa sekä metsästys ja kalastusharrastuksen vahvistamiseen että matkailuelinkeinoon. Metsälain muutoksella vuoden 2014 alussa tavoitellaan metsänomistajien monipuolistuneiden tavoitteiden nykyistä parempaa huomioon ottamista. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi maanomistajille tärkeimmistä tavoitteista metsätaloudessa. Uutena mahdollisuutena valmistellaan muun muassa metsänomistajille suosituksia riistapainotteiseen metsänhoitoon. 63. Lisätään hajautettuun ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvia liiketoimintakonsepteja sekä varmistetaan näille liiketoimintakonsepteille tukipolitiikan johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Lisätään energiansiirron varmuutta asiakkaille. (TEM) 64. Rakennetaan paikkaperustaiseen energiatuotannon suunnitteluun julkinen vuosittain päivitettävä verkkosovellus, joka sisältää eri lähteistä koottuja tietoja metsä ja agribiomassoista, niiden sijainnin kartalla sekä laskelmia kestävän käytön edellytyksistä ja seurauksista. (MMM, YM, YTR verkosto, Tapio, Luonnonvarakeskus) 65. Laaditaan uusiutuvan energian viestintäohjelma, jolla levitetään tutkimus ja kehittämistietoa sekä tehdään tunnetuksi paikallisen energiantuotannon demonstaatiokohteita. Varmistetaan, että energiantuotantoon ja jakeluun liittyvät säädökset ja tuet soveltuvat myös maaseudun ja pientuotannon olosuhteisiin. (YTRverkosto, energiatutkimuslaitokset, kiinnostuneet sähköyhtiöt, kunnat, kylät) 66. Kokeiluhankkeilla lisätään energiaomavaraisia paikallisyhteisöjä ja paikallisiin ratkaisuihin soveltuvaa teknologiaa. Hankkeisiin voi liittää elintarviketuotantoa tai muita tuotantoprosesseja. (Suomen kylätoiminta ry, Motiva, Luonnonvarakeskus) 67. Tehdään tunnetuksi ja lisätään metsien luonto, maisema ja virkistysarvoja hyödyntävien tahojen ja metsänomistajien välistä sopimuksellisuutta. (ELY keskukset, YTR verkosto, MTK) 40

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 93 68. Metsäraaka aineiden ja metsien tarjoamien aineettomien palvelujen kestävään käyttöön liittyviä innovaatioita tuetaan suuntaamalla tutkimusta ja vahvistamalla tutkimustulosten käytäntöön vientiä. (YM, TEM, MMM, STM, YTR verkosto, Luonnonvarakeskus) 69. Maaseudun luonnon ja kulttuurimaisemien hoitoon sekä maisemien avaamiseen kohdennetaan julkista ja asiakasrahoitusta. Luonto ja maisemapalveluja tarjoavien toimijoiden ja potentiaalisten asiakkaiden kohtaantoa parannetaan. (MMM, YTRverkosto) 70. Otetaan käyttöön riista ja kalaelinympäristöjen hoidon suosituksia, joiden perusteella tuotteistetaan kaupallisia suunnittelu, työ ja koulutuspalveluja maanomistajille ja matkailuyrityksille. Laaditaan ohjeita yhdistyksille ja maaseudun kehittäjille vesien kunnostustöissä tarvittavien lupien saamiseen ja kunnostustöiden toteutukseen. (maanomistajat, vesialueiden omistajat, yritykset, YM, ELY:t, paikalliset yhdistykset, Suomen Riistakeskus, Tapio) 71. Turvataan suurpetokantojen, maaseutuasumisen ja elinkeinojen yhteiselo ja suurpetojen suojelu toimivilla korvauskäytännöillä ja joustavilla kannan säätelyn mekanismeilla. (MMM) 4 Kokonaisohjelman toteuttaminen ja paikkaperustaisen maaseutupolitiikan rakenteet 4.1 Maaseutupolitiikan verkosto ja työmuodot Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaohjelma, jota YTR toteuttaa osana maaseutupolitiikan verkostoa. YTR:n verkoston rinnalla Suomessa toteutetaan EU:n maaseutupolitiikkaa, jonka keskeisimmät asiakirjat ovat Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja sitä toteuttavat alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämisstrategiat. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jonka toiminnassa on mukana laaja verkosto. Valtioneuvosto asetti kesällä 2013 maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jatkokaudelle vuoden 2015 loppuun saakka. YTR kehittää maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen rakenteita ja toimintatapoja verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen ja tukemaan paikkaperustaista politiikkaa. Seuraava hallitus tekee päätöksen uuden YTR:n asettamisesta vuodesta 2016 eteenpäin. Maaseutupolitiikan verkostoon kuuluu toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta ja kaikilta toiminnan tasoilta paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen. Toiminnassa korostetaan hallinnan (governance) näkökulmaa ja politiikkaa toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä tasavertaiseen kumppanuuteen perustuen. Verkostossa ovat mukana hallinnon toimijat, 41

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 94 tutkimus ja kehittämisorganisaatiot, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori. Maaseutupolitiikan verkosto on linkittynyt myös EU:n maaseutuohjelman toteuttamista tukevaan maaseutuverkostoon, jonka toimintaa koordinoi Maaseutuviraston yhteydessä oleva maaseutuverkostoyksikkö. Kokonaisohjelman tuloksekas toteuttaminen edellyttää toimijoiden laaja alaista sitoutumista ja yhteistyötä toimenpiteiden toteuttamisessa. Kuudennen kokonaisohjelman strateginen lähtökohta on paikkaperustainen politiikka ja siksi ohjelman toteuttamisessa vahvistetaan verkoston linkkejä paikalliselle tasolle. Kokonaisohjelman toteuttamisessa keskeinen toimintatapa ovat eri teemoissa toimivat verkostot, jotka edistävät ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Kunkin kokonaisohjelman teeman toteuttamisen tueksi kootaan verkosto, jonka toiminnan koordinointia YTR osittain rahoittaa. Lisäksi muodostetaan horisontaalisia verkostoja, kuten harvaan asutun maaseudun tai ruotsinkielisen maaseudun kehittämisen verkostot. Verkostojen lisäksi YTR rahoittaa myös muita, kokonaisohjelman toteuttamista edistäviä valtakunnallisia maaseudun tutkimus ja kehittämishankkeita. YTR:n ja kokonaisohjelman toteuttamista tukevien verkostojen toiminnassa vahvistetaan paikkaperustaisuutta eli kaikessa toiminnassa pyritään entistä paremmin tunnistamaan paikkojen monimuotoisuus ja erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden entistä vahvempaa vuorovaikutusta keskenään. Aluetasolla keskeisimpiä maaseutupolitiikan verkoston toimijoita ovat maakunnan liitot, ELY keskukset sekä maakunnan yhteistyöryhmät ja niiden alaiset maaseutujaostot tai vastaavat. Paikallisilla toimijoilla puolestaan tarkoitetaan tässä lähinnä paikallistasolla toimivia horisontaalisia toimijoita eli kuntia, LEADER ryhmiä ja kylätoimijoita. Myös monet muut yhdistykset, yritykset ja erilaiset yhteisöt ovat tärkeitä maaseudun kehittämisen alueellisia ja paikallisia toimijoita ja ovat mukana maaseudun kehittämisen verkostossa. Maaseutupolitiikan verkoston yhteyttä poliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon on tarpeen vahvistaa. Tavoitteena on maaseutupoliittisten kysymysten aikaisempaa parempi esille saaminen ja ymmärryksen lisääntyminen sekä poliittisen vaikuttavuuden lisääminen. Tähän pyritään lisäämällä yhteyksiä eduskuntaan ja puolueisiin ja hallitusohjelman valmisteluun. Maaseutupolitiikassa tutkimuksen, kehittämisen ja politiikan vuorovaikutus on Suomessa ollut verrattain toimivaa. Tutkimus ja osaamisen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa maaseutupolitiikan valmistelussa ja toteuttamisessa. Niitä tarvitaan sekä maaseutupolitiikan sisältökysymysten käsittelyssä että paikkaperustaisen politiikan ja kehittämisen välineiden kehittämisessä. Tuloksekkaan maaseutupolitiikan ja kokonaisohjelman toteutumisen edellytyksenä on se, että eri sektoripolitiikkojen yhdensuuntaisuutta maaseudun kehittämiseksi voidaan parantaa kaikilla toiminnan tasoilla. Maaseutuvaikutusten arviointi on käytännön työkalu, jolla maaseutunäkökulma voidaan valtavirtaistaa eri sektoreiden asioiden valmisteluun ja 42

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 95 Toimenpiteet päätöksentekoon. Maaseutuvaikutusten arviointia tulee vaatia, kun valmistelussa on maaseutuun vaikuttavia päätöksiä. Tässä tarvitaan aktiivisuutta koko maaseutuverkostossa. Edellä ohjelman lähtökohdissa on todettu maaseutukuvan ja maaseudusta viestimisen tärkeys. Maaseutuviestintää tekevät useat organisaatiot ja eri tahoja kannattaa koota yhteen miettimään yhteistä viestiä ja viestinnän toimenpiteitä. Maaseutupoliittisen viestinnän tehtävänä on tuoda maaseudun merkitys riittävän hyvin esiin yhteiskunnallisille vaikuttajille, jotta heidän on mahdollista tarttua maaseutupoliittisesti merkittäviin asioihin omalla alallaan. 72. Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota harvaan asuttuun maaseutuun. (ministeriöt, aluehallinto, kunnat) 73. Kootaan keskeiset maaseutuviestijät yhteen säännöllisesti, tavoitteena löytää yhteisiä perusviestejä ja yhteen sovittaa, suunnitella ja toteuttaa yhteistä viestintää. (MMM, TEM, YTR) 74. Lisätään myönteistä ja ratkaisuja esiin tuovaa maaseutupoliittista viestintää tekemällä suunnitelmallista ja ammattitaitoista viestintää kokonaisohjelman toteuttamista tukevissa verkostoissa. Aktivoidaan sosiaalisen median käyttämistä maaseutuviestinnässä. Viestinnän riittävä resursointi otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja rahoituksessa. (YTR, TEM) 75. Lisätään YTR:n ja maaseutupolitiikan verkostoon kuuluvien henkilöiden osallistumista yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun maaseutupolitiikan alalla kirjoittamalla lehtiin ja sähköisille foorumeille ja olemalla mukana sosiaalisessa mediassa. YTR seuraa osallistumisen näkymistä julkisessa keskustelussa. (YTR) 4.2 Maaseutupolitiikka osana aluepolitiikkaa Suomessa kansallinen aluepolitiikka on kokonaisuus, jota linjataan hallituskausittain valtakunnallisilla alueiden kehittämistavoitteilla. Politiikkatoimia kohdistetaan erikseen maaseudulle, saaristoon ja kaupunkeihin. Maaseutu, saaristo ja kaupunkipolitiikkaa tarvitaan omina politiikanaloinaan, sillä erityyppisille alueille tarvitaan niille soveltuvia toimia. Tavoitteena on tiivistää politiikkalohkojen strategioiden ja toimenpiteiden yhteyttä ja synergiaa sekä parantaa niiden yhdensuuntaisuutta. Paikkaperustainen politiikka on osa EU:n läheisyysperiaatetta sekä yhteenkuuluvuutta kasvattavaa aluepolitiikkaa. Paikkaperustainen politiikka on myös maaseutu, saaristo ja kaupunkipolitiikkoja yhdistävä lähestymistapa ja näin olleen siinä itävät myös uuden kansallisen aluepolitiikan siemenet. 43

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 96 5 Maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2014 2020 Lähtökohdat Visio Suomalaisen maaseutupolitiikan verkoston kytkeytyminen kansainvälisiin verkostoihin on luonteva ja lisäarvoa tuova ulottuvuus maaseudun kehittämisessä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) ensimmäinen toimintastrategia kansainväliselle yhteistyölle laadittiin vuosille 2010 2013. Maaseutupoli ikan yhteistyöryhmällä ja sen teemaryhmillä oli ollut jo vuosia kansainvälisiä yhteyksiä ja toimintastrategian tarkoituksena oli saada entistä suunnitelmallisempi ja laajapohjaisempi ote kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiaa päätettiin ajantasaistaa vuoden 2013 aikana ja kytkeä se kaudelle 2014 2020 valmisteltavaan maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Strategian uudistamisprosessi esitetään liitteessä 1. 20.5.2009 eduskunnalle annetun maaseutupoliittisen selonteon visiossa Suomen maaseudusta vuonna 2020 todetaan, että "Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet". Toimintastrategia luo osaltaan perustaa vision toteutumiselle ja toteuttamiselle. YTR teetti toiminnastaan ulkoisen arvioinnin vuosina 2011 2012 (YTR 2/2012). Kansainvälistä toimintaa koskien arvioitsijat esittivät huomioita ja suosituksia, jotka on otettu huomioon tässä strategiassa. Kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014 2020 strategiassa todetaan olevan keskeistä, että verkoston kansainvälistä roolia terävöitetään. Strategian mukaan pääasia on verkoston säikeiden ulottaminen kansainvälisiin partnereihin, jotka puolestaan tuovat lisäarvoa ja uutta ajattelua suomalaisiin kehittämiskäytänteisiin. Paikkaperustaisen politiikan käytäntöjä voidaan vertailla eri maissa ja parhaita kehittämisen käytäntöjä sekä toimintamalleja sovelletaan eri kulttuureissa. Onnistuneiden esimerkkien rohkaisemana uskalletaan yrittää, innovoida ja kehittää ennakkoluulottomasti suomalaista maaseutua. (Strategiaryhmän ehdotus kansallisen maaseutupolitiikan strategiaksi 2013: 23.) Toimintastrategia ja siihen kytkeytyvät maaseutupoliittiset tavoitteet ja maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 4. Visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on seuraava: Suomalainen maaseutupolitiikan verkosto vaikuttaa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Maaseudun elinvoimaisuutta vahvistetaan paikallisin, alueellisin, kansallisin että kansainvälisin toimenpitein. Toiminnassa korostetaan paikkaperustaisuutta, eri toimijoiden välistä kumppanuutta ja monitasoista hallintaa. Vision toteuttaminen edellyttää aktiivisuutta kansainväliseen yhteistyöhön ja asiantuntijatehtäviin osallistumisessa. Keskeistä on toimijoiden yhteen tuleminen ja 44

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 97 ajatustenvaihto. Maaseututoimijoiden monipuolinen kielitaito ja kansainväliseen käyttöön eri kielillä (ml. venäjä) tuotettu sähköinen ja painettu materiaali ovat välttämättömiä kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Tavoitteet Maaseutupolitiikan verkoston toimintastrategia tähtää suunnitelmalliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiassa määritellään kansainvälisen toiminnan strategiset tavoitteet ja maaseutupolitiikan verkoston käytännön toimenpiteet. Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. Keinoja tähän ovat eri tasoilla ja tahoilla toteutettavan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintatapojen ja osaamisen vaihtaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä edellytysten luominen kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tietoisuuden lisääminen ja ymmärryksen syventäminen globaaleista maaseutukysymyksistä ja eri maiden käytännöistä on ensiarvoisen tärkeää. Yleisinä tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä ovat maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti muista maista saatavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa sekä vastavuoroisesti tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä maaseutualueiden ja toimijoiden kansainvälistyminen sekä maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen eri maissa. Strategisina maaseutupoliittisina tavoitteina on, että EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa II pilarin alue ja paikkaperustaisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. EU:n koheesiopolitiikan toimia kohdennetaan aikaisempaa enemmän maaseutualueille. Uuden paradigman 5 mukainen paikkaperustainen kehittäminen sekä monitasoinen hallinta vahvistuvat EU:n maaseutupolitiikassa ja eri maissa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin sisältyy vahvalla painoarvolla maaseudun laaja alainen kehittäminen. 5 OECD kutsuu integroivaa, paikkaperustaisuutta ja monisektoraalisuutta korostavaa lähestymistapaa maaseutupolitiikan uudeksi paradigmaksi. Uuden paradigman mukaisessa politiikassa kohteena ovat maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot ja tavoitteena on alueiden kilpailu ja toimintakyvyn parantaminen niiden omista lähtökohdista käsin. Maaseudun käyttämättömien mahdollisuuksien ja voimavarojen selvittäminen ja hyödyntäminen ovat keskeisellä sijalla. Maatalouden kehitysedellytyksistä lähtökohtansa ottava vanha paradigma ilmentää edelleen useiden maiden ja Euroopan unionin maaseutupolitiikkaa. Yhä laajemmilla maaseutualueilla tämä näkökulma on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. 45

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 98 Toteuttaminen ja seuranta Laaja alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Paikkaperustaiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Maaseudulla toimivat oppilaitokset ovat aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä niin omien hankkeiden kuin opiskelijavaihdon kautta ja edistävät näin maaseutualueiden kansainvälistymistä. Maaseutumaisilla alueilla on myös jatkossa käytössään sellaisia rahoitusvälineitä, jotka mahdollistavat alue ja paikallistason kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Kansainvälisten hankkeiden määrä maaseudulla kasvaa. LEADER metodi vahvistuu ja sen käyttö laajenee siten, että LEADERista tulee maaseutupolitiikan keskeisin väline. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (ns. LEADER toimintatapa) otetaan eri maissa käyttöön myös meri ja kalatalous, aluekehitys ja sosiaalirahastoissa. Ystävyyskuntatoiminnassa sekä temaattisessa yhteistyössä ovat aikaisempaa vahvemmin esillä maaseudun kysymykset (mukaan lukien yrittäjyys). Maahanmuutto maaseudulle lisääntyy ja maahanmuuttajat kotoutuvat maaseutuyhteisöihin hyvin. Kansainvälistyminen tuo maaseudun yrityksille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia. Maaseutupolitiikan verkosto toteuttaa kansainvälisen yhteistyön toimintastrategiaansa integroimalla kansainvälisen yhteistyön eri työmuotoihinsa ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen toimintaan useilla foorumeilla. Strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista edistetään ja seurataan. Kansainvälisestä toiminnasta raportoidaan kokonaisohjelman toteuman raportoimisen yhteydessä. Maaseutupolitiikan verkoston kvtapaamisia järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa maaseudun verkosto ja hankeseminaarin yhteydessä. Tietoa kansainvälisestä yhteistyöstä, yhteistyökumppaneista ja ajankohtaisista tapahtumista kootaan verkkosivuille. 46

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 99 LIITTEET Liite 1: Valmisteluprosessi Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on valmisteltu ottamalla valmisteluun mukaan mahdollisimman laajasti maaseudulla vaikuttavat ja maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja toimijat. Avoimella ja osallistavalla valmistelulla pyritään sitouttamaan kaikki organisaatiot ja toimijat ohjelman toteuttamiseen. Talven ja kevään 2013 aikana käytiin laaja neuvottelukierros YTR:n jäsenorganisaatioiden ja eduskuntapuolueiden kanssa. Yli kolmenkymmenen neuvottelun tuloksena saatiin kumppaneiden näkemyksiä ja tarpeita kokonaisohjelmaan mukaan otettavista asioista ja toimenpiteistä. YTR:n asettama strategiaryhmä (kokoonpano liitteenä) työsti ohjelmatyön pohjaksi strategiaehdotuksen, jonka YTR hyväksyi loppukeväästä 2013. Strategian lähtökohdaksi esitettiin paikkaperustaista politiikkaa ja ohjelmaan esitettiin viittä painopistettä. Strategiaryhmä teki myös ehdotuksia maaseutupolitiikan verkoston uudeksi rakenteeksi ja toimintatavoiksi. Kokonaisohjelman valmistelua varten YTR asetti poikkihallinnollisen valmisteluryhmän (kokoonpano liitteenä), joka valmisteli strategiaehdotuksen pohjalta konkreettisen ohjelman. YTR:n teemaryhmät tekivät toimenpide ehdotuksia strategiassa esiin nostettujen painopisteiden konkreettiseksi toteuttamiseksi. Valmisteluryhmä valmisteli toimenpiteet neuvottelukierroksen ja teemaryhmien esitysten pohjalta, käyden valmistelun aikana vuoropuhelua teemaryhmien ja toimenpiteiden vastuutahojen kanssa. Maaseutupolitiikan rakenteiden ja toimintatapojen kehittämisessä tukena olivat myös talvella 2012 valmistuneen YTR:n ulkoisen arvioinnin tulokset. Kansainvälisen yhteistyön toimintastrategian ajantasaistaminen kytkettiin osaksi kokonaisohjelman laatimista. Strategian ajantasaistaminen käynnistettiin YTR:n verkosto ja hanketapaamisessa Lahdessa 18.4.2013 järjestetyssä avoimessa työpajassa, jossa keskusteltiin strategian uudistustarpeista. Strategian uudistamisessa otettiin huomioon YTR:n ulkoisesta arvioinnista saadut kansainvälistä toimintaa koskevat huomiot ja suositukset. Strategian uudistamisessa hyödynnetään kokonaisohjelman valmisteluryhmän rinnalla YTR:n sihteeristöä ja erityisesti teemaryhmien erityisasiantuntijoita sekä kvyhteyshenkilöiden verkostoa. Ohjelmaluonnos oli laajalla lausuntokierroksella marras joulukuussa 2013. YTR hyväksyi ohjelman ja sen yhteydessä uudistetun kansainvälisen yhteistyön toimintastrategian kokouksessaan 14.2.2014. 47

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 100 Liite 2: Kokonaisohjelman strategiaryhmän ja valmisteluryhmän kokoonpanot Strategiaryhmä Olli Hietanen Kehitysjohtaja, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus Mikael Hildén Johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus Torsti Hyyryläinen Tutkimusjohtaja, HT, Helsingin yliopisto/ruralia instituutti Sakari Karvonen Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Soile Kuitunen VTT, Kehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Luoto Yliopistonlehtori, FT, Vaasan yliopisto / Aluetieteen laitos Sami Moisio Professori, Oulun yliopisto/maantieteen laitos Tarja Niemelä Professori (maaseutuyrittäjyys), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Tiina Silvasti Akatemiatutkija, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto/yhteiskuntapolitiikan laitos Hilkka Vihinen Professori (maaseutupolitiikka), MTT Taloustutkimus, YTR:n apulaispääsihteeri, puheenjohtaja Heikki Aurasmaa, YTR:n pääsihteeri, puheenjohtaja Rural Studies verkoston monitieteisten maaseutuopintojen opiskelijat osallistuivat strategian kommentointiin. Valmisteluryhmä Sihteerit: Ritva Hakkarainen Ylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Laura Jänis Maaseutuylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Hanna Mari Kuhmonen Maaseutuylitarkastaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/tem Annukka Lyra Tiedottaja, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/mmm Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Heikki Aurasmaa, työ ja elinkeinoministeriö ja jäseninä Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö Erikoistutkija Kari Gröhn, sosiaali ja terveysministeriö Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö Johtaja Minna Mari Kaila, Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus ja kulttuuriministeriö Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Johtaja Eeva Kuuskoski, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö Asiamies Rikard Korkman, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Maaseutu ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi, Pohjois Pohjanmaan ELY Toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen, Suomen Yrittäjät Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä Pohjanmaan liitto Liikenneneuvos Anni Rimpiläinen, liikenne ja viestintäministeriö Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, maa ja metsätalousministeriö 48

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 101 Professori Eero Uusitalo, Suomen Kylätoiminta ry Erityisasiantuntija Christell Åström, Suomen Kuntaliitto sekä sihteereinä Ylitarkastaja Ritva Hakkarainen, työ ja elinkeinoministeriö Maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, työ ja elinkeinoministeriö Maaseutuylitarkastaja Hanna Mari Kuhmonen, työ ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Sanna Sihvola, maa ja metsätalousministeriö Liite 3: Ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) ja sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA) Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014 2020 ympäristövaikutusten arvioin (SOVA) Maaseudulla keskeisimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat sen ominaispiirteistä: pitkistä etäisyyksistä ja väljästä asutuksesta. Niiden seurauksena liikkumisesta syntyy ympäristölle rasitetta, sillä julkisen liikenteen palveluiden niukkuuden seurauksena yksityisautoilu on maaseudulla välttämätön liikkumismuoto. Maaseudulla ei myöskään ole mahdollista saavuttaa tiettyjä synergiaetuja lämmityksessä ja valaistuksessa. Sen sijaan maaseudulla voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua uusiutuvaa energiaa. Liikkumis ja kuljetustarpeiden vähentämiseksi voidaan käyttää lähellä tuotettua ruokaa ja kehittää ratkaisuja mm. sähköisten ja liikkuvien palveluiden kautta sekä etätyöskentelyn ja opiskelun mahdollisuuksia hyödyntämällä. Sekä maaseudulla että kaupungeissa voidaan elää kestävän kehityksen mukaisesti (VNK 2006: 77). Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa koskee SOVA lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) kolmannen pykälän mukainen yleinen velvollisuus selvittää ympäristövaikutukset. Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa ympäristövaikutus ymmärretään laajasti, kuten SOVA lain toisessa pykälässä on määritelty. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan tässä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta 1) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; 2) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; 3) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; 4) luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä 5) 1 4 kohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelussa ympäristönäkökohdat osana kestävää kehitystä otettiin huomioon koko valmisteluprosessin ajan läpäisevänä periaatteena. Arviointiselostus ohjelman ympäristövaikutuksista laadittiin valmistelun loppuvaiheessa ohjelmaan määriteltyjen toimenpiteiden pohjalta. Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa toteutettaessa ympäristönäkökohtien jatkuva huomioon ottaminen on keskeistä. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman teemat ja toimenpiteet on jäsennetty viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: 1. Osallisuus ja lähidemokratia 2. Asuminen ja palvelut 49

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 102 3. Infrastruktuuri ja maankäyttö 4. Elinkeinot ja osaaminen 5. Ekosysteemipalvelut Toimenpiteiden ympäristövaikutukset arvioitiin viiden kokonaisuuden kautta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että toimenpiteet vaikuttavat toteutuessaan myönteisesti maaseudulla asuvien, toimivien ja vierailevien ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Useat toimenpiteet lisäävät toteutuessaan mahdollisuuksia elää ja toimia ekologisesti kestävästi maaseudulla. Monet toimenpiteistä keskittyvät toimintatapojen, yhteistyön ja rakenteiden kehittämiseen, tiedon lisäämiseen ja kokemusten vaihtoon, jolloin ne eivät aiheuta suoria ympäristövaikutuksia, mutta edistävät välillisesti ihmisten elinoloja ja hyvinvointia sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvua maaseudulla. 1. Osallisuus ja lähidemokratia Osallisuus luvussa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset toimijana, lähidemokratia, paikallinen kehittäminen sekä maaseutuvaikutusten arviointi osallisuuden välineenä. Luvun toimenpiteet parantavat sekä suoraan että välillisesti ihmisten elinoloja ja elämänlaatua maaseudulla. Toimenpiteillä tähdätään ihmisten osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen omien elinolosuhteiden ja ympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä, millä on myönteisiä vaikutuksia osallisuuteen, omaehtoiseen toimintaan sekä viihtyisyyden ja elinolojen parantumiseen. Ihmisten keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen lisäävät sosiaalista pääomaa ja vaikuttavat välillisesti elinoloihin ja viihtyvyyteen. Maaseutuvaikutusten arviointia edistävällä toimenpiteellä vaikutetaan siihen, että maaseudun asukkaiden, yritysten ja toimijoiden olosuhteet otetaan huomioon ja heitä osallistetaan kunta ja seurakuntarakenneuudistusten valmisteluun. Täten voidaan välillisesti luoda myönteisiä vaikutuksia maaseudun ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. 2. Asuminen ja palvelut Asumista ja palveluita käsittelevässä luvussa keskeisiä asioita ovat asuminen ja eläminen maaseudulla sekä maaseudun palvelujen laatu ja saavutettavuus. Luvun toimenpiteet vaikuttavat monin tavoin myönteisesti eri ikäisten ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen. Toimenpiteet tähtäävät mm. palvelujen joustavaan ja asiakaslähtöiseen järjestämiseen ja palvelujen saatavuuden parantamiseen maaseudulla, mikä kohentaa ihmisten elinoloja, turvallisuutta ja elämänlaatua, lisää alueellista tasa arvoisuutta ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Opetus ja kulttuuripalvelujen saatavuus läheltä vaikuttaa myönteisesti eriikäisten ihmisten elämänlaatuun sekä kehittymismahdollisuuksiin lisäten inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Tietotekniikan ja yhteistyön hyödyntäminen vähentää liikkumistarvetta ja liikenteestä aiheutuvia haittoja ja päästöjä. Iäkkäille suunnattujen erilaisten asumismuotojen lisääminen edistävät viihtyvyyttä ja elämänlaatua sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Samojen asuntorakentamisen tukien mahdollistaminen maaseutukuntiin kuin kasvukeskuksiin lisää alueellista tasa arvoisuutta. 3. Infrastruktuuri ja maankäyttö Infrastruktuuri luvussa käsiteltäviä asioita ovat liikenneverkko ja palvelut, tietoliikenne, puhelin ja sähköverkko, maaseudun vesi ja jätevesihuolto, vesiosaaminen ja vesiensuojelu sekä maankäyttö ja kaavoitus. Maaseudun asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden liikkumismahdollisuuksien turvaaminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin, mutta voi toisaalta lisätä liikenteen ja siinä syntyvien päästöjen määrää. Teiden hoito ja kunnostus vaikuttavat myönteisesti liikenneturvallisuuteen ja matka aikoihin ja siten myös ihmisten elinoloihin ja terveyteen. Toimiviin tietoyhteiskunnan tarpeisiin vastaaviin palveluihin 50

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 103 tähtäävät toimenpiteet lisäävät alueellista tasa arvoa. Sähköiset julkiset palvelut vähentävät yksityisautoilun ja liikkumisen tarvetta sekä liikenteen päästöjä, kun asioita voi hoitaa sähköisesti verkossa. Maaseudun vesi ja jätevesihuollon kehittäminen synnyttää myönteisiä vaikutuksia maaperään ja vesiin sekä ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen. Maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvillä toimenpiteillä edistetään maankäytön kehittämistä kunkin alueen omien edellytysten ja lähtökohtien pohjalta sekä hyvien elinympäristöjen syntymistä tai säilymistä. Niiden kautta luodaan edellytyksiä kylien ja muiden maaseutualueiden kehittämiselle, ihmisten asumispreferenssien huomioonottamiselle sekä ympäristön arvojen vaalimiselle, mitkä vaikuttavat myönteisesti viihtyvyyteen ja kulttuuriperinnön säilymiseen. 4. Elinkeinot ja osaaminen Elinkeinoja ja osaamista koskevassa luvussa käsitellään yrittäjyyden edistämistä, työvoiman saatavuutta, opiskelumahdollisuuksia sekä ammatillisen osaamisen turvaamista. Lukuun liittyvät toimenpiteet lisäävät alueellista tasa arvoa ja ihmisten toimeentulo ja yrittäjyysmahdollisuuksia maaseudulla ja vaikuttavat siten myönteisesti ihmisten elinoloihin ja mahdollisuuksiin. Yrittäjien työssä jaksamisen kehittämiseen kohdistuva toimenpide vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen. Osa toimenpiteistä perustuu maaseudun luonnon ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen elinkeinotoimintaa kehitettäessä. Lisäksi monet toimenpiteet luovat perustaa luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä toteutettaessa on pidettävä huoli siitä, että maaseutupoliittisten tavoitteiden rinnalla luonnonsuojelubiologisten tavoitteiden painoarvo säilyy. Lähiruoan ja luomutuotteiden käytön lisääminen vaikuttaa lähtökohtaisesti ympäristöön myönteisesti, sillä luonnonmukainen tuotanto vähentää maataloudesta syntyviä päästöjä veteen ja maaperään ja lyhyet kuljetusmatkat vähentävät kuljetusten aikana syntyviä päästöjä. Luomutuotanto edistää myös eläinten hyvinvointia. Luontolähtöisten palvelujen lisäämisellä ja uuden hyvinvointiliiketoiminnan käynnistämisellä edistetään välillisesti ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantumista. Työllistymiseen tähtäävillä toimilla edistetään ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia. Koulutustoimenpiteillä lisätään inhimillistä pääomaa. Etätyön edistäminen tuo joustavuutta työelämään ja lisää näin ihmisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Lisäksi etätyöskentely vähentää työmatkaliikenteestä aiheutuvia ruuhkia ja päästöjä. 5. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluja käsittelevässä luvussa tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta ja sen arvottamista, ekotaloutta ja vihreää kasvua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiatuotantoa, luonnon ja kulttuuriympäristöjä sekä ympäristön, luonnon ja maisemanhoitoa. Hajautettuun, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiantuotannon lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti ympäristölle myönteinen verrattuna esimerkiksi fossiilisten energialähteiden käyttöön. Energian käytöstä aiheutuvat päästöt ovat puhtaampia ja energiaraaka aineen käyttö on mahdollista toteuttaa kestävästi, mutta toisaalta esimerkiksi puun poltosta syntyy ilmanlaatua heikentäviä pienhiukkasia, mikä voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja edistää ilmastonmuutosta. Uusiutuvien energianlähteiden aikaisempaa suuremmassa hyödyntämisessä ympäristön kannalta ratkaisevaa on kestävyys ja luonnon kantokyvyn huomioon ottaminen. Hajautettu energiantuotanto vähentää kuljetustarpeita ja kuljetuksista syntyviä päästöjä. 51

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 104 Energiansiirron varmuuden lisääminen asiakkaille vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin. Energiaomavaraisten paikallisyhteisöjen lisääminen vaikuttaa myönteisesti huoltovarmuuteen. Metsäraakaaineiden ja metsien tarjoamien aineettomien palvelujen uudenlaisen kestävän käytön lisäämistä tavoitellaan vahvistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä, mikä on hyvä lähtökohta luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maaseudun luonnon ja kulttuurimaisemien hoitoon ja maisemien avaamiseen kohdistettu toimenpide tuottaa myönteisiä vaikutuksia maisemiin ja kulttuuriperinnön säilymiseen. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014 2020 sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA) Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lain valmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus toimeenpanee sukupuolten välisen tasa arvon valtavirtaistamisen koko valtionhallinnossa. Valtavirtaistamisen soveltamiseen valtionhallinnossa sisältyy tasa arvon edistäminen hankkeissa, kuten erilaisten ohjelmien valmistelussa. Tasa arvon valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että sukupuolinäkökulma ulotetaan kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon ja arvioidaan, missä määrin toimenpiteet ja niiden ennakoidut vaikutukset vähentävät naisten ja miesten välisiä eroja, poistavat esteitä yhtäläisten mahdollisuuksien tieltä ja edistävät sukupuolten välistä tasa arvoa. Useilla politiikan lohkoilla on sukupuoleen liittyviä tekijöitä, joiden johdosta näennäisesti neutraalit toimenpiteet tai esitykset saattavat kohdistua naisiin ja miehiin eri tavoin, eriarvoisuutta vahvistaen. Sukupuolivaikutusten arviointi on yksi tasa arvon valtavirtaistamisen menetelmä. Useilla politiikan lohkoilla on sukupuoleen liittyviä tekijöitä, joiden johdosta näennäisesti neutraalit toimenpiteet tai esitykset saattavat kohdistua naisiin ja miehiin eri tavoin, eriarvoisuutta vahvistaen. Toimenpiteiden tai esitysten sukupuolivaikutukset ovat vain harvoin suoria ja välittömiä, kuten kiintiösäädöksissä, vaan ne ovat yleensä välillisiä, jolloin niiden esiin nostaminen edellyttää analyysia ja tulkintaa ohjaavan viitekehyksen rakentamista ja soveltamista. Väestön sukupuolirakenteen vinoutuminen ja erityisesti koulutettujen naisten lähtömuutto syrjäisemmiltä alueilta on yksi tasapainoisen aluekehityksen este Suomessa. Sukupuolten välisen tasa arvon edistäminen liittyy alueiden kilpailukykyyn ja veto voimaisuuteen niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan ja palvelujen kautta. Väestörakenteen tasapainoisuuden kannalta olennaista on huomion kiinnittäminen perus ja hyvinvointi palvelujen saatavuuteen, erityisesti nuorten naisten työllisyyteen ja työpaikkoihin sekä naisten mahdollisuuksiin yrittäjinä. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014 2020 teemat ja toimenpiteet on jäsennetty viiteen kokonaisuuteen: 1) Osallisuus ja lähidemokratia 2) Asuminen ja palvelut 3) Infrastruktuuri ja maankäyttö 4) Elinkeinot ja osaaminen 5) Ekosysteemipalvelut 52

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 105 Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelman teemoja toteutetaan konkreettisilla toimenpiteillä. Kokonaisohjelmaan sisältyy 74 toimenpidettä, joiden sukupuolivaikutukset on arvioitu viiden teemakokonaisuuden kautta. Monilla kokonaisohjelman tavoitteilla ja toimenpiteillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia ihmisten elämään, työskentely, liikkumis opiskelu ja harrastusmahdollisuuksiin ja hyvinvointiin. Kokonaisohjelman toimenpide ehdotuksilla on siten myös sukupuolivaikutuksia. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja sen toimenpiteet on kuitenkin muotoiltu sukupuolineutraaleiksi, eikä miehiin ja naisiin mahdollisesti eri tavoin kohdistuvia vaikutuksia ole tuotu esiin. Tasa arvoisuutta edistetään suoraan lähinnä kiinnittämällä erityishuomiota naisten työllistymis ja yrittäjyysmahdollisuuksien. Tämä on sukupuolinäkökulmasta tärkeää, koska naisten muuttoliike maaseudulta on ollut voimakasta, ja tämä uhkaa maaseudun yhteisöjen elinvoimaa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja siihen sisältyvien toimenpiteiden sukupuolivaikutuksia näkökulmista, joilla on suoraan vaikutuksia ihmisryhmiin Työelämän segregaatiosta johtuen eri toimialojen kehittämisellä on erilaiset merkitykset miehille/naisille (vrt. puunjalostus/hoiva ala/ elintarvikkeiden jatkojalostus). Erityisesti elintarvikkeiden jatkojalostus, hoivaja palvelutoimialat ovat maaseudulla asuville naisille mahdollinen tapa työllistää itsensä ja jäädä kotiseudulleen tai muuttaa maaseudulle. Toimenpiteissä joissa tähdätään esimerkiksi metsäalan liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseen, edistetään puolestaan pääosin miesten työllisyys ja yrittäjyysmahdollisuuksia. Samoja vaikutuksia on myös esimerkiksi luonnon ja maisemanhoidon kehittämisellä. Vihreän talouden yritys ja työllistämismahdollisuudet ovat maaseutualueilla suuret. Vihreitä toimialoja ovat esimerkiksi uusiutuva energia, vihreä liikenne, ekorakentaminen, puhdas teknologia, jätteenkäsittely ja vesitalous, maa ja metsätalous sekä energiatehokkaiden tuotteiden tuotanto ja niihin liittyvät palvelut. Maatalouteen liittyvissä toimenpiteissä välillisiä vaikutuksia kohdistuu enemmän mies kuin naissukupuoleen, sillä viljelijöistä noin 90 % on miehiä (vuoden 2006 maatilarekisteritiedot). Maataloustuotteiden jatkojalostus, samoin kuin maatilojen monialaistumistoimenpiteet kohdistuvat sen sijaan kumpaankin sukupuoleen. Näilläkin toimenpiteillä on sukupuolen mukaan eriytyneitä vaikutuksia: jatkojalostus luo erityisesti naisille uusia työpaikkoja, muu monialaistaminen voi mahdollistaa miespuoliselle maatalousyrittäjälle vaihtoehtoja tuotannosta luopumisen sijaan. Työskentely, yrittäjyys ja liikkumismahdollisuuksien edistäminen parantaa kaikkien maaseudulla asuvien elinoloja, ja monilla toimenpiteillä on positiivinen vaikutus sekä maaseudun naisten että miesten elämään. Etätyömahdollisuuksien kehittäminen tuo joustavuutta työelämään ja lisää näin ihmisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Erityisen merkittävää joustavan työelämän kehittäminen on naisille, joita hoiva ja palkkatyön yhteensovittamisen ongelmat koskevat kokonaisvaltaisemmin. Suomessa vallitsevaa voimakasta jakautumista miesten ja naisten aloihin on tärkeää purkaa yksilön näkökulman lisäksi myös siksi, että perinteiset sukupuolen mukaiset ammatinvalinnat eivät usein vastaa alueiden työvoiman tarvetta. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelualojen kehittäminen työpaikkojen ja naisten yritystoiminnan lisäämiseksi on keino korjata alueen työpaikkojen vääristynyttä sukupuolijakaumaa, mutta samalla on varottava vahvistamasta työelämän segregaatiota edelleen. Naisten 53

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 106 osaamisen ja työmahdollisuuksien laajentamiseen uusilla toimialoilla tarvitaan toimenpiteitä. Niillä ammatti ja tuotantoaloilla, joille halutaan lisää naisia, tarvitaan työtä työpaikkakäytäntöjen ja kulttuurin muuttamiseksi naisten kannalta houkutteleviksi. Sama koskee kääntäen naisvaltaisia aloja ja ammatteja, joihin toivotaan lisää miehiä, esimerkiksi päiväkoteihin ja peruskouluun. Segregaation purkamista ei ole huomioitu kokonaisohjelman toimenpiteitä laadittaessa, mutta tähän voidaan kiinnittää huomiota toteutuksessa. Osaamisen ja koulutuksen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet hyödyttävät kumpaakin sukupuolta. Sukupuolineutraali muotoilu voi kuitenkin tahattomasti johtaa toimenpiteiden kohdistumiseen vain jommankumman sukupuolen suosimille koulutusaloille. Kun lisätään perusopetusoppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden työelämätietoutta maaseudun ammateista ja harjoittelun ohjaamista maaseutuyrityksiin, tulee kiinnittää huomiota sekä tyttöjen että poikien mahdollisuuksiin ja kiinnostuksiin näillä aloilla. Koulutusta kehitettäessä tulee panostaa aliedustetun sukupuolen mukaan saamiseen, ja siten segregaation vähentämiseen. Korkeakoulutusta ja sen alueellista kytkentää kehitettäessä on erityisen tärkeää integroida opetukseen nykyistä paremmin sukupuolinäkökulman tunnistaminen, sillä tämä edistää sekä sukupuolinäkökulmasta tehdyn tutkimustiedon saatavuutta että mahdollisuuksia hyödyntää sitä kehittämistyössä. Monet maaseutuasumisen, palveluiden ja esimerkiksi kulttuurin edistämiseen keskittyvistä toimenpiteistä edistävät paitsi palvelujen saatavuutta, myös työllistymistä palvelualoilla. Naisia työllistävät erityisesti hyvinvointi ja kulttuuripalvelut, kun taas miehet työllistyvät esimerkiksi ympäristönhoitopalvelujen parissa ja kylä ja mökkitalkkareina. Asumiseen ja palveluihin liittyviä toimenpiteitä toteutettaessa on tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma, jotta ne eivät tahattomasti vaikuta negatiivisesti ja lisää epätasa arvoisuutta. Ohjelman toteutumista seurattaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten toimenpiteiden toteutus on vaikuttanut ja vaikuttaa sukupuolten tasa arvoon Vallitsevien sosiaalisten roolien vuoksi naisilla on monissa perheissä suurempi vastuu erilaisista hoivatöistä (kuten lasten ja vanhusten hoito). Lasten päivähoidon saatavuudella ja läheisyydellä on suuri merkitys naisille, joille työn ja perheen yhdistäminen aiheuttaa yhä usein haasteita. Kulttuuri ja liikuntapalveluiden ja omakohtaisen kulttuurisen osallistumisen merkitys korostuu väestön ikääntyessä, koulutustason kohotessa ja erityisesti naisilla. Kulttuuripalveluilla on erityisen suuri merkitys naisten viihtyvyyteen. Toimiva joukkoliikenne tukee naisten työssäkäyntiä yhden auton perheissä ja edistää erityisesti naisten liikkumismahdollisuuksia. Maaseudun palveluja kehitettäessä on tärkeä ottaa huomioon myös syrjäytyminen, mikä on usein miehiä koskettava ongelma. Naisten miehiä aktiivisempi poismuutto maaseudulta on johtanut paikoin hyvin epätasaiseen sukupuolirakenteeseen. Hyvinvointikysymyksiä on tarkasteltava kumpikin sukupuoli ja sen erityispiirteet huomioiden. Kansalaistoiminnan kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla vahvistetaan sekä paikallisen kehittämisen rakenteita että toimijoita. Paikallinen kehittämistyö kohdistuu kumpaankin sukupuoleen, mutta arviointien perusteella paikallislähtöinen kehittäminen aktivoi erityisesti naisia ja nuoria. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Leader toiminta. Myös kylätoiminnassa naisten rooli on suuri. 54

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 107 Liite 4. Maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteistyön toimintastrategian 2014 2020 toimenpiteet Tämä liite tarkentaa ja perustelee lukua 5. 1. Kansainväliset organisaatiot maaseutupolitiikassa Kansainväliset organisaatiot rakentavat maaseutupolitiikkaa tahoillaan. Tässä luvussa luodaan katsaus eri kansainvälisten organisaatioiden työhön maaseutupolitiikassa sekä määritellään strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet ja maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet. Euroopan unioni ja sen toimielimet EU kehittää maaseutualueitaan sekä yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin että koheesiopolitiikan kautta. Suomalaisen maaseutupolitiikan kannalta on olennaista tunnistaa maatalouspolitiikan II pilarin (maaseudun kehittäminen) ja koheesiopolitiikan erilainen osuvuus. Yhteisen maatalouspolitiikan II pilari on mahdollistanut pienipiirteisempien ja täsmällisempien kehittämistoimien käyttämisen kuin mitä koheesiopolitiikkaan kuuluvissa rakennerahasto ohjelmissa on ollut mahdollista toteuttaa. Euroopan komissio käyttää aloitteentekovaltaa EU:ssa. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä alue ja kaupunkipolitiikan pääosastot käsittelevät maaseudun kehittämistä koskevia kysymyksiä. Suomen EU edustustolla on suorat yhteydet komission jokapäiväiseen työhön ja on tärkeää, että edustustossa seurataan EU:n maaseutupolitiikan kokonaisuutta. EU:n maaseutupolitiikkaan tulee vaikuttaa aktiivisesti, sillä se on osa Suomen maaseutupolitiikan kokonaisuutta. Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkosto (ENRD) toimii komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston alaisuudessa. Se yhdistää maaseudun kehittämisen sidosryhmät EU:n alueella ja edistää maaseudun kehittämisohjelmien tehokasta toteuttamista luomalla ja jakamalla tietoja sekä helpottamalla tietojen vaihtoa ja yhteistyötä. Euroopan parlamentti (EP) on maaseutuasioissa tasa arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Parlamentissa toimii saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustava yhteistyöryhmä. Alueiden komitea (AK) tarjoaa alue ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin EU politiikkojen ja lainsäädännön laatimisessa. Alueiden komiteaa tulee kuulla aina silloin, kun tehdään uusia ehdotuksia alue tai paikallistasoon vaikuttavilla aloilla. Sosiaali ja talouskomitea (ETSK) toimii siltana EU:n toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä. Se edistää osallistavaa demokratiaa EU:ssa ja auttaa vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolia käymällä vuoropuhelua EU:n jäsenvaltioiden ja muiden maailman valtioiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden kanssa. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: 55

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 108 EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa II pilarin alue ja paikkaperustaisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. EU:n koheesiopolitiikan toimia kohdennetaan aikaisempaa enemmän maaseutualueille. Uuden paradigman 6 mukainen paikkaperustainen kehittäminen sekä monitasoinen hallinta vahvistuvat EU:n maaseutupolitiikassa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: EU:n eri toimielinten suomalaisvirkamiehiä ja poliitikkoja kontaktoidaan tiedonvaihtoon ja heille tarjotaan aktiivisesti tietoa maaseutupolitiikasta Suomen näkökulmasta. Maaseutupolitiikan verkoston sähköpostijakelulistalle kutsutaan mukaan suomalaisten europarlamentaarikkojen avustajat ja alueiden komitean jäsenet, jotka toivotetaan tervetulleiksi myös maaseutupoliittisiin tilaisuuksiin. Keskustelua EU:n maaseutupolitiikasta ja sen kehittämisestä aktivoidaan ja laajennetaan suomalaisessa maaseutupolitiikan verkostossa. Euroopassa toimiviin maaseutupoliittista keskustelua ylläpitäviin asiantuntijaverkostoihin osallistutaan aktiivisesti. Maaseutupolitiikan verkoston asiantuntijoiden valmiuksia osallistua Euroopan unionin toimintaan vahvistetaan tutkimuksen, koulutuksen ja henkilövaihdon avulla, jotta kansainväliseen toimintaan osallistuvien määrä kasvaa. YTR seuraa Euroopan parlamentin saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustavan yhteistyöryhmän työtä. OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development) kokoaa 30 demokraattisen valtion hallitukset käsittelemään yhdessä globalisaatioon liittyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haasteita. OECD:n maaseudun kehittämisohjelma (OECD Rural Development Programme) on tuottanut vuodesta 1991 lähtien maaseutuun liittyviä analyysejä ja vertailuja.. OECD:n aluekehityskomitean (Territorial Development Policy Committee, TDPC) alainen maaseututyöryhmä (Working Party on Territorial Policy in Rural Areas, WPRUR) toimii kansainvälisenä maaseutukysymysten keskustelufoorumina. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa. OECD järjestää laajan maaseutukonferenssin ajankohtaisesta teemasta pääsääntöisesti vuosittain. 6 OECD kutsuu integroivaa, paikkaperustaisuutta ja monisektoraalisuutta korostavaa lähestymistapaa maaseutupolitiikan uudeksi paradigmaksi. Uuden paradigman mukaisessa politiikassa kohteena ovat maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot ja tavoitteena on alueiden kilpailu ja toimintakyvyn parantaminen niiden omista lähtökohdista käsin. Maaseudun käyttämättömien mahdollisuuksien ja voimavarojen selvittäminen ja hyödyntäminen ovat keskeisellä sijalla. Maatalouden kehitysedellytyksistä lähtökohtansa ottava vanha paradigma ilmentää edelleen useiden maiden ja Euroopan unionin maaseutupolitiikkaa. Yhä laajemmilla maaseutualueilla tämä näkökulma on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. 56

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 109 Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Uuden paradigman mukainen paikkaperustainen maaseutupolitiikka vahvistuu OECD maissa. OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin sisältyy vahvalla painoarvolla maaseudun laaja alainen kehittäminen. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Yhdistyneet kansakunnat (YK) Aluekehityskomitean työohjelmien sisällön laatimiseen vaikutetaan maaseututyöryhmän kautta. Maaseutupolitiikan verkostosta osallistutaan aktiivisesti maaseututyöryhmän työskentelyyn. Maaseutupolitiikan verkosto järjestää OECD:n maaseutukonferensseihin suomalaisia asiantuntijoita alustajiksi sekä osallistuu konferensseihin aktiivisesti. OECD:n tuottamaa tutkimustietoa hyödynnetään maaseutupolitiikan kehittämisessä. YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 192 jäsenvaltiota. YK:n järjestöillä on useita maaseutuun kohdistuvia ohjelmia ja toimenpiteitä. YK:n Maatalous ja elintarvikejärjestö (Food and Agriculture Organization, FAO) käsittelee maaseudun kehitykseen liittyviä kysymyksiä laajasti ja kantaa erityistä huolta maailman ruuantuotannosta, vesi, kala ja metsävaroista, ilmastonmuutoksesta, maaseudun elinkeinoista ja maaseudun naisten asemasta. YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Programme, UNDP) on YK järjestelmän keskeisin kehitysyhteistyötä rahoittava ja toteuttava toimija. Se keskittyy erityisesti demokratian ja hyvän hallinnon kehittämiseen, ympäristöuhkien torjuntaan sekä konfliktien ehkäisyyn ja niiden jälkihoitoon. Kehitysohjelmalla on rooli useissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa maaseutupolitiikan suunnittelussa ja koulutuksessa. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Laaja alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Uuden paradigman mukainen paikkaperustainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: YK:n maaseutuun liittyvissä työryhmissä ja ohjelmissa tehtävää työtä seurataan ja tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti. Euroopan neuvosto Euroopan neuvosto on 47 jäsenvaltion muodostama yhteistyö ja ihmisoikeusjärjestö. Se pyrkii edistämään jäsenvaltioidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. 57

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 110 Euroopan neuvoston maaseutukampanja vuosina 1987 1988 vaiku merki äväs nykymuotoisen maaseutupolitiikan syntyyn ja kehittymiseen Suomessa. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkostosta seurataan Euroopan neuvoston asialistaa ja otetaan aktiivinen rooli mahdollisen uuden maaseutukampanjan käynnistyessä. 2. Yhteistyö Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän kanssa Pohjoismailla on monia yhtymäkohtia niin maaseudun haasteissa ja mahdollisuuksissa kuin maaseutupoliittisissa keinoissakin. Kokemusten vaihdolle ja oppimiselle toisen maan käytännöistä on hyvät edellytykset ja lähtökohdat. Pohjoismainen yhteistyö koostuu niin Pohjoismaiden ministerineuvoston (Nordiska Ministerrådet) kuin kahdenvälisestä, kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyöstä. Yhä useammin pohjoismainen yhteistyö laajenee Itämeren alueen yhteistyöksi. Kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyötä käsitellään myöhemmissä luvuissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto Kahdenvälinen yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman 2013 2016 (Nordisk samarbeidsprogram for regional utvikling og planlegging 2013 2016) alaisuudessa toimii neljä alatyöryhmää, joista yksi käsittelee väestörakenteen muutoksen haasteita ja mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti yhdistäen eri politiikanalojen näkökulmia. Työryhmän työssä on mukana maaseutunäkökulma. Nordregio on Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittinen tutkimuskeskus. Se toteuttaa tutkimus, koulutus ja hanketoimintaa, joka osaltaan tukee maaseutupolitiikan kehittämistä. Ministerineuvoston alaisuudessa toimii työryhmiä ja kehittämisohjelmia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen mm. Ruoka Suomi teemaryhmä on osallistunut. Teemaryhmä on osallistunut vuosille 2010 2014 suunnatun Ny Nordisk Mat ohjelman valmisteluun ja toiminut ns. kansallisena referenssiryhmänä ohjelman toteutuksessa. Kahdenvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteistyö sisältää tiedon sekä hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen vaihtoa. Venäjän kanssa yhteistyötä on tehty muun muassa LEADER toiminnan käynnistämisessä Laatokan alueella. Yhteistyön tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan rakentamisen tukeminen sekä paikallisen kehittämisen vahvistaminen rajan molemmin puolin. Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon potentiaalia, jota viisumivapaus helpottaisi. Maaseutupolitiikassa yhteydet erityisesti Viron suuntaan ovat kiinteät niin hallinnossa kuin kansalaistoimijoiden kesken. 58

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 111 Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkostosta osallistutaan väestörakenteen muutosta käsittelevän työryhmän työskentelyyn ja vaikutetaan tätä kautta pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen ja tiivistämiseen. Itämeren alueen maiden vertailua ja benchmarking tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutupolitiikan kehittämisessä nykyistä paremmin. Teemaverkostot osallistuvat omaan teemaansa liittyvään yhteistyöhön eri foorumeilla. 3. Kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan kumppaniksi maaseudun kehittämisessä. Viranomaisten yhteistyön rinnalla kolmannen sektorin kansainvälinen yhteistyö maaseutukysymyksissä on tärkeää. Vuonna 1999 perustetussa EU:n toimintaryhmien yhteistyöjärjestössä (European Leader Association for Rural Development, ELARD) on jäsenenä vajaa tuhat maaseudun toimintaryhmää yli 20 maasta. Suomen LEADER ryhmät (55) kuuluvat ELARDiin Suomen Kylätoiminta ry:n kautta. Vuonna 2005 perustettu European Rural Alliance (ERA) kokoaa yhteen kansalliset ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. ERAn tavoitteena on edesauttaa keskustelua sekä komission että jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2009 perustetun Euroopan kylätoimintajärjestön (European Rural Community Association, ERCA) tarkoituksena on vahvistaa kyläyhteisöjen ääntä kaikkialla Euroopassa. Tavoitteena on, että järjestöön liittyvät kaikki 24 eurooppalaista kylätoimintaliikettä. Vuonna 2013 ERA ja ERCA yhdistivät voimansa uudeksi European Rural Community Alliance (ERCA) järjestöksi, jolla on aiempien järjestöjen tehtävät. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut ja vuonna 2008 yhdistykseksi organisoitunut Hela Norden Ska Leva (HNSL) on pohjoismainen paikalliseen kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen keskittyvä verkosto. Maaseutuparlamentti on työtapa, joka on levinnyt useisiin Euroopan maihin. Se kokoaa sekä kansalaistoimijat että päättäjät pohtimaan maaseudun ongelmia ja ratkaisuja, sekä vaihtamaan kokemuksia ja oppimaan. Vuonna 2013 maaseutuparlamentti järjestetään ERAn aloitteesta ensi kertaa Euroopan tasolla ja tarkoitus on, että tulevaisuudessa European rural parliament järjestetään joka toinen vuosi jossain Euroopan maassa. 59

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 112 International Rural Network (IRN) on virallisesti vuonna 2003 perustettu kansainvälinen järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttamista sekä yhteisöjen välistä yhteistyötä hallinnon eri tasojen kanssa eri maissa pidetään tärkeänä. YTR osallistuu teemaverkostonsa kautta Euroopan maaseutumatkailujärjestön (European Federation for Farm and Village Tourism, EuroGites) toimintaan. Järjestön kautta saa tietoa maaseutumatkailun kehittymisestä ja partnerihauista muun muassa kahden vuoden välein järjestettäviin konferensseihin. YTR osallistuu teemaverkostonsa kautta palvelujen järjestämiseen, valtiontukiin ja kilpailuneutraliteettiin liittyvään eurooppalaiseen keskusteluun muun muassa eurooppalaisten yleishyödyllisten järjestöjen kattojärjestön (European Council of Associations of General Interest, CEDAG) kautta ja seuraa alan lainsäädännön muutoksia. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Paikkaperustaiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkostosta osallistutaan aktiivisesti kolmannen sektorin kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikutetaan sen vahvistamiseen. 4. Maaseutukysymykset kehityspolitiikassa Kehitys ja maaseutupolitiikan yhteys on vahva: köyhyyden poistaminen ja ympäristö ja ruokaongelmien ratkaisut linkittyvät maaseudun kehittymiseen. Useimmissa kehittyvissä maissa maaseutu on edelleen hyvin maatalousvaltainen ja siksi maatalouden ja maaseudun kehitystä ei pidä erottaa toisistaan. Sen sijaan perinteisen ja uuden maaseutupolitiikan soveltaminen rinnakkain on tärkeää. Suomen maaseutusektorin kehitysyhteistyö perustuu maiden omiin kehityssuunnitelmiin. Kehitysyhteistyö perustuu paikallisten ihmisten tarpeisiin ja sen toteuttamisessa käytetään osallistavia menetelmiä. Suomen julkinen sektori osallistuu kehitysyhteistyöhön tekemällä yhteistyötä kumppanimaan julkisen sektorin kanssa. Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa maaseudun kehittämistä tukevia ohjelmia. Kehitysyhteistyön uudentyyppisten hankkeiden kohteina ovat mm. innovaatioympäristöt ja järjestelmät. Niiden kehittämisessä maaseutu on noussut tärkeään asemaan ja tarjolla on uusia mahdollisuuksia maaseutupolitiikan asiantuntemuksen hyödyntämiselle. 60

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 113 Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI) mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on valtiollisten toimijoiden, kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen, osaamisen vahvistaminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden maaseutupolitiikan vahvistamiseksi eri maissa. Suomen yliopistoilla on UniPID verkosto (Finnish University Partnership for International Development). UniPIDin kautta yliopistot ovat mukana useissa kehityspoliittisissa ohjelmissa ja yhteistyökuvioissa. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkostosta hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti kehitysyhteistyössä tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin. 5. Tutkimusyhteistyö Kansainvälisesti sovellettava tutkimus ja sen hyödyntäminen ovat olennainen osa maaseutupolitiikan valmistelua. Kansainväliset vertailut tuovat hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta omaa toimintaa voidaan kehittää ja arvioida. Kansainvälisellä tutkimusyhteistyöllä voidaan parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Maaseutututkijoilla on useita kansainvälisiä foorumeita ja tutkimusohjelmia. Suomelle on tärkeää olla mukana maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Kansainvälinen tutkimuskenttä muuttuu yhä kilpaillummaksi, ja samalla kasvava osa kansallisestakin tutkimusrahoituksesta sidotaan isoihin kansainvälisiin yhteisrahoituksiin. Näihin yhteisrahoituksiin ja niiden alla oleviin ohjelmiin (kuten eri Euroopan valtioiden tutkimus ja kehitysohjelmia verkottavat ERA NET hankkeet) osallistumisesta päättävät kansalliset tutkimusrahoittajat itse (Suomen Akatemia), mutta myös ministeriöt. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että esimerkiksi EU:n tieteen puiteohjelmien kansallisista linjauksista vastaavat edustajat määrätietoisesti ehdottavat ja edistävät maaseutuaiheisia rahoituksia, ja vievät Suomen niihin partneriksi. Sekä tutkijoiden että erilaisissa tutkimusjohdon ja politiikan tehtävissä olevien tulee aikaisempaa ennakoivammin huolehtia siitä, että Suomen maaseutupolitiikan kannalta merkittävät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet tulevat tutkimuksen piiriin. Tämä edellyttää sekä Suomen kannalta merkityksellisten aiheiden valmistelua tutkimusohjelmien muotoiluihin, että niiden lobbaamista ohjelmien hakujen valmisteluvaiheissa. Lukuisat suomalaiset maaseutututkijat työskentelevät jo kansainvälisissä tutkimusohjelmissa ja yliopistot tekevät yhteistyösopimuksia, mikä antaa tavoitteelle hyvän lähtökohdan. Suomi osallistuu myös pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön, jossa voidaan niin ikään vaikuttaa merkityksellisten maaseutuaiheiden valikoitumiseen. Maaseutupolitiikan verkosto kannustaa tutkijoita sekä järjestö ja hanketoimijoita muodostamaan Rural Ambassador rinkejä, jotta tieto muiden maiden maaseutupolitiikasta 61

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 114 ja niihin liittyvästä tutkimuksesta lisääntyisi ja samalla osallistujien valmiudet kansainväliseen toimintaan kasvaisivat. Tärkeitä henkilökohtaisia kansainvälisiä suhteita rakennetaan lisäksi tutkijoiden järjestötyöllä (esimerkiksi ESRS, NJF ja IGU) osallistumalla etenkin oman tieteenalan kansainväliseen toimintaan. Myös Euracademy yhdistyksen eurooppalainen kesäakatemia on toimiva konsepti osaamisen nostamisen, kansainvälisten valmiuksien ja yhteyksien lisäämiseen. YTR osallistuu teemaverkostonsa kautta aktiivisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin matkailututkijaverkostoihin ja niiden järjestämiin tilaisuuksiin muun muassa Suomen matkailututkimuksen seuran kautta. Tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutumatkailun kehittämistyössä sekä välitetään edelleen kehittäjien ja yrittäjien toiminnan tueksi. YTR luo teemaverkostonsa kautta aktiivisesti yhteyksiä luonnontuotealaa koskeviin eurooppalaisiin tutkimusverkostoihin ja niitä kokoaviin hankkeisiin. Tavoitteena on ajankohtaisen tutkimuksen seuraaminen ja jalkauttaminen suomalaiseen tutkimus ja kehittämistyöhön, luonnontuotealaa koskevien tutkimusaiheiden esille nostaminen sekä yhteisten tutkimushankkeiden valmistelu. Toiminnalla aktivoidaan alan toimijoita kansainväliseen yhteistyöhön. Uusimman eurooppalaisen luonnontuotealan tutkijaverkoston muodostaa European Non Wood Forest Products Network hanke (COST Action FP 1203), johon osallistuu toimijoita 27 maasta. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkosto tarjoaa aktiivisesti suomalaista maaseutututkimuksen ja politiikan osaamista käyttöön kansainvälisille areenoille. Tutkimusohjelmiin valmistellaan ja lobataan Suomen kannalta merkityksellisiä aiheita. Rural Studies opintoihin liitetään osioita kansainvälisistä käytännöistä ja kokemuksista. Maaseutupolitiikan verkostosta osallistutaan myös jatkossa aktiivisesti Euracademyn kesäakatemioihin. 6. Oppilaitosten kansainvälistyminen Oppilaitosten kansainvälinen yhteistyö on yksi väylä kansainvälistymiseen maaseudulla. Maaseudulla sijaitsevat oppilaitokset voivat vastaanottaa kansainvälisiä opiskelijoita alueelle ja vastaavasti lähettää omia opiskelijoita ulkomaille. Oppilaitosten väliset kansainväliset hankkeet ovat yksi yhteistyön muoto. 62

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 115 EU ohjelmilla on luotu toimivat yhteistyöverkostot muiden Euroopan maiden kanssa, joten tästä syystä suomalaisten oppilaitosten opiskelijavaihto painottuu Eurooppaan. Korkeakoulutuksessa suurin rahoittaja on EU:n Erasmus ohjelma, joka laajenee ohjelmakaudella 2014 2020 myös Euroopan ulkopuolisiin maihin. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta rahoitetaan EU:n Leonardo da Vinci ohjelmalla. Comenius ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas ja henkilökuntavaihtoa. Myös valtion talousarviossa varataan vuosittain määräraha perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen kansainväliseen toimintaan. Tavoitteena on tukea suomalaisen koulutuksen kehittymistä ja verkostoitumista kansainvälistä toimintaa hyödyntämällä. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Maaseudulla toimivat oppilaitokset ovat aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä niin omien hankkeiden kuin opiskelijavaihdon kautta ja edistävät näin maaseutualueiden kansainvälistymistä. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkoston toimijat etsivät aktiivisesti maaseudun oppilaitosten kanssa yhteistyömuotoja maaseudun kansainvälistymisen edistämiseksi. 7. Alue ja paikallistason kansainvälistyminen ja yhteistyö EU osarahoitteisen yhteistyön mahdollisuudet Alue ja paikallistasolla kehittämistyöhön haetaan ideoita ja innostusta kansainvälisellä yhteistyöllä muun muassa uusien yrittämisen mahdollisuuksien, uusien toimintamallien ja käytäntöjen sekä kulttuuriyhteistyön kautta. EU:n kehittämisohjelmilla on merkittävä asema alue ja paikallistason kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Ohjelmakaudella 2014 2020 maaseudun kehittämisohjelman EU osarahoitteisia kansainvälisiä hankkeita voivat rahoittaa LEADER ryhmien lisäksi myös ELY keskukset. Tämä lisää kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Euroopan unionin paikalliseen maaseudun kehittämistyöhön tähtäävä väline on LEADER, jonka avulla on mahdollista hakeutua myös kansainväliseen yhteistyöhön. LEADER sopii hyvin erityyppisille maaseutu ja kaupunkialueille niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Paikallis ja aluetason kansainvälistä yhteistyötä rahoittavia ohjelmia ovat ohjelmakaudella 2014 2020 myös Euroopan aluekehitysrahastosta rahoite avan Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen ohjelmat (entinen Interreg) ja eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENI) kuuluvat yhteistyöohjelmat. Eurooppalainen alueellinen yhteistyö tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia kolmella eri tasolla: raja alueilla, suuralueilla sekä koko Euroopan laajuisesti. Rajan ylittävien yhteistyöohjelmien tukemalla toiminnalla on suuri merkitys erityisesti maaseutualueiden yhteyksien edistämisessä lähialueiden kanssa. Samalla yhteistyö vahvistaa osaltaan syrjäisten ja maaseutumaisten raja alueiden elinvoimaisuutta. Esimerkiksi Ruoka Suomi teemaryhmä oli mukana Itämeren ohjelmasta 2007 2013 rahoitetussa Baltfood yhteistyössä (www.baltfood.org), jossa kuuden Itämeren maan 12 toimijaa hyvien käytäntöjen levittämisellä tehostivat elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, 63

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 116 Ystävyyskuntatoiminta toteuttivat yhteisiä koulutusohjelmia yrityksille sekä muun muassa tuottivat kehittämistyössä tarvittavia työkaluja ja materiaaleja. Yhteistyötä koettiin hyödylliseksi jatkaa, joten hankkeen jälkeen toimijat perustivat ns. Itämeren ruokasihteeristön ja jatkoivat toimintaa sen kautta. ENI ohjelmat rahoittavat Suomen ja Venäjän raja alueiden yhteistyötä ja antavat myös maaseutukunnille mahdollisuuden hakea uusia elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia rajan ylittävistä yhteyksistä. (huom. teksti tarkistetaan vielä joulukuussa 2013, kun sisällöllinen valmistelu on edennyt) Suomalaisella ystävyyskuntatoiminnalla on pitkät perinteet. Vuosikymmenten aikana solmitut ystävyys ja yhteistyösopimukset ovat tarjonneet kuntalaisille mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön yleensä Suomen lähialueilla (Pohjoismaat, Viro, Venäjä) sijaisevien kuntien ja kaupunkien kanssa. Ystävyyskuntatoiminnassa on ollut mukana runsaasti maaseutukuntia. Ystävyyskuntatoiminnan rinnalla on myös muita yhteistyömuotoja, kuten erilaiset verkostot, jotka ovat usein erityisesti pienille kunnille helppo ja edullinen tapa päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Uusien ystävyyskuntasopimusten solmiminen on hiipunut viime vuosina. Lisäksi viimeaikaisten kuntaliitosten myötä ystävyyskuntasuhteita on jouduttu miettimään uudelleen ja priorisoimaan muun muassa päällekkäisyyksien ja taloudellisten seikkojen vuoksi. Silti kuntien ystävyyskuntatoiminnalle on jatkossakin tilausta ja erityisesti temaattinen yhteistyö korostuu tulevaisuudessa. Kansainvälistyvä kunta maahanmuuttajat ja tulevaisuuden maaseutu Maaseudun vetovoimaisuutta maahanmuuton kohteena on mahdollista edistää eriyttämällä kotouttamiskeinoja sekä tarjoamalla tietoa maaseudun työ, asuin ja harrastusmahdollisuuksista. Tässä työssä maaseudulla toimivilla järjestöillä on tärkeä tehtävä ja mahdollisuus saada maahanmuuttajia mukaan toimintaansa. Jo maaseudulla asuvat maahanmuuttajat voivat avustaa uuden maahanmuuttajan kotoutumisessa ja viranomaisyhteyksissä. Kolmannella sektorilla on hyvät mahdollisuudet täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on avainasemassa erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään maaseutuun. Hyvien kotouttamiskäytäntöjen levittämiseen on jo olemassa välineitä, esimerkiksi Integration Net aloite mahdollistaa tiedonsaannin hyvistä kotouttamiskäytännöistä EU:n LEADER ryhmien välillä. Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Maaseutumaisilla alueilla on myös jatkossa käytössään sellaisia rahoitusvälineitä, jotka mahdollistavat alue ja paikallistason kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Kansainvälisten hankkeiden määrä maaseudulla kasvaa. LEADER metodi vahvistuu ja sen käyttö laajenee siten, että LEADERista tulee maaseutupolitiikan keskeisin väline. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (ns. LEADER toimintatapa) otetaan eri maissa käyttöön myös meri ja kalatalous, aluekehitys ja sosiaalirahastoissa. 64

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 117 Ystävyyskuntatoiminnassa sekä temaattisessa yhteistyössä ovat aikaisempaa vahvemmin esillä maaseudun kysymykset (mukaan lukien yrittäjyys). Maahanmuutto maaseudulle lisääntyy ja maahanmuuttajat kotoutuvat maaseutuyhteisöihin hyvin. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Maaseutupolitiikan verkosto toimii aktiivisesti kansainvälisten hankkeiden syntymiseksi maaseutualueilla. Maaseutupolitiikan verkosto toimii aktiivisesti LEADER metodin kansallisessa kehittämisessä ja myötävaikuttaa metodin kansainvälisen käytön laajentamiseen. Maaseutupolitiikan verkosto vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Suomessa yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen otetaan käyttöön myös aluekehitys ja sosiaalirahastoissa. Maaseutupolitiikan verkostosta osallistutaan Euroopan komission LEADERalakomitean (LEADER subcommittee, LSC) työskentelyyn ja vaikutetaan tätä kautta metodin vahvistamiseen Euroopassa. YTR:n ja Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisina hankkeina rahoitetaan maahan ja maallemuuttoa sekä asenteellisia ja toiminnallisia valmiuksia edistäviä kehittämishankkeita. 8. Elinkeinoelämän yhteistyö Kansainvälistyminen tarjoaa maaseudun yrityksille mahdollisuuden edistää vienti ja tuontitoimintaa kotimarkkinoita laajemmilla markkinoilla. Pk ja mikroyritysten kansainvälistymistä voidaan edistää yritysten verkostoimisella sekä yrittäjien, asiantuntijoiden, oppilaitosten ja valtionhallinnon välisellä yhteistyöllä. Mikroyritykset tarvitsevat yritysverkostoja, joissa voidaan yhdessä luoda riittävän houkuttelevia tuotteita ja riittävästi tarjontaa sekä kapasiteettia, jotta kansainvälisille markkinoille kannattaa lähteä yrittämään. Yritysryhmähankkeet ovat hyvä työkalu kansainvälistymisprosessin tukena. Asiantuntijapalvelut yrityksen oman osaamisen ja toiminnan kehittämisessä, markkinatutkimusten tekemisessä, markkinoinnissa ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden etsimisessä ovat ensisijaisen tärkeitä yritysten kansainvälistymisen edistämisessä. Enterprise Europe Network (EEN) on verkosto, joka tarjoaa kansainvälistymis ja innovaatiopalveluita kansainvälisesti suuntautuneille yrityksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden verkottua kansainvälisten partnereiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi. Se tarjoaa monipuolisen palveluvalikoiman ja vastaa muun muassa EU asioita koskevasta tiedottamisesta, avustaa yhteistyökumppaneiden haussa sekä tukee kansainvälisissä teknologiansiirtohankkeissa. Matkailun kansainvälistymisen näkökulmasta oleellista on pitää Suomi saavutettavana lentoteitse sekä varmistaa hyvä liikenteen infrastruktuuri. Kansainvälisillä markkinoilla kansallispuistot ovat merkittävä vetovoimatekijä, joten niitä tulisi hyödyntää luontomatkailussa kansainvälisille markkinoille mentäessä. 65

14, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ohjelmaluonnos_ Sivu 118 Strategiset maaseutupoliittiset tavoitteet: Kansainvälistyminen tuo maaseudun yrityksille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia. Maaseutupolitiikan verkoston toimenpiteet: Kansainvälistyvien yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky varmistetaan tarjoamalla erityisesti mikroyrityksille sopivia palveluja ja rahoituselementtejä. Tässä hyödynnetään Team Finland verkostoa, kohdennetaan resursseja kasvavien markkinoiden tutkimukseen, tarjonnan tuotteistamiseen verkostomaisesti sekä kansainväliseen markkinointiin. Matkailun katto ohjelmissa (OF, CF, hyvinvointimatkailu, kylämatkailu, kotimajoitus, ruoka & matkailu) autetaan mikroyrityksiä verkostoitumaan ja hyödyntämään kansainvälistymistä tukevia työkaluja. Katto ohjelmien avulla suunnataan tuotekehitystyötä kansainvälisille markkinoille ja kootaan tuotteet myyntikanaviin. 66

15, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 120 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 46-47 - muut B 209-230 - virkavapaudet/työlomat E 49 - kokemus-/ammattialalisät F 6-7 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB muut R 2-3 Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB- valtion vastinrahoituksen maksatuspäätökset X 59-60 - EAKR ohjelman maksatuspäätökset Y 38-42 - maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z 25-27 Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

16, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 121 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MINISTERIÖIDEN PALAUTTEET MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN 2013 NEUVOTTELUESITYKSIIN.2 MATKARAPORTIT Maakuntien yhteistoiminta-alueet esittivät syksyllä 2013 maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa yhteisesti valmisteluja laajoja kehittämishankkeista tai neuvottelualoitteita, joiden toteuttaminen edellyttää myös keskushallinnon toimenpiteitä. Neuvotteluesitykset: Itä- ja Pohjois-Suomi - Laajakaista -hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla / LVM, MMM Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa - Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen: neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla / MMM Etelä-Karjala ja Kymenlaakso - Kaakkois-Suomen rakenteellisten ongelmien huomioiminen aluepolitiikassa / TEM/ALUE A) Haasteellisten alueiden huomioiminen rakennerahastokaudella 2014+ B) Yritysrahoitusta koskeva tukialuejako uudella EU-ohjelmakaudella - Venäjä kasvupotentiaalin hyödyntäminen A) Kaakkois-Suomi Venäjä ulkorajaohjelma 2014+ / TEM/ALUE B) Kaakkoisrajan sujuvuuden turvaaminen vuoden 2014 jälkeen / LVM, Rajavartiolaitos Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme - Etelä-Suomen yhteinen Cleantech liiketoimintaohjelma / TEM/EIO - Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma /TEM/EIO Varsinais-Suomi ja Satakunta - Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke / LVM - Perusväylänpidon määrärahat / LVM - Lounais-Suomen rannikkoalueen kansallispuistojen kehittäminen ja resursointi sekä vesienja merensuojelun edistäminen / YM Keski-Suomi - Lentoliikenne Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle / LMV Esitykset ovat olleet kirjallisesti kommentoitavana ministeriöissä. Oheismateriaalina on kooste neuvotteluesityksistä sekä kunkin esityksen jälkeen ao. ministeriön palaute esitykseen. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen Etelä-Suomen yhteinen Cleantech liiketoimintaohjelma on ainut esitys, josta jokin ministeriö (TEM) on valmis jatkokeskusteluihin. Mika Maaskola, Juho Savo Hallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien opintomatka 9.-12.10.2013 Varsova ja Gdansk, Puola Timo Juvonen Baltic Flows KickOff Timetable 14.-16.10.2013 Helsinki-Tukholma, Viking Line Gabriella Kirsi Stjernberg Europe Direct Annual General Meeting 20.-23.10.2103 Sofia, Bulgaria

16, MH 25.11.2013 10:00 Sivu 122 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Veli-Matti Kauppinen Get smarter together in the Baltic Sea Region seminaari 6.-7.11.2013 Malmö, Ruotsi Mika Maaskola, Pekka Myllymäki, Juhani Pilpola, Juhani Nummentalo, Juho Savo, Tarja Nuotio, Laura Leppänen, Sonja Palhus Varsinais-Suomen ja Turun Eurooppa-toimiston vuosiseminaari 13.-14.11.2013 Bryssel, Belgia Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 122

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 123

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 124 TEM/ALUE/TR 6.11.2013 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAT 2013 - Maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset ja ministeriöiden palautteet niihin Itä- ja Pohjois-Suomi - Laajakaista -hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla / LVM, MMM Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa - Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen: neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla /MMM Etelä-Karjala ja Kymenlaakso - Kaakkois-Suomen rakenteellisten ongelmien huomioiminen aluepolitiikassa / TEM/ALUE A) Haasteellisten alueiden huomioiminen rakennerahastokaudella 2014+ B) Yritysrahoitusta koskeva tukialuejako uudella EU-ohjelmakaudella - Venäjä kasvupotentiaalin hyödyntäminen A) Kaakkois-Suomi Venäjä ulkorajaohjelma 2014+ / TEM/ALUE B) Kaakkoisrajan sujuvuuden turvaaminen vuoden 2014 jälkeen / LVM, Rajavartiolaitos Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme - Etelä-Suomen yhteinen Cleantech liiketoimintaohjelma / TEM/EIO - Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma /TEM/EIO Varsinais-Suomi ja Satakunta - Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke / LVM - Perusväylänpidon määrärahat / LVM - Lounais-Suomen rannikkoalueen kansallispuistojen kehittäminen ja resursointi sekä vesienja merensuojelun edistäminen / YM Keski-Suomi - Lentoliikenne Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle / LMV 1

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 125 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen hanke-esitys LAAJAKAISTA HANKKEEN TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA Itä ja Pohjois Suomen yhteinen neuvotteluesitys 1. Valtakunnallinen Laajakaista kaikille hanke ja sen haasteet Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois- Suomessa. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä on todennut, että nopeiden ja tehokkaiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen ja kaiken olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisen perusedellytys (TEM raportteja 2/2013). Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi. Sillä mahdollistetaan mm. sähköisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton. Panostus palautuu nopeasti tuottoina ja kustannussäästöinä. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Haasteita voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti: a) Tukirahojen loppuminen Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiossa 26.6.2013 on todettu, että viestintävirasto on myöntänyt tukea tähän mennessä 14,3 M :n edestä. Kaikkiaan vireillä olevissa hankkeissa valtion tuki on yli 85 M. Koska valtion tukea on käytettävissä 63 M, ovat tukirahat loppumassa lähiaikoina. Vastaava tilanne on myös ELY keskusten myöntämissä EU -tukea saavissa hankkeissa. ELY -keskuksissa vireillä olevien hankkeiden tuen määrä on 21,5 M, kun myönnettävissä on 24,6 M. Lisäksi on vireillä 10 hanketta, joiden mahdollinen EU -tuki olisi enintään 12,5 M. Kaikkiaan EU tuki saattaisi nousta 34 M :oon. Alueellisten hankkeiden toteuttamiseen on käytetty varsinaisten investointien lisäksi merkittävästi resursseja mm. tiedottamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin sekä rahoitus-, kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiin. Hankkeen keskeyttäminen valtion rahoituksen puutteeseen johtaisi merkittävään resurssien hukkaamiseen ja saattaisi eri alueiden ihmiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan. b) Kireä aikataulu Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Nyt toteuttava seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Voidaankin jo nyt varmuudella sanoa, että hankkeelle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014-2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa eivätkä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna. c) Teleyritysten vähäinen investointihalukkuus Teleyritykset ovat olleet melko haluttomia investoimaan seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Tämä on vaikeuttanut hankkeen tavoitteiden saavuttamista kahdella tavalla. Ensinnäkin verkkojen markkinaehtoinen leviäminen ei ole ollut odotusten mukaista. Tämän seurauksena monet tukikelvottomiksi luokitellut taajamat ja kuntien kehityksen kannalta keskeiset alueet ovat jäämässä nopeiden laajakaistapalveluiden ulkopuolelle. Toisaalta tukikelpoiset hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet toivotulla tavalla, koska isot teleoperaattorit eivät ole lähteneet totuttamaan niitä. Näillä alueilla kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Prosessi on ollut hidas ja myös tukimuotojen tulkinnat ovat hidastaneet rakentamista. Tästä esimerkkinä Savon kuitu, jossa kuntien päätökset syntyivät nopeasti, mutta toteutukseen päästiin vasta 2013 kesällä. Kuntien aktiivinen toiminta esimerkiksi omia verkkoyhtiöitä perustamalla on varmasti monissa tapauksissa ollut hyvä ja oikea ratkaisu. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan saa olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Valtiovarainministeriön kuntien tehtäväkartoituksessa (Valtiovarainministeriön julkaisu 2/2013) todettiin, että kunnilla on jo nyt 535 tehtävää. Tehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja on edelleen kasvussa 2000-luvulla. Toisaalta niin kyseisessä raportissa kuin muussakin julkisessa keskustelussa on esitetty tarve kuntien tehtävien vähentämisestä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Asia on keskeisesti esillä myös valtioneuvoston Rakennepoliittisessa 2

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 126 ohjelmassa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 2. Laajakaistahankkeet Pohjois ja Itä Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 M. Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 162 M edestä eli hieman vajaa 50 % hankkeista on menossa toteutukseen. Toteuttajaa vailla olevia hankkeita on 164,5 M edestä. Uusia kilpailutuksia on käynnistymässä lähes kaikissa maakunnissa. Seuraavassa taulukossa ovat maakuntakohtaisten hankeohjelmien mukaiset kustannukset vuoden 2009 hankeohjelmien mukaan. Toteuttaja valittu Toteuttaja valittu Vailla toteuttajaa Maakunta Pohjois ja Itä Suomen liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Pohjois- ja Itä-Suomen liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2014 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytyille hankkeille, jotka rakennetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vuoden 2020 loppuun saakka, kuten Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia (mm. Lapissa Enontekiö, Inari ja Savukoski sekä monet Etelä-Savon kunnat), tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. Kuntien heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat. c) Taajama alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistapalveluiden markkinaehtoinen leviäminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Pohjois- ja Itä-Suomen liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen. Hankkeen organisointi Hankeohjelmien mukaiset kustannukset v. 2009 Hankkeiden kustannusarvio Haettavan valtion tai EU tuen enimmäismäärä euroa olevat hankkeet, kustannusarvio euroa Kainuu 41 613 500 19 353 500 11 225 030 22 260 000 Lappi 82 605 262 40 713 817 22 621 467 41 891 445 Pohjois-Pohjanmaa 22 192 768 25 292 235 13 124 234 8 200 000 Pohjois-Karjala 54 834 350 27 881 975 13 558 509 26 952 375 Pohjois-Savo 53 496 870 43 007 342 18 341 988 10 489 528 Etelä-Savo 57 169 780 5 424 996 2 164 647 51 744 784 Keski-Pohjanmaa 2 934 040 0 0 2 934 040 Yhteensä 314 846 570 161 673 865 81 035 874 164 472 172 3

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 127 Hankkeen organisointi tehdään LVM:n, maakunnan liittojen ja Viestintäviraston yhteistyönä laajakaistalain määrittelemällä työnjaolla. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Uusia hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Lisäksi uusia hankkeita kilpailutetaan lähes kaikissa maakunnissa. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja, kun ne valmistuvat avataan uusia laajakaistahakuja. Kustannusarvio Maakunta Arvio vuoden 2015 loppuun mennessä tarvittavasta tukirahoituksesta M Arvio vuosina 2015 2020 tarvittavasta tukirahoituksesta M Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman tukitasolla laskettu tuen tarve M Arvioitu rahoitustarve yhteensä M Kainuu 4,5 2,3 (2,3) 6,8 Lappi 12,0 15,0 (8) 27,0 Pohjois Pohjanmaa 5,2 6,0 11,2 Pohjois Karjala 4,0 8,0 (8) 12,0 Pohjois Savo 15,4 4,3 19,7 Etelä Savo 4,0 20,0 (12) 24,0 Keski Pohjanmaa 5,0 3,0 8,0 Yhteensä 50,1 58,6 (30,3) 108,7 Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Haapajärven hankkeen toteutuvat hankeohjelman suunnitelmia suurempina. Vuoden 2015 2020 Pohjois-Pohjanmaan arvio sisältää kuntia, joita ei ole mainittu alkuperäisessä hankeohjelmassa. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 50 M ja vuoden 2015 jälkeen 59M, yhteensä 109M. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää. Liikenne- ja viestintäministeriön vastaus: Laajakaistahankkeesta laaditaan parhaillaan toista väliarviointia, jossa hankkeen rahoitustilanne on yhtenä tarkastelukohteena. Tarvittavista toimista päätetään selvitysten valmistuttua todennäköisesti alkuvuodesta 2014. Elokuussa päättyneellä lausuntokierroksella kuultiin erittäin laajasti laajakaistahankkeen osapuolia. Selvitysten tilannetta käsiteltiin eduskunnassa 9.10.2013 järjestetyssä työpajassa. Väliarviointi jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Viestintävirasto on myöntänyt tukea yli 19 M. Tästä tukea on maksettu jo yli 9 M. Lisäksi vireillä olevia hankkeita, joihin ei ole vielä haettu tai myönnetty tukea on arviolta 65 M :n edestä. Arvio rahoituksen riittävyydestä täsmentyy väliarvioinnin jatkotyössä. Sen pohjalta päätetään tarvittavista toimista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY) on käytettävissä 24,6 M EU:n maaseuturahaston elvytysrahaa laajakaistahankkeisiin ns. 22 % kunnissa. Tästä on sidottu tällä hetkellä n. 15 M. Lisäksi vireillä olevien hankkeiden tukien enimmäismäärä on n. 19 M. On kuitenkin huomattava, että kaikkea myönnettyä tukea ei hyväksytä maksettavaksi, kaikkea haettua tukea ei myönnetä ja kaikki vireillä olevat hankkeet eivät välttämättä toteudu. Viimeisimmän tiedon mukaan EU:n rahoittamille hankkeille ollaan saamassa lisäaikaa tukihakemusten jättämiseen 30.6.2014 asti ja tuen maksamiseen 30.6.2015 asti. 4

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 128 Valtion periaatepäätöksessä 4.12.2008 asetettiin tavoite, että 100 megabitin laajakaista on viimeistään vuoden 2015 lopussa kysynnän mukaan lähes kaikkien ulottuvilla koko maassa. Myös tämän tavoitteen toteutumista arvioidaan toisessa väliarvioinnissa. Tähän mennessä hajaasutusalueiden laajakaistahankkeessa on rakennettu verkkoa noin 8000 km, valokuidun saatavuus on toteutunut yli 25 000 taloudelle ja uusia yrityksiä on perustettu toistakymmentä. On huomattava, että huippunopeita yhteyksiä ei alun pitäen ollut tarkoituskaan rakentaa kaikkiin tukialueen kotitalouksiin, vaan kysynnän mukaan niille, jotka yhteyden haluavat. hankkeittain kysyntä on pääsääntöisesti vaihdellut karkeasti 30 % ja 60 % välillä, jos ääritapaukset jätetään ottamatta huomioon. Laajakaistahankkeiden toteutuksessa ovat olleet aktiivisia pienet toimijat kuten osuuskunnat, kuntien verkkoyhtiöt ja Finnet-yhtiöt. Suurten teleyritysten kiinnostuksen puute kävi ilmi jo hankkeen alkuvaiheissa ja sen vuoksi laajakaistahanketta kehitettiin ensimmäisen väliarvioinnin perusteella mahdollisimman hyvin pienille toimijoille sopivaksi. Mm. pienille toimijoille ongelmallista hankkeen alkurahoituksen järjestämistä on helpotettu niin, että tuesta voidaan uusissa hankkeissa maksaa puolet heti tukipäätöksen jälkeen. Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen esityksiin otetaan kantaa, kun laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin perusteella esitetään jatkotoimista. 5

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 129 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa TEHOSTETTU TULVIIN VARAUTUMINEN JA TULVATIEDOTTAMINEN: neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Maaston tasaisuudesta ja järvien vähäisyydestä johtuen lumien sulaminen, jää- ja hyydepadot sekä rankkasateet aiheuttavat usein haitallisia tulvia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Toistuvat tulvat, maankäytön tehostuminen sekä viranomaisten vähenevät resurssit ovat lisänneet tarvetta omatoimiseen tulviin varautumiseen ja nopeaan tulvatiedottamiseen. Tulviin varautumisen tarvetta korostaa myös se, että tulvavahinkojen korvaaminen siirtyy vakuutusyhtiöille vuoden 2014 alussa, kun valtion korvausjärjestelmä lakkaa. Tulvatiedottamisen tarve koskee niin vesistötulvia kuin hulevesitulvia. Tiedottamista tarvitaan myös patoturvallisuudesta, sillä kolmen pohjalaismaakunnan alueella on runsaasti patoturvallisuuslain mukaan luokiteltua patoja. Nämä padot ovat pääosin tulvantorjuntaa varten rakennettujen tekojärvien yhteydessä. Keväällä 2012 valmistui kolmen pohjalaismaakunnan yhteinen omakotitalojen tulvaturvallisuusopas ja alueelle on tehty ja tekeillä useita tulvavaara- ja tulvariskikarttoja, jotka antavat hankkeelle hyvän pohjamateriaalin. Lisäksi Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Laihianjoen vesistöalueilla toimivat maa- ja metsätalousministeriön nimeämät laajapohjaiset tulvaryhmät ja Lapväärtin-Isojoella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen nimeämä tulvatyöryhmä. Hanke liittyy kiinteästi EU:n direktiiviin tulvariskien hallinnasta ja direktiiviin ympäristötiedon saatavuudesta. Hanke toteuttaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteistä ympäristöstrategiaa, jossa strategisia päätavoitteita ovat mm. vesien tilan parantaminen ja tulvariskien hallinta sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Hanke edistää tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelua, mikä on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen keskeisiä tulostavoitteita vuosina 2014 2015. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on herättää kansalaiset ja muut alueen toimijat ennakoimaan tulvat ja varautumaan riskitilanteisiin ennakolta. Hanke parantaa vesistö- ja hulevesitulviin sekä patoturvallisuuteen liittyvän kansantajuisen tiedon saatavuutta. Hanke kartoittaa keinoja siihen, miten tulvatilanteessa riskialueiden toimijat voidaan tavoittaa nopeasti. Hanke edistää myös hulevesien hallintaa ja eri tahojen yhteistyötä. Hankkeen organisointi Tehostettu tulvatiedottaminen ja varautuminen -hankkeen koordinoinnista vastaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutukseen osallistuvat keskeisesti alueen pelastuslaitokset (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari), kunnat, maakuntien liitot, hätäkeskus sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Hanke tekee yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen sekä niiden valmisteleman valtakunnallisen tulvakeskuksen kanssa. Tulva-asioissa ollaan tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen tulvantorjunnan toimintamalliryhmän kanssa. Patoturvallisuusasioissa keskeiset yhteistyökumppanit ovat alueen patoturvallisuusviranomainen (Kainuun ELY-keskus) ja patoturvallisuuden valtakunnallinen toimintamalliryhmä. 6

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 130 Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan mukaan ainakin alueen pelastuslaitosten, maakuntien liittojen, aluehallintoviraston, hätäkeskuksen, perustettavan valtakunnallisen tulvakeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kunnat, pelastuslaitokset, ELYkeskus ja aluehallintovirasto ovat todenneet sekä syksyn 2012 että kevään 2013 tulvien jälkeen pidetyissä palautetilaisuuksissa, että kiinteistön omistajien omatoimista varautumista tulviin on tarpeen tehostaa. Tulva-alueiden asukkaat ovat puolestaan toivoneet lisää tietoa oman alueensa tulvatilanteesta ja omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulviin. Tehostettu tulvatiedottaminen ja varautuminen -hanke jakaantuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: a. Selvitys alueen toimijoiden tiedontarpeista ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. b. Selvitys sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista tulviin ja patoturvallisuuteen liittyvässä tiedottamisessa. c. Alueen vesistötulviin ja patoturvallisuuteen liittyvän materiaalin muokkaaminen yleistajuiseksi informaatioksi nettisivuille ja tiedon linkittäminen keskeisten toimijoiden nettisivuille. d. Hulevesien hallintaan liittyvän yleistajuisen informaatiomateriaalin valmistelu ja linkittäminen keskeisten toimijoiden nettisivuille ja mahdollisten mallikohteiden valinta hulevesi-informaation lisäämiseksi. e. Tulviin liittyvän alueellisen tekstiviestipalvelun tai muun vastaan nopean tiedotuksen suunnittelu ja koekäyttö. Kohderyhmänä erityisesti tunnettujen tulva-alueiden ja pengerrysalueiden toimijat. f. Informaatiotilaisuudet kunnille tulvariskien hallinnasta ja tulvariskikarttojen hyödyntämismahdollisuuksista sekä alueen tekojärvien patojen patoturvallisuudesta. g. Informaatiotilaisuudet keskeisten tulva-alueiden ja pengerrysalueiden asukkaille sekä tekojärvien patojen lähialueiden asukkaille. h. Tulviin liittyvän nopean alueellisen tiedonvälityksen käyttöönotto. i. Hulevesien hallinnan mallikohdeverkoston perustaminen. j. Suunnitelma tulviin ja patoturvallisuuteen liittyvä tiedonvälityksen jatkokehittämisestä. Hankkeen materiaalit tehdään sekä suomeksi että ruotsiksi. Hankkeen tilaisuudet ovat tarpeen mukaan suomenkielisiä, ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Hanke toteutetaan palkkaamalla hankkeen ajaksi päätoiminen asiantuntija, joka vastaa hankkeen osakokonaisuuksien etenemisestä ja informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Erillisselvitykset kilpailutetaan (tekstiviestipalvelu) tai teetetään harjoittelijoilla tai määräraikaisilla työntekijöillä (selvitys alueen toimijoiden tiedontarpeesta). Hanke toteutetaan vuosina 2014 2016 seuraavasti: - Osahankkeet a-c toteutetaan vuonna 2014. - Osahankkeet d-f painottuvat vuosille 2014 2015. - Osahankkeet g-j vuosille 2015-2016. 7

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 131 Kustannusarvio Hankkeen kustannukset ovat seuraavat: 2014: 110 000 euroa 2015: 130 000 euroa 2016: 120 000 euroa Kustannukset koostuvat palkoista, matkoista sekä konsultti- ja käännöspalkkioista. Maa- ja metsätalousministeriö/luonnonvara- ja vesitalousyksikkö: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alue ovat esittäneet maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaan 2013 yhteishanketta Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen. Tulvariskien hallinta kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnon tehtäviin. Ministeriö pitää hanketta erittäin tarpeellisena ja ajankohtaisena. Pohjanmaan maakuntien alueella kärsitään toistuvasti vaikeista tulvatilanteista, jotka ulottuvat usein yli maakuntarajojen. Esimerkiksi lokakuussa 2013 sekä huhtikuussa 2014 alueen vesistöt tulvivat siten, että useat kymmenet asuinrakennukset kärsivät tulvavahingoista ja tulvan peittämänä oli tuhansia hehtaareita maaalueita. Syksyn 2012 ja kevään 2013 kokemukset osoittavat, että tulvavahinkojen välttämiseksi on tarpeen panostaa tulvatietoisuuden lisäämiseen, tulvatiedottamiseen sekä viranomaisten sekä muiden toimijoiden sujuvaan yhteistyöhön tulvan uhatessa ja tulvan aikana. Hankkeen tavoitteet tukevat hyvin juuri näitä kehittämistarpeita. Lisäksi hankkeella on tärkeä liityntäpinta valtakunnallisiin tulvariskien hallinnan kehittämishankkeisiin kuten esimerkiksi Tulvakeskuksen perustamiseen sekä viranomaisten tulvariskien hallinnan toimintamallin ajantasaistamiseen. Ministeriö odottaa, että hanke vahvistaa osaltaan näitä valtakunnallisia kehittämishankkeita. Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteishankkeen edetessä onkin tarpeen huolehtia siitä, että toisaalta hyödynnetään aiemmat esim. tulvaviestintään liittyvät hankkeet ja toisaalta siitä, että käynnistyvän hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä soveltuvilta osiltaan myös valtakunnallisessa kehittämistyössä. 8

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 132 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykset 2013 Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet Kaakkois-Suomen rakenteellisten ongelmien huomiointi aluepolitiikassa A) Haasteellisten alueiden huomioiminen rakennerahastokaudella 2014+ Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa 2007 2013 kohdennetaan rahoituksesta 67 % ns. haasteellisille alueille toimintalinjoilla 1. 3. Haasteellisiksi alueiksi on määritelty kokonaan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Lisäksi muissa Etelä-Suomen maakunnissa on haasteellisiksi määriteltyjä seutukuntia, kuntia ja niiden osia. Uudelle EU-ohjelmakaudelle laaditaan Suomeen yksi Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020, joka sisältää sekä EAKR- että ESR-toiminnan. Ohjelmaan valmistellaan Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliset suunnitelmat. Ohjelman valmistelussa lähtökohtana on, että haasteellisia alueita ei määritellä. Elinkeinorakenteen uudistumiseksi ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin välineitä alueilla, jotka ovat kärsineet jo pitkään voimakkaasta rakennemuutoksesta ja yksipuolisesta elinkeinorakenteesta. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa nähdään, että tulevalla rakennerahastokaudella Etelä- ja Länsi-Suomen rahoituksen volyymissä tulee huomioida alueiden (maakuntien) väliset kehityserot, jotka ovat rakenteellisen muutoksen oloissa viime vuosina jopa syventyneet. Tämä tulee ottaa huomioon maakunnittaisia indikatiivisia kehyksiä määritettäessä. Maakunnittaiset kehykset eivät voi perustua väestöosuuksien mukaiseen jakoon. Mikäli rakennerahastovarojen jaossa huomioidaan vain väestöosuudet, edellytykset elinkeinorakenteen jatkuvan uusiutumisen tukemiseen eivät täyty väestöpohjaltaan pienissä maakunnissa. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat muita Etelä-Suomen maakuntia selvästi heikommin kehittyneitä monilla mittareilla. Näitä ovat mm. arvonlisäys, työllisyysaste, tutkinnon suorittaneiden ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus. Työttömien osuus työvoimasta on selvästi muita maakuntia korkeampi. Syynä Kaakkois-Suomen heikkoon kehitykseen on ennen kaikkea teollisuuteen painottunut yksipuolinen elinkeinorakenne ja siihen jo pitkään kohdistunut rakennemuutos. Metsä- ja muuta prosessiteollisuutta ja niistä riippuvaisia elinkeinoja on ajettu alas. Kuluvalla rakennerahastokaudella kaupunkiseudut ja niiden kehittämisyhtiöt, korkeakoulut, yritykset sekä rahoittajaviranomaiset ovat tehneet yhdessä tuloksellista kehittämistyötä, jolla on uudistettu Kaakkois-Suomen elinkeinorakennetta. Esimerkiksi Kymenlaakson maakunnan alueella toteutettujen EAKR-hankkeiden tuloksellisuus on ollut Etelä-Suomen paras ja rahoitukseen suhteutettuna koko maan paras. Käynnistyneen positiivisen kehitysvireen ylläpitämiseksi maakuntien rahoitusvolyymi tulee turvata myös alkavalla rahoituskaudella 2014 alkaen. Riittävät kehittämisresurssit elinkeinorakenteen uudistamiseksi tulee olla käytettävissä Kaakkois-Suomessa myös uudella ohjelmakaudella. Rakennerahastovaroilla tulee kaventaa alueiden välisiä 9

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 133 kehityseroja, ei lisätä niitä. B) Yritysrahoitusta koskeva tukialuejako uudella EU-ohjelmakaudella Elinkeinorakenteen voimakkaan murroksen ja alueen heikon kehityksen vuoksi uudella EUohjelmakaudella kansallisen tukialuejaotuksen tulee olla sellainen, että Kaakkois-Suomessa on mahdollista myöntää yrityksille pk-tukien ohella alueellisia valtiontukia. Hankkeen organisointi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Kustannusarvio Työ- ja elinkeinoministeriö/alueosasto: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman maakuntakohtaisten kehysten valmistelussa huomioidaan maakuntien väliset kehityserot. Maakuntakohtaiset kehykset eivät perustu pelkästään väestöosuuksien mukaiseen jakoon, vaan valittuihin kriteereihin, joita ovat bkt, väkiluku, työttömyys, työllisyysaste, korkeakoulutettujen määrä, opintojen keskeyttäjät ja väestötiheys. Lisäksi huomioidaan, että mikään alue ei menetetä kohtuuttomasti muita enemmän rahoitusta verrattuna käynnissä olevaan ohjelmakauteen. Maakuntakohtaiset kehykset ovat indikatiivisia ja niitä voidaan päivittää ohjelmakauden aikana. Tukialuejako kaudelle 2014 2020 on parhaillaan valmistelussa. 10

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 134 Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet Venäjä-kasvupotentiaalin hyödyntäminen A) Kaakkois-Suomi Venäjä ulkorajaohjelma 2014+ Suomen talouden hitaan kasvun tai taantuman oloissa Venäjältä tuleva kaupan alalle, majoitus-, ravitsemus- ja muhin palveluihin kohdistuva kysyntä antaa merkittävän kasvusysäyksen koko Suomeen. Arvioiden mukaan venäläisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä yltää noin 1,2 miljardiin euroon, josta noin puolet käytetään Kaakkois-Suomessa. Lisäksi transitoliikenteen tulovaikutukset Suomelle ovat noin 300 miljoonaa euroa. Venäläisten ostos- ja vapaa-ajanmatkailu Kaakkois-Suomessa on teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivälle alueelle erittäin tärkeä tekijä. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta alueella tarvitaan rahoitusvälineitä kuntien ja valtion, elinkeinonharjoittajien, T&Korganisaatioiden, järjestöjen jne. hankkeiden toteuttamiseen. Ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline hankkeiden rahoittamiseksi on tällä ohjelmakaudella ollut Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI-ohjelma, jolla on voitu toteuttaa sellaisia kehittämistoimia, jotka muuten olisivat viivästyneet tai jääneet kokonaan toteutumatta. Kaakkois-Suomessa on tarve edelleen samantyyppiseen ulkorajayhteistyön ohjelmaan kuin tällä ohjelmakaudella. Sijaintinsa vuoksi Kaakkois-Suomen asema Pietarin ja Leningradin alueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on korostunut ja Suomen puolella vaikutukset näkyvät eniten juuri Kaakkois-Suomessa. Lähivuosina valtion menojen lisääminen esim. rajaliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on euroalueen rahoituskriisin hoitamisen vuoksi vaikeaa. Tuleva ENI-ohjelma helpottaisi näitä rahoituspaineita. Tulevien ENI-ohjelmien säädöspohja on komission valmisteltavana. Nykyiset ohjelmat ovat aktiivisesti osallistuneet yhdessä Työ- ja Elinkeinoministeriön sekä Ulkoasiainministeriön kanssa säädöspohjan valmisteluun. Todennäköisesti säädökset valmistuvat kesään 2014 mennessä. Suomen ohjelmien ohjelmointikomiteat aloittavat työnsä syksyllä 2013. Ohjelma-asiakirjoja on tarkoitus valmistella niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka säädöspohja on kesken. Menettelyllä yritetään varmistaa ohjelmien käynnistyminen mahdollisimman nopealla aikataululla. Nykyisiin ohjelmiin verrattuna Suomen ENI-ohjelmissa on tarkoitus toimia shared managementmallin pohjalta. Siinä jäsenvaltio (Suomi) ottaa vastatakseen monista niistä toiminnoista, joista nykyisissä ohjelmissa komissio vastaa. Jotta ENI CBC 2014 2020 ohjelman aloittaminen ei viivästyisi tarpeettomasti, Kaakkois-Suomen maakunnat esittävät, että komission toimenpiteiden kanssa yhtäaikaisesti käynnistettäisiin pikimmiten seuraavat toimenpiteet: - keskustelut kansallisen lainsäädännön päivittämiseksi - keskustelut kansallisen vastinrahoituksen määrästä ja siitä, miten se suunnataan eri ohjelmille 11

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 135 - Suomen tulee jäsenmaana käydä neuvottelut rahoitussopimuksesta yhdessä EU:n ja Venäjän kanssa. Uusi toimintamalli edellyttää nykyisen kansallisen lainsäädännön päivittämistä vastaamaan uusia säädöksiä ja uusia vastuita. Vastinrahoituksen kohdentamisella ulkoraja- ja sisärajayhteistyön ohjelmien kesken on vaikutusta ENI-ohjelmien kokonaisrahoitukseen, sillä Venäjä on alustavasti ilmoittanut laittavansa saman verran rahoitusta kuin Suomi. EU ja Venäjä ovat aloittaneet rahoitussopimusneuvottelut. Suomi on saanut raportin käydyistä neuvotteluista. Suomen muuttunut asema vastuunkantajana edellyttää aktiivista osallistumista neuvotteluihin sekä oikeutta olla mukana allekirjoittamassa sopimusta. Hallintoviranomaiset todennäköisesti tekevät Memorandum of Understanding-asiakirjan Venäjän kanssa. Tässä asiakirjassa määriteltäisiin hallintoviranomaisen juridinen asema suhteessa Venäjän valtioon. B) Kaakkoisrajan sujuvuuden turvaaminen vuoden 2014 jälkeen Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee pääosa itärajan henkilöliikenteestä. Rajaliikenne on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja liikenteen huomattava kasvu jatkuu. Vallitsevalla kasvulla rajaliikenne voi ilman viisumivapauttakin kaksinkertaistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaa rajaliikennettä entisestään. Tosin viisumivapaus lienee käytännössä mahdollinen aikaisintaan vuonna 2018 jo sen edellyttämien järjestelmienkin käyttöön saamisesta johtuen. Myös Venäjän WTO-jäsenyys on suotuisa tekijä niin Venäjän kuin Suomenkin talouskehityksen kannalta, koska se vähentää esteitä maiden välisissä taloussuhteissa ja edistää Venäjän liiketoimintaympäristön kohenemista. WTO-jäsenyyden myötä suorien ulkomaisten sijoitusten uskotaan kasvavan Venäjällä. Myös Suomen kokonaistuotannon taso voi lisääntyä kasvavan viennin myötä 0,1 0,2 %. Tämä merkitsisi noin 200 300 miljoonan euron lisäystä kokonaistuotannossa ja 4500 6500 henkilön lisäystä työllisyydessä. Nyt ollaan rajanylityspaikkojen kapasiteetin ylärajoilla. Rajan ylityksiä (yhteensä kumpaankin suuntaan) tapahtui Kaakkois-Suomessa vuonna 2012 noin 10 miljoonaa. Pian käynnistyvillä rajaasemien parannustoimilla, uusilla tarkastusmenettelyillä ja henkilöresurssilisäyksillä kapasiteetti nousee 18 miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisellä liikenteen kasvulla lisäkapasiteettikin tulee kokonaisuudessaan käyttöön vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Jos liikenteen määrä lähestyy kapasiteetin ylärajaa, eikä kapasiteettia lisääviä toimia tämän jälkeen tehtäisi, jonotusajat kasvaisivat ja kiinnostavuus rajan ylittämiseen vähenisi. Näin mittava kansantaloudellinen potentiaali jäisi hyödyntämättä. Myös tavaraliikenne on vilkasta ja rekkajonot ovat palanneet rajanylityspaikoille. Vaalimaalla yli 10 km jonopituudet ovat hyvin tavallisia. Uuden rekkaparkin rakentaminen 500 rekalle poistaisi jonot tai jonon pää jäisi useimmiten viiden kilometrin mittaiselle rekkakaistalle. Raskaiden ajoneuvojen odotusalueen rakentaminen on tärkeää osana valmisteilla olevaa E18 Hamina- Vaalimaa moottoritiehanketta. 12

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 136 1. Rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittäminen Suomen puolella vuoden 2014 jälkeen Rajanylityspaikkojen kapasiteetti tulee pian käynnistyvillä raja-asemien parannustoimilla nousemaan 18 miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä, mikä riittää turvaamaan riittävän palvelutason vuosikymmenen jälkipuoliskolle. Kuitenkin on syytä käynnistää seuraavien toimien suunnittelu viisumivapauttakin ajatellen ja selvittää suunnitelmien toteutuksen rahoitus. Vaihtoehtoina keskeisimpiä ovat kansallinen talousarviorahoitus ja ENI-ohjelma. Uudistukset tulee yhteen sovittaa Venäjän kanssa. 2. Rajan ylityksen sujuvuutta edistävät rajaviranomaisten toimet ja yhteistoiminta molemmin puolin rajaa Suomen puolella toiminnan osapuolina ovat Tulli, Rajavartiolaitos, Senaatti ja liikenneviranomaiset ja näitä ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnot. Venäjän puolella toimivat vastaavat viranomaiset, mutta jossain määrin eri tavoin organisoituna ja erilaisella työnjaolla. Toiminta edellyttää yhteistyötä valtioiden ylimmästä johdosta paikallistason viranomaisiin saakka. Toimia tarvitaan niin infrastruktuurin kehittämiseen kuin varsinaisen rajanylitystapahtuman sujuvoittamiseen. Kaakkois-Suomen rajavartiosto on arvioinut, että kasvavan liikenteen ja rajatarkastuspisteiden lisäämisen johdosta tarvittaisiin kaakkoiselle rajalle lisää henkilötyövuosia arviolta noin sadan henkilön verran vuoteen 2017 mennessä. Tämän suuruusluokan lisäykseen onkin varauduttu hallituksen kehysriihipäätöksissä. Rajavartiolaitoksen strategisen päämäärän mukaisesti rajanylityspaikkojen henkilöstövoimavarat tulee turvata, rajatarkastusten toimintamallia uudistaa ja uudistettaville rajanylityspaikoille tulee hankkia tehokkaat ulkorajavalvonnan vaatimat tarkastuslaitteistot. Näillä toimenpiteillä varaudutaan samalla jo mahdolliseen viisumivapauteen. 3. Kasvavaan liikkumiseen ja tulevan viisumivapauden vaikutuksiin vastaaminen Rajan yli tapahtuvan taloudellisen toimeliaisuuden voi olettaa kasvavan voimakkaasti kumpaankin suuntaan, kun viisumivapaus tulee voimaan. Rajan yli tapahtuvan liikkuvuuden lisääntymisellä on todennäköisesti vaikutuksia myös Luoteis-Venäjän ja Kaakkois-Suomen sosiaaliseen kehitykseen ja turvallisuuteen. Elinkeinoelämän ja viranomaisten on hyvissä ajoin kyettävä varautumaan viisumivapauden vaikutuksiin, kasvavien asiakasvirtojen ja mahdollisesti syntyvien haitallisten ilmiöiden, kuten rikollisuuden lisääntymiseen. Taloudellisen toimeliaisuuden voimakkaaseen lisääntymispotentiaaliin on viranomaistasolla reagoitava jo nyt niin, niin, että potentiaali voidaan hyödyntää. Tämä edellyttää sitä, että elinkeinoelämän kasvun edellytykset turvataan maankäytön ratkaisuissa ja mm. yritysten rahoitus-, neuvonta- ja sijoittautumispalveluja kehitetään kuntien ja valtion yhteistyöllä. Sosiaalisen kehityksen ja turvallisuuden osalta on syytä käynnistää vaikutusarvioinnit jo ennen viisumivapauden toteutumista, jotta viranomaisten toimet osataan kohdistaa ja resurssit mitoittaa 13

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 137 oikein. Hankkeen organisointi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Kustannusarvio Työ- ja elinkeinoministeriö/alueosasto: A) Kaakkois-Suomi Venäjä ulkorajaohjelma 2014+ Aihe on relevantti ja nostaa esiin ENPI/ENI CBC:n merkityksen Kaakkois-Suomen, Pietarin ja Leningradin alueen välisten yhteisten kehittämistoimien rahoittajana. Näkemyksiä ENI CBC ohjelman 2014 2020 aloittamiseen liittyviin toimenpiteisiin: Keskustelut kansallisen lainsäädännön päivittämiseksi on tarkoitus aloittaa joko vuoden 2013 lopulla tai vuoden 2014 alussa. Varsinainen päivittämistyö tapahtuu vuoden 2014 kuluessa. Työhön kytketään tiiviisti mukaan ENI CBC ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Alustavia keskusteluja kansallisen vastinrahoituksen määrästä ja suuntaamisesta eri ohjelmille on jo käyty. Tavoitteena on kauden 2007-2013 tapaan osoittaa ENI CBC - ohjelmille EU-rahoitusta vastaava määrä valtion vastinrahoitusta. Tarvittavan valtion vastinrahoituksen määrä tiedetään tarkemmin vasta sen jälkeen kun ohjelmakohtainen EU-rahoitus on selvillä. Suomi on yhdessä muiden Venäjä-yhteistyötä tekevien jäsenmaiden kanssa edellyttänyt pääsyä mukaan EU:n ja Venäjän välisiin rahoitussopimusneuvotteluihin. Tämä on 14

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 138 ehdoton edellytys, koska Suomi osallistuu ohjelmien osarahoittamiseen ja on tämän johdosta yksi sopimuksen allekirjoitusosapuoli. Myös näihin neuvotteluihin kytketään tiiviisti mukaan ENI CBC ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Liikenne- ja viestintäministeriön vastaus Rajaliikenne on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, kuten esityksessä todetaan. Käynnistyvillä raja-asemien parannustoimilla, uusilla tarkastusmenettelyillä ja henkilöresurssilisäyksillä kapasiteetti nousee 18 miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisellä liikenteen kasvulla lisäkapasiteetti tulee kokonaisuudessaan käyttöön vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Raskaiden ajoneuvojen odotusalue 500 ajoneuvolle on osa valmisteilla olevaan E18 Hamina-Vaalimaa moottoritiehanketta. Edellä mainitun lisäksi Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden hanke esityksenä on viety eteenpäin Venäjän Brusnitchnoje 2 raja-aseman ja Viipurin ohitustien yhdistävän uuden tieyhteyden selvityshanketta. Tavoitteena uusi tieyhteys, joka korvaa nykyisen Saimaan kanavan huoltotien kansainvälisenä maantieliikenteen väylänä. Uutta tieyhteyttä on kaavailtu Saimaan kanava vuokra-alueen ulkopuolelle niin, että se täyttää kansainvälisen liikenteen tämän päivän vaatimukset. Kuten esityksessä on todettu, EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus tulee toteutuessaan kasvattamaan rajaliikennettä entisestään. Käynnissä olevien toimien lisäksi tulee varmistaa mahdollisuus käynnistää uusien toimien suunnittelu viisumivapauttakin silmälläpitäen. Rajaliikenteen sujuvuuden varmistaminen ei toteudu pelkillä Suomen puolen liikenneväylien ja rajatarkastuspaikkojen parannushankkeilla. Näillä toimilla voidaan ratkaista vain osa rajaliikenteen haasteista. Rajaliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi vaaditaan rajan ylittävää yhteistyötä ja riittäviä resursseja niin raja- ja tullitarkastuksiin kuin teknisten innovaatioiden käyttöönottoonkin. Keskustelut kansallisen vastinrahoituksen määrästä ja siitä, miten se suunnataan eri ohjelmille, on paikallaan käydä hyvissä ajoin ohjelmakauden alussa ja suunnata kansallinen rahoitus parhaiten tuloksia tuottaviin hankkeisiin. Näin ohjelmakausien rahoitusta voidaan hyödyntää tehokkaasti ja yhteistyö Venäjän osapuolen kanssa on paremmin hallittavissa. Rajavartiolaitos liite 1 15

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 139 Etelä Suomen yhteistoiminta alue Uusimaa, Kanta Häme, Päijät Häme Maakuntien yhteishankkeet / neuvotteluesitykset 2013 Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet hankkeen kytkennät valtakunnallisiin linjauksiin sekä alueiden strategisiin tavoitteisiin (maakuntaohjelmat, ELY/AVI tulostavoitteet) Kansallinen cleantechin strateginen ohjelma Cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012. Ohjelma pyrkii kehittämään cleantech -liiketoimintaa uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi Suomeen. Ohjelman tavoitteena on luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa suomalaisten cleantech -yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Cleantechin strateginen ohjelma pyrkii tavoitteisiinsa vaikuttamalla kansallisella tasolla cleantech -liiketoiminnan toimintaedellytyksiin. Ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta paras kotimarkkina cleantech -yrityksille, joka luo vahvan perustan menestykselle kansainvälisillä markkinoilla. Cleantechin strategista ohjelmaa toteutetaan viiden strategisen avainteeman kautta, joihin keskittymällä toimintaympäristöä saadaan kehitettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjelman strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen vaikuttaminen 2. Kestävä kaivannaistoiminta 3. Puhdas energia 4. Cleantechin rahoitus 5. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen ETELÄ-SUOMEN YHTEINEN CLEANTECH LIIKETOIMINTAOHJELMA Yleistavoitteena on parantaa cleantech alan liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää perinteisen liiketoiminnan uudistamista yhteistoiminta-alueella kolmen eri sektorin toimenpiteillä. Määrällisenä tavoitteena on lisätä alan verkoston pk-yritysten liikevaihtoa 50 %, kasvattaa työllisten määrä ja luoda uusi yrityksiä. Kotimaisten cleantech referenssien määrää tulee kasvattaa. Kansainvälisillä markkinoilla läpilyönti edellyttää usein vahvoja kotimarkkinareferenssejä. Hankkeen pohjana ovat Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) Cleantechin strateginen ohjelma (CSO) sekä maakuntaliittojen maakuntasuunnitelmatyö. Yhteistoiminta-alueen (Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme) Siivet ja Juuret tulevaisuustarkastelutyön tuloksena kolme maakuntaa päättivät vuodenvaihteessa 2012 2013 yhteisistä johtoteemoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista yhteisistä ohjelmista. Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme päättivät valita yhteisiksi johtoteemoiksi Kestävän arjen ja Kansainvälisen kilpailukyvyn. HANKKEEN KUVAUS: 1. BIOJALOSTUKSESTA LISÄARVOA Kotimaisten biomassojen käyttö edistää kierrätysmateriaalien hyödyntämistä uusiksi tuotteiksi, nostaa energiatuotannon omavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja. Biomassojen hyödyntäminen materiaaleina ja energiana on biotalouden ydintoimintaa. Bioenergia on ympäristöystävällistä, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja myös muita energiatuotannon haittavaikutuksia, kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Biojalostamoratkaisuilla, kuten bioetanolin ja biokaasun yhteistuotannolla voidaan uusiutuvan energiatuotannon volyymiä nostaa moninkertaiseksi nykytasolta. Samalla tuottaa uusia, pitkälle jalostettuja kierrrätysmateriaalipohjaisia tuotteita markkinoille. Kasvu mahdollistaa myös volyymien nostamisen 16

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 140 tarvittavien raaka-aineiden hyödyntämisessä ja tuotannossa. Näitä ovat erilaiset biojätteet, kaupan ja teollisuuden sivuvirrat ja mm. peltobiomassana tuotettava energiavilja. 2. JULKISET HANKINNAT JA INVESTOINNIT KASVUN TEKIJÖINÄ Yritysten ensimmäisten referenssien ja demonstraatiokohteiden mahdollistaminen julkisten hankintojen ja investointien avulla on yksi tehokkaimmista julkisen sektorin keinoista edistää innovatiivisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Yhteistoiminta-alueella rakennetaan uudenlainen toimintamalli, jonka avulla koko alue kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden suuria investointi-, kehittämis- ja aluerakentamiskohteita sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan tehokkaasti hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotoinnin ja demonstroinnin tukena. Keskeiset haasteet liittyvät mm. tehokkaaseen varhaisen vaiheen markkinavuoropuheluun sekä riskinhallintaan ja kannusteisiin. Hallituksen periaatepäätöksen painopisteet ovat jätehuolto, liikenneratkaisut, energiatuotanto sekä rakennusten energiatehokkuus. Yhteistoiminta-alueelle laadittava toimintamalli tarjoaa kansallisen ohjelman toteuttamiseen ratkaisuja ja kumppanuuden neuvontatiedon toteuttamiseksi. 3. RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUS Rakennuskannan energiatehokkuus -hankkeen tavoitteena on ohjata julkisia investointeja voimakkaammin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitetilana on, että kaupunkien oma rakennuskanta käyttää 25 % vähemmän energiaa 2020. Liiketoimintapotentiaali syntyy, koska yli 25 % nykyisestä rakennusten energiankäytöstä on korvattavissa kannattavasti säästöinvestoinneilla. Näihin on usein liitettävissä asuinalueiden tiivistämistavoitteiden mukaisia toimia esim. puisia lisäkerroksia saneerattaviin rakennuksiin. Tässä teemassa koordinaatio organisoi tukitoiminnon energiatehokkuuden parantamiseksi, joka edesauttaa vuoropuhelua hankintapuolen ja energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoajien välillä ja hankkeistaa toiminnan. Toimenpiteitä ovat 1) koota kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten toimijat klinikkatyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi, jossa tarvittavien selvitysten koordinointi, sekä keskeiset energiatehokkuussaneeraushankkeet niputetaan yhteisiksi kokonaisuuksiksi, 2) Mahdollistaa markkinavuoropuhelua energiatehokkuuden parantamiseksi, 3) Kehittää uusia rahoitusmalleja investointeihin, 4) Liiketoimintamallin ja sopimustekniikan kehittäminen, jolla saadaan energiasäästö mitattua ja laskutettua. Toiminnan avulla aikaansaadut investoinnit sekä käyttötoiminnot tuottavat liiketoiminnan merkittävän kasvupotentiaalin energiatehokkuuden toimialalla toimiville yrityksille. Osallistuvat kaupungit muokkaavat omien kiinteistöjen SEAP-toimenpiteet kokonaisuuksiksi. Pilottikohteita esim. PKS Myllypuro ja Metropolian kampusalueen kokonaiskehittäminen. Hankkeen organisointi hankkeen organisoinnista vastaava taho sekä toteutukseen osallistuvat organisaatiot alueilla Hanke on yhteistoiminta-alueen (Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme) yhteishanke, jota koordinoi Päijät- Hämeen liitto. Toimijoina ovat maakunnan liittojen lisäksi Green Net Finland ry, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Envor Group Oy sekä Lahden, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Päijät-Hämeen liiton hallinnoiman Cleantech avain EAKR-hankkeen puitteissa selvitetään maakuntien cleantech vahvuuksia ja tarkennetaan hallinnointi ja toteuttajavastuita. Hankkeen koostuu kolmesta osuudesta, joille on kullekin koordinaation toteuttaja. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma hankkeen esivalmisteluun liittyneet jo toteutetut toimenpiteet alueella (ELY/AVI, liitot, kunnat, muut toimijat) Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen maakuntahallitusten yhteiskokouksen esittely ja päätös valmistelusta Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton cleantech -foorumi 14.5.2013 Cleantech insinöörit projektin päätösseminaari 6.6.2013 Cleantech avain seminaari Lahdessa 13.8.2013. Seminaarissa tuotettiin aineistoa maakuntien toteuttamissuunnitelmia varten yhteistoiminta-alueen cleantech hankkeista ja yhteistyöteemoista. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien hallituksien päätös Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen kärkiteemoista (Hämeenlinna 27.8.2013) 17

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 141 Keskustelut Cleantechin valtakunnallisen ohjelman, klusterin ja aluetoimijoiden kanssa Lahden Global Cleantech verkoston yhteistyö Ohjelman toteutus voidaan käynnistää vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Toteutusaika 2014 2016. Kustannusarvio valtiolta haettava rahoitusosuus sekä alueiden panostukset Valtion rahoitusosuus on yhteisen koordinaation osalta 70 %. Koordinaation rahoitus on kaudelle 2013 2014 150.000 euroa, mikä jakautuu seuraavasti: 1. Biojalostuksesta lisäarvoa (Tulevaisuuden energiaratkaisut) 50.000 euroa. 2. Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 50.000 euroa. 3. Rakennuskannan energiatehokkuus 50.000 euroa. Osahankkeiden toteuttajat kokoavat TEMin rahoituksen (70 %) lisäksi alueelta omarahoituksen teeman koordinaatiota varten. Arvioitu kolmikärkisen teemaston hankesalkku 2014 2017 4,5 6,0 mijl., mikä jakautuu teemoille kolmessa maakunnassa yhteisesti toteuttaen PHL TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto / Cleantech-ohjelma: Hanke-ehdotus on temaattisesti oikein suunnattu ja onnistuessaan se palvelee cleantechin strategisen ohjelman tavoitteita ja edistää Suomen cleantech-liiketoimintaa. Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet nousta biopolttoaineiden ja bioenergian sekä rakennusten energiatehokkuuden globaaliksi edelläkävijäksi ja siksi tämän suuntaisia hankkeita tarvitaan. Julkiset hankinnat ovat tärkeä työkalu cleantechin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hankesuunnitelmassa ei kuitenkaan mainita erityisen tarkasti hankkeen eri painopistealueiden lopputuloksia. Tähän tulisi saada lisää konkretiaa. Esimerkiksi numeeriset tavoitteet, kuinka hanke edistää biojalostusta tai julkisia hankintoja ei käy ehdotuksesta ilmi. Tämän vuoksi hanke-ehdotus jää ikään kuin ilmana roikkumaan. Itse vaatisimme odotettuihin tuloksiin lisää tarkennusta. Hanketta koskeva jatkokeskustelu voidaan järjestetään, kun hanke-esitystä on täydennetty puuttuvilta osin. Yhteyshenkilö TEM:ssä on Juho Korteniemi (juho.korteniemi(at)tem.fi). 18

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 142 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue: Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät- Häme Hankkeen nimi Kuvaus Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma Team Finland verkosto Ministeriöiden ja niiden alaisten organisaatioiden Team Finland verkosto on perustettu mm. taloudellisten ulkosuhteiden, yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja ulkomaisten Suomeen suuntautuvien investointien lisäämiseksi. Team Finlandin strategiassa Venäjä mainitaan suurena kasvumarkkinana ja yhtenä toiminnan painopisteenä. Team Finlandin perusajatus on pitkälti sama kuin tässä hankkeessa esitetty eri toimijoiden voimien yhdistäminen ja sitä kautta resurssien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen. Venäjän merkitys näkyy myös Business Team For Russian perustamisena, joka on SVKK:n, East Office of Finnish Industries Oy:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) välinen yhteistyösopimus, jonka pohjalta kumppanukset kehittävät Venäjä-palveluja. Suomen suurlähetystön ja ulkoasianministeriön Finland.org.ru-verkkopalvelussa on määritelty Team Finland -verkoston tavoitteet Venäjällä: Suomi-kuvan edistäminen Venäjällä ja Suomen osaamisalueiden aktiivinen markkinointi keskeisillä sektoreilla, joita ovat mm. rakennusteollisuus, rakennustuoteteollisuus, kaivosteollisuus, energia- ja energiatehokkuus, cleantech -teknologia, laivanrakennus, meriteollisuus, kylmätekniikka, metsäsektori, matkailu- ja palvelusektori (ml. terveysmatkailu), elintarviketeollisuus (mm. puhdas ja terveysvaikutteiset tuotteet), koulutus sekä ns. älykkäät teknologiat. Todetaan myös, että elinkeinoelämän tarpeita tukee ongelmaton ja joustava liikkuvuus maiden välillä, minkä edellytyksenä ovat toimiva viisuminanto, tehokkaat raja- ja tullikäytännöt sekä monipuolistuvat liikenneyhteydet. Lisäksi venäläisten investointien houkutteleminen Suomeen on yksi keskeinen osa Venäjän Team Finlandin työtä. 1. Pk-yritysten viennin edistäminen Keskeinen ongelma yhteistoiminta-alueella, erityisesti Uudellamaalla on, että alueelta puuttuu Venäjä-liiketoiminnan kehittämiseen ja vienninedistämiseen keskittynyt julkisen sektorin toimija. Valtakunnallisesti asiaan on tartuttu rakentamalla eri toimijoista koostuvaa Team Finland verkostoa vuodesta 2013 lähtien. Kuitenkin tarvitaan tahoa, joka alueellisella tasolla ja nimenomaan Venäjän markkinoihin keskittyen tarjoaisi tukea pk-yrityksille. Yhteistoimintaalueella on toiminut erillisten hankerahoitusten avulla erilaisia Venäjän vienninedistämishankkeita ja ELY-keskukset tarjoavat pk-yrityksille apua kansainvälistymiseen. ELY-keskuksilla ei kuitenkaan ole resursseja keskittyä nimenomaan Venäjän markkinoihin ja hankkeiden ongelmana on väliaikaisuus. Tämän takia tarvitaan pysyvä, Venäjän vienninedistämiseen keskittyvä palvelu. 2. Venäläisten matkailijoiden palvelujen parantaminen Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan matkailukohteita markkinoidaan venäläisille yhtenä kokonaisuutena. Alueen etäisyydet ovat melko lyhyet ja eri matkailukohteet tukevat toisiaan, kun niistä rakennetaan matkailijoille valmiita kokonaisuuksia. Alueella toimivia saman alan matkailutoimijoita ja toisiaan tukevien palveluiden tarjoajia verkotetaan keskenään mm. yhteisten tilaisuuksien kautta. Yhteismarkkinoinnilla paketoidaan eri toimijoiden palveluita venäläisille matkailijoille sopiviksi kokonaisuuksiksi. 3. Venäjä-osaamisen syventäminen Suomalainen Venäjä-tutkimus on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista. Ongelmana on kuitenkin vähäinen venäjän kieltä osaavien määrä: venäjän kieltä opiskellaan peruskouluissa erittäin vähän ja palvelualoilla on puutetta venäjää osaavista, mikä on viime vuosina korostunut venäläisten matkailijoiden määrän 19

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 143 kasvaessa. Matkailun ja palvelusektorin lisäksi Venäjä-osaamista tarvitaan yritystoiminnan kansainvälistymisen edistämisessä ja suotuisan liiketoimintaympäristön luomiseksi venäläisille ja muille ulkomaalaisille, Venäjän markkinoilla Suomen kautta toimiville yrityksille. Venäjä-osaamista tarvitaan kaikilla koulutusasteilla ja yhteistoiminta-alueella tulee varmistaa mahdollisuudet Venäjän kielen, kulttuurin ja liiketoiminnan opiskeluun läpi koko koulutuspolun, peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluun. Matkailupalveluiden näkökulmasta ammatillisen koulutuksen tasolla Venäjä-osaajia tarvitaan erityisesti matkailu- ja ravitsemus-, myynti- ja markkinointialoille. Koulutuksen kautta paitsi lisätään Venäjä-osaamista ja parannetaan palvelutasoa, vähennetään myös yritystoimintaa haittaavia ennakkoluuloja. Elinkeinoelämän on tärkeää olla mukana markkinoimassa Venäjä-koulutusta ja suomalaiset yritykset tulee saada kertomaan liiketoiminnastaan Venäjällä, jotta opiskelijat ymmärtävät sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. 4. Pohjoisen kasvukäytävän älykkäät palvelut Suomen ja Venäjän välisen liikenteen tulevien vuosien kehitys riippuu paljolti talouskehityksestä. Tavarankuljetuksen kannalta Suomen ja Venäjän välisen ulkomaankaupan lisäksi olennaisessa roolissa on myös transitoliikenne, jossa Suomen kautta hoidetaan muita Venäjän ulkomaankaupan kuljetuksia. Pohjoinen kasvukäytävä (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) tulee olemaan Suomen keskeisin logistinen reitti ja elinkeinotoiminnan kehittämisen kasvukäytävä. Henkilöliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti, 2,5-kertaiseksi. Tähän vaikuttaa mm. odotettavissa oleva viisumivapaus, jonka tarkkaa toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä, se saattaa sijoittua aikaisimmillaan 2010- luvun loppuun. LVM:n arvion mukaan siirtyminen viisumivapauteen ei moninkertaista rajanylitysten kasvua hetkessä, vaan kasvu lisääntyy jo ennen siihen siirtymistä monikertaviisumien määrän kasvaessa. Osa matkustajamäärien kasvusta tulee nykyistä kauempaa, ei rajan läheisyydestä. Tavoitteet Organisointi Toteuttamisvalmius Yleisenä tavoitteena on Venäjän tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Määrällisinä tavoitteina on lisätä pk-yritysten Venäjän kaupan, venäläisten matkailijan yöpymisten ja korkeakouluopiskelijoiden vaihto/työharjoittelumäärien lisääminen. Hanke on yhteistoiminta-alueen (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uusimaa) yhteishanke, jota koordinoi Uudenmaan liitto. Toimijoina ovat maakunnan liittojen lisäksi Metropolia amk, Haaga-Helia amk, HAMK, LAMK. Lisäksi hankkeiden toteutukseen haetaan avaintoimijoita, mm. kaupungeista, yrittäjäjärjestöistä, kauppakamareista ja yliopistoista. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntahallitusten yhteiskokouksen 26.8.2013 päätös. Toteutus voidaan käynnistää 2014 alussa. Toteutusaika 2014-2017. Kustannusarvio Valtion rahoitusosuus yhteisen koordinaation osalta 70 %. Koordinaation rahoitus kaudelle 2014 2015 on 300 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti: 1. Pk-yritysten viennin edistäminen; 150 000 e. 2. Venäläisten matkailijoiden palvelujen parantaminen; 50 000 e. 3. Venäjä-osaamisen syventäminen; 50 000 e. 4. Pohjoisen kasvukäytävän älykkäät palvelut; 50 000 e. Kärkihankekokonaisuuden arvioitu budjetti 3 10 miljoonaa euroa. 20

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 144 TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto: Elinkeino- ja innovaatio-osasto toteaa, että jo nykyään Venäjän vienninedistämiseen keskittyviä palveluita tarjoavat yhteistoiminta-alueella toimivat Finpron pääkonttori sekä Suomalais- Venäläinen kauppakamari osana Business Team for Russiaa. Näin ollen emme näe uuden toimijan perustamista alueelle perusteltuna. Matkailutoimijoiden ja toisiaan tukevien palveluiden tarjoajien verkottaminen keskenään on kannatettavaa. Venäläisten matkailijoiden palvelujen parantamista käsittelevän asiakohdan viimeinen lause on ymmärrettävämpi seuraavassa muodossa: Eri toimijoiden palveluita yhteismarkkinoidaan venäläisille matkailijoille sopivina kokonaisuuksina. Elinkeino- ja innovaatio-osasto kannustaa alueita venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen tehostamiseen. Ohjelmassa tulisi ottaa huomioon myös jo työelämässä olevien Venäjä-osaamisen parantaminen. Ohjelmassa on todettu Pohjoisen kasvukäytävän merkitys ja liikenteen kasvu alueella. Arvioimatta on, miten näihin kehityssuuntiin tulee varautua ja mitä vaikutuksia ne tuovat alueen taloudelle. 21

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 145 Varsinais-Suomi ja Satakunta Valtatie 8 Turku Pori yhteysvälihanke Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita. VT 8 välillä Turku -Vaasa on Liikenneviraston Elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa 2013 osoittautunut heikoimmin toimivaksi yhteysväliksi kaikista Suomen pääyhteysväleistä. Peräti 23% vastanneista oli erittäin tyytymätön ja yli 50% erittäin tyytymätön tai tyytymätön yhteisvälin toimivuuteen. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus perustuu valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Suurin osa hankkeista käynnistetään vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2013 aloitetaan valtatie 8 Turku Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen aloitetaan välittömästi vuoden 2014 alussa ennen kuin Maskun pohjavedenottamoiden vesilupa vanhenee helmikuussa. Hanke kuuluu valtion vuoden 2013 ensimmäiseen lisäbudjettiin ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Vuodelle 2014 esitetty määräraha on 20 miljoonaa euroa. Ensi vaiheen määrärahoja myönnetään liian pienissä erissä, jotta hanke voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti. Nyt myönnetty 100 miljoonaa euroa on oltava käytetty viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihanke esitetään toteutettavaksi Raisio Nousiainen-välillä siten, että Raisio Masku-väli tehdään nelikaistaiseksi ja Nousiaisten valo-ohjaus uusitaan. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Myös Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Valtion kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Loppuosa hankekokonaisuudesta (n. 110 M ), eli yhteysvälihankkeen 2. vaihe on oltava mukana, kun arvioidaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon tulevia hankkeita. Hankkeen organisointi Yhteysvälihankkeessa parannetaan valtatieverkkoa. Valtateiden kehittäminen on lähtökohtaisesti valtion vastuulla. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, maakunnan liitot (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä alueen kunnat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli alun perin 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena esitettiin kuitenkin 102,5 miljoonan euron hanketta, josta valtion osuus on 100 miljoonaa. Hanke aloitetaan ennen Maskun vesiluvan raukeamista vuoden 2014 helmikuussa. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on kuitenkin viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Näihin kuuluvat mm. tien nelikaistaistus välillä Masku Nousiainen sekä Laitilan eritasoliittymä, 22

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 146 Mynämäen ohituskaistat ja liittymäjärjestelyt. Satakunnan puolella jää myös huomattavia parannuskohteita, mm. ohikulkutien ja ohituskaistojen rakentaminen. Hankkeen kustannustehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on ensimmäisen vaiheen toteutuksen loppuunsaattamista aikaistettava nyt suunnitellusta vuodesta 2018. Yhteysvälihankkeen 2. vaihe on oltava mukana, kun arvioidaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon tulevia hankkeita. Kustannusarvio Turku Pori-yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 102,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 100 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto: Valtatie 8 yhteysvälihanke Turku-Pori on ollut vuosien ajan Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen ykköshanke. Hanke sisältyi Vanhasen hallituksen 1. liikennepoliittisen selonteon 2. koriin ja sen kustannusarvio oli 210 miljoonaa euroa. Hanke sisältää laajan paketin sujuvuus-, turvallisuusja ympäristöhankkeita. Hallituksen kehysriihessä 22.3.2012, hanketta jouduttiin supistamaan 100 miljoonaan euroon ja huhtikuussa päätettiin yhteysvälihanke uudelleen arvioida liikennepoliittisen selonteon mukaisesti. Kesäkuussa todettiin tärkeäksi kiinnittää huomiota ratkaisuvaihtoehtojen vaikuttavuuteen, kustannustehokkuuteen sekä toimivuuteen liikennejärjestelmätasolla. Syyskuussa hankkeen ohjausryhmä esitti selvityksen pohjalta näkemyksen yhteysvälin kehittämisestä ja sen sisällön laajuudesta, mutta ministeriö kehotti hankesuunnittelua selvittämään vielä Raisio-Nousiainen välin joukkoliikennettä tukevia ratkaisuja. Uudelleenarviointi päättyi tammikuussa 2013. Uuden liikennepolitiikan tavoitteena oli löytää uudenlaisia, entistä tehokkaampia ja käyttäjälähtöisempiä ratkaisuja hyödyntämällä monipuolista keinovalikoimaa. Yhteysvälin rakennussuunnitelman laatiminen aloitettiin ja hanke päätettiin toteuttaa Raisio- Nousiainen-välillä siten, että Raisio-Masku-väli tehdään nelikaistaiseksi ja Nousiaisten valo-ohjaus uusitaan. Tie säilytetään kaksikaistaisena Maskun ja Nousiaisten välillä. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Myös Rauma-Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Hallitus sopi kevään 2012 kehysriihessä, että valtatie 8:n parantaminen Turku-Pori-välillä käynnistetään tällä hallituskaudella ja varasi hankkeelle 100 miljoonan euron rahoituksen. Hallitus päätti valtatie 8:n tarkemmasta ajoituksesta kehysriihessä 21.3.2013. Hankkeen sopimusvaltuus on 102,5 miljoonaa euroa ja valtion osuus tästä 100 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentaminen alkaa välillä Raisio-Masku tammikuussa 2014. Hanke on valmis liikenteelle 2018. Uudelleenarviointia edellytettiin hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Sen tavoitteena oli tarkastella mahdollisuuksia vaikuttavamman ja kustannustehokkaamman, käyttäjälähtöisen ratkaisun löytämiseksi. Uudelleen arviointi kohdistuu jatkossa myös hankkeen 2.vaiheeseen. 23

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 147 Valtatie 8:lle tehty uudelleenarviointi osoitti, että on tärkeää on suunnitella alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä alusta lähtien yhtenä kokonaisuutena. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää vuoden 2015 jälkeen aloitettavien kehittämiskohteiden uudelleenarvioinnin selonteon edellyttämällä tavalla. Tällöin on mahdollista perusteellisemmin etsiä entistä parempia kehittämisratkaisuja uuden liikennepolitiikan periaatteilla. Liikenne- ja viestintäministeriö ei näe tässä vaiheessa tarvetta neuvotteluille. 24

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 148 Perusväylänpidon määrärahat Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet Varsinais-Suomen ja Satakunnan vientialojen kilpailukyky ja kuljetusyhteydet ovat tärkeitä koko Suomelle. Perusväylänpidon rahoituksella varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus, väylien rakenteiden kestävyys, käyttökelpoisuus sekä turvallisuus. Näillä tekijöillä on huomattava merkitys alueen saavutettavuuteen, elinkeinokeinoelämän kilpailukykyyn ja liikenneturvallisuuteen. Perusväylänpidon tasoa tulee korottaa tie- ja rataverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaamiseksi ja liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Raskaan liikenteen ajoneuvokaluston mittojen ja massojen korotukset aiheuttavat lisäpaineita perusväylänpidon rahoitustason nostamiselle. Perusväylänpidon määrärahan nykyinen taso ei riitä tieverkon liikennöitävyyden ylläpitoon jatkossa. Hankkeen organisointi Perusväylänpito on lähtökohtaisesti valtion vastuulla, ja valtion rahoitusta perusväylänpitoon on lisättävä. Rahoituksesta keskimäärin 90 % kuluu päivittäiseen teiden hoitoon ja teiden kuntoa ylläpitäviin peruskorjauksiin. Nykyisellä rahoituksella tieverkon kuntoa ei pystytä riittävässä määrin ylläpitämään, josta esimerkkinä alueen elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeän seututieverkon huono kunto. Seututieverkosta välitöntä korjausta vaatisi jo lähes neljännes. Alueellisia maankäytön kasvua ja liikenneturvallisuutta tukevia parantamisinvestointeja pystytään perusväylänpidon rahoituksella toteuttamaan nykyisin vain 1-2 vuodessa (2-3 % käytettävissä olevasta rahoituksesta). Kunnat ovat osallistuneet kiireellisimpinä pitämiensä kevyen liikenteen väylien ja liittymien parantamishankkeiden rahoitukseen, jotta edes ne saataisiin toteutettua. Rahoitusta perusväylänpidon momentilta tulee kasvattaa tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Tieyhteyksien liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteiden palvelutason turvaamiseksi tulee perusväylänpidon määrärahaa nostaa rahoitus on saatava riittämään päivittäisen liikennöitävyyden turvaamisen lisäksi myös teiden ja siltojen korjauksiin tieverkon kunnon heikentymisen pysäyttämiseksi sekä pieniin alueellisiin lähinnä liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Perusväylänpidon määrärahasta rahoitettavien väylien hoidon ja ylläpidon pääpaino tulee olla pääväylillä. Kustannusarvio Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on vuonna 2013 käytettävissä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella peruskunnossapitoon, ylläpitoon ja pieniin parannushankkeisiin yhteensä 52 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto: Liikennepoliittisessa selonteossa linjattiin, että seuraavalla hallituskaudella siirretään perusväylänpitoon lisää resursseja. Tämän kevään kehysriihessä päätettiin nostaa perusväylänpitoon varattuja resursseja vuodesta 2016 eteenpäin 100 milj. eurolla vuodessa. Ensi vuoden budjettiin hallitus esittää liikenneverkon ylläpitoon 1 061 milj. euroa. 25

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 149 Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa rahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. Vuoden 2014 osalta rahoitus on 15 milj. euroa. Määrärahojen tarkempi kohdentaminen on valmisteilla. 26

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 150 Varsinais-Suomi ja Satakunta Lounais Suomen rannikkoalueen kansallispuistojen kehittäminen ja resursointi sekä vesien ja merensuojelun edistäminen Lounais-Suomen rannikkoalueen kansallispuistot Saaristomerellä ja Selkämerellä edustavat alueen luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja parhaimmillaan. Salon Teijon uusi kansallispuisto olisi toteutuessaan lounaisen rannikon ainoa mannerpuisto, ja se muodostaisi geologisen puistoparin Saaristomeren kansallispuistolle. Kansallispuistot ja niiden toiminta kiinnostavat alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Puistot tarjoavat myös matkailijoille ja virkistyskäyttäjille erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Tärkeimmät tavoitteet ovat kansallispuistojen retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen, luonnonhoito sekä ammattikalastuksen säilymisen edistäminen. Selkämeren kansallispuiston osalta työ on vasta alussa. Valtion budjetissa tuleekin osoittaa Metsähallitukselle riittävä rahoitus ja henkilöresurssit näihin tarkoituksiin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat merensuojelun tehostamiseen. Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella vedenalaisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää VELMU-toimintaa koordinoivat Saaristomeren ja Selkämeren alueelliset yhteistyöryhmät, ja alueellisia inventointeja toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin merien ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Lounais-Suomen matkailukohteiden ja palveluiden tarjontaan uusia mahdollisuuksia tuovat puolustusvoimilta Metsähallitukselle tai muille julkisille tahoille vapautuvat alueet. Valtion tulee osallistua alueiden mahdollisiin kunnostustöihin sekä mahdollistaa Metsähallitukselle riittävät resurssit alueiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Hankkeen organisointi ja osallistuvat tahot alueilla Alueellisella vesienhoidon yhteistyöllä on Lounais-Suomessa pitkät perinteet, ja vesien- ja merenhoidon saralla sen keskeisiä kanavia ovat Satavesi- ja Pro Saaristomeri-yhteistyöohjelmat. Itämeren suojelu on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin sekä Varsinais-Suomen ELY:n strategiseen tulossopimukseen. Tahtotila tavoitteiden saavuttamiseen on alueella hyvä. Kansallispuistojen tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat myös osaltaan merensuojelun tehostamiseen. Ympäristöministeriö on käynnistänyt ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman. Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta sekä tehostavat Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua. Tämän RaKi-ohjelman kehittämishankkeiden tulosten käyttöön ottoon alueilla tulee suunnata resursseja ja käyttöönotossa hyödyntää Satavesi- ja Pro Saaristomeri- yhteistyöohjelmia. Vesiensuojelun kannalta parhaat tulokset yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksessa saadaan Lounais- Suomen alueella tehokkaalla jätevedenkäsittelyn keskittämisellä. Tulevaisuudessa jätevedenpuhdistus tulee tapahtumaan pääosin muutamalla suurella puhdistamolla. Jätevedenkäsittelyn keskittämiseksi on rakennettava useita siirtoviemäreitä. Ilman valtion tukea hankkeet jäävät suurelta osalta toteutumatta, vaikka kokonaistaloudellisesti ne ovat kaikki kannattavia. Satakunnassa tällaisia hankkeitta on vireillä tällä hetkellä yksi ja valmisteilla kolme 27

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 151 kappaletta. Varsinais-Suomessa hankkeita on vireillä seitsemän kappaletta. Vedenjakelua varmistavat yhdys- ja syöttövesijohdot, joilla on yhdyskuntien vedenjakelun lisäksi elintarviketeollisuuden tarpeiden kannalta huomattava merkitys, tarvitsevat myös valtion tukea. Ympäristöministeriö / Luontoympäristöosasto: Ympäristöministeriö pitää hyvänä sitä, että Lounais-Suomessa/Varsinais-Suomessa vesien ja Itämeren suojelun edistäminen on nostettu yhdeksi maakunnallisen yhteistoiminta-alueen tavoitteeksi ja että alueen toimijat ovat aktiivisella yhteistyöllä edistämässä erilaisia toimenpiteitä, joilla asetettuun tavoitteeseen on päästävissä. Lounais-Suomen rannikkoalueen kansallispuistojen kehittämisen ja resursoinnin tarve ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia. Vuonna 2012 ympäristöministeriölle jätettiin 19 aloitetta uusiksi kansallispuistoiksi. Aloitteentekijöiden joukossa oli sekä maakuntien liittoja että kuntia. Tämä kertoo osaltaan siitä, että kansallispuistot nähdään yhä enenevässä määrin kehittämispotentiaaleina sekä maakunta- että kuntatasolla. Yksi syy tähän on se, että kansallispuistojen aluetaloudelliset, positiiviset vaikutukset on tänä päivänä osoitettavissa luotettavin laskentamallein. Ministeriöön tulleiden kansallispuistoaloitteiden joukossa oli aloite meri- ja saaristokansallispuistojen - Saaristomeri ja Selkämeri - laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Ministeriöllä on tarkoitus selvityttää Suomenlahti 2014 -vuoden puitteissa Suomenlahden kansallispuistoverkoston kehittämistarve. Lounais-Suomen rannikkoalueen kansallispuistot sekä mahdollisesti muut merelliset suojelualueet (Seilin saaristo) ovat osa kyseistä selvitystyötä. Tavoitteena on, että selvitystyössä käsitellään olemassa olevien kansallispuistojen laajentamistarpeita sekä tarkasteltaisiin mm. Porkkalan alueen roolia osana merellisten/rannikon suojelualueiden verkostoa. Kyseinen selvitys on tarkoitus tilata Metsähallitukselta, joka hallinnoi paitsi kansallispuistoja ja muita valtion suojelualueita niin myös yleisiä vesialueita. Puolustusvoimiin kohdistuvat valtion säästötoimet yhdessä aselajimuutosten kanssa merkitsevät käytännössä sitä, että kutakuinkin kaikki Suomenlahden linnoitus- ja varuskuntasaaret tyhjenevät lähivuosina. Senaatti-kiinteistöt pyrkivät luovuttamaan eli myymään pääosan alueista. Osa alueista soveltuu Suomenlahden rannikkoalueen kansallispuistojen laajentamiseen ja käytön kehittämiseen. Näitä alueita/osia alueista on jo siirretty ja tullaan lähivuosina siirtämään Metsähallituksen luontopalveluille. Tyhjeneviin varuskunta- ja linnoitusrakennuksiin sitoutuva kansallisvarallisuus on huomattava. Metsähallituksen luontopalveluille siirretyt/siirtyvät linnustoluodot ja matalikoiden vesialueet parantavat merellisten suojelualueiden luonnonsuojelullista edustavuutta eivätkä tuota erityisiä kehittämispaineita tai aiheuta lisäresursointitarpeita. Sen sijaan saaret/saarten osat, joiden mukana Metsähallitukselle siirtyy rakennuskantaa, joka useimmiten on kulttuuriperinnöllisesti arvokasta, edellyttävät Metsähallitukselta tuntuvaa lisäresursointia. Erityisen vaativa on Hankoniemen ja Kemiön saaren välimaastossa sijaitseva, vuonna 2015 Metsähallitukselle siirtyvä Örön linnake- ja varuskuntasaari. Se sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella ja tulee näin ollen Saaristomeren kansallispuistolain 1 :n perusteella siirtymään automaattisesti osaksi kansallispuistoa. Örön harjusaari on sekä luonto- että kulttuuriympäristönä todellinen merellinen helmi ja omaa sen vuoksi vetovoimaisen ympäristön matkailua palvelevan yhdyskunnan luomiseen saarelle. Runsaan, pääosin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, rakennuskannan (yli 90 rakennusta) ylläpito sekä uusiokäyttöön muuttaminen edellyttävät merkittävää lisäresursointia, jota ei ole mahdollista ohjata valtion luonnonsuojelualueiden hoitoon tulo- ja menoarvion kautta vuosittain 28

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 152 osoitetuista määrärahoista, mikäli niiden taso pysyy nykyisellään. Kestävän taloudenpidon kannalta olisi kuitenkin erittäin tärkeätä, että Örö upeine luontoineen ja mielenkiintoisine rakennettuine ympäristöineen saataisiin mahdollisimman nopeasti tuottavaan uusiokäyttöön. Ministeriön mielestä matkailukäytön edellytysten luominen saarelle olisi aluetaloudellisesti tarkoituksenmukaisin kehityspolku. Ympäristöministeriö on tietoinen siitä, että Metsähallitus on saanut maakunnan kehittämisrahaa 42 000 euroa "Örön vision" suunitteluun. Tällä määrärahalla Metsähallitus on voinut kartoittaa kiireellisimmät toimenpiteet, joita tarvittaisiin alueen saattamiseksi yleisö- ja vähitellen myös matkailukäyttöön. Metsähallituksen arvion mukaan vuosille 2014 2015 tarvittaisiin noin 2,5 milj. euron rahallinen panostus, että Örön saaren hallittu haltuunotto ja sitä seuraavat kehittämistoimet saataisiin aluilleen. Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto toivoo Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistoiminta-alueelta aktiivisuutta eri rahoitusmahdollisuuksien ja -kanavien kartoittamiseksi sekä tukea valtion tulo- ja menoarvioesitysten käsittelyn eri vaiheissa siltä osin kuin se koskee Örön lisäresursointia. Suomenlahtivuosi 2014 voisi olla luonteva kehys Örön kehittämistoimien käynnistämiselle. Kyseisessä hanke-esityksessä viitataan ministeriön käynnistämään ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja Saaristomeren hyvän tilan parantamiseen tähtäävään ohjelmaan. Ympäristöministeriö on saanut vuodesta 2012 lähtien valtion budjetista rahoitusta Itämeren suojeluun. Tästä rahasta on merkittävä osa - noin 3 milj. euroa - käytetty juuri edellä mainitun ohjelman toteuttamiseen. Lounais-Suomessa ja Saaristomeren valuma-alueella on rahoitettu monia hankkeita, joista suurin osa on edelleen käynnissä. Ohjelman linjausten ja tavoitteiden mukaisesti myös vastaisuudessa - käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa - ympäristöministeriöllä on tarkoitus kohdentaa rahoitusta hankkeisiin, jotka ovat mahdollisimman konkreettisia ja käytännössä hyödynnettäviä, innovatiivisia, kestäviä ja monistettavia. 29

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 153 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 ote 4. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS Lentoliikenne Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle on turvattava siihen saakka kunnes korvaava ja nykyistä nopeampi ratayhteys on toteutettu pääkaupunkiseudulle. Nopea yhteys maakunnasta pääkaupunkiseudulle on välttämätön maakunnan elinkeinoelämälle, koulutusorganisaatioille, alue- ja paikallishallinnolle sekä yksityisille kansalaisille. Nykyisellään nopea yhteys on lentoliikenteen varassa, ja jatkoyhteydet Eurooppaan ja kauemmaksikin järjestyvät Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Keski-Suomen liitto on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä teettänyt yhdessä Liikenneviraston kanssa Jyväskylä-Tampere ratayhteydestä liikennejärjestelmätason esiselvityksen, joka on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Selvityksessä esitetään rataosan vaiheittain tapahtuvaa parantamista siten, että lopputilanteessa Jyväskylän ja Tampereen välillä olisi koko matkalla nopea kaksiraiteinen rata. Esiselvityksessä ehdotetun ratayhteyden kehittämispolun mukaan välin Orivesi-Jämsä kaksoisraiteen rakentaminen ajoittuisi alkamaan heti ensi vuosikymmenen alussa, minkä vuoksi hankkeen jatkosuunnittelun ja vaikutusten arvioinnin käynnistämisestä on syytä sopia mahdollisimman pian. Hanke on välttämätöntä saada mukaan seuraavan liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Edellä olevan perusteella lentoliikenne maakunnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulee turvata pitkälle ensi vuosikymmenelle. Liikenne- ja viestintäministeriön vastaus: Lentoliikenteen kokonaisuutta tarkastellaan parhaillaan käynnissä olevassa lentoliikennestrategiassa. Työn tavoitteena on selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä, arvioida Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta, arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso sekä tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Strategian valmistuttua on nykyistä paremmat mahdollisuudet päättää myös valtion mahdollisista tukitoimista eri yhteysväleillä. Valtion tuki edellyttää myös kuntien osallistumista. On myös huomattava, että Euroopan unionin lainsäädäntö (ns. lentoliikenneasetus 1008/2008) edellyttää, että lentoliikenne on pyrittävä järjestämään markkinaehtoisesti. Lentoliikennettä voidaan tukea vain, jos joukkoliikenneyhteyttä ei voida järjestää riittävän tehokkaasti korvaavilla juna- tai linja-autoyhteyksillä. Lentoliikenteen tukeminen edellyttää perustavaa analyysiä korvaavista kulkuyhteyksistä. Keskeisenä kriteerinä arvioinnissa tulisi käyttää sitä, kestävätkö muut joukkoliikenneyhteydet ajallisesti enemmän kuin kolme tuntia, koska alle tunnin lentomatka venyy lentoasemasiirtymisineen ja odottamisineen usein noin kolmeen tuntiin. Mikäli arvioinnin perusteella toimivaltaiset viranomaiset katsovat välttämättömäksi lentoyhteyden järjestämisen ja tätä ei myöskään Euroopan komissio asetu vastustamaan, toimivaltaiset 30

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 154 viranomaiset voivat asettaa kyseiselle lentoyhteydelle ns. julkisen palveluvelvoitteen, kilpailuttaa kyseisellä reitillä palveluntarjoajan ja kilpailuttamisen jälkeen asettaa reitille yksinoikeuden sekä sopia reitin edellyttämistä tukijärjestelyistä. Jyväskylän ja Tampereen välistä ratayhteyttä on viimeisten 15 vuoden aikana parannettu noin 200 miljoonalla eurolla. Lähivuosien suunnitelmissa rahoitus kohdentuu pääosin täsmällisyyttä parantaviin toimenpiteisiin kuten Tampereen kauko-ohjausjärjestelmän uusimiseen sekä turvalaitteiden parantamiseen. Tämän lisäksi tullaan tekemään silta- ja tunnelikorjauksia. Liikennevirasto ja Keski-Suomen liitto ovat laatineet yhteistyössä liikennejärjestelmätason esiselvityksen ratayhteyden Jyväskylä-Tampere-Helsinki nopeuttamisesta. Siinä on määritelty yhteysvälin jatkosuunnittelutarpeet sekä ratainfran että muut palvelutasoa nostavat toimenpiteet. Pitkällä tähtäimellä kysymys on kaksoisraiteesta koko välille Tampere-Jyväskylä. Liikennevirasto on sitoutunut täsmentämään seuraavalla hallituskaudella tehtäviä kehittämispäätöksiä varten, millaista suunnitteluvalmiutta tarvitaan Tampere- Jyväskylä rataosan kehittämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö ei tässä vaiheessa näe tarvetta neuvotteluille. 31

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 155

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Maakuntaohjelmien totetuttamissuunnitelmat Sivu 156

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Juvonen_matkaraportti Sivu 157

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Juvonen_matkaraportti Sivu 158

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Juvonen_matkaraportti Sivu 159

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite 1 Sivu 160 6th of November 08:30 Coffee and registration 09:00 Welcome by BSR Stars/StarDust Annika Annerby Jansson (President of the Regional Council of Skåne and of CPMR) Karin Nygård Skalman (VINNOVA, Programme Manager BSR Stars) 09:15 Inspiration from the Stars A journey from the first vision and stept to the first success stories of BSR Stars and StarDust 10:45 Taking innovation across borders: What does that mean in the Baltic Sea Region? Presentations and panel discussion: Thomas Alslev Christensen (Head of the Department for Innovation Policy at the Danish Ministry of Science) Marek Przeor (Team Leader in Competence Centre Smart and Sustainable Growth Unit, DG Regional Policy) Stig Nielsen (Analyst at The Danish Business Authority) Örjan Sölvell (Professor of International Business at Stockholm School of Economics/Director of the Center for Strategy and Competitiveness & Director for European Cluster Observatory) 12:00 Networking Lunch 12:45 Exihibition of BSR Stars and StarDust projects Improvisational theare sums up the exhibitions 14:00 Pitching: The StarDust pilots show their most innovatiove ideas and results 15:15 Coffee break 15:45 The importance of cross border cooperation in innovation in the Baltic Sea Region Presentation: Karin Nygård Skalman (VINNOVA, Programme Manager BSR Stars) Commented by: Karen Maguire (Counsellor/Policy Advisor regional development and innovation, OECD) Alasdair Reid (Technopolis Group, Director of Brussels and Tallinn offices) Anne-Mari Järvelin (Director of PR and Partnerships, Tampere University of Technology) Lennart R Svensson (Head of Unit Innovation systems, Region Skåne/Chairperson of the European Forum for Clusters in Emerging Industries) 16:45 Upcoming financial instruments: Will they accommodate our ambition? Presentations: Pontus Lindberg (Deputy Governor, Region Skåne) Marta ak-warszycka (Project Officer, Joint Technical Secretariat, Baltic Sea Region Programme) Alexander Schenk (Senior Adviser, Advisory Services Department, European Investment Bank) Jason Martinez (Project Officer, INTERREG IVC Joint Technical Secretariat) 17:45 Conclusion of the first day and outlook on second day 18:00 Mingle Dinner

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite 1 Sivu 161 6th of November 15:45 The importance of cross border cooperation in innovation in the Baltic Sea Region Presentation: Karin Nygård Skalman (VINNOVA, Programme Manager BSR Stars) Commented by: Karen Maguire (Counsellor/Policy Advisor regional development and innovation, OECD) Alasdair Reid (Technopolis Group, Director of Brussels and Tallinn offices) Anne-Mari Järvelin (Director of PR and Partnerships, Tampere University of Technology) Lennart R Svensson (Head of Unit Innovation systems, Region Skåne/Chairperson of the European Forum for Clusters in Emerging Industries) 16:45 Upcoming financial instruments: Will they accommodate our ambition? Presentations: Pontus Lindberg (Deputy Governor, Region Skåne) Marta ak-warszycka (Project Officer, Joint Technical Secretariat, Baltic Sea Region Programme) Alexander Schenk (Senior Adviser, Advisory Services Department, European Investment Bank) Jason Martinez (Project Officer, INTERREG IVC Joint Technical Secretariat) 17:45 Conclusion of the first day and outlook on second day 18:00 Mingle Dinner 7th of November 08:30 Good morning coffee 09:00 Plenary session Welcome by the host(s) of the day, Region Skåne (Pontus Lindberg, Deputy Governor) Added value of cross border collaboration on innovation Karen MacGuire, OECD Presentation of RIS3 regional priorities and collaboration in the BSR, Jens Sörvik and Inger Midtkandal, JRC IPTS, the S3 platform 10:00 Relocation to rooms for parallel sessions 10:15 Parallel sessions 1: What do we want to achieve? In the first part of the work shop, regional actors will present the objectives of their RIS3 strategies in the area and what kind of cross border collaboration is being sought. The session begins with a number of regions presenting their strategies, which is followed by a process for identification of joint possibilities. 12:00 Lunch 13:00 Parallel sessions 2: How do we do it? 14:45 Coffee break and relocation to plenary 15:15 Conclusions and next steps

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 162 Conference Get smarter together in the Baltic Sea Region taking innovation and smart specialisation across borders 6-7 November 2013, Sankt Gertrud Konferens, Malmö List of participants Last name First name Organisation Email Aage Tine Region Sjælland taa@regionsjaelland.dk Ahldén Inger Ideon Agro Food inger.ahlden@agrofood.ideon.se Airaksinen Miimu VTT, Technical Research Centre of Finland miimu.airaksinen@vtt.fi Alain Roggeri European Commission alain.roggeri@skynet.be Almquist Douglas Sustainable Business Hub douglas.almquist@sbhub.se Amen Mailka SP Technical Research Institute of Sweden malika.amen@sp.se Andersson Bo Region Skåne bosse@semator.eu Andersson Göran VINNOVA Goran.Andersson@VINNOVA.se Anhalt Kazik BaltKIC kazik.anhalt@wzieu.pl Annerby Jansson Annika Region Skåne/CPMR annika.annerby.jansson@moderat.se Aslev Christensen Tomas Ministry of Science, Innovation and Higher Education Denmark tac@fi.dk Axelsson Clara Linnaeus University clara.axelsson@lnu.se Bagdonas Sarunas Visoriai Information Technology Park sarunas@vitp.lt Baranowska Monika Organisation for International Women in Malmö monika.baranowska@ikf.se Bartkowiak Artur West Pomeranian University of Technology in Szczecin abartkowiak@zut.edu.pl Bayard Ann-Christin Sustainable Sweden Southeast AB acb@sustainable-sweden.se Bekele Johansson Sarah Openlab sarah.b.johansson@openlab.se Ben Youssef Walid CEIS wbenyoussef@ceis-strat.com Blumentals Alehandro SIA "Baltijas Konsultacijas" aleks.blumentals@gmail.com Bomholdt Anders Danish Business Authority andbom@erst.dk Brask Hans Baltic Development Forum hb@bdforum.org Brolin Erik University of Skövde erik.brolin@his.se

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 163 Bunis Erik VINNOVA erik.bunis@vinnova.se Cabral Lucia VINNOVA Lucia.Cabral@VINNOVA.se Cairén Stefan Ministry of Enterprise, Energy and Communications stefan.cairen@gov.se Carlsson Anders New Tools for Health Anders.carlsson@halsansnyaverktyg.se Caune Arturs Latvian Logistics Association arturs.caune@ack.lv Clemedtson Per Ola NetPort Science Park per.ola.clemedtson@netport.se Czarnecka-Gallas Marta Gdynia Maritime University marta.cz@interia.eu Daniel Nielsen Merete Netmatch merete@netmathc.nu Darecki Mirek Polish Academy of Sciences (IO PAS) darecki@iopan.gda.pl Dijkstra Rima International Innovation Consultancy IIC IIC.Dijkstra@hotmail.nl Dryjanski Andrzej Westpomeranian Region adryjanski@wzp.pl Duka-Gulbe Katrīna Investment and Develpoment Agency of Latvia Katrina.Duka-Gulbe@liaa.gov.lv Dvarioniene Jolanta Kaunas University of Technology jolanta.dvarioniene@ktu.lt Dzieza Malgorzata dzieza.malgorzata@gmail.com Ebert René ICT & Digital Business Association Berlin rene.ebert@sibb.de Edelstam Mikael Miljöstrategi AB mikael.edelstam@miljostrategi.se Edlund Sven-Gunnar VINNOVA sven.gunnar.edlund@vinnova.se Edvardsson Johan C Marine AB johan.edvardsson@cmarine.se Ekelund Björn Ericsson bjorn.ekelund@ericsson.com Elerts Maris Investment and Development Agency of Latvia maris.elerts@liaa.gov.lv Elvin David Cluster 55 / Lund University David@cluster55.org Engström Rebecka VINNOVA rebecka.engstrom@vinnova.se Engström Iréne VINNOVA Irene.Engstrom@VINNOVA.se Eriksson Arne Arne Eriksson Konsult arne@aek.nu Errestad Eva Swedish Maritime Technology Forum Eva.errestad@smtf.se Evertsson Maria Swedish Agency for Economic and Regional Growth maria.evertsson@tillvaxtverket.se Fabisiak Beata Poznan University beatafab@up.poznan.pl Fastén Gunnar NetPort Science Park gunnar.fasten@netport.se Fernvall Lars VINNOVA lars.fernvall@vinnova.se Frank Peter ScanBalt pf@scanbalt.org

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 164 Freimane Aija The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Funts Rihards The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Gormsen Dagmar City of Lund dagmar.gormsen@lund.se Grzybowski Marek Gdynia Maritime University marekg@am.gdynia.pl Hagman Tove Culminatum Innovation Ltd tove.hagman@culminatum.fi Hallerby Karin Swedish Agency for Economic and Regional Growth karin.hallerby@tillvaxtverket.se Hautio Nina City of Vaasa nina.hautio@vaasa.fi Hawryszuk Ewa READ-GENE SA ehawrysz@pum.edu.pl Hegefeldt Björne Swedish Agency for Economic and Regional Growth Bjorne.Hegefeldt@tillvaxtverket.se Hermans Raine Tekes raine.hermans@tekes.fi Hindrum Kerstin SP Technical Research Institute of Sweden kerstin.hindrum@sp.se Hintze Kerstin BioCon Valley GmbH kh@bcv.org Hjortberg Mats CORIOLIS AB mats@coriolis.se Holmström Per Örebro Region per.holmstrom@regionorebro.se Huysmann Andre APEX MV a.huysmann@apex-mv.de Igielski Michal Gdynia Maritime University igielski@am.gdynia.pl Jackson Barbara Zennström Philanthropies Barbara@raceforthebaltic.com Jirjena Līga Investment and Develpoment Agency of Latvia liga.jirjena@liaa.gov.lv Johansson Cecilia VINNOVA cecilia.johansson@vinnova.se Johnson Jerker Regional Council of Ostrobothnia jerker.johnson@obotnia.fi Johnsson Michael Skåne European Office michael.johnsson@skane.eu Jokelainen Kristiina Regional Council of Lapland kristiina.jokelainen@lapinliitto.fi Kairamo Ville New Factory ville@demola.net Kanepeja Zane BDF kanepeja@gmail.com Karlsson Christer Lyckeby Culinar AB christer.karlsson@culinar.se Karlström Anders Beinzero AB anderska@chalmers.se Karvonen Tapio Turku University tapio.karvonen@utu.fi Kauppinen Veli-Matti Regional Council of Southwest Finland veli-matti.kauppinen@varsinais-suomi.fi Kilpi-Koski Johanna Lahti Region Development Company LADEC Ltd johanna.kilpi-koski@ladec.fi Knudsen Joan Development Centre UMT joan@innonetlifestyle.com

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 165 Kokins Toms The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Kokkonen Esa The Baltic Institute of Finland esa.kokkonen@tampere.fi Kostiander Kaj Lapland University Consortium kaj.kostiander@tokem.fi Krasauskaite Daiva Agency for Science innovation and technology daiva.krasauskaite@mita.lt Kreigere Vineta The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Kronmann Daniel Skåne European Office daniel.kronmann@skane.eu Kundzina Ilze The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Kurhinen Julia Lahti Region Development Company LADEC Ltd julia.kurhinen@ladec.fi Laatsit Mart Ministry of Economic Affairs and Communications of Estonia mart.laatsit@mkm.ee Lagnevik Magnus Skåne Food Innovation Network Magnus.Lagnevik@livsmedelsakademin.se Larsson Lars-Gunnar VINNOVA lars-gunnar.larsson@vinnova.se Laxell Patrik Synocus Oy patrik.laxell@synocus.com Lehmann Rikard Ideon Agro Food rl@personligt.nu Lehmann Sophie VINNOVA sophie.lehmann@vinnova.se Lehto Juha Variante juha.lehto@variante.fi Leonaviciene Grazina Public organization Business cooperation center of southern Lithuania plvkc@aktv.lt Lepik Kristjan Estonian Development Fund Kristjan.Lepik@arengufond.ee Leszczyna-Rzucidlo Magda Gdynia Maritime University magdaleszczyna@gmail.com Liepinš Gatis SIA "Baltijas Konsultacijas" gatis@granti.eu Lilleväli Hardo Estonian Ministry of Education and Research hardo.lillevali@hm.ee Lindahl Lennart Ideon Agro Food lennart.lindahl@agrofood.ideon.se Lindberg Pontus Region Skåne pontus.lindberg@moderat.se Lindbom Maria Region Skåne maria.lindbom@skane.se Lindegren Ebba VINNOVA ebba.lindegren@vinnova.se Lindqvist Jonas Acreo Swedish ICT jonas.lindqvist@acreo.se Linnarsson Kajsa Journalist kajsanorman@hotmail.com Linner Karina Swedish Maritime Technology Forums karina.linner@smtf.se Lipinska Karolina Pomorskie Voivodeship k.lipinska@pomorskie.eu Lund Jens Erik Lund & Partnere ApS lund@lundpartnere.dk Maguire Karen OECD karen.maguire@oecd.org

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 166 Malinen Harri Lapland University Consortium harri.malinen@ulapland.fi Malmborg Lars Baltic China Science park Network lars.malmborg@kalmar.se Malmgren Linda Mobile Heights AB linda.malmgren@mobileheights.org Manning Eibhilin European Commission eibhilin.manning@ec.europa.eu Marie-Louise Eriksson Region Skåne marie-louise.eriksson@skane.se Martinez Jason Interreg IVC Joint Technical Secretariat jason.martinez@interreg4c.eu Matukiene Dalia Public organization Business cooperation center of southern Lithuania plvkc@aktv.lt Mazurkiewicz Arkadiusz Gdynia Maritime University arkad@am.gdynia.pl Meyer Till Brandenburg Economic Development Board till.meyer@zab-brandenburg.de Midtkandal Inger DG JRC IPTS S3 Platform inger.midtkandal@ec.europa.eu Miezitis Aigars National Health Service aigars.miezitis@vmnvd.gov.lv Milrad Marcelo Linnaeus University marcelo.milrad@lnu.se Murasovs Vadims Ministry of Education and Science of Latvia vadims.murasovs@izm.gov.lv Nielsen Stig Danish Business Authority stinie@erst.dk Niemcewicz Joanna Regional Centre for Innovation and Technology Transfer West Pomeranian University of Technology in Szczecin jniemcewicz@zut.edu.pl Niiniö Hannele Laurea University of Applied Sciences hannele.niinio@laurea.fi Nordenfelt Mikaela Skåne European Office mikaela.nordenfelt@skane.eu Nordin Åsa Robotdalen asa.i.nordin@robotdalen.se Nowoswiecka Dorota West Pomerania Region dorota@rbgp.pl Ntinidou Anna LU Open anna.ntinidou@luopen.lu.se Nygård Skalman Karin VINNOVA karin.nygardskalman@vinnova.se Ohlin Frida P&P i Landskrona AB frida.ohlin@projektutveckling.se Oleskog Gunilla Skogsstyrelsen gunilla.oleskog@skogsstyrelsen.se Ottósson Hannes Innovation Centre Iceland hannes@nmi.is Parv Liisa Estonian HealthTech Cluster liisa.parv@htcluster.eu Pastors Ervins The Art Academy of Latvia vineta.kreigere@lma.lv Petershagen Eivind Innovation Norway eipet@innovasjonnorge.no Podpora Kamila Mazowieckie Voivodship Marshal Office kamila.podpora@mazovia.pl Popov Mikhail Acreo Swedish ICT mikhail.popov@acreo.se

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 167 Portsmuth Raivo Estonian Maritime Academy portsmuth.raivo@gmail.com Priedulena Elina Hanse-Parlament epriedulena@hanse-parlament.eu Przeor Marek European Commission Marek.PRZEOR@ec.europa.eu Raij Katariina Laurea University of Applied Sciences katariina.raij@laurea.fi Rehm Stefan STRING Secretariat string@pmb-rehm.de Reid Alasdair Technopolis Group alasdair.reid@technopolis-group.com Reklyte Jurgita Public organization Business cooperation center of southern Lithuania plvkc@aktv.lt Riviere Mathieu Electrolux mathieu.riviere@electrolux.se Rozentale Gunta Latvian Logistics Association gunta.rozentale@inbox.lv Rute Caroline Estonian Development Fund caroline.rute@arengufond.ee Rünk Nelli Estonian Maritime Academy nelli.rynk@gmail.com Räsänen Petri Council of Tampere Region petri.rasanen@pirkanmaa.fi Saar Malgorzata Westpomeranian Region msaar@wzp.pl Saarinen Jukka Nokia Research jukka.p.saarinen@nokia.com Sachinopoulou Anna Centre for Health and Technology, CHT anna.sachinopoulou@oulu.fi Samochowiec Jerzy Pomeranian Medical University samoj@pum.edu.pl Sassenberg Uwe DESY uwe.sassenberg@desy.de Savbäck Ulf Swedish Agency for Economic and Regional Growth Ulf.Savback@tillvaxtverket.se Schenk Alexander European Investment Bank a.schenk@eib.org Schulze-Larsen Anja Nordic Council of Ministers ansl@norden.org Schwock Alexander Technology Centre Vorpommern schwock@technologiezentrum.de Silvennoinen Leena Makery leena.silvennoinen@makery.fi Simonsson Per Sustainable Business Hub per.simonsson@sbhub.se Skiera Christin VINNOVA christin.skiera@vinnova.se Slezak-Warszycka Marta Baltic Sea Region Programme 2007-2013 msw@eu.baltic.net Slotte-Kock Susanna City of Vaasa susanna.slotte-kock@vaasa.fi Smardzewski Jerzy Poznan University samoj@pum.edu.pl Sobolewski Peter West Pomeranian University of Technology in Szczecin Piotr.Sobolewski@zut.edu.pl Sparane Lilita Latvia Information Technologies Cluster lilita.sparane@itbaltic.com

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 168 Spulis Andris Latvian Logistics Association andris.spulis@lla.lv Stabinsky Steen Maritime Development Center of Europe Sabinsky@maritimecenter.dk Stanionyte Lina Ministry of Economy of the Republic of Lithuania lina.stanionyte@ukmin.lt Stankovski Philip Cluster 55 Lund University philip.stankovski@luopen.lu.se Stare Malin IVL Swedish Environmental Research Institute malin.stare@ivl.se Stavenow Bengt Region Skåne bengt.stavenow@sustenance.se Stenhede Thomas Wärtsilä thomas.stenhede@wartsila.com Stenholm Björn Dazzle Oy bjorn.stenholm@kolumbus.fi Sutnikas Andris Klaipeda Science and Technology Park roma.stubriene@kmtp.lt Svedlund Magdalena IDC West Sweden AB magdalena.svedlund@idcab.se Svensson Lotten IDC West Sweden AB lotten.svensson@lottencompany.se Svensson Lennart Region Skåne lennart.r.svensson@skane.se Szeremet Pawel West Pomerania Province pszeremet@wzp.pl Szymczycha Beata Polish Academy of Sciences (IO PAS) beat.sz@iopan.gda.pl Sölvell Örjan Stockholm School of Economics iibos@hhs.se Sörvik Jens JRC-IPTS jens.sorvik@ec.europa.eu Tamagnini Gonçalves Hugo Culminatum Innovation Ltd hugo.goncalves@culminatum.fi Tang Jiaman Future Position X jiaman.tang@fpx.se Tuokko Reijo Tampere University of Technology reijo.tuokko@tut.fi Uyarra Elvira Manchester Business School elvira.uyarra@mbs.ac.uk Wagrowski Anna P&P i Landskrona AB anna.wagrowski@projektutveckling.se Valtanen Juha Machine Technology Center Turku Ltd juha.valtanen@koneteknologiakeskus.fi Vavulski Mari Enterprise Estonia mari.vavulski@eas.ee Wictorsson Carola Culminatum Innovation Ltd carola.wictorsson@culminatum.fi Wikström Ulf INTERACT Point Turku ulf.wikstrom@interact-eu.net Winkler Sigrid TMG Upper Austria sigrid.winkler@tmg.at Wise Emily VINNOVA emily.wise@vinnova.se Witkowska Katarzyna Klaster.it katarzyna.witkowska@klaster.it Wojtalewicz Zaneta Mazowieckie Voivodship Marshal Office zaneta.wojtalewicz@mazovia.pl von Seth Vilhelm Tillväxtverket Wilhelm.vonSeth@tillvaxtverket.se

16, MH 25.11.2013 10:00 / Pykälän liite: Kauppinen raportin liite2 Sivu 169 Zagun Ewelina Pomeranian Region e.zagun@pomorskie.eu Zebrowski Pawel Regional Centre for Innovation and Technology Transfer West Pomeranian University of Technology in Szczecin pzebrowski@zut.edu.pl Zilinskas Leonardas INFOERA pagalba@infoera.lt Zingmark Anna VINNOVA anna.zingmark@ramboll.com Zunde Kristine Latvian IT Cluster 11 kristine.zunde@itbaltic.com The event is organised by VINNOVA, Region Skåne, The Swedish Agency for Economic and Regional Growth Tillväxtverket, the S3 Platform and BSR Stars/StarDust.