Lapsen kanssa ehtoolliselle Sivu 9. Karin Toivola kannustaa auttamaan pienin teoin Sivu 3. Rippikoulu kokoaa ikäluokan tytöt ja pojat Sivut 8 9

Majakka n www. vaasaevl.fi Vaasan suomalainen seurakunta 2/2013 Kirkkokahvittajat Sivu 7 Kirkon kuvapankki / Vesa Ranta Lapsen kanssa ehtoolliselle Sivu 9 Myös lapsella on oikeus uskon aarteisiin ja niiden tuomaan turvaan ja iloon. Ehtoollispöytään lapsen voivat tuoda esimerkiksi vanhemmat, kummit tai isovanhemmat. Karin Toivola kannustaa auttamaan pienin teoin Sivu 3 Rippikoulu kokoaa ikäluokan tytöt ja pojat Sivut 8 9 Nuoren lesken voimavarat surun keskellä Sivu 16

2 Majakka Pääkirjoitus Seurakunta elää myös kesällä Kesän kynnyksellä monen ihmisen elämä muuttuu. Koululaisten ja opiskelijoiden oppimisen työ taukoaa loman ajaksi. Monien harrastusten kohdalla on samalla tavalla, kesällä on loman aika ja teemme jotakin aivan muuta. Monesti seurakunnan työkin näyttää noudattavan samanlaista rytmiä. On syksyn ja kevään osallistumisen ja työn tekemisen aika. Kesä on toisenlaisen elämän aikaa myös seurakunnassa. Se ei kuitenkaan merkitse vain lomalle jäämistä. Nekin ovat tietenkin olemassa, mutta seurakunta elää myös kesällä. Rippikoulu on seurakunnan kesän elämässä ja toiminnassa erityisessä asemassa. Tänäkin vuonna sadat nuoret ovat tutustuneet ja osallistuneet kevään aikana seurakunnan toimintaan. Alkavan kesän aikana useimmat käyvät rippikoulun opetusjakson joko leirikeskuksessa tai kaupunkirippikoulussa. Rippikoulu huipentuu sitten yhteiseen konfirmaatioon ja sitten rippijuhliin perheen ja suvun kesken. Omassa seurakunnassamme on rippikoulu nähty tärkeänä osana nuorten elämää ja seurakunnassa tehtävää työtä. Sitä on pyritty kehittämään ja edistämään uuteen suuntaan, jossa yhä enemmän otetaan huomioon nuorten elämänkysymykset ja se, miten kristillinen usko voisi elää nuorten maailmassa. Rippikoulua käyvä nuori on tärkeässä elämänvaiheessa ja hän tarvitsee hyvän tuen kodista ja seurakunnasta pohtiessaan oman elämän suuntaa. Siksi rippikoulu on merkittävä ja iloinen asia seurakunnan elämässä. Konfirmaatiomessuissa voimme olla aidosti ylpeitä ja iloisia nuorista. Me voimme yhdessä rukoilla heille elämään Jumalan armoa ja pyytää siunausta elämän matkalle. Jumala ei ole kesälomalla, vaan on läsnä seurakunnan elämässä ja erityisesti rippikoulun ilon ja tekemisen keskellä. Tuomo Klapuri Hallintokappalainen Diakonian vastaanotot Diakonian kesävastaanotot keskitetään kesä-elokuuksi Vaasanpuistikko 3 E:n seurakuntatalolle. Sivupisteet pidetään suljettuna 4.6. 28.8. Diakoniatyöntekijöitä voi tulla tapaamaan tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9 11 Vaasanpuistikon tiloihin. Cross avoinna Nuorisotila Cross Kauppapuistikko 4:ssä on auki kesällä keskiviikkoisin klo 18 21. Perjantain aukioloajat jatkuvat syyskuussa. Virasto kesäaikaan Kirkkoherranvirasto noudattaa kesäaukioloaikoja 3.6. 30.8. Virasto on kesällä avoinna klo 8.30 15.00. Puhelimitse voi asioida klo 8 15. Kirkkoherranvirastosta voi lainata ilmaiseksi kastepuvun ja häämusiikkicd:n. Adresseja myydään lähetyksen ja diakoniatyön hyväksi. Majakka Julkaisija, taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Päätoimittaja Olli Seppälä Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 vaasan.viestintatoimisto@evl.fi Toimitusneuvosto Tuomo Klapuri puheenjoht., Tuulikki Kouhi, Sanna Malkavaara, Elina Pajunen, Jouko Saraste Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Ilmoitukset Pirjo Teva, p. 020 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitushinta 1,50 /pmm Jakelu UPC Media/ Itella posti oyj Jakeluhuomautukset eija.kemell@kotimaa.fi p. 040 832 2540 Majakka ilmestyy vuonna 2013 22.2., 31.5., 13.9. ja 29.11. ISSN 1458-039X Luomua iholle Jaana Nyqvist on puhunut ja työskennellyt luonnonkosmetiikan puolesta jo pari vuosikymmentä. Onneksi ihmiset alkavat olla tietoisia viimein siitä, miten synteettiset kemianteollisuuden tuotteet rasittavat ja tuhoavat sekä luontoa että ihmistä itseään, Nyqvist iloitsee. Ei ole samantekevää, mitä iholleen laittaa, sillä ihon kautta aineet imeytyvät ihmisen kehoon. Toisaalta iholta osa aineista huuhtoutuu vesistöön ja kalojen kautta ihmisten elimistöön. Vaikka meillä on hienot vedenpuhdistamot, eivät ne kykene suodattamaan kaikkia kemikaalihiukkasia pois. Välttämällä kemiallisia aineita voi vähentää kehoon kertyvää kemikaalikuormaa ja muita synteettisten raaka-aineiden haittoja. Iho pystyy parhaiten käyttämään hyväkseen tuotteita, joiden rakenne on samanlainen kuin iho itse. Biologiset tuotteet ovat peräisin puhtaasta luonnosta ja ne viljellään biodynaamisesti säilöntäaineita myöten, joten niitä voi vaikka syödä. Luonnonkosmetiikassa ei ole sallittua käyttää esimerkiksi eläinperäisiä tai petrokemian tuotteita, kuten mineraaliöljyä, parafiinia, vaseliinia tai silikoniyhdisteitä. Suurin osa kuluttajista ei ole perehtynyt tieteellisiin nimiin, joita etiketeissä yleensä on, eikä monilla ole mitään aavistusta, mitä ne ovat. Kosmetiikan markkinointi on usein harhaanjohtavaa. Monissa tapauksissa tuotteet, joiden sanotaan olevan yrteistä, ovat silti keinotekoisia tai sisältävät minimaalisen määrän luonnon ainesosia. Sertifikaatteihin luottaminen onkin iso apu niille, jotka haluavat varmistua oikeiden raaka-aineiden suosimisesta. Sertifikaateista on apua myös niille, jotka eivät ehdi tai jaksa lueskella INCI-listoja. Nyqvist sanoo toivovansa, että ihmiset tekisivät tietoisia valintoja sen suhteen, mitä laittavat iholleen sekä lukisivat tuoteselosteet. Luontoa säästävässä kosmetiikassa pakkausmateriaalit ovat biologisesti hajoavia. Jaana Nyqvist elää niin kuin opettaa ja suosii valinnoissaan ihmistä ja elämää kunnioittavia tuotteita. Kolumni Rakkaani, kaikki sinussa on kaunista Se on väärässä, joka väittää, että Raamattu on tylsä eikä puhu nykyihmiselle. Otsikko on Laulujen laulusta, joka on rakkauden ylistys. Laulujen laulussa mies ja nainen kertovat toisilleen rakkaudestaan ja kaipuustaan sekä ylistävät toistensa ihanuutta. Voiko kauniimpaa puhetta kuulla rakastettunsa suusta kuin Rakkautesi on ihanampaa kuin viini, Miten kaunis oletkaan, rakkaani, Olet vienyt sydämeni tai Vain yksi on minulle rakas? Pieni lapsi syntyy ihmiseksi vanhempien, erityisesti häntä ensisijaisesti hoitavan vanhemman rakastavasta katseesta. Lapsen kasvaessa hän kohtaa myös toisenlaisia katseita; tuomitsevia, arvostelevia ja jopa ilkeitä. Näiden monenlaisten katseiden alla hänen on muodostettava itsestään suhteellisen realistinen kuva. Aikuisen ihmisen rakastuessa hän saa jossain määrin palautua uudestaan sen rakastavan äidin syliin ja katseisiin, joka hoivasi häntä pienenä. Nyt kuitenkin on kysymyksessä kahden aikuisen ihmisen rakkaussuhde, johon kumpikin tuo mukanaan oman kasvuhistoriansa. n 2/2013 Levittäisitkö omalle tai lapsesi iholle suoraan muovia, sillä sitä kemiallisesti valmistetut tuotteet oikeasti ovat? Vauvojen ja lasten iho on haavoittuvin Synteettiset auringonsuojatuotteet sisältävät ympäristölle ja ihmiselle todella haitallisia aineita. Vauvojen ihon suojakalvo ei ole kehittynyt riittävästi ensimmäisen ikävuoden aikana. Lasten ihon pigmenttisuoja kehittyy vasta teini-ikään mennessä. Punottava iho on jo merkki siitä, että iho on palanut, mikä jää ihon muistiin. Iholla kemikaalien ja auringon yhteisvaikutus saattaa olla tuhoisa. Synteettisten aurinkovoiteiden on tehoa parannettu nanotekniikan avulla tuotetuilla pienillä hiukkasilla. Nykyään tiedetään, että tietyt nanohiukkaset ovat paha riski terveydelle, sillä ne menevät aivoihin ja sikiöön. EU-säädös vaatii, että tuotteisiin tulee merkitä kesäkuusta alkaen, mikäli se sisältää nanohiukkasia. Biologiset tuotteet tuovat puhtautta, hyvää oloa ja jaksamista. Samalla välität ympäristöstäsi ja kunnioitat elämää ympärilläsi, Nyqvist kannustaa. Sari Mäenpää Avioliittoon vihkimisen kaavassa heiltä kysytään tahtoa rakastaa toinen toistaan hyvinä ja pahoina päivinä. Rukouksessa pyydetään avioparille sitä, että Jumala auttaa heitä rakastamaan toisiaan sekä siunauksessa sitä, että Jumala varjelisi ja suojelisi heitä. Jokainen vihkimäni aviopari lähtee siitä ajatuksesta, että heidän rakkautensa ja tahtonsa kestää. Kirkossa he toivovat usein kuulevansa Johanna Kurkelan Rakkauslaulun, jonka kertosäkeessä lauletaan näin: Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan. Tätä toivon kesän jokaiselle hääparille sekä niille ihmisille, jotka ovat aloittaneet rakkaussuhteen. Tuija Storbacka, avioparityöstä vastaava pappi

31.5.2013 n Majakka 3 Auta lähellä pienin teoin Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa yhteistyössä toimivan Lähimmäiskotiyhdistyksen ajatuksena on hengellisen ja aineellisen hädän lievittäminen lähimmäistyötä tekemällä. Ennen pääsiäistä järjestetyssä ruokapussikeräyksessä vaasalaiset saivat jälleen mahdollisuuden lahjoittaa ruokatarvikkeita, jotka toimitettiin apua tarvitseville kaupunkilaisille. Pussikeräyksen alkuunpanija ja moottori on seurakunta-aktiivi Karin Toivola. Lähimmäiskotiyhdistyksessä toimiva Toivola järjesti ensimmäisen tempauksen viime jouluna. Olin nuorempana vaihto-oppilaana Englannissa, jossa järjestettiin ruokakeräyksiä ovelta ovelle. Halusin vihdoin käynnistää ruokapussitoiminnan myös Vaasassa ja tuottaa iloa apua tarvitseville. Kaverit innostuivat ideasta, ja kotimme eteinen alkoi täyttyä säilykkeistä ja jouluruuasta. Sana kulki, ja vähitellen alkoi näyttää siltä, että kodistamme loppuu tila. Keräys paisui kuin pullataikina, ja oli soitettava pappi Jouko Sarasteelle, jotta saimme käyttöömme tilat seurakuntatalolta. Auttajia oli lopulta vaikka kuinka paljon, ihmiset jonottivat lahjoittamaan ruokatarvikkeita. Kaikki järjestyi todella hienosti. Aikuiset ja lapset auttoivat ruokien lajittelemisessa, osa kuljetti pusseja perheille. Joulukeräyksessä ruokaa jaettiin yli 400 pussia, apua sai yhteensä 88 taloutta. Pääsiäiseksi tilat varattiin suoraan seurakuntakuntasalista, ja ruokapussikeräys järjestettiin samalla sapluunalla. Ruoan lisäksi ihmiset innostuivat antamaan myös siivous- ja lastenhoitoapua - ystävyyttäkin. Vaasassa on satoja apua tarvitsevia. Ruokalahjoitukset menevät esimerkiksi monilapsisille perheille, yksinhuoltajille ja vanhuksille. Avuntarvitsijat ovat tyypillisesti väliinputoajia, jotka tippuvat yhteiskunnallisesta tukiverkostosta, koska heitä ei luokitella mihinkään tukiryhmään. On järkyttävää, että tällaista tapahtuu Suomessa. Enää en puhu hyvinvointivaltiosta. Osa meistä elää vuosia samanlaisessa tilanteessa, yksin, ilman mitään keinoa ulospääsyyn. Olen tavannut ihmisiä, jotka eivät pysty enää edes itkemään. Usko ja luottamus toisiin ihmisiin horjuvat, hymy ja nauru katoavat. Yhdessä hyvää Toivola on nähnyt työssään yhteiskunnan kahtiajakautumisen. Ihmiset elävät hyvinkin erilaisissa olosuhteissa, ja hyvyys on jakautunut maailmassa epätasaisesti. Heidän, joille on annettu enemmän, velvollisuus on auttaa heikompiosaisia. Valitettavasti näin ei vain todellisuudessa tapahdu. Yhteisöllinen kehittyminen vaatii ihmisiä, jotka puhuvat suoraan. Vanha sananlaskukin sen tietää: köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan. Ruokapussikeräyksiin osallistuneet auttajat ovat pääasiassa ihmisiä, joilla itsellään on omakohtaista kokemusta hädästä Ruokapussikeräyksen ideoinut Karin Toivolan syli on avoin auttamiselle. Hän huolehtii ja välittää niin omista kuin muidenkin lapsista. ja avun tarpeesta. Moni myös ajattelee, että yksi ihminen ei voi asioihin vaikuttaa. Ympärillä vellovan hädän ja turvattomuuden edessä ei kuitenkaan saa sulkea silmiään. Meidän tulee haastaa itsemme miettimään elämäämme ja arvojamme. Toivola toivookin, että ihmiset heräisivät pyyteettömään lähimmäistyöhön. Itse hän on saanut sekä joululle että pääsiäiselle syvemmän merkityksen, toisen ihmisen auttaminen kiertyy monella tavalla kristilliseen ihmiskuvaan. Ihmisen arvokkuutta on kunnioitettava, jokainen meistä on arvokas ja kaikki olemme keskenämme samanarvoisia. Ihmiset on luotu yhteyteen toistensa kanssa, jokaisella meillä elää sydämessämme auttamisen halu. Itse kunkin tulee pitää jokaista lähimmäistä kuin toisena minänään ja kohdata toinen ihminen kokonaisvaltaisesti. Ruokakeräykset jatkuvat jälleen ensi jouluna, mutta auttaa voi myös ympäri vuoden olemalla aidosti läsnä toisen ihmisen elämässä. Jokainen voikin miettiä, mitä minä voin tehdä? Välittäminen ja huolehtiminen ovat välineitä, joita tarvitaan ihmisarvoiseen elämään. Suosittelen lämpimästi ihmisiä avaamaan mielensä ja rohkeasti löytämään oman paikkansa maailmasta. Pienilläkin teoilla on merkitystä, jo toisen ihmisen lohduttaminen voi antaa toivoa ja uskoa parempaan huomiseen. Tulee kuitenkin muistaa, että vapaaehtoisjärjestöjä on monenlaisia. Meneekö apu todella perille, jos johtajille ostetaan kalliita autoja? Auttaa voit myös Vaasassa. Lähellä ja konkreettisesti. Lähimmäiskotiyhdistys ottaa vastaan hakemuksia ympäri vuoden. Lähestyä voi kirjeellä tai sähköpostitse ja kertoa omasta tilanteesta. Jos puolestaan olet auttamishaluinen aikuinen, voit löytää mielekästä tehtävää esimerkiksi seurakunnan ja diakoniatyön vapaaehtoistyön kautta. Lähimmäis- Sari Mäenpää palvelun kautta voit jakaa ystävyyttäsi yhteisten jutusteluhetkien tai kävelyretkien yhteydessä tai vaikka asioiden ostoksilla tai lääkärissä. Tiedustelut toiminnasta voi osoittaa diakonissa Ulla Järvenpäälle numeroon 044 480 8266. Teksti ja kuvat: Raija Koivisto Ymmärrän itse pienen lapsen äitinä sen taloudellisen haasteen, jossa monet perheet voivat elää. On hienoa, että tällainen juttu on laitettu liikkeelle seurakunnan ja muiden tuella. Tähän on helppo itsekin osallistua antamalla omastaan ja apu menee lähelle, sanoo Heidi Äijö sylissään poikansa Julius 1 v 4 kk.

4 Majakka n 2/2013 Maksuttomia konserttielämyksiä Vaasan kirkossa Koko perheen pihapyhis Vanhan Vaasan pappilan pihalla, Pappilankatu 2, kesäkuussa neljänä tiistaina klo 18. Ohjelmassa on 4.6. taikataikinan muovailua, 11.6. vietetään liikuntapyhistä, 18.6. on vuorossa musapyhis, jossa vetäjänä on kanttori Tuija Niemistö. Viimeisenä tiistaina 25.6. on lähetyspyhis, jota on vetämässä lähetyssihteeri Riitta Pohjanpalo. Tervetuloa koko perhe viettämään yhteistä kesäiltaa toiminnallisen pyhäkouluhetken, laulun ja leikin merkeissä. Omat eväät mukaan! Perheiden kesäkirkko Vanhan Vaasan pappilan pihalla torstaina 15.8. klo 18. Kesäkirkossa vietetään hartaushetki, tarjolla on musiikkia, touhua ja tekemistä eriikäisille sekä pientä syötävää. Vaarit ja mummit lapsenlapsineen leirille Kesän iltamusiikkikonsertit käynnistyvät 5. kesäkuuta. Konsertit ovat keskiviikkoisin klo 19.30 lukuun ottamatta viimeistä konserttia Taiteiden yönä 8.8., joka on torstai. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. n Ensimmäisessä konsertissa 5.6. laulavat Topias Laatu ja Tuomas Laatu sekä Monica Heikius säestäjänään kanttori Dan Andersson. n La Voix des Anges -yhtyeen Annamari Pölhö, Kreeta-Maria Kentala ja Varpu Haavisto esiintyvät 12.6. Kentala on konsertoinut kamarimuusikkona ja solistina. Hän myös vierailee orkesterien johtajana ohjelmistossaan 1600- ja 1700-lukujen musiikkia. Kentalan levytykset ovat saaneet Janne- ja Emma-palkintoja sekä Yleisradion Vuoden levy -palkinnon. Gambisti ja sellisti Varpu Haavisto soittaa musiikkia renessanssista nykypäivään. Hän on toiminut sellon- ja gambansoiton opettajana mm. Pirkanmaan ja Valkeakosken musiikkiopistoissa ja Sibelius-Akatemiassa. Cembalisti Annamari Pölhö toimii kosketinsoittajana Suomalaisessa barokkiorkesterissa ja on kiertänyt Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Pölhö on pedagogi ja on toiminut Metropolia AMK:n vanhan musiikin lehtorina vuodesta 2001 alkaen. n Urkuri Tuomas Pyrhönen konsertoi 19.6. Pyrhönen on opiskellut urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Stuttgartin musiikkikorkeakoulussa. Pyrhönen on esiintynyt urkurina mm. Unkarissa, Baltian maissa, Venäjällä, Sveitsissä ja Tanskassa. Tuomas Pyrhönen on toiminut hieman yli vuosikymmenen Joensuun seurakunnan ylimmän asteen kirkkomuusikon virassa. n Vaasan suomalaisen seurakunnan kanttori, urkuri Arto Ristolainen pitää konserttinsa 26.6. Ristolainen on urkuimprovisaattori ja on konsertoinut Ruotsissa, Virossa ja Suomessa useilla paikkakunnilla. n Kuortaneelta lähtöisin oleva kanttori ja urkuri Liisa Malkamäki konsertoi 3.7. Malkamäki on esiintynyt urkurina eri puolilla Suomea mm. Lahden urkuviikoilla sekä Virossa Pärnun urkufestivaaleilla. Vuodesta 2000 alkaen hän ollut Espoon Tapiolan seurakunnan kanttorina. n Nokkahuilisti Sunniva Fagerlund ja tenori Mats Lillhannus konsertoivat 10.7. Fagerlund soittaa vakituisesti Bravade-nokkahuilukvartetissa sekä Ensemble Recordanzassa. Hän opettaa nokkahuilunsoittoa Länsi- Helsingin musiikkiopistossa ja Pietarsaaren musiikkiopistossa. Tenori Mats Lillhannus keskittyy sekä solistina että yhtyemuusikkona varhaiseen musiikkiin. Hän johtaa edelleen perustamaansa Camerata Aboensis -vokaaliyhtyettä. Mats Lillhannuksen taiteellinen toiminta jakautuu edelleen solistiseen ja ensembletyöhön monessa eri yhtyeissä sekä Suomessa että ulkomailla. n Kuula-opiston kitaransoiton lehtori Veikko Siponkoski ja saksalainen poikkihuilisti Sabine Laakso esiintyvät 17.7. n Diplomioopperalaulaja, sopraano Katariina Järvinen konsertoi 24.7. säestäjänään Christine Bengtsson. Ohjelmistossaan naisilla on lauluja ja aarioita murheellisille ja masentuneille. n Kesän iltamusiikkisarja päättyy Taiteiden yönä 8.8. pidettävään negrospirituaalikonserttiin. Mustan musiikin lähteillä liikkuvassa konsertissa saksofonia ja huilua soittaa Juhani Aaltonen ja kontrabassoa Uffe Krokfors, jotka molemmat ovat tulleet tunnetuiksi erityisesti jazz-musiikin tulkitsijoina. Pianisti Seppo J Järvisen ura käsittää erityisesti hengellistä musiikkia ja hän vastaa spirituaalien sovituksista ja tekstikäännöksistä. Kansallisoopperan alttolaulaja Tiina Sinkkonen on Suomessa tullut tunnetuksi monista oopperarooleistaan ja on viime vuosina paneutunut myös spirituaalien maailmaan. Jazz-vaikutteisessa konsertissa kuullaan tuttuja ja tuntemattomampiakin melodioita uusina sovituksina. La Voix des Anges Junnu Uffe Seppo Tiina Sinkkonen Sabine Laakso Isovanhemmat ja lastenlapset leiri järjestetään 2. 3.8. Lepikon leirikeskuksessa. Teemana on turvallinen syli. Lasten ikäraja 4 10 vuotta, leirille otetaan enintään 30 henkilöä. Ilmoittautuminen 3. 20.6. kirkkoherranvirastoon puh. 326 1209. Leirikirje lähetetään osallistuville myöhemmin, kirjeessä tarkemmat ohjeet aikatauluista ja leirin ohjelmasta. Tiedustelut: Marttina Rahja, puh. 044 480 8267. Mats Lillhannus Liisa Malkamäki Sunniva Fagerlund

31.5.2013 n Majakka Nuorten aikuisten kesä 5 Raamattupiiri kokoontuu läpi kesän. Tarkempia tietoja saat Facebookin kautta lähettämällä liittymispyynnön ryhmään nimeltä Raamattupiiri, Vaasa tai sähköpostilla terhi.nissila@evl.fi tai 044 480 8217. Tilkkutäkki-kesäkirkko Palosaaren torilla torstaina 22.8. klo 19. Sateen sattuessa kokoonnumme Palosaaren kirkossa. Laulamme Nuoren seurakunnan veisukirjasta bändin säestyksellä. Mukana ovat kanttori Johanna Välimäki, pastorit Maaria Perälä ja Terhi Nissilä sekä nuorisotyönohjaaja. Esam ja Lisbeth Ennakkoluuloton työllistäjä Kun tapasin Lisbeth Granholmin vuosi sitten yrittäjien illassa, hän kertoi, että heidän yrityksensä on päättänyt ottaa rohkean askeleen ja työllistää alle 30-vuotiaan maahanmuuttajan. Ammattihitsaajasta aiotaan oppisopimuksella kouluttaa liikenneopettaja. Ja kun nyt katson Rönnin autokoulun sivuja, löytyy henkilöstöstä ensimmäisenä liikenneopettaja Esam Abdollahzadeh. Miten tämä kaikki kävi? Esam, Iranin kurdi, muutti Suomeen vuonna 2005. Asevelvollisuuden hän suoritti Kainuun prikaatissa. Ajokortti tuli ajettua Rönnillä ja samalla hankittua opetusluvat isän ja molempien sisarusten opettamiseen. Silloin päätin, että musta tulee liikenneopettaja! sanoo Abdollahzadeh. Olin ensin vähän varuillani. Mutta jonkun on aloitettava. Miksemme siis me, muistelee Lisbeth Granholm. Ja niin Esamin kanssa järjesteltiin oppisopimus, käytännön harjoittelu alkoi ja valmistuminen häämöttää vuoden 2014 lopussa. Esamin kielitaito on monin paikoin pelastus, sillä asiakaskunnassa on paljon oppilaita, joiden kanssa vain hänellä on yhteinen kieli. Avoin asenne ja oma persoona ovat sulauttaneet Esamin mukavasti opettajakuntaan. Myös asiakaskunnasta on tullut positiivista palautetta suomalaiset nostavat hattua! En epäröi ottaa uusia, toteaa autokouluyrittäjä. Uusi elämä, uusi mahdollisuus, iloitsee Esam. Teksti: Eija Kasari Kuva: Sari Mäenpää Koulutuspäivä Voimia auttajan arkeen Kuinka jaksamme arjessa muita auttaessamme? Mistä saamme voimaa ja voimavaroja, ettemme auttajana uupuisi itse? Koulutuspäivä lauantaina 5.10. klo 13 17 Vuorikeskuksessa os. Vuorikatu 2 4. Päivän aikana kuulemme puheenvuoroja aiheesta. Paikalla mm. Leif Westerlund, Saara Kinnunen sekä kokemuskouluttajat Marianne Siermala ja Paula Hakkola. Mukana yhdistyksiä sekä hyvinvointialan yrittäjiä esittelemässä toimintaansa ja palveluitaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kahvitarjoilujen vuoksi info@vaasanseudunyhdistykset.fi tai puhelimitse 044 709 1141. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Kesätyöntekijät Pyhäkoulunohjaajia palkittiin Vaasan suomalainen seurakunta palkkaa kesällä kolme kesäteologia ja yhden teologiharjoittelijan. Kesäteologeina toimivat kesäteologit Heini Nikander, Tuomas Annola ja Aija-Riina Ojala 1.6. 15.8. Teologian ylioppilas Pauliina Tulenheimo harjoittelee seurakunnassa 20.5. 16.6. Kanttorit saavat kesäsijaisikseen Valtteri Tuomiston, joka on töissä 12.6. 18.8. ja Jari Niemisen, joka työskentelee 6.6. 4.8. Seurakunnan pyhäkoulujen kevätkirkossa 5.5. Vaasan kirkossa palkittiin ahkerasti pyhäkoulua käyneitä. Kymmenen vuotta pyhäkoulua käynyt Salla Kangas Suvilahdesta sai lahjaksi cd-levyn. Seitsemän vuotta pyhäkoulua käyneille annettiin lahjaksi Raamattu. Sen saivat Gabriel Mansnerus Gerbystä, Hietalahdesta Wilma Hiltunen ja Veera Hiltunen sekä Ristinummen pyhäkoululaiset Emmanuel Beffo, Dwang Akol, Manyin Machol, Nyankiir Madut. Pyhäkoululaisten lisäksi muistettiin 20-vuotisansiomerkillä pyhäkoulunohjaaja Hanna-Leena Koskenmäkeä, 10-vuotisansiomerkillä Hanna Reetta Niemistöä ja 5-vuotisansiomerkin saivat Luci Toutou ja Anna-Liisa Punto. Perheneuvoja Vaikeiden ratkaisujen perintö Amerikkalainen tutkijakolmikko, Wallerstein, Levis ja Blakeslee, on julkaissut kirjan, joka sisältää tuloksia laajasta avioerolapsia koskevasta tutkimuksesta. Kirja on käännetty suomeksi ja on nimeltään Avioeron perintö. Tutkimuksessa on seurattu lasten matkaa aikuisuuteen 25 vuoden ajan. Kirjassa kuvataan ymmärtäen sekä aikuisten että lasten yrityksiä selviytyä perheen hajoamisesta. Kirjassa asetutaan lasten puolelle, ja sen keskeiseksi viestiksi kiteytyy: Kun aikuiset perkaavat etujaan, lapset jäävät katveeseen. Wallerstein puhuu amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja sanoo: Yhteiskunnassamme avioliitot solmitaan rakkaudesta, ja ne myös puretaan, jos rakkaus hiipuu tai uusi rakkaus tulee elämään. Vain taantumuksen edustaja kyseenalaistaa oikeuden avioeroon. Kirja haastaa lukijan pohtimaan erityisesti lasten tilannetta. Tutkimuksen mukaan avioerolapset maksavat vanhempiensa vapaudesta monin tavoin. Kohtalokkainta on vaikeus luoda hyvä ja kestävä parisuhde omassa elämässä. He pelkäävät epäonnistuvansa vanhempiensa lailla. Tutkimus osoittaa, että vaikeus on heillä merkittävästi suurempi kuin vertailuryhmän ehjässä perheessä kasvaneilla. Kirjassa kuvataan myös tutkimuksessa löytyneitä nuoria aikuisia, jotka kestivät vanhempiensa eron. He ovat onnekkaita opittuaan itsenäisyyttä, neuvokkuutta ja joustavuutta. He ovat kehittäneet oman polkunsa ja ovat kyenneet rakentamaan hyvän avioliiton peloistaan huolimatta. He hyväksyvät avioeron, mutta pitävät sitä lapsiperheelle ehdottomasti viimeisenä keinona. Monet heistä ovat vanhempia, jotka kertovat, etteivät tahdo lastensa joutuvan toistamaan omia kokemuksiaan. Toiset siis käänsivät elämänsä suunnan oman rohkeutensa, näkemyksensä ja myötätuntonsa voimin. Kaikki jättävät perintöä. Henkinen perintö on vaikuttavampi ja pitkäaikaisempi kuin aineellinen perintö. Se ulottuu pitkälle sukupolvien ketjussa. Vaikeidenkin elämänratkaisujen keskellä on arvokasta välittää toivoa seuraavalle sukupolvelle siitä, että onnellisen elämän löytyminen on mahdollista. Päivi Ylimäki perheneuvoja

6 Majakka n 2/2013 Tansaniassa messu soi vahvasti Osallistuin Tansanian matkallani kahteen paikallisen luterilaisen kirkon messuun. Ensimmäisenä sunnuntaina matkasimme maan toiseksi suurimmasta kaupungista, Mwanzasta, lautalla Victoriajärven eteläkärjen yli pieneen Buyagun seurakuntaan. Perillä seurakunnan pääevankelistan perhe tarjosi meille teetä ja chapati-leipää. Seurakuntalaiset parikymmentä lasta, naista ja sekä miestä kokoontuivat kymmeneltä alkaneeseen messuun täyttäen pienen kirkon. Alkuvirtenä oli virsikirjastamme tuttu, saksalainen koraali "Kiitos nyt Herran! Hän korkein on kuninkahamme. Pyhänä soikohon nimensä veisatessamme." Virren tempo oli rauhallinen ja yksiäänisenä alkanut veisuu kasvoi jo ensimmäisen säkeistön aikana neliääniseksi ylistykseksi. Tyypilliset afrikkalaiset glissandot, portaattomasti säveleltä toiselle liukumiset, olivat kuin luodut saksalaiseen koraaliin. Uskonkin, että omassa kuorossamme samanaikaista liukumista saisi harjoitella todella monta kertaa, jotta lopputulos olisi yhtä tyylikäs. Messun vuorolaulut ja psalmin kantilointi olivat tyypillisempää tansanialaista kansanmusiikkia. Kotoisampi musiikkityyli sai lauluun notkeutta ja voimaa. Kirkossa ei ollut soittimia, mutta ei niitä kaivannutkaan kauniin neliäänisen laulun täyttäessä kirkkosalin. Saarnan jälkeen seurakuntalaiset halusivat vielä virallisesti toivottaa meidät, neljä suomalaista, sydämellisesti tervetulleiksi ja tekivät sen laulaen, tanssien ja huulipäristyksin. Ilo ja riemu ei voinut olla tarttumatta! Virren, joka valmisti ehtoolliselle, sävel oli sama kuin Kellot kaikuu, kellot temppelin -virressä. Laulun aikana avustava työntekijä nosteli pitkänomaiset hiekkasäkit kuoriin polvistumistasoksi. Niin saimme yhdessä liittyä osallisiksi Kristuksen ruumiista ja verestä. Messun päätteeksi sain Katripapin kanssa tehdä matkaa kirkossa avustaneen työntekijän anopin luokse antamaan yksityistä ehtoollista, koska isoäiti ei kipeillä jaloil- Dar es Salamin kirkkokuoro. laan ollut päässyt tulemaan kirkkoon. Messussa Dar es Salamissa Toisen jumalanpalveluksen koimme Intian valtameren rannalla, Dar es Salamin ydinkeskustan pääkirkossa. Kirkon lähes täytti 200 jumalanpalvelukseen saapunutta ihmistä. Jumalanpalvelus alkoi jo klo 9. Seurakuntaa oli runsaasti koolla alusta saakka, mutta ihmisiä saapui vielä tunninkin kuluttua messun alkamisen jälkeen. Alkuvirsi veisattiin Johann Crügerin sävelellä, ja virren 271 sävel alkoi soida päässäni: "Nyt kiitän riemuiten niin sydämin kuin kielin. Herraani rukoilen nyt luottavaisin mielin". Nuori mies säesti kaksisormioisilla pikku-uruilla. Virren ensimmäiseen fraasiin saakka kuului vain veisuujohtajan laulu, ja sen jälkeen seurakunta veisasikin muhkeasti neliäänisesti. Näin saimme kuulla kaikki messun virret, upeasti soivana, hyvin bassosävytteisinä. Jumalanpalveluksen etenemisjärjestys oli Tansaniassa kuin meillä ennen jumalanpalvelusuudistusta. Kieltä ymmärtämättömänä kuitenkin pystyi tunnistamaan niin yhteisen synnintunnustuksen, uskontunnustuksen kuin Isä meidän -rukouksenkin. Raamatun tekstien välissä kirkkokuoro lauloi varsin perinteistä, saksalaista kirkkomusiikkia swahilin kielellä. Ääniltä toisille liukuminen ei ollut niin vahvaa kuin maaseudulla, mutta tansanialainen laulutyyli oli tunnistettavissa ja 30-henkinen kuoro lauloi poikkeuksellisen muhkealla soinnilla. Seurakunta palkitsi esiintyjät välittömillä suosionosoituksilla, runsain taputuksin. Esirukouksin lähettiemme puolesta Esirukouksiimme jäi matkaa kanssamme tehnyt Vaasan nimikkolähetti Hanna Oja- Nisula, sekä kohtaamamme Suomen Lähetysseuran lähetit Härkösen Katri ja Pekka lapsineen, Katri ja Visa Kuusikallio kuin Lasse Lampinenkin, sekä Pyhtilän Pia ja Mikko lapsineen. Tähän maailmanlaajuisen kirkon, Tansaniassa niin voimakkaasti kasvavan joukon, rukousrintamaan haluan Sinutkin haastaa: "Katso minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti", vakuuttaa Vapahtajamme! Teksti ja kuvat: Tuija Niemistö Saarnan jälkeen on vuorossa ylistyslaulua ja -tanssia. Ehtoollisella. Messun jälkeen huutokaupataan tavaraa.

31.5.2013 n Majakka 7 Kirkkokahvitusta iloisin mielin Huutoniemen avoin aamupiiri on järjestänyt Huutoniemen kirkossa kirkkokahvituksia jo kahdeksan vuoden ajan. Toista näin sitoutunutta ja innokasta porukkaa ei kovin helposti löydä. Vapaaehtoinen Alusta asti kirkkokahvituksissa mukana ollut Hilkka Saari muistelee, että idean alullepanija oli diakonissa Liisi Mäntymaa, joka aamupiirissä ehdotti, että emmekö voisi aloittaa Huutoniemen kirkossa kirkkokahvitukset, kun kaupungin kirkossa niitä oli järjestetty vuosikausia. Ensimmäiset kirkkokahvit juotiin 6.3.2005. Siitä lähtien on syyskuun puolivälissä aloitettu ja äitienpäivän kirkkokahveihin lopetettu. Kesäaikana kirkkokahveja ei ole. Kirkkokahvitus toimii vuorolistojen mukaan Kirkkokahvituksista vastaa Aino Takala. Hän tekee listan, johon on merkitty messujen ajankohdat. Siihen saa jokainen merkitä omat vuoronsa. Melko helposti Takala sanoo ihmisiä joka vuoroon löytyneen, vaikka läheskään kaikki piiriläiset eivät enää ole siinä kunnossa, että pystyisivät kahvituksiin osallistumaan. Tavallisina pyhinä kussakin vuorossa on kaksi henkilöä. Jos väkeä odotetaan kirkkoon enemmän, tarvitaan kolme henkilöä kahvitukseen. Aamulla vuorolaiset tulevat tänne yhdeksältä. Kaikki tarjottava tulee Koulukadun keittiöltä. Meidän tehtävänämme on kattaa pöytä nätisti, keittää kahvi ja tarjota se. Kun kansa saapuu kirkkoon, vahtimestari laskee tulijat ja tulee meille kertomaan, kuinka monta henkeä kirkkosalissa on. Sen mukaan laitetaan kuppeja ja keitetään kahvia, Takala ja Saari kertovat. Keskimäärin kirkkokahveilla käy 30 40 henkeä. Kahvitus kestää valmisteluineen aamuyhdeksästä noin klo 13:een saakka. Muita palvellessa saa itsekin Kirkkokahvien tarpeellisuudesta puhuttaessa Takala sanoo huomanneensa, että siitä tulee jumalanpalveluksen jälkeen sellainen kotoinen olo. Kahvittajien saaminenkin on koko ajan vain helpottunut, koska me, jotka sitä kahvitusta järjestämme, koemme varmaan samaa. Kun kaikki ovat saaneet toisenkin kupin kahvia, istumme mukaan pöytiin. Mielestäni tässä taustalla on voimakkaasti se, että tämä on meidän seurakuntamme ja tälläkin tavalla voimme palvella. Me aamupiiriläiset haluamme olla tässä mukana sen takia, että seurakuntalaisil- Kirkkokahviryhmään kuuluvilla Maire Kytöharjulla, Anna-Liisa Rissasella, Hilkka Saarella ja Sirkka Kuusiniemellä on kaikki valmiina kirkkovieraiden tulla. la olisi vielä messun jälkeen mahdollisuus olla yhdessä ja viettää yhteistä aikaa. Rippikoululaisten tuleminen kirkkokahveille lämmittää erityisesti kahvittajien sydäntä. He ovat niin ihania ja avoimia. Sitten heillä on kaksi pullaa kädessä ja tulevat kysymään, saako ottaa vielä toisenkin. Toivottavasti näistä kirkkokahveista jää heille hyvä muisto seurakuntayhteydestä. Aktiivista porukkaa kiitellään Tämä meidän kirkkokahvituksemme on aiheuttanut paljon ihmetystä ja kysymyksiä, kuinka se toimii näin hienosti ja on näin aktiivista porukkaa. Muihinkin tilaisuuksiin meitä pyydetään hyvin mielellään. Meitä kehutaan, että te olette niin osaavaa porukkaa, naiset myhäilevät tyytyväisinä ja jatkavat: Arvokas piiri tämä on. Aina tullaan iloisin mielin ja palvelualttiina. Teksti ja kuva: Salli Hietikko Musiikkia Händelin Susannaoratorio rikkoo rajoja Susanna-aihe Danielin kirjan lisäyksistä on ollut erittäin suosittu, etenkin renessanssin ja barokin aikana. Aiheen teologinen pohja on vankka. Myöhäisrenessanssin maalarimestari Jacopo Tintoretto oli hyvin uskonnollinen. Siitä huolimatta hän käytti tätä syntistä aihetta, joka on sekoitus salaisuuksia ja erotiikkaa. Voittaakseen maalaustaiteen tekniset ongelmat taiteilija harjoitteli piirtämällä alastonmallien ohella veistoksia sekä tekemällä vahafiguureita. Susanna kylvyssä -maalaus löytyy Wienistä. Säveltäjä Georg Friedrich Händelin Susanna -oratorio lähestyy tyylillisesti eroottista oratoriota, oratorio eroticoa. Oratoriolla on pyhä, opetuksellinen päämäärä. Puhtaus Jumalan edessä on tärkeämpää kuin yhteisön hyväksyntä. Susannan Jumala kuulee oikeamielisten rukoukset niihin vastaten. Voimakkaan erotiikan ja uskonnollisuuden yhdistäminen oli jo 1500-luvulla kyseenalaista ja on sitä yhä edelleen. Taiteilijat rikkovat kuitenkin rajoja tehden näin usein historiaa. Susanna on hyväsydäminen ja erittäin kaunis nainen. Kaksi tuomaria yrittää pakottaa Susannan aviorikokseen. Susanna ei halua tehdä syntiä Jumalan edessä ja kieltäytyy kirkuen. Tuomarit väittävät saaneensa, mitä halusivat. Susanna tuomitaan kuolemaan. Jumala lähettää nuoren Danielin Susannalle puolustusasianajajaksi, ja he voittavat jutun. Korruptoituneet tuomarit kivitetään kuoliaiksi. Susanna on ehdottoman uskollisuuden, viattomuuden ja siveyden perikuva. Katariina Järvinen Kirkkomuskari-cd:llä On sisällä helmi Jumalan Varsin mukaansatempaava kokemus on Markku Perttilän tuottama kahden cd:n äänite Kirkkomuskari. Laulujen lempeät, värikkäät sovitukset vievät mukanaan. Muutaman kuuntelukerran jälkeen melodiat ja kivat sanoitukset tarttuvat niin, että niitä tahtoo laulaa myös itse. Tyylitajuiset ammattimuusikot tarjoilevat kivan piristyksen hengellisten lastenlaulujen kuuntelijalle. Lauluissa voi kuulla kitaraa, banjoa ja muitakin kielisoittimia sekä huilua ja harmonikkaa. Lyömäsoittimien iloinen kirjo myös esittäytyy sovitusten äänimaailmassa. Lapsisolisteina ovat mm. Vaasassakin vaikuttaneet Antton ja Laura Koivisto. Laulusolisteissa voi kuulla lasten isän ja äidin äänen, ja näin aistia koko perheen lauluriemua! Mari Torri-Tuominen tuotti vuonna 2010 hengellisen musiikin materiaalipaketin lasten kanssa työskenteleville. Kirkkomuskarilaulut ovat samassa järjestyksessä äänitteellä ja kirjassa. Ensimmäinen 43 laulun cd käsittelee simpukka-, sydän-, enkeli- ja kotiaiheita, joten sitä kuuntelen enemmän syksyn tullen talvea odotellessa. Äänitteen alussa olevat alku- ja loppulaulut antavat hieman kerhomaisen tunnelman, mutta niiden jälkeen voi antautua laulun ja leikin viemäksi. Toinen cd sisältää kynttilä-, pisara-, leipä-, risti-, lammasja kyyhkynenaiheita, joten niitä voi laulella valoa kaivatessa. Kahden cd:n paketti on varsin oiva tapa musisoida yhdessä lapsen kanssa. Kirkkomuskari sopii käyttöön kuunneltavaksi niin leikin lomassa kuin automatkoilla. Musiikki on Luojamme lahja, ja äänitettä kuunnellessa voi hyvin kokea olevansa Pyhän äärellä. Tuija Niemistö Syvemmälle messuun Pyhä Kolminaisuus Kolmio on yksi, vaikka siinä on kolme kulmaa. Toteemipaalu on yksi, vaikka siinä voi olla kolmet kasvot. Minä olen yksi, vaikka olen vanhempieni lapsi, lasteni äiti ja puolisoni vaimo. Näin voimme yrittää havainnollistaa, että yhdessä voi olla kolme. Yrityksemme kuvata Jumalaa ovat puutteellisia ja jäävät vajaaksi. Sanamme eivät riitä. Uskomme, että Jumala Isä toimii erityisesti luodessaan kaiken ja pitäessään yllä elämää. Jumala Poika syntyi ihmiseksi, kirkasti kärsimyksellään Jumalan rakkautta ja voitti kuoleman. Hän kutsuu meitä seuraajikseen. Jumala Pyhä Henki on meidän lohduttajamme ja puolustajamme, hän synnyttää sydämessämme uskoa ja rakkautta. Raamatussa Kolminaisuus esiintyy mm. Jeesuksen antamassa kastekäskyssä Matt.28:19. Paavalin apostolisen siunauksen luemme kastetulle lapselle ja konfirmoidulle nuorelle: Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi (2. Kor. 13:13). Jumalanpalvelus alkaa siunauksella Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen. Suomenkielen säännöistä poiketen jokaisen persoonan välillä on ja-sana kuvaamassa sitä, että kaikki persoonat ovat tasaveroisia ja muodostavat ykseyden. Messun Kunnian jälkeen lauletaan kiitosvirsi, joka on omistettu Pyhälle kolminaisuudelle ja kuvaa Jumalan pelastustekoja. Erityisesti juhlapyhinä tuo virsi voi olla 300-luvulta peräisin oleva Laudamus eli virsi 126 Me kiitämme tai virsikirjan liitteen messusävelmistön Laudamus-hymni. Jumalanpalveluksen lopussa oleva Herran siunaus päättyy Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Seurakunta ottaa vastaan siunauksen kolminkertaisella aamenella. Maaria Perälä

8 Majakka n 2/2013 Kyllä mä haluaisin m uudestaan riparille! Joni Hagelberg, lempinimeltään Hagru, kävi rippikoulun Vaasan suomalaisessa seurakunnassa loppukesällä 2010. Kyseisenä vuonna haluttiin erityisen paljon rippikouluun kesällä ja siksi perustettiin ylimääräinen ryhmä, jonka leirijakso oli Alskathemmetissä elokuussa, juuri ennen koulujen alkamista. Leirillä oli 21 rippikoululaista, 10 isosta, kolme seurakunnan työntekijää ja yövalvoja. Meidän ripari oli sellainen heittiöripari. Kukaan ei mahtunut mihinkään ryhmään ja sit meille perustettiin se oma porukka. Se oli tylsää mun mielestä, porukassa oli vain kaks tyyppiä, joita en tuntenu etukäteen. Olis ollut hyvä, että porukoita olisi sekoitettu enemmän, sillä olisin halunnut tutustua uusiin tyyppeihin riparilla. Toisaalta ei tarvinnu tutustua muihin riparilaisiin, kun kaikki tunnettiin jo toisemme. Mutta nyt jatkui sama meno kuin koulussa. Riparilla oli rento meininki Rippikoulun oppitunneista Hagru vietti osan ajasta yksityisopetuksessa. Ryhmässä oleminen ja siellä keskittyminen oli vaikeaa ja siksi Hagru kävi osan asioista läpi kahdestaan kesäteologin kanssa. Ratkaisu oli hyvä sekä opettajien että Hagrun mielestä. Asiat tuli käytyä läpi, ja jotkut keskusteluiden teemoista jäivät hyvin Hagrun mieleen. Elias, kesäteologi, selitti asioita hyvin. Hänen kanssaan oli kiva jutella muistakin asioista. Rippikoulun ilmapiirin Hagru muistaa rentona. Työntekijät eivät pitäneet liian tiukkaa kuria, eivätkä valittaneet turhista jutuista. Leirillä oli rento ja hyvä fiilis, paitsi että yövalvoja piti kovaa kuria. Yöllä ei saanut tehdä mitään. Miinusta Hagru antaa leirikeskuksen keittiölle. Ruokasalin seinää pitkin kulki muurahaisten valtaväylä, ja ruoka ei ollut aina niin hyvää. Iltapalalla leipää olisi pitänyt olla enemmän. Enemmän aktiviteettia vapaa-aikaan Vapaa-ajalle Hagru olisi kaivannut enemmän mahdollisuuksia ja tekemistä. Leirikeskuksen sauna ei ollut käytössä vesivahingon takia, siksi oli kurjaa, kun ei päässyt saunomaan niin usein kuin halusi. Käytiin me pari kertaa Lepikossa saunassa ja uimassa. Vapaa-ajalla pelattiin paljon futista isosten kanssa. Olisin kyllä kaivannut enemmän urheiluvälineitä, pelejä ja muuta tekemistä vapaa-ajalle. Nyt piti vaan hengailla, kun ei ollu silleen mitään tekemistä, paitsi se futis. Mitä jäi käteen? Hagrun mielestä ripari ei juurikaan vaikuttanut hänen ajatuksiinsa Jumalasta ja seurakunnasta. Ei silleen, en mä oikein edelleenkään usko Jumalaan. Mut ehkä mä ajattelen vähän positiivisemmin niistä asioista. Ja olen mä jo lapsena käynyt poikaleireillä. Riparin jälkeen mä kävin kerhonohjaajakoulutuksen, olin vähän aikaa sählykerhossa ohjaajana ja olen ollut lastenleireillä isosena. Hagrun saisi uudestaankin rippikouluun, mutta ei enää toista kertaa rippikoululaisena. Kyllä mä haluaisin mennä uudestaan riparille, tosin tällä kertaa isosen rooli olis parempi. Kristiina Brisk-Mosander Riparin rento fiilis ja hyvät keskustelut työntekijöiden kanssa jäivät Joni Hagelbergille mieleen.

31.5.2013 n Majakka ennä Tuukka-Tapio Nieminen 9 Rippikoulu tavoittaa tytöt ja pojat tasapuolisesti Rippikoulu pitää pintansa seurakuntien kasvatustyössä. Vuonna 2012 rippikoulun kävi 83 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Osuus pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Kun mukaan lasketaan myöhemmällä iällä rippikoulunsa käyneet, luku nousee 85,6 prosenttiin. Rippikoulu tavoittaa tytöt ja pojat tasapuolisesti. Viime vuonna kaikista ikäluokista yhteen laskettuna 51 905 kävi rippikoulun, heistä tyttöjä oli 25 952 ja poikia 25 953. Tämänkin vuoden aikana seurakunnat järjestävät toimintaa noin 2 200 rippikouluryhmälle. Vaasan suomalaisessa seurakunnassa rippikouluryhmiä on tänä vuonna 20. Rippikoulun käy noin 85 prosenttia seurakuntaan kuuluvista 15-vuotiaista. Rippikoulu on edelleen uskomattoman suosittu ja tavoitamme sen ansiosta myös monia kirkkoon kuulumattomia, iloitsee rippikoulutyöstä vastaava pappi Riikka Uuksulainen. Nuoret pitävät sosiaalista kanssakäymistä ja yhdessä tekemistä erittäin tärkeänä rippikoulutyössä. Kirkkohallituksessa rippikoulutyöstä vastaava työalasihteeri Jarmo Kokkonen sanoo, että rippileirin vahvuudet ovat läsnäolo ja sosiaalisuus. Leirielämä ei läppäreitä kaipaa, hän toteaa. Joka vuosi noin 1000 suomalaista käy rippikoulun vasta aikuisiällä. Heille on kehitetty mahdollisuus osallistua rippikouluun myös verkossa. Lisätietoa on verkkosivuilla aikuisrippikoulu.fi. Toisinko lapseni ehtoolliselle? Pieni käsi ojentuu aikuisten mallin mukaan ottamaan vastaan ehtoollisleivän. Lapsi katsoo kysyvästi äitiin ja pappiinkin. Pappi panee kätensä lapsen pään päälle ja siunaa. Ja antaa sitten äidille leivän. Ehtoollinen on Jumalan perheen yhteinen ateria. Jätämmekö me joskus aterialla lapsen ilman ruokaa? Mutta poikkeaahan ehtoollinen tavallisesta kotiateriasta. Ja pitäähän sen poiketa. Onhan ehtoollinen pyhä ateria ja Raamattukin kehottaa erottamaan sen muusta syömisestä (1. Kor 11). Pitkä perinteemme on, että nuoren kansan ensi rippi tapahtuu rippikoulun päätösjuhlassa, konfirmaatiossa. Silloin on saatu asiaan liittyvää opetusta, silloin kyetään ymmärtämään ehtoollisen merkitys. Valitettavan monelle rippikoulun käyneelle ateriaväli sitten venyykin vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Kirkkomme on avannut lapsillekin tien ehtoollispöytään jo vuonna 1979, siis yli 30 vuotta sitten. Kirkon nettisivuilta asiasta löytyy maininta, mutta onko se laajasti kirkon jäsenten tiedossa? Siellä todetaan: Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempiensa tai muun läheisen aikuisen kanssa Päätöksen siitä, jaetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko tekee aikuinen, jonka kanssa lapsi tulee ehtoolliselle. Entä jos lapsi ei vielä tiedä mitään ehtoollisesta ja vanhempi tuntee arkuutta sen opettamisessa? Aiheesta on olemassa lapsille suunnattuja kirjoja, joita voi yhdessä tutkia. Seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä muussa kasvatustyössä kerrotaan myös ehtoollisesta. Äiti tai isä voi kertoa ehtoollisesta niin kuin sen itse ymmärtää ja niin kuin ajattelee lapsen voivan asian omaksua. Voi olla, että olemme vuosien saatossa korostaneet liikaakin tietämistä ja ymmärtämistä kokemuksen ja tunteen kustannuksella. Ehtoollinen on kuitenkin olemukseltaan salaisuus, jonka syvyyttä aikuisenkaan järki ei tavoita. Sen voi meistä itse kukin vain ottaa lahjana vastaan. Kuka tämän osaisi aidommin kuin lapsi, joka ojentaa kätensä? Käytännössä moni vanhempi ajattelee, että viini maistuu lapsesta varmaankin oudolta. Kir- kossa pidämme kuitenkin kiinni siitä, että ehtoollisvieras saa molemmat ehtoollisaineet, sekä leivän että viinin. Lasten kohdalla ehtoollisleipä voidaan kastaa viiniin, näin molemmat aineet jaetaan yhdessä. Vanha kristinoppimme luettelee ehtoolliselle kuusi eri merkitystä ja tulokulmaa. Mielestäni lasten kanssa voi näiden opettelemisen aloittaa yhdestä. Ehtoollinen on Jeesuksen muistelemista. Näinhän Jeesus itse käski ehtoollisen asetussanoissa: Tehkää se minun muistokseni. Ehtoollinen merkitsee myös iloa, kiitollisuutta ja yhteyttä. Niitähän kaikkia lapsi saa kokea, kun pääsee yhdessä perheensä kanssa osalliseksi Elämän leivästä. Myös lapsella on oikeus olla osallinen uskomme aarteista, niiden tuomasta turvasta. Opastammehan häntä rukoilemaan Taivaallista Isää, avaammehan Lasten Raamatun ja luemme sen kertomuksia yhdessä, myös kuviin syventyen. Jospa taluttaisimme häntä myös kirkon käytävää pitkin kohti katettua armopöytää! Outi Klapuri Haastavat tilanteet rippikoulussa Nuorisotyönohjaaja Kristiina Brisk-Mosander tutki sosionomin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössään työntekijöiden kokemuksia rippikoulun haastavista tilanteista. Työntekijät kohtaavat paljon erilaisia haastavia tilanteita nuorten kanssa työskennellessään, jotka liittyvät mm. ihmissuhteisiin, nuoren henkilökohtaisiin asioihin, kommunikaatioon ja käyttäytymiseen sekä järjestyksenpitoon ja turvallisuuteen. Työntekijöiden saama koulutus ei suoraan anna kaikkia tarvittavia valmiuksia käsitellä näitä tilanteita, vaan työntekijöiden oma motivaatio hankkia lisää tietoa ja koulutusta on tärkeässä asemassa. Myös työntekijöiden ammatilliset vuorovaikutustaidot korostuivat tilanteiden käsittelyssä. Työssään he tarvitsevat eniten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiseen sekä leirin turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rippikoulun haastavat tilanteet Työntekijöiden kokemuksia nuorten kanssa työskentelystä -tutkimukseen voi tutustua internetissä osoitteessa: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54672/brisk-mosander_ Kristiina.pdf?sequence=1 Vesa Ranta

10 Majakka n 2/2013 Minun päiväni Wärtsilän laadunvalvonnasta eläkkeelle kolme vuotta sitten jäänyt Pauli Karhu ei ole jäänyt telakalle lepäämään, vaan harrastaa ja kokoustaa aktiivisesti. Vappuaattona 67-vuotias Karhu heräsi jo aamukuudelta ja söi aamiaiseksi puuroa sekä salaattia. Hän kävi aamupäivällä myös parturissa. Seuraavaksi vuorossa oli lattiatasoitteen hankkiminen K-raudasta. Lattiatasoite on työn alla olevaa laminaatinasentamisprojektia varten. Pauli tekee remonttia itse, ja myös vaimo on siinä apuna. Moottorisahahuollosta hän haki varaosia moottorisahaan. Hän odotti toimittajaa iltapäivällä ja teki tietokoneella jäsenrekisteriä. Haastattelun lomassa hän tarjosi herkullista tyrnipiirakkaa ja vahvaa kahvia. Tyrnimarjanpoiminta kuuluukin Paulin harrastuksiin luonnossa liikkumisen ohella. Vaimo oli käymässä kaupassa, mutta saapui kotiin kahden aikoihin. Karhu suunnitteli jo vappua, sillä hän oli menossa jakamaan soppatykillisen kana-vihanneskeittoa torille. Siihen liittyviä asioita piti vielä järjestellä puhelimessa. Illalla Karhut söivät yhdessä broileria ja katsoivat televisiota. Televisio-ohjelmista Paulin mieligenre on jännityssarjat ja suosikkiohjelma C.S.I. Tämä päivä oli Paulille rauhallinen, mutta monessa luottamustehtävässä mukana olevan päivät täyttyvät monesti muiden muassa kaupunginvaltuuston, Vaasan suomalaisen seurakunnan, Vaasan sosialidemokraattien ja Vaasan eläkkeensaajien luottamustoimista. Yleensä aamukahvin jälkeen on vuorossa aamulenkki Teeriniemeltä Pilvilammen suuntaan, talvella sen korvaa vuorostaan hiihtolenkki. Lenkin jälkeen vuorossa on useimmiten puuronsyönti. Sen jälkeen hän valmistautuu kokouksiin läpikäymällä esiteltäviä asioita. Ensimmäinen kokous on usein jo aamupäivällä. Normaalisti päivään kuuluu myös rivi kerrallaan valmistuvan laminaattilattian asentamista päästä päähän ja ponttiin. Toki myös kotityöt, erityisesti ulkohommat, kuuluvat päivään. Päivällisen Karhu tapaa syödä yhdessä vaimon kanssa neljän aikaan, kokouksissa ja kotona saa kahviakin kyllikseen. Kirkkovaltuuston kokous pidetään yleensä iltakuudesta kahdeksaan. Kirkkovaltuustossa ollaan usein yksimielisiä ja sopua hakevia; äänestykseen joudutaan harvoin. Suomalaisen ja ruotsalaisen alueen rahanjako on yleisimmin puheenaiheena. Karhu odotti jo viikonloppumatkaa Tampereen Torniteatteriin. Eläkkeensaajat järjestävät matkan joka kuukausi ja kerran tai pari vuodessa ulkomaille. Hän suunnitteli myös mökkikauden aloittamista ja moottoriveneen sekä kajakin vesille viemistä. Karhu muisteli lämmöllä eläkkeensaajien matkoja, erityisesti viimekesäistä Venäjän-matkaa. Silloin mentiin bussilla Kouvolaan, junalla Moskovaan ja sieltä laivalla Pietariin. Seitsemän päivän aikana näki aitoa Venäjää laaja-alaisesti, kun päivittäin tutustuttiin uusiin kaupunkeihin. Karhu muisteli myös aikaansa Eräkerho Kaltiossa, siitäkin on vierähtänyt jo tovi. Karhun tyyliin ei kuulu asioista murehtiminen, vaan hän itse pyrkii vaikuttamaan yhteisiin asioihin osallistumalla yhteiskunnalliseen edunvalvontaan. Tuukka-Tapio Nieminen Pauli Karhun aamuun kuuluu myös sanomalehden lukeminen. Puhdas vesi kuuluu kaikille allekirjoita kansalaisaloite Arkkipiispa Kari Mäkinen ja uimari Hanna-Maria Seppälä ovat eurooppalaisen Vesi on perusoikeus -kampanjan suomalaiset lähettiläät. Vesi on elämän lähde. Kaikista elämälle välttämättömistä tarpeista puhdas vesi on ratkaisevin. Kun puolustamme jokaisen oikeutta veteen, puolustamme jokaisen oikeutta elämään, ilman ehtoja. Veden alistaminen voitontavoittelun välineeksi rikkoo Jumalan luoman elämän pyhyyttä vastaan, Mäkinen sanoo. Vesi on perusoikeus -aloitteessa vaaditaan, että EU takaa kansalaistensa perusoikeuden veteen lainsäädännössään ja ryhtyy tehokkaampiin toimiin sen puolesta, että puhdas juomavesi saadaan maailmanlaajuisesti kaikkien ulottuville. Lisäksi aloitteella pyritään vaikuttamaan siihen, että vesihuoltopalvelut tuotetaan pääasiassa julkisena palveluna, eli olisi julkisen sääntelyn alaisena eivätkä luonnon vesivarojen omistus ja käyttöoikeus ole maailmanlaajuisten markkinavoimien määrättävissä. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo yli 11 000 suomalaista. Kaiken kaikkiaan aloite on edennyt hyvin, sillä koko Euroopassa allekirjoituksia on kertynyt jo lähes 1,5 miljoonaa. Enää tarvitaan vähimmäismäärä allekirjoituksia kahdessa jäsenvaltiossa ennen kuin aloite voidaan laittaa eteenpäin. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa netissä: vesionperusoikeus. fi/. Kampanja on myös Facebookissa: www.facebook.com/vesionperusoikeus. Päihdeongelmaisille leiri Päihdeongelmaisten naisille järjestetään rovastikunnallinen viikonloppuleiri Lepikossa 5. 8.9. yhdessä Vaasan A-neuvolan kanssa. Koulukatu 26:n edestä lähdetään to 5.9. klo 14. Leirimaksu on 15. Ilmoittautumiset 12. 26.8. Erja Kahl-Huhtamäelle puh. 044 480 8263 tai 06 326 1263. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Leireillä pohditaan oman elämän asioita, hiljennytään ja vietetään aikaa mukavassa seurassa; ulkoillen, saunoen ja hyvästä ruuasta nauttien. Pienet kädentaidot kuuluvat myös leireilyyn. Leiri toteutetaan, jos osallistujia on vähintään 10. Ystäväksi lähimmäiselle? Lähimmäispalvelija on yksinäisen, vanhuksen tai näkövammaisen ystävä. Vapaaehtoiset toimivat saattoapuna, keskustelukumppanina, ulkoiluttajana tai lukijana. Tiedustelut: diakonissa Ulla Järvenpää puh. 044 480 8266. Saattohoito Yhteisvastuun 2014 kotimaankohde Yhteisvastuukeräyksen 2014 kotimaan kohteena on saattohoito. Keräyksen tuotosta 60 % ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 % Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen. Tänä vuonna yhteisvastuulla tuetaan yksinäisiä vanhuksia. Liity kirkkoon Facebookissa Kirkon jäseneksi pääsee nyt myös sosiaalisessa mediassa. Liity kirkkoon -palvelu on rakennettu osaksi Kirkko Suomessa -Facebook-sivua. Palvelun käyttö ei edellytä Fb-tunnuksia tai sivun päivitysten tilaamista. Tiedot välittyvät liittyjän omaan kotiseurakuntaan. Kirkkoon voi liittyä myös evl.fi-sivuilla, postitse lähetettävällä lomakkeella tai käymällä henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa. Palveleva puhelin Kirkon ylläpitämän Palvelevan puhelimen päivystäjät kävivät viime vuonna yli 65 000 luottamuksellista keskustelua. Palvelevassa netissä vastattiin yli 1 200 viestiin. Sekä puhelu- että viestimäärät kasvoivat edellisvuodesta. Vilkkainta on kesällä ja juhlapyhinä. Yleisiä aiheita ovat ihmissuhteet, yksinäisyys, sairaudet, taloudellinen tilanne tai työelämän murheet.

31.5.2013 n Majakka 11 En ollut enää orpo, kun sain Pirkko-kummin Angolasta sotaa paennut Herman on opettaja Namibiassa Herman Kambinda on 34-vuotias. Hän syntyi Angolassa 17-lapsisen perheen nuorimmaksi. Lapsuus oli mukavaa aikaa. Herman ehti käydä koulua muutaman vuoden, kunnes maassa alkoi sota. Siihen loppui Hermanin lapsuus. Kambindan isä kuoli sodassa, samoin suurin osa hänen veljistään. Sota hajoitti perheen. Kun Kambindan äitikin kuoli sodan aikana sairauteen, ei 11-vuotiaalle pojalle jäänyt ketään, kuka olisi huolehtinut hänestä. Kambinda päätyi sotaorvoksi naapurimaahan Namibiaan. Hänestä tuli karjapaimen namibialaiselle perheelle. Hän oli yksin ja vieraassa maassa. Kului kolme vuotta, ja Kambinda oli jo luopunut unelmastaan päästä kouluun. Sitten eräänä päivänä perheen isä näki Hermanin opettamassa lapsia puun alla. Silloin isä tajusi, että poika täytyy laittaa kouluun. Herman kävi paikallista koulua muutaman vuoden, mutta koulumaksujen kanssa oli ongelmia. Perheellä ei ollut varaa maksaa hänen koulumaksujaan. Kun Kambinda kuuli Suomen Lähetysseuran rakentamasta Nkurenkurun koulusta, hän haki ja pääsi kummioppilaaksi sinne. Olin todella iloinen kun kuulin, että minut oli hyväksytty kummiohjelmaan. Nyt minulla oli mahdollisuus koulunkäyntiin, mahdollisuus tulevaisuuteen. Kun katsoin elämääni taaksepäin, näin vain tuskaa ja vaikeuksia, nyt näin tulevaisuuden valoisana, Kambinda kertoo. Hyvä lukio avasi ovet yliopistoon Kambinda opiskeli Lähetysseuran kummioppilaana ja valmistui ylioppilaaksi. Vuonna 1990 Lähetys- Suvi Dahlsten Herman Kambindan elämän muutti opiskelu Suomen Lähetysseuran kummioppilaana. seuran tuella perustettu Nkurenkurun yläaste ja lukio on yksi Pohjois-Namibian korkeatasoisimmista kouluista. Kun alueen muista lukioista pääsee jatko-opintoihin noin kolme prosenttia oppilaista, Nkurenkurun oppilaista jatko-opintoihin pääsee lähes 80 prosenttia. Niinpä Kambindakin jatkoi opintojaan yliopistossa, jonne hän sai valtion stipendin. Hän valmistui opettajaksi vuonna 2005 ja on sen jälkeen toiminut opettajana Namibian maaseudulla. Nyt elämä näyttää hyvältä. Herman Kambindalla on vaimo ja kaksi lasta. Kaunis, oma talo on melkein valmis. Kambinda auttaa säännöllisesti kylän köyhiä lapsia ja nuoria. Hän haluaa auttaa, koska häntä on autettu. Kummioppilaana olon Kambinda tiivistää kiitollisena näin: Opiskelu Suomen Lähetysseuran kummioppilaana muutti elämäni. En vain saanut koulutusta ja mahdollisuutta yliopisto-opintoihin, sain myös vanhemman, joka piti minusta huolen maksamalla koulumaksuni Suomesta. En ollut enää orpo, sillä nyt minulla oli vanhempi, suomalainen Pirkko-kummini. Teksti ja kuva: Suvi Dahlsten Suomen Lähetysseura: 25 vuotta kummityötä Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen Maailmassa on edelleenkin 67 miljoonaa lasta, jotka eivät pääse kouluun. Useimmat heistä asuvat kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Köyhyys on suurin syy lasten koulutuksen puutteeseen, samalla koulutus on kuitenkin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä. Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa, toteaa UNES- CO*. Suomen Lähetysseuran kummitoiminta on edistänyt lasten hyvinvointia jo 25 vuotta. Tuhannet kummitukea saaneet, entiset kummilapset, toimivat nyt koulutettuina omissa ammateissaan. Kummien avulla he ovat löytäneet tien parempaan tulevaisuuteen. Lähetysseuran kummityö alkoi vuonna 1988 Etiopiasta, jossa alettiin tukea Mekane Yesus -kirkon Hosainan hiippakunnan päiväkotilapsia. Pian tämän jälkeen mukaan tulivat Kolumbian luterilaisen kirkon koulujen oppilaat, Mafingan orpokoti Tansaniassa ja Beit Jalan oppilaskoti Palestiinalaisalueilla. Kummityötä tehdään aina yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa. Marko Aarnio, Suomen Lähetysseura Nykyisin Lähetysseura tekee kummityötä 16 maassa, tänä vuonna 1,2 miljoonalla eurolla. Eniten apua kanavoidaan Etiopiaan, Nepaliin, Senegaliin, Palestiinalaisalueille, Tansaniaan ja Kolumbiaan. Vuonna 1998 aloitettu Lasten Pankki on kertalahjoittajia varten perustettu rahasto. Lasten Pankin varoin kummioppilaat voivat saada tarvitsemaansa erityistukea tai mahdollisuuden jatko-opintoihin. Lasten Pankista myös rahoitetaan määräaikaisia hankkeita ja kartoitetaan uutta kummityötä. Viime vuonna 400 valmistunutta Kummituella katetaan mm. koulumaksuja, -pukuja ja -tarvikkeita. Vuonna 2012 noin 400 oppilasta suoritti lukiota vastaavat opinnot tai valmistui ammattiin kummien tuella. Yksittäisen kummilapsen sijaan kummit auttavat nykyisin enimmäkseen lapsiryhmiä, jolloin tuki jakaantuu tasaisesti kaikkien kummilasten kesken. Vuoden 2013 alkaessa kummisopimuksia on lähes 3 500. Yksityishenkilöiden lisäksi kummeina on yli 500 seurakuntien pienryhmää, erityisesti lähetyspiirejä, perhekerhoja sekä lapsi-, nuoriso- ja rippikoulutyön ryhmiä, myös miestenpiirejä ja kuoroja. Kouluja on mukana yli 40. Kummius yhdistää myös monia ystäväporukoita. Kummina olet korvaamaton. www.suomenlahetysseura.fi/ kummit Sinapinsiemeniä Pieniä pyhiinvaelluksia Entisaikaan ihmiset tekivät pyhiinvaellusmatkoja pyhiin kaupunkeihin tai paikkoihin, joissa säilytettiin pyhimysten jäännöksiä tai joissa uskottiin tapahtuneen ihmeitä. Vaellus tapahtui pääosin jalkaisin. Olennaista ei ollut vain matkan määränpään saavuttaminen, vaan itse vaellus. Samoja reittejä voi vaeltaa yhä vieläkin, mutta pieniä pyhiinvaelluksia voi tehdä muuallakin. Elämä saarimökillä, vetäytyminen erämaahan, vaellus patikoiden tai hiihtäen, luontopolut, merimatkat, kanoottiretket tai metsäretket voivat olla pieni pyhiinvaellus. Pyhää on se, mikä erottaa meidät arjesta. Ihminen tarvitsee paikan ja ajan vetäytyä syrjään aikatauluilta ja vastuulta tekemisen vaateilta. Itsensä asettaminen erilaiseen ympäristöön, oman fyysisen jaksamisen koettelu ja jopa väsymys auttaa irrottautumaan. Mistä pyhiinvaelluksensa tunnistaa? Halusta ja kaipauksesta kohti jotain erilaista. Sielun janosta. Levon tarpeesta ja sen löytämisestä. Tyyneyden saamisesta sisimpään. Silmien ja korvien avautumisesta luonnon ihmeille ja läheisille ihmisille. Elämän avautumisesta uudenlaisesta näkökulmasta. Ruumiin rentoudesta ja mielen rauhasta. Jumalan läsnäolon kokemisesta. Pyhän kokemus ja Jumalan tuleminen tavallista lähemmäksi yllättää ihmisen. Hetkessä, jossa pyhyyden ei aavista olevan läsnä, se valtaa mielen ja sydämen. Syntyy oivallus: tässä on läsnä jotakin suurempaa. Kesäaikaan avautuu pyhyyden kokemuksille monia mahdollisuuksia: hetkiä vesien äärellä, aaltojen äänen levossa, auringon toiveikkaassa nousussa tai raukeassa ja rauhaa tuovassa laskussa; hetkiä lasten äänten ympäröimänä, heidän istahtaessaan syliin ja katsoessa suoraan silmiin; hetkiä puolison nukkuessa levollista unta vierellä; hetkiä mustikkametsässä tai rypsipeltojen kultaisessa maisemassa. Ihmiseen, joka suostuu pysähtymään tai tulee pysäytetyksi, aukenee tie Jumalan kohtaamiselle. Kutsukoon tie sinut matkaan, olkoon tuuli myötäinen, suokoon aurinko lämpöään kasvoillesi, virkistäköön sinua raikas sade, herättäköön matka sinussa uusia ajatuksia. Siunatkoon sinua Jumala, kunnes jälleen kohdataan." Eija Kasari Pastori Kirkot kesällä Vaasan kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna 10.6. 16.8. ti pe klo 10 18. Kirkon oppaana toimii Suvi Klapuri. Hän pitää kaksikielisen hartauden torstaisin klo 13. Jumalanpalvelus järjestetään Vaasan kirkossa joka sunnuntai klo 10. Palosaaren kirkossa ei ole säännöllisiä jumalanpalveluksia kesällä. Kuurojen iltamessu järjestetään ti 4.6. klo 19. Sunnuntai-illan ehtoollista vietetään 30.6., 21.7. ja 18.8. Huutoniemen kirkossa ei ole kesällä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina 16.6. klo 10 ja klo 13, 30.6. klo 12, 7.7. klo 10 ja klo 13, 14.7. klo 10 ja klo 13, 28.7. klo 12, 18.8. klo 12. Palosaaren, Huutoniemen, Sundomin ja Vetokannaksen kirkkoihin voi tutustua kesällä sopimalla asiasta puhelimitse 06 326 1403. Sundomin pappila on suljettu 17.6. 21.7. huoltotöiden takia. Vanhan Vaasan pappila, Koulukatu 28:n toimituskappeli ja Hietalahden seurakuntakoti Pitkäkatu 77 ja Sundomin pappila pidetään kesällä avoinna muistotilaisuuksia, sakraalitoimituksia ja perhejuhlia varten. Metsäkallion, Gerbyn ja Suvilahden seurakuntakodit pidetään toiminnallisesti suljettuina 3.6. 18.8. lukuun ottamatta päiväkerhoja, jotka toimivat juhannukseen saakka.

12 Majakka n 2/2013 Kotisatamamessu Kotisatamamessu on osoitus yhteisöllisyyden voimasta seurakunnassamme. Nuoret perheet suunnittelivat kymmenen vuotta sitten messun, johon myös lapset mielellään lähtevät mukaan. Kotisatama kokoontuu kerran kuussa Gerbyn seurakuntakodilla sunnuntai-iltaisin klo 17. Viesti lämpimästä ja avoimesta yhteisöstä on kiirinyt, ja messuun osallistuu säännöllisesti noin 100 henkeä, mukana kymmeniä lapsia. Messuyhteisö jakaa ilostaan ja on mm. jo viiden vuoden ajan mahdollistanut venezuelalaisen Anthony-pojan koulunkäynnin Suomen Lähetysseuran kummioppilastyön kautta. Seurakuntalaiset rakentavat elävän messun omalla panoksellaan. Lapset kokoavat alussa alttarin juontajan johdolla, oma houseband huolehtii säestyksestä ja messun kulkua on helppo seurata Power Point -kalvoilta. Messun alussa oleva lasten sana on draamallinen toteutus päivän raamatuntekstistä. Yhdessä koottavan esirukouksen ja saarnan aikana pienemmille lapsille on leikkihetki ja kouluikäisille pyhäkoulu. Ehtoollisen vietto päättyy ylistyslauluun "Ylitse merten kohti laajaa maailmaa" ja Herran siunaus luetaan yhteen ääneen piirissä. Sen jälkeen nautitaan vielä yhdessäolosta iltapalalla. Kuvat: Tuukka-Tapio Nieminen Kuvatekstit: Outi Klapuri Teksti: Maaria Perälä Ulla Pendolin siunattiin jatkamaan seurakunta- ja opetustyötään Japanin Kobessa. Siunaamisessa pappi Outi Klapuria avustivat Eveliina ja Ellen Mäkelä sekä Saku Valtari. Lapset seurasivat tarkasti, kun Ulla kertoi vahvasta miehestä sorminukkeja käyttäen. Sitten laulettiin ja leikittiin japaninkielinen laulu.

31.5.2013 n Majakka 13 Tapahtumia KESÄN TENAVATUOKIOT Tervetuloa lapset, äidit, isät, perhepäivähoitajat, mummat ja paapat. Tenavatuokiossa lapset ja aikuiset leikkivät yhdessä, laulavat, askartelevat ja hiljentyvät hartaushetkessä. Kahvia ja mehua juodessa voi vaihtaa kuulumisia ja tutustua toisiin. Tenavatuokioihin ei ole ennakkoilmoittautumista. Maanantaisin 3.6., 10.6. ja 17.6. klo 9.30 11.30 Metsäkallion seurakuntakodissa, Metsäkallionkatu 18 A. Tiistaisin 4.6., 11.6. ja 18.8. klo 9.30 11.30 Palosaaren seurakuntatalossa, Kapteeninkatu 14 16. Keskiviikkoisin 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 9.30 11.30 Huutoniemen seurakuntatalossa, Kuninkaantie 1. Torstaisin 6.6. ja 13.6. klo 9.30 11.30 Hietalahden seurakuntakodissa, Pitkäkatu 77. Perjantaisin 7.6. ja 14.6. klo 9.30 11.30 Sundomin pappilassa, Kuutsintie 6. Viittomakielinen iltamessu Palosaaren kirkossa ti 4.6. klo 19. Messun jälkeen iltapala Palosaaren pienessä seurakuntasalissa. Tilaisuudessa vieraana Oulun seudun kuurot. Messun toimittavat Oulun hiippakunnan kuurojen pappi Urpo Luokkala ja Lapuan hiippakunnan kuurojen pappi Marja Saukkonen. Kesäkirkko Invalidien kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31, ke 5.6. (huom. viikonpäivä) klo 19, Jouko Saraste, Maaria Perälä, teol. yo Heini Nikander ja Johanna Välimäki. Vanhan Vaasan pappilassa to 13.6. klo 18 Anne Bexar, Sami Saharinen ja Tuija Niemistö. Tuomelassa ti 18.6. klo 19, Eija Kasari, Terhi Nissilä, Heini Nikander, Arto Ristolainen. Korkeamäen päiväkodin pihassa to 27.6. klo 19, Jukka Niemi, Markku Joensuu, Heini Nikander ja Leena Lohikoski-Ojala. Sävelhartaus siunauskappelissa su 9.6. klo 17, Arto Ristolainen, Anne Bexar. Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa 30.6. klo 19, Krister Koskela ja Leena Lohikoski-Ojala. Kivet kertovat hautausmaakierros Tiistaisin 2.7., 9.7., 16.7. ja 23.7. klo 18. Lähtö Vanhan hautausmaan kaupunginpuoleiselta portilta. Ei ennakkoilmoittautumista. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Säävaraus. Kahvitarjoilu siunauskappelissa kierroksen päätteeksi. Kesäkirkko Suvilahden torilla to 4.7. klo 19, Tuuli Kela, Anne Bexar, Valtteri Tuomisto. Ruukinkartanossa to 4.7. klo 13.30, Outi Klapuri, Tuomas Annola, Jari Nieminen. Sundomin pappilan pihalla to 11.7. klo 19, Arto Lehtineva, Markku Joensuu, Aija-Riina Ojala ja Katariina Järvinen. Huutoniemen kirkon takapihalla to 18.7. klo 18, Eija Kasari, Arto Lehtineva, Heini Nikander ja Johanna Välimäki. Räätälinsaaressa to 25.7. klo 19, Arto Lehtineva, Outi Klapuri Aija-Riina Ojala, Jari Nieminen. Sävelhartaus siunauskappelissa 21.7. klo 17, Valtteri Tuomisto, Johanna Välimäki ja Terhi Nissilä. Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa su 21.7. klo 19, Jouko Saraste ja Tuija Niemistö. Kesäkirkko Metsäkallion seurakuntakodissa to 1.8. klo 19, Tuija Storbacka, Tuomo Klapuri, Tuomas Annola ja Valtteri Tuomisto. Perheiden kesäkirkko to 15.8. klo 18 Vanhan Vaasan pappilassa, Jukka Niemi ja Leena Lohikoski- Ojala, Hartaushetki, tarjoilua, musiikkia, touhua ja tekemistä eri ikäisille. Viikkomessu Tammikartanossa to 15.8. klo 13, Sami Saharinen, Katariina Järvinen. Yhteislauluhetki Soi kunniaksi Luojan Kesäillan yhteislauluhetki su 11.8. klo 17 Sundin rannassa, Johanna Välimäki, Jouko Saraste, Tiina Tanner saksofoni. Lauletaan yhdessä kauneimpia kesälauluja. Ohjelmassa on sekä kansanlauluja että hengellisiä lauluja. Sävelhartaus siunauskappelissa to 18.8. klo 17, Katariina Järvinen, Sami Saharinen. Sunnuntai-illan ehtoollinen Palosaaren kirkossa 18.8. klo 19, Anne Bexar ja Valtteri Tuomisto. Tilkkutäkki-kesäkirkko Palosaaren torilla to 22.8. klo 19, Terhi Nissilä, Maaria Perälä ja Johanna Välimäki, nuorisotyönohjaaja. Sateen sattuessa kokoonnumme Palosaaren kirkossa. Laulamme Nuoren seurakunnan veisukirjasta bändin säestyksellä. Rovastikunnallinen lähetyspyhä Lähetyspyhä su 25.8. Isossakyrössä. Messu klo 10 Isonkyrön vanhassa kirkossa, lounas ja lähetysjuhla seurakuntatalolla. Katso yhteiskuljetustiedot kirkollista lähempänä tapahtumaa. Musiikkikoulun infotilaisuus Palosaaren seurakuntatalossa to 29.8. klo 18, Johanna Välimäki. Toritapahtuma Rovastikunnallinen toritapahtuma la 31.8. klo 11 13 Vaasan torilla. Luontokirkko Appelsiinimäen alla Suvilahdessa su 1.9. klo 17, Eija Kasari ja Johanna Välimäki. Tuomasmessu Vaasan kirkossa su 1.9. klo 17, Jukka Niemi, Tuija Niemistö. Pastori Niemi tavattavissa klo 16 alkaen. Sunday Prayer Palosaaren kirkossa su 1.9. ja 15.9. klo 13. Miesten lounas isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 pe 6.9. klo 11.45 vieraana kappalainen Maaria Perälä, joka kertoo Vaasassa kesäkuussa 2014 järjestettävistä valtakunnallisista lähetysjuhlista. Lounas 6,30 e. Sunday Service Palosaaren kirkossa su 8.9. klo 13. Tenavakirkko Huutoniemen kirkossa su 8.9. klo 10, Outi Klapuri ja Leena Lohikoski-Ojala. Seniorimessu Palosaaren ja Gerbyn eläkeläisille su 8.9. Palosaaren kirkossa klo 15. Kirkkokahvit. Kuljetus alkaen klo 14.30 Gerbyn seurakuntakodilta Vetokannaksen kautta Palosaaren kirkolle. Tiedustelut: diakoni puh. 040 480 8267. Miesten saunailta Lepikon leirikeskuksessa ke 18.9. Sisko Vainionkulma alustaa seurakunnan maahanmuuttajatyöstä. Sauna klo 17, iltapala 3,50 e, vierailijan alustus klo 18.30, keskustelua ja hartaus. Yhteiskuljetus Lepikkoon lähtee klo 17 Koulukatu 26:n edestä. Ilta lähteellä Palosaaren kirkossa la 14.9. klo 18, pappina Tuomo Klapuri. Metsäkirkko Luomakunnan sunnuntain metsäkirkko Hellaksen majan maastossa 15.9. klo 17. Omaishoitajien kuntoutusja toimintapäivät Österhankmon leirikeskuksessa 16. 19.9. Leiri järjestetään yhteistyössä Vaasan seudun Omaishoitajat ry:n kanssa. Tiedustelut: Päivi Ahvenvaara puh. 044 480 8264. Naisten lounas isossa seurakuntasalissa pe 20.9. klo 11.45, vieraina Outi Klapuri ja Arja Sigfrids: Naisen paikka seurakunnassa. Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua, hartaus. Lounas 6,50 e. Suomen kirkollista historiaa Facebookissa Suomen kirkon historian merkkipaaluihin voi tutustua Kirkko Suomessa -Facebook-sivun aikajanalla. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian laitoksen yliopistonlehtori, dos. Mikko Ketola sekä tutkija, TT Juha Meriläinen ovat vuoden 2012 lopulta lähtien tehneet kirkon Facebook-sivun aikajanalle miniartikkeleja mm. Pyhästä Henrikistä, kirkosta isonvihan aikana, vuoden 1923 uskonnonvapauslaista ja ensimmäisten naispappien vihkimisestä 1988. Artikkeleiden kirjoittaminen on hauskaa ja opettavaistakin. Olen nyt alussa keskittynyt enimmäkseen 1900-lukua edeltäneisiin aikoihin. Kirjoituksissa hyödynnämme monien eri tutkijoiden työtä. Yritämme kommenteissa aina antaa tunnustusta sille taholle, jolle se erityisesti kuuluu, Ketola sanoo. Uusimpiin kuuluu artikkeli arkipyhien palauttamisesta paikoilleen vuonna 1992. Arkipyhät olivat vuosina 1973 1991 lauantaipyhiä ensi sijassa työmarkkinapoliittisista syistä, mutta kirkkokansan tyytymättömyys asiaan johti kirkolliskokouksen ehdottamaan lakimuutokseen, jonka eduskunta hyväksyi. Kirkko avasi nuorille Facebook-yhteisön Suomen evankelis-luterilainen kirkko on avannut Facebookiin nuorille suunnatun sivun nimeltä Verkonpaino. Sivu on kaikille avoin ja kohderyhmänä ovat erityisesti ne, joille kirkko on vieras. Päivityksiä Verkonpainoon tekevät myös nuoret, esimerkiksi isoset, eri puolilta Suomea. Nuorisotyötä on jo aiemmin tehty Facebookissa. Monet työntekijät ovat kohdanneet siellä omia nuoriaan, mutta nyt kokeillaan valtakunnallista ulottuvuutta ja rakennetaan kaikille yhteinen paikka, sanoo hankepäällikkö Hannu Majamäki kirkkohallituksesta. Verkonpaino on monimediainen kanava, joka ei rajoitu vain Facebookiin. Sivustoon liitetään Facebook-sivun seuraajat voivat kommentoida ja keskustella historian tapahtumista sekä ehdottaa sivuilla myös Suomen kirkon historian merkkipaaluja. Aiheita valitessani en toimi kovinkaan järjestelmällisesti vaan enemmänkin omien kiinnostuksieni ja välillä ihan päähänpälkähdysten mukaan. Otan kyllä kirjoitusehdotuksia vastaan! Luotamme siihen, että vähitellen artikkeleista muodostuu jonkinlainen juokseva tarina, jossa näkyy kiinnostavia kehityslinjoja, Ketola summaa. Kirkon tiedotuskeskus myös muita sosiaalisen median palveluita kuten YouTube, Twitter ja Pinterest. Palvelua rakennetaan käyttäjien ehdoilla. Tavoitteena on saada mukaan joitakin kymmeniä tuhansia nuoria, Majamäki kertoo. Verkonpainon sisällöissä näkyvät nuorten omat jutut: pelit ja harrastukset, musiikki ja kaverit, riparit ja isoset. Sivusto rohkaisee avoimeen keskusteluun ja antaa tilaa monenlaisille tulkinnoille. Sivulle on tulossa myös ryhmächat-mahdollisuus. Sivua tekevät yhteistyössä kirkkohallitus, Nuorten Keskus ry, Isoset ry ja Kotimaa-yhtiöihin kuuluva Fleim. Kirkon tiedotuskeskus Megajatkis Viikonloppuleiri 6. 8.9. erityisesti kaikille vuoden 2013 rippikoululaisille. Tule kokemaan hieno leirifiilis vielä kerran tänä kesänä! Ilmoittautuminen 21.8. mennessä. Leirimaksu 20. (Talkoolaiset 10 ) Tiedustelut: Sanna Rahko p. 044 480 8245. RuskaGospel Kauhavan Anssi-Jussin Areenalla la 28.9. Pohjanmaan kovin gospel-tapahtuma! Kanavia ja huikeita esiintyjiä kuten Idän ihmeet, KLS ja Good Weather Forecast. Hinta 25, josta 5 ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen viimeistään 6.9. mennessä. Tiedustelut: Mikko Matkoski p. 044 480 8247. Henrikki Hetemaa Tahdon päivä Palosaaren kirkossa ke 11.12.13 Tahdon päivä on niille pareille, jotka haluavat järjestää pienet, mutta mieleenpainuvat häät. Vihkiminen on varattava etukäteen kirkkoherranvirastosta, jossa tehdään myös esteettömyyden tutkinta. Seurakunta järjestää vihkimiseen papin ja kanttorin, tarvittaessa myös kaksi todistajaa. Seurakunta tarjoaa vihkipareille kirkon yläsalissa kuohuviiniä ja kakkua. Tiedustelut: kirkkoherranvirasto puh. 326 1209. Kaamosretriitti pe su 8. 10.11. Österhankmon leirikeskuksessa Avoin retriitti kaikille hiljaisuutta kaipaaville. Kaamosretriitti järjestetään yhteistyössä Vaasan Yrittäjien kanssa. Retriitin ohjaajana toimii Eija Varin-Toppari, pappina on Eija Kasari. Täyshoito 80 /hlö. Ilmoittautumiset 1.9. alkaen eija.kasari@evl.fi tai 044 480 8227.

14 Majakka Tule mukaan eräkerho Kaltion toimintaan 2013! Eräkerho Kaltio tekee kanoottivaelluksen Ivalojoelle 3. 10.8. Lähde kokeilemaan eräelämän eksotiikkaa mukavassa seurassa elokuiseen Lapin jokimaisemaan. Melomme vuokrakanooteilla 10 15 km päivässä ja yövymme teltoissa, autiotuvissa ja viimeisen yön retkeilymajassa. Vaellus toteutuu, mikäli sille on kymmenen lähtijää. Lappiin matkaamme samalla bussilla vaellusrippikoulun kanssa. Kanoottivaellus maksaa aikuisilta 450. Hinta sisältää matkan, matkaruokailun mennen tullen, iltapalan menopäivänä, kanoottivuokran pelastusliiveineen ja meloineen sekä viimeisen vuorokauden palvelut Tievatuvalla, oppaan palvelukset ja vakuutuksen. Vaellusmuonat kukin kanoottikunta hankkii itse. Loppukesästä 3. 10.8. tehdään kesävaellus Saariselälle. Lähde kokemaan eräilyn riemua mukavassa seurassa kesän parhaaseen ajankohtaan. Vaellamme noin 15 km päivässä ja yövymme teltoissa, autiotuvissa ja viimeisen yön Tievatuvalla. Vaellus toteutetaan pienelläkin porukalla minimissään viiden henkilön voimin. Vaellusretki maksaa aikuisilta 300 ja nuorilta 180. Hinta sisältää matkan, matkaruokailun mennessä ja palatessa, Tievatuvan palvelut, vaellusmuonat, opastuksen ja vakuutuksen. Syksyllä tehdään ruskavaelluksen Keimiötunturin maastoihin 11. 15.9. Vaellus toteutetaan useimmille ennen kokemattomissa maisemissa Keimiötunturin lähialueilla. Ensimmäisen yön nukumme lakanoiden välissä Äkäslompolossa ja vaelluksella teltoissa, mahdollisesti myös autiotuvissa. Reittimme kulkee tunturiharjanteita pitkin Pallakselta Keimiön kautta Ylläksen suuntaan. Vaelluksen hinta on aikuisilta 250 ja nuorilta 150. Hinta sisältää matkat, matkaruokailun mennessä, majoituksen Äkäslompolossa, vaellusmuonat, saunan ja poronkäristyksen vaelluksen lopuksi, opastuksen ja vakuutuksen. Ruskamatkalle 11. 15.9. lähtee myös päiväretkiryhmä, joka majoittuu Lapin täysihoidossa Ylläsjärven tunturihotellissa. Retkiryhmä tekee ohjattuja päivävaelluksia Pallaksella, Keimiöllä ja Ylläksen lähimaastossa. Matkan hinta on 350 sisältäen majoituksen, aamiaisen ja päivällisen sekä matkaruokailun. Mukaan voi lähteä myös omatoimivaellukselle. Eräkurssi pidetään 30.8. 1.9. Österhankmon leirikeskuksessa. Kurssin tavoitteena on valmentaa eräkerho Kaltion vaelluksille osallistuvia ja antaa eväitä omatoimiseen retkeilyyn luonnossa. Kurssin hinta on aikuisilta 60 ja nuorilta 30 sisältäen täysihoidon. Mukaan kuitenkin omat liinavaatteet. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Arto Lehtineva p. 044 480 8222 ja Pekka Uusi-Hakala p. 044 480 8484. Sivut sujuvasti Sivut nettiin sujuvasti Afroamerikkalaisia spirituaaleja Glory Halleluja Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa aurinkoista ja hyvää kesää. Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi n 2/2013 Konsertti Orisbergin kirkossa ke saksofoni ja huilu, Ulf Krokfors, 7.8. klo 18.30. Jazz-henkinen konsertti, jossa kuullaan tuttuja spi- piano. Kansallisoopperan altto- kontrabasso, Seppo J. Järvinen, rituaaleja sekä suomeksi että englanniksi. Laulujen Sivut nettiin laulajana toimiva Tiina Sinkkonen tunnelmoi tutuissa ja tunte- syvällinen sisältö koskettaa kuulijaa tänäkin päivänä koska laulut välittäsa. www.sujuu.fi Liput: 15 Ilmoittaudu puh. mattomammissakin melodioisvät toivon sanomaa sujuvasti Sivut vaikeuksienkin keskellä. Juhani Aaltonen, kumppanina www.orisberg.fi. 040 511 9599 tai orisberg@sana.fi. www.sujuu.fi nettiin sujuvasti nettiin kumppanina Tutustu ja ota yhteyttä! www.sujuu.fi www.sujuu.fi kumppanina kumppanina

Majakka 15 31.5.2013 n KIVET KERTOVAT HAUTAUSMAAKIERROS 2.7., 9.7., 16.7. & 23.7. klo 18 Lähtö Vanhan hautausmaan kaupunginpuoleiselta portilta. Ei ennakkoilmoittautumista. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Säävaraus. Kahvitarjoilu siunauskappelissa kierroksen päätteeksi. Kesäkirkot Ke 5.6. klo 19 kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31 Jouko Saraste, Maaria Perälä, Heini Nikander, Johanna Välimäki To 13.6. klo 18 Vanhan Vaasan pappilassa Anne Bexar, Sami Saharinen, Tuija Niemistö Ti 18.6. klo 19 Suvilahden Tuomelassa Bergönkadun päässä Eija Kasari, Terhi Nissilä, Heini Nikander, Arto Ristolainen To 27.6. klo 19 Korkeamäen päiväkodin pihassa, Karhuntie 11 Jukka Niemi, Markku Joensuu, Heini Nikander, Leena Lohikoski-Ojala Soi kunniaksi Luojan Lauletaan yhdessä kauneimpia kesälauluja su 11.8. klo 17 Sundin rannassa. Ohjelmassa sekä kansanlauluja, että hengellisiä lauluja. Johanna Välimäki Tina Tanner saksofoni Jouko Saraste To 4.7. klo 13.30 Ruukinkartanossa Outi Klapuri, Tuomas Annola, Jari Nieminen To 4.7. klo 19 Suvilahden torilla Tuuli Kela, Anne Bexar, Valtteri Tuomisto To 11.7. klo 19 Sundomin pappilan pihassa Arto Lehtineva, Markku Joensuu, Aija-Riina Ojala, Katariina Järvinen To 18.7. klo 18 Huutoniemen kirkon takaviheriöllä Eija Kasari, Arto Lehtineva Heini Nikander, Johanna Välimäki To 25.7. klo 19 vankilan edustalla Räätälinsaaressa Arto Lehtineva, Outi Klapuri, Aija-Riina Ojala, Jari Nieminen To 1.8. klo 19 Metsäkallion srk-kodissa Tuija Storbacka, Tuomo Klapuri, Tuomas Annola, Valtteri Tuomisto Sunnuntai-illan ehtoollinen To 15.8. klo 18 perheiden kesäkirkko Vanhan Vaasan pappilassa Jukka Niemi, Leena Lohikoski-Ojala Palosaaren kirkossa klo 19 Sävelhartaudet sunnuntaisin klo 17 siunauskappelissa, Vöyrinkatu 1 9.6. Arto Ristolainen, Anne Bexar 21.7. Valtteri Tuomisto, Johanna Välimäki, Terhi Nissilä 30.6. Krister Koskela, Leena Lohikoski-Ojala 21.7. Jouko Saraste, Tuija Niemistö 18.8. Anne Bexar, Valtteri Tuomisto 18.8. Katariina Järvinen, Sami Saharinen Vaasan kirkon kesä keskiviikkoisin klo 19.30 Vaasan kirkossa 5.6. Topias Laatu laulu Tuomas Laatu laulu Monica Heikius laulu Dan Andersson urut 12.6. Kreeta-Maria Kentala barokkiviulu Varpu Haavisto gamba Annamari Pölhö cembalo 19.6. Tuomas Pyrhönen urut 26.6. Arto Ristolainen urut 3.7. Liisa Malkamäki urut 10.7. Sunniva Fagerlund nokkahuilut Mats Lillhannus laulu, portatiiviurku Avoinna ti pe 11.6. 16.8. klo 10 18 Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 Iltamusiikki klo 19.30 keskiviikkoisin 5.6. 24.7., Taiteiden yössä torstaina 8.8. DIAKONIAN KESÄVASTAANOTOT 4.6. 28.8. tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9 11 Vaasanpuistikko 3 E Cross Nuorisotila Kauppapuistikko 4 AUKI KESÄLLÄ keskiviikkoisin klo 18 21 17.7. Veikko Siponkoski kitara Sabine Laakso Saksa poikkihuilu 24.7. Katariina Järvinen laulu Christine Bengtsson piano Huom. TO 8.8. Juhani Aaltonen saksofoni, huilu Uffe Krokfors kontrabasso Seppo Järvinen piano Tiina Sinkkonen alttolaulu Vaasan suomalainen seurakunta Vasa svenska församling su to klo 18 01 pe la klo 18 03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti

16 Majakka n 2/2013 Yhtäkkiä yksin Helinä Koski-Hirvisen aviomies ja heidän 19-, 16-, 12- ja neljävuotiaiden lastensa isä kuoli yllättäen maaliskuussa 2012. Leskeksi jääneen äidin mielessä yksi ajatus nousi yli muiden: kunhan lapset selviäisivät tästä ja saisivat kaiken tuen, mitä tarvitsevat. Löytyi Riikka-pastori sekä Suomen nuoret lesket ry, jonka järjestämästä toiminnasta on ollut valtavasti iloa ja tukea koko perheelle. Lylyn kuolema katkaisi lapsiperheen arjen rajulla tavalla. Kaikki tapahtui niin äkkiä. Olimme juuri päättäneet hiihtoloman ja aloittaneet työviikon. Lapsiperheen arki oli pyörähtänyt maanantaina käyntiin niin kuin aina ennenkin. Perheen isä oli tullut urheiluharrastuksestaan kotiin illalla huonovointisena. Kysyin, mistä on kysymys. Hän vastasi, ettei tiedä, rintaa puristaa ja kädet puutuvat. Sitten hän meni tajuttomaksi. Kun ambulanssi oli saapunut, Lylyä elvytettiin kotona, minkä jälkeen tilattiin toinen ambulanssi. Sairaalaan Helinä lähti Kaisla-tyttären kanssa perässä. Kuulin, kuinka ambulanssissa huikkasivat, että kriittinen tilanne. Silti en olisi uskonut, että tämä olisi hänen viimeinen reissunsa. Että hän kuolee. Sairaalassa arvasin heti, mistä on kyse, kun näin mieheni makaavan sairaalan sängyssä tyynenä ilman letkuja. Sairaala järjesti Helinän ja lasten avuksi kriisiryhmän, joka oli iso apu kaiken sen järkytyksen keskellä. Kriisiryhmän kaksi naista olivat henkisenä tukena sekä apuna välittömissä käytännön järjestelyissä. Lisäksi sairaalasta mieleeni on jäänyt lämpimänä, ihanana muistona se, kuinka kotiin lähdön aikana henkilökuntaan kuuluva nainen tuli moikkaamaan ja halaamaan sydämellisesti. Usein ihmiset sanovat, että ensimmäisen vuosi on pahin läheisen kuoleman jälkeen, kun kaikki juhlat ja arkiset asiat on elettävä ensimmäisen kerran ilman läheistä. Vuosi on nyt kulunut, enkä usko tuohon hokemaan. Alkuaika menee järkytyksessä ja asioiden uudelleenjärjestelyssä. Myöhemmin, alun jälkeen, yksinäisyys tuntuu ja tapahtuneen merkitys syvenee. Siksi olen niin iloinen siitä, että olen löytänyt keskusteluapua ja vertaistukiyhteisön, jossa voimme lasten kanssa tavata ihmisiä, jotka elävät samanlaista surua. Helinä Koski-Hirvinen leskeytyi vuosi sitten. Hänelle sekä aviomiehelle merkitsivät luonto ja luonnossa liikkuminen paljon. Ei mikään kuollut, et sinä, en minä, ei tuokio rakkauden. Erään polun vain kuljin, minä kuljin ja sinä. Jäi hymyily surullinen. Aira Meriluoto Keskusteluapua Syksyllä Helinä osallistui seurakunnan surupiirin kokoontumisiin. Olen lähtökohtaisesti ollut valmis ottamaan kaiken avun vastaan. Surupiiri oli tietyn jakson ajan tarpeellinen ja hyvä, mutta kaipasin omanikäisiäni leskiä, joita ryhmässä ei ollut. Tärkeä henkilö on ollut seurakunnan Riikka-pastori, joka on ollut läsnä ja kuunnellut. Helinän kotona he kävivät tapahtuman vaiheet läpi ihan konkreettisesti. Syyllisyydentunteetkin ovat nousseet pintaan niin Helinällä kuin vanhimmalla pojalla, joka auttoi ambulanssimiehiä. Siihen, olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin, on palattu useasti. Alusta asti minulle oli tärkeintä, että lapset selviävät ja saavat tukea. Olen oppinut, että jokainen lapsi purkaa asiaa tavallaan. Jollekin riittää, että silloin tällöin puhuu asiasta, joku tarvitsee enemmän. Riikka on kehottanut miettimään kokonaisuutta, minkä arvoinen jokin asia on, kun arjessa on vaikeuksia ilmennyt. Hän on palauttanut todellisuuteen ja asettanut asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Ruumiinavauksessa selvisi, että 42-vuotias Lyly sairasti sepelvaltimotautia. Lääkäreiden mukaan mitään ei olisi ollut tehtävissä. Vertaistukiryhmä löytyy Helinä löysi googlettamalla Suomen nuoret lesket, joka on työikäisten leskien vertaistukiyhdistys, ja joka järjestää toimintaa leskille ja heidän lapsilleen sekä neuvoo ja ohjaa. Ensimmäisessä leskiperheiden vertaistukiviikonlopussa olimme viime marraskuun isänpäiväviikonloppuna yhdessä kaikkien lasten kanssa. Keväällä olimme Virroilla leskiperheiden voimavaraviikonloppua viettämässä yhdessä kahden nuorimman lapseni kanssa. Vertaistukiviikonlopussa lapset olivat ikäluokittain omissa ryhmissään, joilla oli omat vetäjänsä. Surua työstettiin kuhunkin ikäluokkaan sopivilla menetelmillä. Voimavaraviikonlopussa Virroilla lapset ja aikuiset saivat keskittyä erilaisiin aktiviteetteihin. On tärkeää päästä unohtamaan oma arki ja ajatella jotakin muuta. Pieni Varpu on vielä kovin äidissään kiinni, mutta voimavaraviikonlopussa ensimmäisenä iltana hän lähti ohjaajan mukaan reippaasti. Palattuaan omasta ryhmästään Varpu totesi, että viisi isää on kuollut. Pienellekin on tärkeää käsitellä asiaa omalla tavallaan ja saada vertaistukea. Olen niin tyytyväinen, että löysin tämän yhdistyksen, ja yritän sen takia osallistua. Arjen pyörittäminen ilman toista aikuista ja vanhempana oleminen neljälle lapselle antaa mutta myös vie voimia. Kaikenlaiset oikeudelliset ja taloudelliset paperiasiat on hoidettava. Yhdistyksen kautta Helinä löysi Eläkeliiton ja Suomen Mielenterveysseuran, joilla on palveluja nuorille leskille ja heidän lapsilleen. Eläkeliitto järjestää mm. Yhtäkkiä yksin -kursseja nuorille leskille. Kun perheen toinen vanhempi on kuollut, voivat leski ja lapset saada Vaasassa tukea eri paikoista: papilta tai diakoniatyöntekijältä seurakunnasta, kriisikeskuksesta, terveyskeskuksesta, sosiaali-, perheja mielenterveysneuvonnasta, sururyhmästä. Paikallisseurakunnat voisivat tehdä alueellisesti laajempaa yhteistyötä, minkä turvin saataisiin riittävästi osallistujia kokoon nuorille leskille tai perheille suunnatuille jutuille. Lapset, jotka ovat menettäneet äidin tai isän tai sisaruksen, omat viikonloput surun työstämiseen olisivat tosi tärkeitä. Saan voimaa ja turvaa vakaumuksestani. Se on kantanut koko ajan, tietynlainen toivo mieheni jälleennäkemisestä. Sari Mäenpää