Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus. Käsittelyalueen ja kaatopaikan perustaminen YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Käsittelyalueen ja kaatopaikan perustaminen YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Käsittelyalueen ja kaatopaikan perustaminen YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Pori 2004

4

TIIVISTELMÄ Hanke ja sen sijainti Ekokem-konserniin kuuluva riihimäkeläinen Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ja kaatopaikan perustamista Poriin. Keskus sijoittuu Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alueelle sen itäpäähän Peräkorven alueelle. Vahvistettu osayleiskaava mahdollistaa suunnitellun toiminnan. Suunniteltu käsittelykeskus muodostuu kahdesta erillisestä alueesta; jätteiden käsittely- ja hyötykäyttöalueesta sekä kaatopaikka-alueesta. Käsittely- ja hyötykäyttöalueen pinta-ala on 4 hehtaaria ja kaatopaikka-alueen noin 10 hehtaaria. Molemmat alueet rakennetaan vaiheittain tarpeen mukaan. Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alue on varattu teollisuuden jätteiden käsittely- ja läjitysalueeksi. Alueella on käytössä Fortum Power and Heat Oy:n ja PVO-Lämpövoima Oy:n yhteinen Metsä- Ahlan kaatopaikka kivihiilivoimalaitosten tuhkien läjittämistä varten, Kemira Pigments Oy:n Kipsikorven kaatopaikka kipsisakan läjittämistä varten ja Stena Metalliyhtymän Oy:n Peittoonkorven kaatopaikka metallinmurskauksessa syntyvän jätteen läjittämistä varten. Lisäksi on Kuusakoski Oy:llä varaus Marinkorven kaatopaikan perustamiseksi metallinmurskauksessa syntyvälle jätteelle. Käsiteltävät ja sijoitettavat jätteet Peräkorven jätteenkäsittelykeskukseen on tarkoitus ottaa käsiteltäväksi sopimuspohjaisesti teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksissa poistettuja pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotettavat materiaalimäärät voivat vaihdella vuosittain hyvinkin paljon; alustavan arvion mukaan välillä 60 000-180 000 tonnia vuodessa. Osa käsiteltävistä materiaaleista voidaan palauttaa hyötykäyttöön esimerkiksi kaatopaikkojen ja kenttien maarakenteissa. Vain hyötykäyttöön kelpaamaton osa massoista on sijoitettava pysyvästi kaatopaikan läjitykseen. Rakenteet ja vesien käsittely Jätteiden käsittelyalueelle tulee jätteiden vastaanottopiste ja henkilökunnan sosiaalitilat, alipaineistettu käsittely- ja varastohalli, esikäsittely- ja välivarastokenttiä, lietealtaita sekä hulevesien käsittelyalue. Jätteiden varastointi- ja käsittelykentät päällystetään vesitiiviillä asfaltilla ja muotoillaan siten, että kaikki hulevedet voidaan kerätä altaaseen ja edelleen puhdistettaviksi. Kaatopaikka-alue rakennetaan vaiheittain, noin 1,5-2,0 hehtaarin suuruisissa osissa. Myös kaatopaikka-alue päällystetään käytännössä vesitiiviiksi, joten jätetäytöstä suotautuvat vedet voidaan kerätä altaaseen ja edelleen puhdistettaviksi. Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen alueelle järjestetään tehokas vesien erottelu. Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olleet vedet molemmilla alueilla puhdistetaan ennen laskua vesistöön. Puhdistusmenetelmänä on kemiallinen saostus, turve- tai hiekkasuodatus ja varmistuksena lopuksi aktiivihiilisuodatus. Puhdistusmenetelmä on tehokas. Molemmat osa-alueet aidataan omiksi aitapiireikseen. Hankkeen vaihtoehdot Hankkeen suunnittelun ja YVA -prosessin käynnistyessä muodostettiin kolme toteutusvaihtoehtoa: vaihtoehto 1A Jätekeskus täydessä laajuudessa vaihtoehto 1B Jätekeskus supistetussa laajuudessa vaihtoehto 2 Toiminnat sijoitetaan Hangassuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalle Teknis-taloudellisen suunnittelun edetessä on todettu, että toimintojen sijoittaminen taloudellisesti kannattavassa laajuudessa ei ole mahdollista Hangassuon kaatopaikka-alueella tilanpuutteen vuoksi. Tästä syystä vaihtoehtoa 2 ei käsitellä tässä yhteydessä lainkaan. Vaihtoehto 1A tarkoittaa toimintaa siinä laajuudessa kuin se on edellä kuvattu. Supistetun laajuuden vaihtoehdossa 1B toteutuisi käytännössä vain kaatopaikka. 5

Arvioidut ympäristövaikutukset Laki ja asetus ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää hankkeesta vastaavan selvittävän hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kokonaisuutena Ekokem-Palvelu Oy:n hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu lieviksi. Merkittäviksi saattavat nousta vaikutukset alueen asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen johtuen usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat hankkeen mahdolliset vaikutukset teollisuuskaatopaikkaalueen purkuojana toimivaan Strömsuntinojaan, ongelmajätteiden käsittelyn ja kaatopaikan luomat kielteiset mielikuvat, liikenteen lisääntyminen sekä lisäksi kaikkien kaatopaikkojen yhteisvaikutus. Hankkeen vaikutukset maaperään, pohjaveteen, ilmaan ja ilmastoon ovat vähäiset johtuen rakennettavien alueiden tehokkaista eristysrakenteista sekä toiminnassa käytettävästä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset. Rakennettavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 14 hehtaaria, joka rakennetaan vaiheittain usean vuoden kuluessa. Aikaa myöten verhoillut kaatopaikkaläjitykset muodostavat alueella uusia luonnonympäristöjä. Kaavamääräysten mukaan kaatopaikan läjitys voi nousta enintään 17 metriä ympäristön maanpinnan yläpuolelle. Läjitysten näkyminen keskeisille kulkureiteille edellyttäisi ympäristössä laajoja avohakkuita. Toiminnan aiheuttama melu ei aiheuta etäisyysvaimennuksen ansiosta melun ohjearvojen ylityksiä lähimpienkään asuinrakennusten pihapiirissä. Alueelta kuuluvat äänet voidaan kuitenkin joissain olosuhteissa kokea häiritsevinä. Peräkorven teollisuusjätekeskuksen liikenne lisää enimmillään Ämttöön-Poikeljärven välisen maantieosan raskaan liikenteen määrää 28 % vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen. Huomattava osa alueelle tuotavista ja siellä käsiteltävistä jätteistä ja maa-aineksista voidaan palauttaa hyötykäyttöön ensisijaisesti koko teollisuuskaatopaikka-alueen rakenteissa. Tämä vähentää osaltaan neitseellisten maaainesten käyttöä. Hankkeen toteuttamiseen on tarkoitus ryhtyä valmistelevien töiden osalta vuonna 2004. Aluetta rakennetaan vaiheittain, aluksi jätteiden vastaanottoalueet ja käsittely- ja välivarastointialueet ja vähän myöhemmin kaatopaikka-alueen ensimmäinen noin 1,5 hehtaarin suuruinen alue. 6

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO... 14 2 HANKKEEN YLEISTIEDOT... 15 2.1 Hankkeesta vastaava... 15 2.2 Hankkeen tavoitteet... 15 2.3 Suunnittelu- ja toteutusaikataulu... 15 2.4 Toiminnan yleiskuvaus ja osakohteet... 16 3 HANKKEEN KUVAUS... 17 3.1 Sijainti, toiminta-alueen ympäristö ja hankkeen tilantarve... 17 3.2 Kaavoitus ja maankäyttösuunnitelmat... 20 3.3 Hankkeen osakohteet... 23 3.31 Käsittely- ja hyötykäyttöalue... 23 3.32 Kaatopaikka-alue... 24 3.4 Vastaanotettavat materiaalit ja niiden käsittely... 24 3.41 Lajityypit ja määrät... 24 3.5 Jätteiden käsittelymenetelmät... 25 3.6 Käsiteltyjen jätemateriaalien käyttö- ja sijoitusperiaatteet... 27 3.7 Vesien johtaminen ja puhdistus... 27 3.8 Liikenne... 28 3.9 Toiminta-ajat ja aseman miehitys... 28 3.10 Arvioidut vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen... 28 3.10.1 Vaihtoehto 1A, Jäteasema täydessä laajuudessa... 28 3.10.2 Vaihtoehto 1B, Jäteasema rajoitetussa laajuudessa... 28 3.10.3 Vaihtoehto 2, Toiminnat sijoitetaan Hangassuolle täydessä laajuudessa... 29 3.10.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen... 29 3.11 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin... 29 4 ARVIOINTIMENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 30 4.1 Rajaus... 30 4.2 Tiedottaminen ja vuoropuhelu... 30 4.3 Ympäristövaikutusten kohdistuminen... 30 4.4 Arviointimenetelmät... 31 5 TOIMINNAN ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 32 5.1 Vaikutukset maaperään... 32 5.2 Vaikutukset pintavesiin... 33 5.3 Vaikutukset pohjaveteen... 36 5.4 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 36 5.5 Melu... 38 5.6 Vaikutukset luonnonoloihin... 39 5.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan... 39 5.8 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 40 5.9 Hankkeen rakennusaikaiset vaikutukset... 40 5.10 Peräkorven kaatopaikan sulkeminen ja poistaminen käytöstä... 41 5.11 Vaikutukset ihmisiin... 42 6 KAATOPAIKKOJEN YHTEISVAIKUTUKSET... 43 6.1 Toiminta vuonna 2003... 43 6.2 Vaikutusten kasaantuminen... 43 6.3 Vesistövaikutukset... 44 6.4 Melu ja liikenne... 45 6.5 Vaikutukset luonnonoloihin... 45 6.6 Vaikutukset ihmisiin... 45 7

6.7 Yhteenveto kaatopaikkojen yhteisvaikutuksesta... 47 6.8 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 48 7 SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 49 8 SEURANTA... 50 9 HANKKEESTA VASTAAVAN VALINTA TOTEUTUSTAVASTA... 51 10 TOIMENPITEET JA TAPAHTUMAT ARVIOINTITYÖN PÄÄTYTTYÄ... 52 LÄHTEET KESKEISET LAIT JA ASETUKSET LIITTEET 8

Kuvaluettelo Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven teollisuusjäteaseman toimintakaavio. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen ympäristö Teollisuusjätekaatopaikka-alueen käyttö Kuva 6. Ote Satakunnan seutukaavasta 5 Kuva 7. Ote Alakylän-Kellahden osayleiskaavasta Kuva 8. Käsittely- ja hyötykäyttöalue Kuva 9. Kuva 10. Kuva 11. Kaatopaikka-alue Vesienkäsittelykaavio Ympäristövaikutusten arviointi Kuva 12. Kaatopaikan rakenteita 1 Kuva 13. Kaatopaikan rakenteita 2 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Peräkorven käsittelykeskuksessa käytettävät jätteiden esikäsittelymenetelmät. Taulukko 2. Peräkorven käsittelykeskuksessa käytettävät jätteiden varsinaiset käsittelymenetelmät. Taulukko 3. Veden laatu Strömsuntinojassa 13.7.1995 sekä voimayhtiöiden tutkimustulosten keskiarvot vuosilta 1990-94. Taulukko 4. Pintavesien analyysituloksia Strömsuntinojassa. Piste MA2 on Kemiran kaatopaikan alapuolelta Oodeenkorvenojasta ja MA 3 kaikkien kaatopaikkojen alapuolelta Strömsuntinojasta. Taulukko 5. Työkoneiden käyttö, polttoaineiden kulutus ja päästöt vaihtoehdossa 1A (jätekeskus täydessä laajuudessa) vuositasolla. Taulukko 6. Työkoneiden käyttö, polttoaineiden kulutus ja päästöt vaihtoehdossa 1B (jätekeskus supistetussa laajuudessa) vuositasolla. Taulukko 7. Yhteenveto kaatopaikka-alueen kuormituksesta Strömsuntinojaan ja mereen eräiden yhteisten komponenttien osalta. Taulukko 8. Liikennemäärät eri tieosilla kaatopaikkojen täydellä kapasiteetilla. Taulukko 9. Joidenkin haitta-aineiden taustapitoisuuksia järvi- ja jokivesissä, pitoisuuksia Strömsuntinojassa sekä raja-arvoja talousvedessä Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Jätteiden käsittelymenetelmät. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta. 9

KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ jäte jätteen käsittely kaatopaikka stabilointi katalyyttinen poltin aktiivihiili adsorptiokyky pilaantunut maa SAMASE ohje- ja raja-arvo Aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki 3 ) Toiminta, jonka tarkoituksena on jätteen vaarattomaksi tekeminen tai lopullinen sijoittaminen esimerkiksi kaatopaikalle. Jätteen käsittelypaikka, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan. (VNP 861/1997) Stabiloinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä menetelmä, jossa esimerkiksi maa-aines kiinteytetään side- ja apuaineilla kiinteäksi kappaleeksi tai jäykäksi massaksi. Stabiloinnin tarkoituksena on vähentää haitta-aineiden liukoisuutta. Laitteisto, jossa voidaan hapettaa apuaineen eli katalyytin avulla esimerkiksi helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) yhdisteitä. Kivi- tai puuhiilestä valmistettu huokoinen hiili, jolla on suuri adsorptiopinta-ala. Käytetään yleisesti haitta-aineiden suodattamiseen neste- ja kaasuvirtauksista. Aineen ominaisuus pidättää pinnalleen erilaisia vieraita aineita. Maamassa, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät niin sanotut SAMASE -ohjearvot. Lyhenne Ympäristöministeriön julkaisusta vuodelta 1994 Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely. Julkaisussa on määritelty maamassojen haitallisten aineiden pitoisuuksien ohje- ja raja-arvot. Ohje-arvo ilmaisee haitallisen aineen suurimman pitoisuuden, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana. Raja-arvo ilmaisee pitoisuuden, jonka ylittäminen yleensä edellyttää kunnostustai suojaustoimenpiteitä. lievästi pilaantunut maa-aines Maamassa, jonka sisältämän haitallisen aineen pitoisuus on SAM- ASE -ohjearvon ja raja-arvon väillä. voimakkaasti pilaantunut maa-aines siirtoasiakirja alipainekäsittely Maamassa, jonka sisältämän haitallisen aineen pitoisuus ylittää SAMASE -raja-arvon. Ongelmajätteiden tai pilaantuneiden maiden siirrossa tarvittava dokumentti, joka on oltava kuljetuksen mukana. Siirtoasiakirjassa on merkittynä kuljetettavan materiaalin sisältämät haitalliset tai vaaralliset yhdisteet ja niiden pitoisuudet. Menetelmä, jossa alipaineen avulla maamassassa olevat haihtuvat yhdisteet poistetaan ja johdetaan joko polttimeen tai suodattimeen muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. kompostointi pesu Menetelmä, jossa orgaaniset ja biologisesti hajoavat haitta-aineet voidaan muuttaa haitattomiksi. Menetelmä, jossa pesuliuoksen ja hienoaineksen erottelun avulla maamassasta voidaan poistaa haitallisia aineita. 10

raskaat metallit Metallit, joiden tiheys on yli 5 g/cm 3. Joillakin raskasmetalleilla kuten lyijyllä, kadmiumilla, elohopealla, nikkelillä ja sinkillä voi olla haitallisia vaikutuksia. orgaaninen (orgaaninen aine) Hiilen kemiallisia yhdisteitä käsittelevä kemian osa-alue. Orgaaniset yhdisteet johdetaan yleensä hiilivedyistä. epäorgaaninen pysyvä jäte ongelmajäte Muita alkuaineita kuin hiiltä käsittelevä kemian osa-alue. Jäte, joka ei liukene, pala tai hajoa biologisesti eikä reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia sekä jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus samoin kuin jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys on ympäristölle merkityksetön, (VNP 861/1997). Jäte, joka ominaisuuksiensa perusteella voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, (jätelaki 3.12.1993/1072). tavanomainen jäte Jäte, joka ei ole ongelmajätettä, (VNP 861/1997). teollisuusjäte kaatopaikkavesi läjitysalue hulevesi Teollisuusjätteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä teollisuuden prosesseissa jätteitä kuten esimerkiksi lietteitä, sakkoja, kuonia, pölyjä, pesuvesiä ja siivousjätteitä. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen läpi suotautuva tai muu kaatopaikalla muodostuva likaantunut neste, (VNP 861/1997). Läjitysalueella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä kaatopaikan osaa, jolle jätteet sijoitetaan. Lumen sulamisesta ja vesisateesta syntynyt maan pinnalla virtaava vesi. 11

LYHENTEITÄ BAT, Best Available Technique paras käyttökelpoinen tekniikka PAH PCB VNP HTP VOC, Volatile Organic Compounds polyaromaattinen hiilivety polykloorattu bifenyyli valtioneuvoston päätös haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Pienimpiä tunnettuja ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden voidaan katsoa vahingoittavan työntekijää työturvallisuuslain (299/58) 16 :ssä tarkoitetulla tavalla, haihtuvat orgaaniset yhdisteet KVL 2000 keskivuorokausiliikenne, ajon/vrk, vuonna 2000 db(a) Leq melutason yksikkö, kun melutaso mitataan A-suodattimella varustetulla äänenpainemittarilla ekvivalentti eli samanarvoinen jatkuva äänitaso; vakioitu äänitaso, jonka energia tarkasteltavalla aikavälillä on sama kuin kyseisen melun energia. Esimerkiksi Leq-päivä (klo 7-22) Leq-yö (klo 22-7) 12

ESIPUHE Ekokem-Palvelu Oy:n suunnitelma Kellahden jätteenkäsittelykeskus nimettiin suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskukseksi. Selvitykset ja arviointityö on tehty Ekokem-Palvelu Oy:n ja SCC Viatek Oy:n yhteistyönä. Arviointiryhmän ovat muodostaneet projektipäällikkö, dipl.ins. Ville Yrjänä ja ympäristöpäällikkö, kemisti Timo Kantola Ekokem-Palvelu Oy:stä ja dipl. ins. Erkki Jokinen SCC Viatek Oy:stä. Lisäksi työhön ovat osallistuneet FM Jari Hosiokangas melu- ja ilmanlaatukysymyksissä ja psykologian maisteri Anne Vehmas sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Raportin ulkoasusta on vastannut graafikko Carita Ahlgrén. 13

1 JOHDANTO Porissa nähtiin jo 1980 -luvulla tarvetta perustaa erillinen nimenomaan teollisuusjätteen käsittelyyn ja läjittämiseen tarkoitettu kaatopaikka-alue. Porin Kellahdelta löytyi sopiva alue, jolle laadittiin kaava ohjaamaan maankäyttöä ja toimintoja. Syntyi Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alue, jonka kaava vahvistettiin vuonna 1996. Porin talousalueella syntyy eri teollisuusprosesseissa jätteitä tai sivutuotteita, jotka joudutaan nykyisin käsittelemättöminä sijoittamaan kaatopaikalle. Osalla alueen teollisuutta on omia kaatopaikkoja ja osa teollisuuden prosessijätteistä on sijoitettu Porin kaupungin Hangassuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Maaperän kunnostuksessa syntyy niin sanottuja pilaantuneita maa-aineksia, jotka voitaisiin useissa tapauksissa käsiteltyinä käyttää hyödyksi. Osa pilaantuneista maa-aineksista joudutaan kuitenkin sijoittamaan kaatopaikalle. Käsiteltävät ja kaatopaikalle sijoitettavat massamäärät ovat suuria, joten erilliselle teollisuusjätteen käsittelylle ja kaatopaikalle on Porin alueella tarvetta. Lisäksi seudullisen jätehuoltoyhteistyön laajentuessa koskemaan jo 11 kuntaa, ei Hangassuolle ole enää tulevaisuudessa tilaa suurien teollisuusjätemäärien sijoittamiseen. Myös jätelainsäädäntö edellyttää jätteen hyötykäytön kehittämistä ja lisäämistä. Ekokem-Palvelu Oy perustaa Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ja kaatopaikan Porin Kellahdelle alueelle, jolla on jo teollisuuden omia kaatopaikkoja. Peräkorven kaatopaikalle vuosittain sijoitettavat jätemäärät ovat niin suuria ja luokitukseltaan sellaisia, että laki ja asetus ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää hankkeesta vastaavan tekemään hankkeesta lain tarkoittaman ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ennen hankkeen ympäristölupahakemuksen ratkaisua. Ekokem-Palvelu Oy:llä on runsaasti kokemusta jätteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä sekä kaatopaikkojen rakentamisesta ja hoidosta. Yhtiöllä on ollut vastaavaa toimintaa Porin Mäntyluodossa vuodesta 1998 lähtien. Peräkorven alueesta on laadittu Ekokem-Palvelu Oy:n toimesta yleissuunnitelma, jossa on kuvattu alueiden toiminnat ja rakenteet. Yhteysviranomainen on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa kehottanut hankkeesta vastaavaa: täsmentämään Peräkorven hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin perustelemaan Hangassuo -vaihtoehdon mahdollista jättämistä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle selkeään ja havainnolliseen esitystapaan ja raportointiin tarkentamaan ja kuvaamaan käytettyjä arviointimenetelmiä ja niihin liittyviä oletuksia ja epävarmuustekijöitä Kehotukset on otettu huomioon mahdollisimman tarkoin. 14

2 HANKKEEN YLEISTIEDOT 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on Ekokem-konserniin kuuluva Ekokem-Palvelu Oy, jonka kotipaikka on Riihimäki. Ekokem-Palvelu Oy on palveluyritys, joka tarjoaa kattavat palvelut ongelmajätteiden käsittelyyn, maaperän kunnostukseen ja ympäristönsuojeluun liittyvään rakentamiseen. Konsernin emoyhtiön, Ekokem Oy Ab:n, päätehtävä on hyödyntää, käsitellä ja tehdä vaarattomaksi ongelmaja teollisuusjätteitä sekä huolehtia valtakunnallisen öljyjätehuollon organisoinnista. Muita Ekokemyhtiöitä ovat Prosessipesu EK Oy ja Iisalmen Keräysöljy Oy. Ekokem-yhtiöissä työskentelee noin 300 työntekijää ja konsernin liikevaihto oli vuonna 2003 noin 60 milj. euroa. Ekokem-Palvelu Oy:n päätoimialat ovat ongelmajätteiden käsittely ja maaperän kunnostus. Toimipisteitä on neljällä paikkakunnalla eri puolella Suomea ja toimintaa koko maassa. Ekokem-Palvelu Oy:llä on vakituista henkilökuntaa 50 henkilöä ja se työllistää lisäksi aliurakoitsijoilla noin 30-40 henkilöä. Yhtiöllä on toimipiste muun muassa Porin Mäntyluodossa. 2.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoiteena on jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytön lisääminen turvallisesti ja ympäristöä vaarantamatta. Kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä mahdollisesti aiheutuva ympäristöhaitta minimoidaan. Haitattomaksi käsitellyille jätteille, sivutuotteille ja pilaantuneille maa-aineksille on tulevaisuudessa kysyntää muun muassa teollisuuden omien kaatopaikkojen rakenteissa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on esitetty suuntaviivoja muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden käsittelyyn. Raportissa on esitetty toiminnan kehittämiseksi esimerkiksi seuraavia keinoja: tuetaan riittävän ja monipuolisen siirrettävien tai kiinteiden käsittelykeskusten verkon rakentamista tuetaan parhaan puhdistus- ja hyödyntämistekniikan käyttöönottoa lievästi pilaantuneita, tavanomaisiksi jätteiksi katsottavia maamassoja voidaan käyttää esikäsiteltyinä tai sellaisinaan toissijaisiin käyttökohteisiin kuten kaatopaikkaläjitysten peittämiseen kaikkien edellä mainittujen keinojen käyttöön ottoon liittyy teknisiä ongelmia, joiden ratkaisemista olisi tuettava valtion varoin Ekokem-Palvelu Oy:n tavoitteet Peräkorven teollisuusjäteaseman suhteen tukevat hyvin valtakunnallisen jätesuunnitelman pyrkimyksiä. Ekokem-Palvelu Oy:n hankkeen toteuttamien ei edellytä julkista tukea. 2.3 Suunnittelu- ja toteutusaikataulu Hankkeen suunnittelu on Ekokem-Palvelu Oy:n osalta aloitettu vuonna 2002. Yleissuunnitelma on valmistunut vuoden 2003 lopulla. Hankkeen ympäristölupahakemus jätetään Lounais-Suomen ympäristökeskukselle talvella 2004. Rakennustyöt pyritään käynnistämään metsän raivauksilla ja alusrakenteiden maanrakennustöillä keväällä 2004. Käyttöön alueet on tarkoitus ottaa ainakin osittain vuonna 2004. 15

Kuva 1. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. 2.4 Toiminnan yleiskuvaus ja osakohteet Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus muodostuu kahdesta osakohteesta; jätteiden käsittely- ja hyötykäyttöalueesta sekä kaatopaikasta. Käsittelyalue ja kaatopaikka ovat noin puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kuva 2. Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven teollisuusjäteaseman toimintakaavio. 16