1 LUPAPÄÄTÖS Nro 29/06/1 Dnro PSY-2005-Y-48 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Lauttaojan varressa Lauttaojan kaivospiirissä 3951/1a, Sodankylä Lauttaojan Kulta Oy Juhani Karhu Metsolantie 9 32740 ÄETSÄ
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydentäminen... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan selitys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 VESITALOUSLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Vesitalousluvan määräykset... 10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu- ja raportointi... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristölupa... 11 Vesitalouslupa... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Päätöksen voimassaolo... 13 Lupamääräysten tarkistaminen... 14 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 14 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 14 SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 15 Ratkaisu... 15 Perusteet... 15 Oikeusohje... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lauttaojan Kulta Oy on 23.3.2005 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus jatkaa kaivospiirissä Sodankylän kunnan alueella Tankavaaran kultakylästä noin kaksi kilometriä pohjoiseen ja noin 300 metriä valtatie neljän itäpuolella Lauttaojan varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta, edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 24.11.1993 myöntänyt Kari Virtaselle, Viljo Rothille, Matti Launoselle ja Antti Peroniukselle Lauttaojan kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan n:o 3951/1a. Kaivosoikeuden haltijat ovat tehtyjen kaivosoikeuksien siirtojen jälkeen Jorma Järvensivu, Jouko Heimonen, Veikko Karhu, Seppo Mauno, Pauli
Nerg, Markku Tanhuanpää, Ari Tenhunen, Kasper von Wuthenau ja Matti Yli-Koski. Kaivosoikeuden haltijat ovat valtakirjalla valtuuttaneet Lauttaojan Kulta Oy:n hakemaan ympäristölupaa koneelliselle kullankaivulle Lauttaojan kaivospiirissä. Lapin lääninhallituksen päätös N:o Y 511 1.7.1994 ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee koneellista kullankaivua kaivospiirissä Lauttaojan varrella. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. 4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa koko kaivospiirin alueella, myös Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kansallispuistossa koneellinen kaivu rajoittuu 3 3,5 hehtaarin suuruiselle alueelle. Koneellisen kaivun lisäksi kaivospiirissä harjoitetaan lapiokaivua. Uusilta kaivualueilta poistetaan pintamaa ja varastoidaan kasaan hyödynnettäväksi alueen maisemoinnissa myöhemmin. Kultapitoinen maa nostetaan kaivinkoneella pesupöydälle, jossa se pestään ja huuhdellaan vedellä siten, että alle 80 mm kiviaines kulkeutuu edelleen rihlastolle. Karkeampi kiviaines palautetaan aiemmin kaivettuun monttuun. Näin alueen maisemointi etenee kaivun kanssa samanaikaisesti. Huuhdontavesi johdetaan takaisin kiertovesialtaaseen. Kulta erotetaan kaivusorasta virtaavalla vedellä rännissä olevien rihlojen avulla. Kulta painuu painavana materiaalina rihlojen väliin, josta se vaskaamalla saadaan eroteltua muusta maaaineksesta. Käsiteltävä maamäärä on kaivukauden aikana keskimäärin 2 000 m 3 vuodessa. Enimmillään arvioidaan käsiteltävän noin 3 500 m 3 maata vuodessa. Kaivussa käytetään 20 tonnin kaivinkonetta, pesupöytää, 6 metrinen huuhdontaränniä ja enimmillään 4 000 litraa minuutissa pumppaavaa vesipumppua tarvittavine letkuineen. Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Alueelle rakennetaan 2 4 kiertovesiallasta, joista jokaisen tilavuus on 500 700 m 3. Suljetussa järjestelmässä vettä käytetään keskimäärin 2 2,5 m 3 tunnissa ja enimmillään 3,8 m 3 tunnissa. Koneelliseen kullankaivuun ei ole tarve ottaa vettä Lauttaojasta. Lapiokaivun tarpeisiin Lauttaojasta on johdettu 500 1 000 litraa minuutissa vettä. Suunnitellun vuosikaivun perusteella alueella arvioidaan jatkettavan toimintaa 25 30 vuotta. Tarvittaessa Lauttaojan uoma on tarkoitus siirtää kansallispuiston ulkopuolelle väliaikaiseen uomaan. Kaivutöiden päätyttyä alkuperäisen uoman alueella virtaama voidaan kääntää takaisin siihen. Polttoaineet ja jätehuolto Vuotuiseksi polttoaineen kulutukseksi on arvioitu 2 000 litraa polttoöljyä ja 100 litraa bensiiniä. Kaivospiirin alueella säilytetään kerralla enimmillään
1 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Säilytys tapahtuu 200 litran tynnyreissä. Tynnyrit varastoidaan kahden tynnyrin yksiköissä kuormalavojen päällä. Lavojen alle rakennetaan 450 litran suoja-altaat ja varastopaikat suojataan katoksella. Bensiiniä säilytetään kerralla enintään 60 litraa 20 litran astioissa. Kaivinkoneessa käytetään biohajoavaa hydrauliikkaöljyä. Öljyjä ei varastoida kaivospiirin alueella. Muodostuva sekalainen talousjäte, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja romuakut toimitetaan Sodankylän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin vastaanottopaikkoihin. 5 Toiminnan lopettaminen Kaivutyön edetessä kaivannot täytetään huuhdotuilla kaivumailla ja maisemoidaan pintamaalla. Pintamaan levittämisen jälkeen alue kasvittuu luontaisesti yleensä alle vuoden aikana. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä kaivinkoneen, vesipumpun ja seulan käytöstä. Ne myös aiheuttavat toimiessaan melua. Suljettua kiertovesijärjestelmää käytettäessä kiintoainetta ei pääse kulkeutumaan alapuoliseen vesistöön. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri sijaitsee Tankajoen vesistöön kuuluvan Iso-ojan valumaalueella. Etäisyys Tankajokeen on noin viisi kilometriä. Lauttaojan valumaalue on kaivualueen kohdalla pieni, sillä kaivospiiri sijaitsee ojan latvoilla. Lauttaojan leveys on kaivospiirin alueella 0,5 1,5 metriä ja syvyys 0,1 1,5 metriä ja arvioitu kesäajan virtaama 0,05 0,15 m 3 /s. Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Laanilan alueella. Laaniojan vuosien 1977 2000 keskivalumat ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2, kesäkuussa 38 l/s km 2, heinäkuussa 17 l/s km 2, elokuussa 14,5 l/s km 2 ja syyskuussa 14,6 l/s km 2. Lauttaojan valuma-alue on kaivospiirin alarajalla noin 400 ha ja sen perusteella laskennallinen keskivirtaama on toukokuussa 180 l/s, kesäkuussa 150 l/s, heinä-syyskuussa 60 70 l/s Kaivospiirin alueella Lauttaojassa ei ole havaittu kaloja. Veden laadun on arvioitu vaihtelevan sademääristä riippuen kirkkaan ja humuspitoisen välillä. Kaivospiirin pinta-alasta 6,53 ha sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa ja 12,09 ha Sodankylän hoitoalueen valtionmaalla. Kansallispuiston puoleisesta osasta kaivospiiriä 3,67 ha on jäkälätöntä rämettä, 0,395 ha ohutturpeista korpea ja 2,465 ha kangasmaata. Kansallispuiston ulkopuoleisesta osasta 5,87 ha on rämettä, 2,725 ha kangasta, 2,635 ha kangaskorpea ja 0,86 ha korpea.
Alueen luonto on tavanomaista. Alueella ei pesi harvinaisia tai uhanalaisia lintulajeja tai muita eläimiä. Kaivospiiri sijaitsee valtatien välittömässä läheisyydessä. Lähin asutus on Tankavaaran kultakylässä, noin kaksi kilometriä kaivospiiristä etelään. Kaivospiiristä alavirtaan harjoitetaan kullankaivua useammalla valtauksella. 6 Alueen luonto ja suojelukohteet Kaivospiiristä osa on Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kansallispuisto Sompion ja Kemihaaran alueiden kanssa muodostavat yhden Suomen arvokkaimmista erämaa-aluista, joka on yhtenäinen kokonaisuus sisältäen useita luontotyyppejä. Em. alueet muodostavat yhdessä 310 km 2 :n suuruisen Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen (FI1301701). Alueen yleisimpiä luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, aapasuot, tunturikoivikot, puustoiset suot, kasvipeitteiset silikaattikalliot ja alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat. Alueella tavataan mm. suurpetoja ja useita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja ja siellä pesii runsas linnusto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat kaivospiirin välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Suljettua kiertovesijärjestelmää käyttämällä toiminnan vaikutukset vesistöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminta muuttaa kaivospiirin alueella Lauttaojan uoman sijaintia. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan ojan pienuus huomioon ottaen haitallisia vaikutuksia. Kaivutoiminta muuttaa kaivospiirin alueen luonnonolosuhteita ja maisemaa. Kaivualueen tasaamisella ja maisemoinnilla toiminnan loppumisen jälkeen varmistetaan alueen palautuminen mahdollisimman nopeasti lähelle luonnontilaa. Toiminnalla ei ole vaikutusta kansallispuiston matkailuun tai luonnonsuojeluarvoihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu hoidetaan pitämällä käyttöpäiväkirjaa kaivospiirin tapahtumista. Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm. kaivualueet ja ajat, muodostuneet jätteet, tiedot koneiden ja laitteiden sekä kiertovesijärjestelmän toiminnasta ja muut ympäristövaikutusten kannalta tarpeelliset tiedot. Vaikutustarkkailua suoritetaan joka toinen vuosi ottamalla vesinäytteet Lauttaojasta kaksi kertaa kaivukauden aikana kaivospiirin ylä- ja alarajalta. Näytteistä analysoidaan sameus, kiintoaine, väriluku ja COD Mn. Analyysitulokset toimitetaan niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa Lapin ympäristökeskukselle. Toiminnasta laaditaan vuosiraportti, mikä toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle joulukuun loppuun mennessä.
7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kaivualueella on varattuna öljynimeytysmateriaalia Lapin pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 25.5.2005 ja 6.6.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Sodankylän kunnassa 17.6. 18.7.2005 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Sodankylän kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Sodankylän kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Sompiossa 20. 6. 2005. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Kaivospiirin alueella ei ole uhanalaisten eliöiden esiintymiä tai suurten petolintujen pesäreviirejä. Koneellista kullankaivua ei tule sallia kansallispuiston alueella. Ympäristölupapäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: Kaivukausi on 1.6. 30.9 ja kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta tehdään ilmoitus vuosittain Lapin ympäristökeskukselle. Kaivannot luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne aidataan. Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista ei saa päästä haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta vesistöön. Kaivukoneissa ja muissakin koneissa käytetään biohajoavaa öljyä. Kaivun päätyttyä altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitetään karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla, mihin tulva voi nousta. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt varastoidaan sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle. Alueella tulee olla varastoituna riittävä määrä imeytysturvetta. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen alue saatetaan muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Suunnitelma esitetään Lapin ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen töiden lopettamista.
8 Huuhdontapäivinä kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan. Kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista pidetään kirjaa. Esitetty tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä luvan yhteydessä. Toimintaa harjoitetaan siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Mikäli kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Huuhdonta tehdään kiertovesiperiaatteella, jolloin vesistövaikutukset ovat vähäisiä eikä kalataloudellinen kompensaatio ole tarpeen. Tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle kaivospiirille, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. 3. Sodankylän kunta, ympäristölautakunta Ei huomautettavaa hakemukseen kansallispuiston ulkopuolella. Kaivukoneiden käyttö ei ole kansallispuistosta annetun asetuksen tarkoittamaa perinteistä kullankaivua, joten lupaa koneiden käyttöön kansallispuiston alueella ei tulisi myöntää. 4. Metsähallitus, luontopalvelut Asetus Urho Kekkosen kansallispuistosta sallii kullanhuuhdonnan perinteisin menetelmin. Puiston järjestyssäännöissä on lisäksi todettu, että huuhdontatoiminta edellyttää Metsähallituksen lupaa. Kaivukoneiden käyttö on järjestyssäännöllä kielletty. Hakijan selitys Hakija on 22.8.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Kansallispuistoa koskeva asetus sallii perinteisin menetelmin kullankaivun määrittelemättä, mitä perinteiset menetelmät ovat. Koneita on käytetty kullankaivuun 1800-luvulta lähtien ja nykyisen tekniikan mukainen konekaivu on alkanut Suomessa 1951. Konekaivu on perinteinen menetelmä kullankaivussa, eikä asetus siten kiellä koneiden käyttöä. Kansallispuistossa olevaa kaivospiirin osaa on kaivettu 1930-luvulta alkaen, eikä se siten ole luonnontilaisessa kunnossa. Kaivuaikojen rajoittamiselle ei ole perustetta. Kaivutyö pitää voida aloittaa ja lopettaa kulloistenkin luonnonolosuhteiden mukaan.
9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kun asiassa on kyse koneellisesta kullankaivusta Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Muilta osin ympäristölupavirasto myöntää Lauttaojan Kulta Oy:lle ympäristöluvan kullan koneelliseen kaivuun Lauttaojan kaivospiirillä n:o 3951/1a Sodankylän kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lauttaojan Kulta Oy:lle luvan siirtää kaivun aikana Lauttaojan uomaa kansallispuiston ulkopuolella ja ottaa siitä tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin Lauttaojan kaivospiirillä Sodankylän kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Lauttaoja nimisellä kaivospiirillä vuosittain 15.5. 15.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Kaivospiirille tehtävät kaivannot on luiskattava ainakin yhdeltä sivulta kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin prosessiin. Kiertovesialtaiden yhteenlaskettu tilavuus on oltava vähintään 1 000 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Lauttaojaan, vaan se on imeytettävä kaivospiirin maaperään tai johdettava kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta ojaan. Huuhdonta-alueella
muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Lauttaojaan. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 5. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoaineen irtosäiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville alustoille. Säiliöryhmien alle on asennettava hiekalla tai muulla vastaavalla materiaalilla peitetty ja reunoiltaan ylös nostettu muovikalvo, jonka rajaaman allastilavuuden on oltava vähintään suurimman ryhmässä olevan irtosäiliön kokoinen. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 10 Vesitalousluvan määräykset 7. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei ojan vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Kaivun loputtua on uoma palautettava entiseen paikkaan. 8. Tarvittava lisävesi Lauttaojasta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen vesistön varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 10. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 400 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 11. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Lauttaojan tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Lauttaojan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin.
12. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. 11 Tarkkailu- ja raportointi 13. Luvan saajan on toteutettava toiminnan tarkkailu hakemuksen liitteenä 25A olevan 17.3.2005 päivätys "Lauttaojan kaivospiirin (nro 3951/1a) käyttö- ja vaikutustarkkailuohjelma" mukaisesti. 14. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. 15. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn kaivoskirjan nojalla oikeus kaivospiirin alueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Urho Kekkosen kansallispuisto on perustettu lailla (228/1983) ja sen rauhoituksesta ja hallinnosta on säädetty asetuksella (229/1983). Asetuksen 2 :ssä todetaan mm., että Urho Kekkosen kansallispuistossa on asetuksen 1 :n säännösten estämättä sallittu perinteisin menetelmin tapahtuva kullanhuuhdonta. Kaivoskirja ja valtaukset on saatu asetuksen antamisen jälkeen. Koneellinen kullankaivu on sellaista, että sitä ei voida pitää asetuksen 2 :n tarkoittamana perinteisenä kullanhuuhdontana. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella Natura 2000 alueella ja sen ulkopuolella olevan hankkeen vaikutukset Natura-alueeseen on arvioitava, jos hankkeella on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vai-
kutuksia. Urho Kekkosen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 - verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voida katsoa vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty. Hankkeeseen liittyen ei ole siten tarpeen tehdä erikseen luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointia. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. 12 Vesitalouslupa Hakijalla on kaivoslain mukainen oikeus maasta huuhtomalla erotetun kullan hyväksi käyttämiseen kaivospiirin alueella. Veden johtaminen tai uoman siirto ja kaivu alueella eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Kullan huuhdonta edellyttää veden käyttöä, jonka ottaminen on tarkoituksenmukaista järjestää kaivospiirin halki virtaavasta Lauttaojasta. Vedenotto ei vaikuta oleellisesti Lauttaojan virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Lauttaojassa ei ole kalastoa, jonka elinolosuhteita rantavyöhykkeellä tapahtuva kaivu tai uoman siirtäminen voisi heikentää. Lauttaojan pienuus ja sijainti huomioon ottaen kaivu ei aiheuta sellaista vesiympäristön muutosta, joka vähentäisi luonnon kauneutta. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset huomioon ottaen hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. Lupamääräysten perustelut Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Huuhdontavesien kierrättämisen voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Kooltaan 1000 m 3 :n kier-
tovesialtaat on katsottu käytettävä ja käsiteltävä vesimäärä huomioon ottaen riittäviksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Lauttaojan uoman kaivua. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön ja lisävedenotto prosessiin Lauttaojasta vähenee. Uusien uomien osalta määräyksellä varmistetaan, että rakennustyö tehdään siten, että kiintoainepäästö vesistöön on mahdollisimman vähäinen. Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta noin 200 öljylitran imeyttämiseen. Määrä vastaa yhden varastoinnissa käytettävän polttoainetynnyrin sisältöä. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. 14 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on 1.4.2016 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tarkkailun tulosten esittämiseen ja mahdollisten ympäristövaikutuksissa ilmenneiden muutosten kuvaamiseen. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Lapin lääninhallituksen päätös N:o Y 511 ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee koneellista kullankaivua kaivospiirissä Lauttaojan varrella 1.7.1994. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava Lapin lääninhallituksen 1.7.1994 antamaa päätöstä N:o Y 511. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 3, 6 1 momentti, 9 luku 2
15 Jätelaki 4 ja 6 Asetus Urho Kekkosen kansallispuistosta 229/1983 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 960 euroa. Perusteet Ilmoitettu kaivumäärä (3 500 m 3 vuodessa) ylittää maksutaulukossa olevan koneellisen kullankaivun korkeamman maksuluokan rajan 1 000 m 3 vuodessa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Erkki Kantola Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola ja Mikko Keränen. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 SK/pl Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.4.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.