Paloturvallisuuden huomioiminen vanhassa asuinrakennuksessa
Yleistä Ohje on laadittu yksityisessä omistuksessa oleviin kohteisiin, joiden pääasiallinen käyttötapa on asuinrakennus. Vanhoille asuinrakennuksille on tyypillistä, että aikakauden rakennustavan mukaisesti rakennukset voivat olla pääosin puusta ja sijaitsevat lähellä toisiaan. Pelastuslaitoksen työskentelyolosuhteet ovat normaalia haastavammat kapeiden katujen ja lähekkäin rakennettujen kiinteistöjen takia. Käytetyt rakennusmateriaalit (esim. puru- ja tuohieristeet) voivat osaltaan lisätä palon leviämistä ja vaikeuttaa sammutustöitä. Leviämisen estäminen ja kulkuväylät Tulipalojen leviämistä estäviä rakenteellisia ratkaisuja ovat rakennusten palo-osastoinnit sekä riittävän suuret etäisyydet muihin rakennuksiin. Vanhoissa rakennuksissa nykypäivän rakenteelliset vaatimukset eivät kuitenkaan usein täyty. Siksi tulipalojen ennaltaehkäisy ja onnistunut alkusammutus on ensiarvoisen tärkeää. Vanhojen kaupunkien alueilla puurakennusten välillä voi olla vanhan rakennusmääräyksen mukainen, noin 2 metrin levyinen liikenteeseen käyttämätön kuja eli palosola. Palosolan tarkoituksena on estää palon leviäminen rakennuksesta toiseen. Nykyään rakennusten paloteknisenä etäisyytenä on 8 metriä. Palosolissa tai toisiaan lähellä sijaitsevien rakennusten välissä ei saa säilyttää mitään palavaa materiaalia. Kapeat kulkuväylät ja toisiaan lähellä sijaitsevat rakennukset voivat merkittävästi hidastaa avun saapumista kohteeseen. Myös pelastustoiminta vaikeutuu, jos pääsy rakennuksen välittömään läheisyyteen estyy. Erityisesti talvisaikaan kulkutiet kapenevat lumen vuoksi entisestään. Huolehdi omalta osaltasi kulkuväylien esteettömyydestä parkkeeraamalla autosi niille varatuille paikoille ja kolaamalla lumet kulkuväyliltä. Lähekkäin rakennetut puutalot Kapea ajoväylä
Tahallinen sytyttäminen Erityisesti rakennuksissa, jotka eivät ole asuttuja tai niiden käyttö on vähäistä, on huomioitava mahdollinen tuhopolton ja ilkivallan riski. Jäteastiat ja jätekatokset on sijoitettava turvallisen etäisyyden päähän rakennuksesta: yksittäiset enintään 600 litran jäteastiat neljän metrin päähän, jäteastiaryhmät kuuden metrin päähän ja jätekatokset kahdeksan metrin päähän. Jätekatosten on oltava lukittavia. Syttyvää materiaalia ei saa säilyttää rakennuksen ulkoseinustoilla. Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Porrashuoneissa ja yleisten tilojen käytävillä ei saa säilyttää eikä varastoida mitään tavaraa. Kameravalvonta voi estää ilkivaltaa ja pienentää tuhopolton riskiä Vanhoissa rakennuksissa tuulettuvan alapohjan eli ns. rossipohjan eristeenä on voitu käyttää mm. sammalta, tuohta, maata, sahanpurua tai kutterinlastua. Käytettyjen eristeiden paloherkkyyden vuoksi rossipohjan tuuletusluukut kannattaa varustaa esimerkiksi verkolla ilkivalta- ja tuhopolttoriskin pienentämiseksi. Verkko pitää myös jyrsijät loitolla. Rossipohjan tuuletusluukku Siisteys ja palokuorma Liiallinen tavaramäärä lisää asunnon palokuormaa. Palokuorma tarkoittaa kokonaislämpömäärää kun tilassa oleva aine palaa täydellisesti. Palokuorman kasvaessa myös tulipalon riski kasvaa. Tulipalon aiheuttamat vahingot ovat todennäköisesti mittavammat ja palon leviäminen laajempaa, jos tilassa on paljon palokuormaa. Suuri palokuorma vaikeuttaa palon sammuttamista ja voi hidastaa poistumista. Vaaratilanteessa on pystyttävä poistumaan nopeasti ja uloskäyntien on oltava vapaat. HUOM! Ullakkoa ei saa käyttää varastotilana. Ylimääräinen palokuorma ullakolla vaikeuttaa mm. pelastuslaitoksen sammutustöitä, ullakolla liikkumista ja sekä rakennuksen savuhormin kunnon seuraamista. Palavia nesteitä tai kaasuja, ilotulitteita ja helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla tai kellarissa.
Sähköasennukset Vanhojen rakennuksien sähköasennusten kanssa on oltava tarkkana. Vastuu sähköasennuksista ja niihin liitettyjen sähkölaitteiden turvallisuudesta on sähkölaitteiden haltijalla. Sähköasennusten ja johtojen kuntoa on tarkkailtava ja tarpeen mukaan on suositeltavaa teettää sähkötarkastus. Sähkötarkastuksella on mahdollista suorittaa lämpökuvaus, jolla voidaan havaita ylikuumenneet sähkölaitteet, löysät liitokset yms. Haurastuneet, murtuneet tai muuten vaurioituneet johdot on uusittava. Johtoja ei saa korjata teipillä tai eristysnauhalla. Sähköasennukset on aina teetettävä ammattilaisella. Vanhat hormit ja tulisijat Vanhojen rakennusten tulisijat ovat tärkeä osa rakennuksen historiaa. Huonokuntoiset hormit tai tulisijat ovat kuitenkin vuosittain syynä lukuisille tulipaloille. Vanhojen tulisijojen ja hormien kunto on varmistettava säännöllisesti. Tulisijojen ja hormien kuntoa ja kunnostustarvetta arvioitaessa on käytettävä alan asiantuntijoita, kuten nuohoojaa ja muuraria. Nuohooja tarkastaa hormien sekä savupeltien kunnon ja toimivuuden nuohouksen yhteydessä. Tukkeutunut tai huonokuntoinen hormi on aina turvallisuusriski. Jos piipussa on rapautumia tai piipun seinämään on syntynyt halkeamia, on piippu korjattava. Hormihalkeaman syynä voi olla rakenteellinen virhe, nokipalo, tulisijan virheellinen käyttö tai perustusten pettäminen tai liikkuminen. Myös pitkään käyttämättä ollut hormi on riski ja hormi on tarkastettava perusteellisesti ennen sen uudelleen käyttöönottoa. Yleisimpiä vanhojen tulisijojen vaurioita ovat särkynyt tulipesän luukku, auenneet saumat tai halkeamat tulipesässä, uunin ulkokuoressa tai savupiipussa. Hormien kunnostuksen yhteydessä on varmistettava, että savupellit ovat nykymääräysten mukaiset. Sulkupellissä pitää olla aukko, joka on noin kolme prosenttia hormin aukon pinta-alasta. Nuohous Ympärivuotisesti käytössä olevat tulisijat hormeineen on nuohottava kerran vuodessa. Kiinteistön omistajalla/haltijalla on velvollisuus huolehtia säännöllisestä nuohouksesta. Jos rakennuksen tulisijat ja hormit ovat olleet käyttämättä yli kolme vuotta, on nuohoojan tarkistettava ja tarvittaessa nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa. Rakennuksen tikkaiden, kattokulkuteiden osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Niiden kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja/haltija.
Hyödyllisiä linkkejä Vanhan Porvoon korjausrakentamisen neuvonta: www.porvoo.fi/fi/palvelut/rakentaminen_ja_kaavoitus/rakentaminen/vanhan_porvoon_korjausraken tamisen_neuvonta Rakennusperintö.fi www.rakennusperinto.fi Museoviraston korjauskortisto www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/rakennusperinto Hyvä tästä vielä tulee Perinnerakennusmestarin parhaat vinkit (Koiranen, Imppola, Savolainen 2004, Museokeskus Vapriikki) www.tampere.fi/tiedostot/57tnyvehn/rape2004kirja.pdf