Maaseutubarometri 2014

Maaseutubarometri 2014 Tutkimusraportti Pauliina Aho & Juho Rahkonen 17.1.2014

Maaseutubarometrin taustaa

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 3 Maaseutubarometri Maaseutubarometrin tarkoituksena on selvittää suomalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkitbarometreille. Barometrin kysymyksiä ja kysymysmuotoiluja on muutettu vuosittain. Vertailua aiempiin barometreihin on otettu mukaan niissä kysymyksissä ja aihealueissa, missä vertailu on mahdollista. Barometriin on sisällytetty mm. seuraavia teemoja Hyvän elämän elementit Mielikuvat maaseudusta Oma maaseutusuhde Elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys Maaseudun kehittäminen Maaseudun tulevaisuus, merkitys nyt ja tulevaisuudessa Taloustutkimus on toteuttanut Maaseutubarometrin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 4 Tiedonkeruu Internet-kysely, yrityspäättäjät ja media (osin) rekrytoitu puhelimitse Ajankohta 17.9.-10.10.2013 (uusintakutsu 25.9.) Vastaajaryhmät Vastaajamäärät Kansalaiset (15-79-vuotiaat suomalaiset) 1636 Yrityspäättäjät (toimitusjohtajat, kehitysjohtajat, talousjohtajat ja muut vastaavassa johtavassa asemassa olevat; teollisuus, rakentaminen, kauppa, palvelut) 213 Päättäjät (kansanedustajat, kaupungin/kunnanjohtajat, kaupungin/kunnanvaltuuston puheenjohtajat, maakuntajohtajat) 156 Asiantuntijat (Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta ARNE, ELY:t (päälliköt, yritysasioista vastaavat, maaseutuasioista vastaavat, ohjelmavastaavat, yritysasiantuntijat), kyläasiamiehet, maakunnan liittojen aluekehitysjohtajat ja maaseutuvastaavat, maaseudun kehittämisyksikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR, maaseutuprofessuurit, maaseutuverkostoyksikkö, SEKES, toimintaryhmät, YTR-sihteeristö, YTR-teemaryhmät) 269 Media (Päätoimittajat, uutispäälliköt, aluetoimittajat, toimituspäälliköt, politiikan toimittajat, toimittajat; lehdet, tv, radio) 67

Taustaa suomalaisen maaseudun ymmärtämiselle Suomi on koko maailman mitassa harvaan asuttu maa. Meiltä kuitenkin puuttuvat vuoristojen ja autiomaiden kaltaiset asumiskelvottomat alueet, joten asutus on levittäytynyt eri puolille maata eikä se ole kovin keskittynyttä. Harva mutta suhteellisen tasainen asutus on syynä siihen, että Suomen (ja jossain määrin myös Ruotsin) maaseutu on perusolemukseltaan hyvin erilainen kuin Etelä- ja Keski-Euroopan maiden. Suomen maaseutu on voittopuolisesti metsätalousaluetta, jota täplittävät yksittäiset ja yleensä pienet asutuskeskittymät. Suomen maaseutu on monimuotoinen ja mosaiikkimainen. Maaseutu voidaan jakaa erityyppisiin alueisiin: Ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu ja kaupunkien läheinen maaseutu. 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 5

Mielikuvat maaseudusta

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 7 Maaseudussa tärkeintä on luonto Tämä tutkimus selvittää, miten Suomen asukkaat niin tavalliset kansalaiset kuin asiantuntijaryhmät ymmärtävät maansa maaseudun olemuksen. Kysymys on monitahoinen, ja sitä lähestytään useasta eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi kysyttiin, miten vahvasti erilaiset asiat liittyvät ihmisten mielissä maaseutuun. Suomalaisten mielikuva maaseudusta on yleisesti ottaen erittäin myönteinen: selvästi eniten maaseudusta tulee mieleen luonto. Myös aitouden ja hyvän elämän kaltaiset positiiviset määreet liitetään vaivatta maaseutuun. Sitä vastoin negatiivisia määreitä, kuten stressiä ja kansantalouden rasitteena olemista, ei liitetä maaseutuun vahvasti. Ei kaikki hyvä sentään suomalaistenkaan mielessä ole maaseudulla: kulttuurissa, arjen sujuvuudessa ja erilaisuuden hyväksymisessä on toivomisen varaa.

Mielikuvat maaseudusta - Kansalaiset Miten vahvasti maaseutu tuo mieleesi seuraavia asioita? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 8 luonto aitous hyvä elämä turvallisuus 3,81 3,68 3,75 3,76 3,70 4,61 4,63 2013 (n=1636) 2011 (n=1620) hyvinvoinnin lähde 3,63 ympäristöystävällinen elämäntapa yhteisöllisyys houkutteleva asuinympäristö 3,60 3,58 3,56 3,51 3,46 tulevaisuuden voimavara sujuva arki 3,28 3,20 2,98 kulttuuri erilaisuuden hyväksyminen 2,78 2,64 2,64 syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 2,14 2,16 1,87 2,02 2,52 2,70 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

Mielikuvat maaseudusta - Asiantuntijat Miten vahvasti maaseutu tuo mieleesi seuraavia asioita? n=asiantuntijat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 9 luonto hyvinvoinnin lähde 4,24 4,80 4,82 2013 (n=269) hyvä elämä tulevaisuuden voimavara aitous yhteisöllisyys ympäristöystävällinen elämäntapa houkutteleva asuinympäristö 4,15 4,18 4,14 4,09 4,08 3,97 3,99 3,88 3,94 3,87 3,91 2011 (n=252) turvallisuus 3,80 kulttuuri sujuva arki 3,00 3,42 3,45 erilaisuuden hyväksyminen 2,74 syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 2,43 2,58 2,11 2,27 1,81 1,92 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

Mielikuvat maaseudusta - Media Miten vahvasti maaseutu/kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? n=media 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 10 luonto turvallisuus 3,84 4,66 4,75 2013 (n=67) yhteisöllisyys aitous hyvä elämä hyvinvoinnin lähde 3,76 3,60 3,63 3,69 3,61 3,88 3,48 2011 (n=48) houkutteleva asuinympäristö 3,26 ympäristöystävällinen elämäntapa tulevaisuuden voimavara syrjäytyminen kulttuuri sujuva arki 2,70 2,66 2,67 2,66 3,18 3,04 3,00 3,52 3,49 erilaisuuden hyväksyminen 2,42 stressi kansantalouden rasite 2,11 2,21 2,07 3,04 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 11 Maaseutu ja kaupunki täydentävät toisiaan Kun kansalaisilta kysytään, miten vahvasti eri tekijät liittyvät kaupunkiin, mielikuva on lähes päinvastainen maaseutuun verrattuna: luonto on pohjimmaisena, kun maaseudussa se on kirkkaasti ykkönen. Kaupunki tuo usealle mieleen stressin, kun taas maaseutu nähdään lähestulkoon stressivapaana vyöhykkeenä. Positiivisiksi luokiteltavissa asioissa kaupunkiin mielletään sujuva arki, kulttuuri ja erilaisuuden hyväksyminen. Kaupunkia ja maaseutua pidetään yhtälailla tulevaisuuden voimavaroina. Vaikka esimerkiksi hallitusohjelmassa korostetaan tiiviin, kaupunkimaisen asutuksen ekologisuutta, kansalaisten mielissä ympäristöystävällinen elämäntapa liittyy selvästi enemmän maaseutuun kuin kaupunkiin. Kaupunkiin ja maaseutuun liitettävät tekijät ovat hyvin samankaltaiset kuin vuonna 2011 eli tässä suhteessa ei ole tapahtunut muutoksia ajattelussa kaupunkiin ja maaseutuun liitettävissä tekijöissä.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 12 Miten asiantuntijat ja media mieltävät maaseudun ja kaupungin Maaseudun parissa työkseen toimivat asiantuntijat, kuten olettaa saattaakin, mieltävät maaseutuun myönteisiä asioita enemmän kuin mitä kansalaiset tai median edustajat. Erityisesti heillä on uskoa maaseutuun tulevaisuuden voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä sekä kulttuurin kehtona. He pitävät maaseudun elämäntapaa ympäristöystävällisenä, asuinympäristöä houkuttelevana ja yhteisöllisenä. Medialla on havaittavissa hienoista kaupunkimyönteisyyttä kansalaisiin ja maaseudun asiantuntijoihin verrattuna. Kuitenkin median edustajat vahvasti liittävät maaseutuun myönteisiä piirteitä kuten luonnon, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, aitouden ja hyvän elämän.

Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista - Kansalaiset Miten vahvasti maaseutu/kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? Kansalaiset, n=1636 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 13 luonto aitous hyvä elämä turvallisuus hyvinvoinnin lähde ympäristöystävällinen elämäntapa yhteisöllisyys houkutteleva asuinympäristö tulevaisuuden voimavara sujuva arki kulttuuri erilaisuuden hyväksyminen syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 1,91 2,27 3,81 2,8 3,75 2,53 2,62 3,7 3,63 2,13 2,24 3,6 3,56 2,81 3,46 3,28 3,18 2,98 3,43 2,78 3,93 2,64 2,52 3,24 3,26 2,14 3,79 1,87 2,43 4,61 Maaseutu Kaupunki 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista - Media Miten vahvasti maaseutu/kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? Media, n=67 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 14 luonto turvallisuus yhteisöllisyys aitous hyvä elämä hyvinvoinnin lähde houkutteleva asuinympäristö ympäristöystävällinen elämäntapa tulevaisuuden voimavara syrjäytyminen kulttuuri sujuva arki erilaisuuden hyväksyminen stressi kansantalouden rasite 1,99 2,12 2,11 2,07 2,48 2,38 2,78 2,88 2,94 2,35 3,04 2,70 2,66 2,66 2,42 2,35 3,84 3,76 3,63 3,61 3,48 3,26 3,18 3,34 3,41 4,07 3,46 3,36 3,87 4,66 Maaseutu Kaupunki 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista - Asiantuntijat Miten vahvasti maaseutu/kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? Asiantuntijat, n=269 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 15 luonto hyvinvoinnin lähde hyvä elämä tulevaisuuden voimavara aitous yhteisöllisyys ympäristöystävällinen elämäntapa houkutteleva asuinympäristö turvallisuus kulttuuri sujuva arki erilaisuuden hyväksyminen syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 1,97 2,54 2,89 2,34 2,17 2,18 2,68 2,50 2,74 2,43 2,11 1,81 2,54 3,00 4,24 4,15 4,14 3,25 4,08 3,99 3,94 3,91 3,80 3,42 3,92 3,25 3,28 3,62 3,88 4,80 Maaseutu Kaupunki 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon

Mielikuvat maaseudusta Miten vahvasti maaseutu tuo mieleesi seuraavia asioita? n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 16 luonto aitous hyvä elämä turvallisuus hyvinvoinnin lähde ympäristöystävällinen elämäntapa yhteisöllisyys houkutteleva asuinympäristö tulevaisuuden voimavara sujuva arki kulttuuri erilaisuuden hyväksyminen syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 4,61 4,80 4,66 3,81 4,08 3,63 3,75 4,15 3,61 3,70 3,80 3,84 3,63 4,24 3,48 3,60 3,94 3,18 3,56 3,99 3,76 3,46 3,91 3,26 3,28 4,14 3,04 2,98 3,00 2,66 2,78 3,42 2,66 2,64 2,74 2,42 2,52 2,43 2,70 2,14 2,11 2,11 1,87 1,81 2,07 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon Kansalaiset (n=1636) Asiantuntijat (n=269) Media (n=69)

Mielikuvat kaupungista Miten vahvasti kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 17 kulttuuri stressi sujuva arki syrjäytyminen erilaisuuden hyväksyminen tulevaisuuden voimavara houkutteleva asuinympäristö hyvä elämä hyvinvoinnin lähde turvallisuus kansantalouden rasite aitous yhteisöllisyys ympäristöystävällinen elämäntapa luonto 2,81 2,68 2,94 2,80 2,89 2,78 2,62 2,54 2,88 2,53 2,50 2,48 2,43 2,54 2,35 2,27 2,34 2,38 2,24 2,17 2,12 2,13 2,18 2,35 1,91 1,97 1,99 3,93 3,92 4,07 3,79 3,88 3,87 3,43 3,25 3,46 3,26 3,62 3,41 3,24 3,28 3,36 3,18 3,25 3,34 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon Kansalaiset (n=1636) Asiantuntijat (n=269) Media (n=67)

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 18 Mielikuvaa maaseudusta hallitsevat kylät ja peltomaisemat Lähes kaikki suomalaiset ovat ainakin jossain määrin sitä mieltä, että maaseutua on nimenomaan maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue. Laveammat maaseudun määritelmät saavat selvästi vähemmän kannatusta. Vahvimmin maaseutuna pidetään perinteisesti maaseutuun liitettyjä seutukuvia eli kyliä, peltoaukeita ja metsäisiä erämaita. Myös kirkonkylät ja taajamat sekä haja-asutusalueet mielletään maaseuduksi. 45 vuotta täyttäneet mieltävät maaseutuun tätä nuorempia enemmän erilaisia alueita. Nuorempien aluemielikuva maaseudusta on siis hieman suppeampi kuin mitä vanhemmilla on. Asiantuntijoiden mielikuva maaseudusta on selvästi erilainen, laajempi, kuin kansalaisten, päättäjien, yrittäjien tai median. Heille maaseutua ovat myös tunturit ja saaristot, lomakylät, pikkukaupungit, kaupunkien luonnonläheiset alueet, laskettelukeskukset ja ylipäätään alueet, jotka eivät ole tiivistä kaupunkialuetta. Päättäjistä osa on vaihtunut sitten vuoden 2012 kunnallisvaalien, mikä osaltaan selittänee muutosta päättäjien mielikuvissa siitä, ovatko esim. saaristot ja tunturit, kaupunkien luonnonläheiset alueet tai pikkukaupungit maaseutua siinä määrin kuin aiemmat päättäjät ovat ajatelleet.

Aluemielikuva maaseudusta - Kansalaiset Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? Kansalaiset, 2011 n=1620, 2013 n=1636 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 19 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon syrjäinen haja-asutusalue, jota metsätai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa 2011 2 22 1 30 25 21 2013 2 20 31 27 21 maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue 2011 5 1 19 34 42 2013 3 1 18 35 43 kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa 2011 17 50 1 21 9 3 2013 13 50 22 10 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Aluemielikuva maaseudusta - Yritykset Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? Yritykset, 2013 n=213, 2011 n=227 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 20 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon syrjäinen haja-asutusalue, jota metsätai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa 2011 7 25 1 30 25 13 2013 4 24 20 25 27 maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue 2011 0 5 1 22 37 35 2013 12 11 31 55 kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa 2011 13 48 1 24 13 2 2013 16 52 20 6 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Aluemielikuva maaseudusta - Asiantuntijat Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? Asiantuntijat, 2013 n=269, 2011 n=252 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 21 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon syrjäinen haja-asutusalue, jota metsätai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa 2011 1 31 27 24 17 2013 4 25 30 23 18 maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue 2011 4 17 27 51 2013 1 17 33 48 kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa 2011 5 37 27 21 10 2013 4 33 28 25 10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Aluemielikuva maaseudusta - Media Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? Media, 2013 n=67, 2011 n=48 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 22 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon syrjäinen haja-asutusalue, jota metsä- tai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa 2011 2 27 33 23 15 2013 4 27 27 31 10 maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue 2011 4 29 35 31 2013 7 19 34 39 kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa 2011 15 40 27 15 4 2013 15 52 19 12 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Aluemielikuva maaseudusta - Päättäjät Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? Päättäjät, 2013 n=156, 2011 n=160 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 23 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon syrjäinen haja-asutusalue, jota metsä- tai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa 6 39 31 16 8 2013 10 29 22 19 19 maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue 2 6 23 44 24 2013 12 12 29 56 kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa 6 34 33 18 10 2013 10 42 24 15 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 24 Aluemielikuva maaseudusta - syrjäinen haja-asutusalue, jota metsä- tai muu luonnonmaisema hallitsee ja jossa taajamia on harvassa Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? n=kaikki vastaajat 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon Kansalaiset, n=1636 2 20 31 27 21 Asiantuntijat, n=269 4 25 30 23 18 Media, n=67 4 27 27 31 10 Päättäjät, n=156 10 29 22 19 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 25 Aluemielikuva maaseudusta - maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? n=kaikki vastaajat 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon Kansalaiset, n=1636 3 1 18 35 43 Asiantuntijat, n=269 1 17 33 48 Media, n=67 7 19 34 39 Päättäjät, n=156 1 2 12 29 56 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 26 Aluemielikuva maaseudusta - kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttu alue, jossa on myös pelto- tai luonnonmaisemaa Miten hyvin seuraavat alueet vastaavat mielikuvaasi maaseudusta? n=kaikki vastaajat 1 Ei lainkaan 2 Vähän Ei osaa sanoa 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon Kansalaiset, n=1636 13 50 22 10 4 Asiantuntijat, n=269 4 33 28 25 10 Media, n=67 15 52 19 12 1 Päättäjät, n=156 10 42 24 15 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Mikä on maaseutua? Kansalaiset Ovatko seuraavat paikat mielestäsi maaseutua? n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 27 Kylät 92 91 2013, n=1636 Peltoaukeat Metsäiset erämaat 76 78 89 89 2011, n=1620 Kirkonkylät ja taajamat 72 74 Haja-asutusalueet 64 65 Tunturit 58 63 Saaristo Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät 39 37 56 62 Pikkukaupungit Kaupunkien luonnonläheiset alueet Kaikki, mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta 21 19 20 19 16 17 Laskettelukeskukset 8 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Mikä on maaseutua? Kansalaiset ikäryhmän mukaan Ovatko seuraavat paikat mielestäsi maaseutua? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 28 Kylät Peltoaukeat Metsäiset erämaat Kirkonkylät ja taajamat Haja-asutusalueet Tunturit Saaristo Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät Pikkukaupungit Kaupunkien luonnonläheiset alueet Kaikki, mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta Laskettelukeskukset 5 6 85 89 95 97 88 86 89 92 73 68 80 85 59 68 78 82 59 60 65 72 55 46 63 72 31 44 67 74 49 38 36 36 26 23 18 17 11 17 21 32 10 9 19 27 10 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 15-24 v. (n=79) 25-44 v. (n=333) 45-64 v. (n=694) 65+ v. (n=530)

Mikä on maaseutua? Kansalaiset identiteetin mukaan Ovatko seuraavat paikat mielestäsi maaseutua? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 29 Kylät Peltoaukeat Metsäiset erämaat Kirkonkylät ja taajamat Haja-asutusalueet Tunturit Saaristo Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät Pikkukaupungit Kaupunkien luonnonläheiset alueet Kaikki, mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta Laskettelukeskukset 7 8 10 23 21 19 22 18 21 20 15 15 39 42 36 51 59 61 63 57 58 60 59 78 78 74 74 71 73 76 96 91 91 94 86 89 Maalainen (n=383) Kaupunkilainen (n=611) Sekä että (n=616) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Mikä on maaseutua? Ovatko seuraavat paikat mielestäsi maaseutua? n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 30 Kylät Peltoaukeat Metsäiset erämaat Kirkonkylät ja taajamat Haja-asutusalueet Tunturit Saaristo Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät Pikkukaupungit Kaupunkien luonnonläheiset alueet Kaikki, mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta Laskettelukeskukset 90 92 98 97 99 89 91 96 93 98 66 76 69 60 83 67 72 78 88 90 55 64 88 72 89 58 42 49 52 79 41 56 60 86 67 39 41 62 45 72 21 18 28 21 48 20 23 31 46 12 14 16 22 10 41 8 9 21 10 37 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kansalaiset (n=1636) Yrityspäättäjät (n=213) Päättäjät (n=156) Asiantuntijat (n=269) Media (n=67)

Mikä on maaseutua? Päättäjät Ovatko seuraavat paikat mielestäsi maaseutua? n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 31 Kylät 98 98 2013, n=156 Peltoaukeat Haja-asutusalueet 88 91 96 96 2011, n=160 Kirkonkylät ja taajamat 78 83 Metsäiset erämaat Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät 58 62 69 78 Saaristo 60 75 Tunturit Kaupunkien luonnonläheiset alueet 31 45 49 68 Pikkukaupungit Kaikki, mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta 22 28 32 41 Laskettelukeskukset 21 27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Oma suhde maaseutuun

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 33 Moni tuntee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen Vähemmistö suomalaisista, 24 prosenttia, luokittelee itsensä identiteetiltään maalaiseksi. Tosin osuus on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2009, jolloin se oli alle viidennes kansasta. Kaupunkilaiseksi itsensä mieltäviä on selvästi enemmän (40 prosenttia) kuin maalaisia. Mitä nuoremmista vastaajista on kyse, sitä enemmän identiteetti on kaupunkilainen. Moni suomalaisista kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen, ja siksipä 36 prosenttia ilmoittaa olevansa sekä että. Median edustajissa maalaisiksi itsensä mieltäviä on kaikkein vähiten, vain 10 prosenttia kun taas päättäjistä valtaosa pitää itseään maalaisena. Maaseutuidentiteetin jakautumisen vahvistuminen näkyy mitä nuoremmista kansalaisista on kyse ollaan joko maalaisia tai kaupunkilaisia.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 34 Naisten maaseutuidentiteetti on jakautuneempi kuin miesten Miehissä on hieman enemmän (25 prosenttia) maalaisiksi itsensä mieltäviä kuin naisissa (22 prosenttia). Myös kaupunkilaisidentiteettiä miehet (40 prosenttia) tunnustavat hiukan enemmän kuin naiset (38 prosenttia). Sen sijaan naisissa on selvästi enemmän (39 prosenttia) niitä, jotka mieltävät identiteettinsä sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi. Miehistä näin ajattelee 33 prosenttia. Toisaalta kuitenkin naisille maaseutu/kaupunki-identiteetti on tärkeämpi kuin miehille. Voi olla, että miehille on vähemmän ominaista myöntää tai tunnistaa oma tunneperäinen sitoutumisensa johonkin paikkaan.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 35 Alle puolet keskustan kannattajista on identiteetiltään maalaisia Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset liittävät luonnon ja ympäristöystävällisen asumisen nimenomaan maaseutuun. Kuitenkin vastaajien puoluekannan mukaan vihreät ovat ylivoimaisesti kauimpana maaseutuidentiteetistä. Vain kolme prosenttia vihreiden kannattajista katsoo olevansa identiteetiltään maalaisia ja 62 prosenttia kaupunkilaisia. Toiseksi kaupunkilaisin puolue on kokoomus, jonka kannattajista maalaisina itseään pitää 12 prosenttia ja kaupunkilaisina 53 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien luvut ovat samansuuntaiset. SDP:n kannattajat ovat lähellä väestön keskiarvoa, kun taas perussuomalaiset ovat keskimääräistä maalaisempia: heistä 35 prosenttia kokee olevansa maalaisia, kun koko väestössä osuus on 24 prosenttia. Keskustan kannattajista maalaisina itseään pitää 47 prosenttia ja kaupunkilaisina 14 prosenttia, joten tästä näkökulmasta katsottuna keskusta on maalaisin puolue. Puolueiden kannattajista reilu kolmannes kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen. Perussuomalaisten identiteetti on selvemmin joko maalainen tai kaupunkilainen.

Identiteetti - Kansalaiset Koetko itse olevasi..., n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 36 24 2013, n=1636 Maalainen 19 22 2011, n=1620 2009, n=1504 39 Kaupunkilainen 39 40 36 Sekä että 38 36 2 Muu/ei osaa sanoa 1 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Identiteetti Kansalaiset ikäryhmittäin Koetko itse olevasi..., n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 37 28 Maalainen 19 25 25 43 15-24 v. (n=79) Kaupunkilainen 37 42 25-44 v. (n=333) 35 28 45-64 v. (n=694) Sekä että 36 37 65+ v. (n=530) 40 Muu 1 3 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Identiteetti - Päättäjät Koetko itse olevasi..., n=päättäjät 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 38 Maalainen 46 56 2013, n=156 2011, n=160 Kaupunkilainen 16 18 Sekä että 22 33 Muu/ei osaa sanoa 3 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Identiteetti Koetko itse olevasi..., n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 39 Maalainen 10 22 24 33 56 Kansalaiset (n=1636) Yrityspäättäjät (n=213) Päättäjät (n=156) Kaupunkilainen 16 22 39 40 45 Asiantuntijat (n=269) Media (n=67) Sekä että 22 34 36 43 48 2 Muu/ei osaa sanoa 1 3 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 40 Maaseutu/kaupunki-identiteetti tärkein nuorille Kansalaisista maaseutu/kaupunki-identiteetti on tärkein nuorille, jotka jo muutoinkin ovat muita enemmän identiteetiltään maalaisia tai kaupunkilaisia. Identiteetti on siis nuorilla voimakas, oli se sitten maaseutu tai kaupunki. Itsensä maalaisiksi identiteetiltään mieltäville kansalaisille identiteetti on keskimääräistä tärkeämpi. Maaseutu/kaupunki-identiteetti on kansalaisiin verrattuna vieläkin tärkeämpi päättäjille ja maaseutuasiantuntijoille, joilla jo muutoinkin identiteetti on vahvemmin maalaishenkinen. Tässä voi toki pohtia, että johtuuko tulos siitä, että aseman puolesta olisi vastattu maaseutumyönteisemmin. Päättäjät-ryhmän vahva maaseutuidentiteetti selittyy sillä, että Suomessa on määrällisesti niin paljon pieniä maaseutukuntia.

Maaseutu/kaupunki -identiteetin tärkeys itselle Kuinka tärkeäksi katsot maaseutu/kaupunki -identiteetin itsellesi, n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 41 1 Ei lainkaan tärkeä 2 Jossain määrin tärkeä 3 Kohtalaisen tärkeä 4 Melko tärkeä 5 Erittäin tärkeä Kansalaiset 2011, n=1620 24 27 19 19 11 2013, n=1636 24 27 19 19 11 Yrityspäättäjät 2011, n=227 28 26 20 18 8 2013, n=213 31 29 16 19 5 Päättäjät 2011, n=160 17 20 24 22 18 2013, n=156 20 19 11 24 26 Asiantuntijat 2011, n=252 15 20 17 24 24 2013, n=269 14 22 17 26 21 Media 2011, n=48 19 23 19 19 21 2013, n=69 16 27 22 15 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 42 Maaseutu/kaupunki -identiteetin tärkeys itselle Kansalaiset ikäryhmän mukaan Kuinka tärkeäksi katsot maaseutu/kaupunki -identiteetin itsellesi, n=kansalaiset 1 Ei lainkaan tärkeä 2 Jossain määrin tärkeä 3 Kohtalaisen tärkeä 4 Melko tärkeä 5 Erittäin tärkeä 15-24 v. (n=79) 17 25 17 27 15 25-44 v. (n=333) 27 32 19 14 7 45-64 v. (n=694) 27 24 18 19 12 65+ v. (n=530) 21 23 23 20 13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Maaseutu/kaupunki -identiteetin tärkeys itselle Kansalaiset identiteetin mukaan Kuinka tärkeäksi katsot maaseutu/kaupunki -identiteetin itsellesi, n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 43 1 Ei lainkaan tärkeä 2 Jossain määrin tärkeä 3 Kohtalaisen tärkeä 4 Melko tärkeä 5 Erittäin tärkeä Maalainen (n=383) 16 18 15 28 22 Kaupunkilainen (n=611) 32 34 16 13 6 Sekä että (n=616) 21 25 25 20 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Monipaikkaisuus

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 45 Maaseutuasuminen houkuttaa monia Suomalaisten henkiset juuret ovat maaseudulla, siitä ei ole epäilystäkään tämän tutkimuksen perusteella: jopa 41 prosentilla kansalaisista lapsuuden merkittävin ympäristö on maaseudun haja-asutusalueella. Jos mukaan lasketaan maaseudun taajamat, luku nousee lähes 60 prosenttiin. Vastaavasti vain seitsemällä prosentilla suomalaisista merkittävin lapsuuden ympäristö on ison kaupungin keskustassa. Laita-alueet mukaan lukien osuus nousee reiluun viidennekseen. Kun verrataan todellisuutta ja toiveita, kuva on samansuuntainen: joka kolmas suomalainen haluaisi asua vakituisesti maaseudulla, mutta tällä hetkellä se on todellisuutta vain viidennekselle kansasta. Yli puolet (51 prosenttia) kansalaisista asuu isossa kaupungissa joko sen keskustassa tai laidoilla mutta vain 38 prosenttia pitää sitä toiveidensa mukaisena asumisena.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 46 Lapsiperheet viihtyvät maaseudulla ison kaupungin kupeessa Miehistä hieman useampi (20 prosenttia) kuin naisista (17 prosenttia) pitää mieluisimpana asuinpaikkanaan maaseudun haja-asutusaluetta. Naiset ilmeisesti painottavat miehiä enemmän arjen sujuvuutta ja mukavuustekijöitä sekä kulttuuritarjontaa, koska he suosivat hieman enemmän kaupunkimaista asumista kuin miehet. Kaiken kaikkiaan sukupuolten välillä ei ole kuitenkaan suuria eroja. Talouden elinvaihe vaikuttaa mieltymyksiin odotetulla tavalla: lapsiperheillä vaakakupissa painavat oletettavasti edulliset asuinneliöt ja rauhallinen ympäristö, joten heistä 23 prosenttia pitää toivepaikkanaan maaseudun hajaasutusaluetta. Toisaalta lapsiperheiden vanhemmat asettuisivat mielellään myös ison kaupungin laidoille. Suomessa nämä ovat kuitenkin usein yksi ja sama asia: esimerkiksi Vantaalla tai Nurmijärvellä on paljon asemakaava-alueiden ulkopuolisia asuinalueita (siis maaseudun haja-asutusaluetta), joka kuitenkin sijaitsee ison kaupungin laidalla. Sinkkuja maaseutu ei vedä puoleensa niin paljon: vain 11 prosenttia yksinäistalouksista pitää haja-asutusaluetta toiveidensa täyttymyksenä.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 47 Kokoomuslaiset viihtyvät kaupungissa Asuinpaikkatoiveiden suhteen maaseutuhenkisimpiä ihmisiä ovat keskustan, RKP:n ja perussuomalaisten kannattajat, joista noin kolmannes ilmoittaa toiveidensa asuinpaikaksi maaseudun haja-asutusalueen. Perussuomalaisilla ja keskustalaisilla maaseutuasuminen on myös monesti todellisuutta. Minkään muiden puolueiden kannattajista niin suuri osa ei asu maaseudun haja-asutusalueella kuin näiden kahden puolueen, joilla on toki yhteisiä historiallisia juuria SMP:n ja Maalaisliiton ajoilta. Kokoomuksen kannattajista haja-asutusalue vetää puoleensa vain seitsemää prosenttia; vihreilläkin luku on sentään 12 prosenttia. Vihreiden kannattajilla toiveiden ja todellisuuden ero on keskimääräistä suurempi, mikä selittyy paljolti kannattajakunnan ikärakenteella: nuori väki ei ole vielä päässyt taloudellisesti tai sosiaalisesti siihen asemaan, että pystyisi hakeutumaan toiveidensa mukaiseen asumismuotoon tai -paikkaan. Kokoomuksen kannattajat sen sijaan ovat tyytyväisiä kaupunkilaisia: yli viidennes heistä toivoisi asuvansa ison kaupungin keskustassa, ja laita-alueet mukaan lukien jopa puolet kokoomuksen kannattajista on kaupunkilaishenkistä väkeä.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 48 Siteet maaseutuun syntyvät eri tavoin Vaikka suomalaisilla on paljon siteitä maaseutuun, ikäryhmiä tarkasteltaessa näkyy viitteitä siitä, että Suomi olisi muuttumassa hitusen kaupunkilaisempaan suuntaan. Nuorimmista, alle 45-vuotiaista vastaajista noin joka kolmannelle maaseudun haja-asutusalue on merkittävin lapsuuden ympäristö. Tätä vanhemmilla osuus on noin 47 prosenttia. Tarkasteltaessa pääasiallista asuinpaikkaa, on se alle 45-vuotiailla keskimääräistä useammalla kaupungissa tai ison kaupungin laidoilla. Myös työpaikat sijoittuvat samoille alueille. Tätä kehitystä on toki myötävaikuttanut yhteiskunnassa tapahtunut muutos asumisen ja työpaikkojen keskittymisen myötä. Maaseudun puolesta puhuu kuitenkin se, että haluttaisiin asua pikemminkin maaseutumaisessa asuinympäristössä kuin ison kaupungin keskustassa. Nykyisin siteet syntyvät yhä enemmän omakohtaisen kokemuksen kautta ja kysyntälähtöisesti.

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 49 Monipaikkaista elämää, erityisesti vapaa-ajalla Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenten nopean kehityksen aikana muodostunut identiteetiltään liikkuvaiseksi ja monipaikkaiseksi: yli puolet on elämänsä aikana asunut useilla paikkakunnilla ja heillä on itselleen merkityksellisiä juuria sekä paljon ystäviä nykyisen asuinpaikkansa ulkopuolella. Lisäksi yli puolet viettää lomansa ja vapaa-aikansa vaihtelevissa paikoissa. Mutta kun katsotaan asiaa työelämän näkökulmasta, suomalainen yhteiskunta ei vaikutakaan kovin mobiililta: vain viidenneksellä koti ja työpaikka ovat eri paikkakunnilla, reilu kymmenesosa asuu osan viikosta muualla kuin kotonaan ja vaivaiset kuusi prosenttia tekee säännöllisesti etätyötä. Suomalainen ei vielä näytä olevan vetreä monipaikkalintu pääskysen tapaan; pikemminkin hän on läpi vuoden samoilla sijoillaan sinnittelevä hömötiainen, joka kuitenkin toisinaan lähtee vaellukselle elannon perässä.

Omaa tilannetta parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi Valitse kuhunkin väittämään omaan tilannettasi parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi. Kansalaiset, n=1636 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 50 Suomessa maaseudulla haja-asutusalueella Suomessa maaseudulla taajamassa Suomessa pikkukaupungissa Suomessa ison kaupungin laidoilla Suomessa ison kaupungin keskustassa Ulkomailla Ei osaa sanoa/ei vapaa-ajan asuntoa Vakinainen asuntoni, jossa olen kirjoilla sijaitsee... 11 10 26 36 17 0 Asun pääasiassa... 12 10 24 35 16 02 Mieluisin vakinainen asuinpaikkani olisi... 18 17 22 25 13 4 1 Työpaikkani sijaitsee... 5 8 22 22 27 1 15 Vapaa-ajan asuntoni sijaitsee... 30 4 2 20 1 61 Itselleni merkittävin lapsuuden ympäristöni on... 41 18 18 15 7 01 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 51 Tämän hetkiseen elämäntapaan liittyvät paikat Valitse kuhunkin väittämään ne paikkakuntatyypit, jotka liittyvät hyvin tämän hetkiseen elämäntapaasi. Kansalaiset, n=1636 Suomessa maaseudulla haja-asutusalueella Suomessa maaseudulla taajamassa Suomessa pikkukaupungissa Suomessa ison kaupungin laidoilla Suomessa ison kaupungin keskustassa Ulkomailla Ei osaa sanoa/ei liiku Liikun viikonloppuisin tai muina vapaapäivinä... 37 24 29 35 31 2 Liikun lomillani... 50 29 30 22 31 34 3 Liikun työasioissa... 10 12 27 26 37 4 17 Sukulaiset/ystävät, joita tapaan säännöllisesti, asuvat... 29 28 43 45 28 31 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 %

Aikooko lähitulevaisuudessa muuttaa kansalaiset, 2013 n=1636, 2011 n=1620 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 52 1 Täysin varmasti en muuta 2 Melko varmasti en muuta 3 Mahdollisesti 4 Melko varmasti muutan 5 Täysin varmasti muutan Maaseutumaisempaan ympäristöön 2011 32 29 27 8 4 2013 30 31 29 7 4 Kaupunkimaisempaan ympäristöön 2011 32 31 26 8 3 2013 28 33 29 7 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Eri paikkojen merkitys Monilla paikoilla voi olla ihmisille erilaisia merkityksiä. Miten tämä ilmenee elämässäsi? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 53 Vietän lomani ja vapaa-aikani vaihtelevissa paikoissa Olen elämäni aikana asunut usealla eri paikkakunnilla Minulla on itselleni merkityksellisiä juuria muualla kuin missä nyt asun Minulla on paljon ystäviä eri paikkakunnilla 54 57 53 52 51 47 49 51 Työpaikkani ja asuinpaikkani ovat eri paikkakunnilla 20 23 Asun säännöllisesti (esim. arkisin, viikonloppuisin tai vuoroviikoin) osa-aikaisesti eri paikoissa 12 9 2013, n=1636 Asun yhtäjaksoisesti osan vuodesta muualla kuin kotonani 8 13 2011, n=1620 Teen säännöllisesti etätyötä 6 6 Vuokraan vapaa-ajan asuntoa omaan käyttööni 3 En koe olevani sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan 28 26 Ei osaa sanoa 6 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Eri paikkojen merkitys - Kansalaiset ikäryhmän mukaan Monilla paikoilla voi olla ihmisille erilaisia merkityksiä. Miten tämä ilmenee elämässäsi? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 54 Vietän lomani ja vapaa-aikani vaihtelevissa paikoissa Olen elämäni aikana asunut usealla eri paikkakunnilla Minulla on itselleni merkityksellisiä juuria muualla kuin missä nyt asun Minulla on paljon ystäviä eri paikkakunnilla En koe olevani sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan Työpaikkani ja asuinpaikkani ovat eri paikkakunnilla Asun säännöllisesti (esim. arkisin, viikonloppuisin tai vuoroviikoin) osa-aikaisesti eri paikoissa Asun yhtäjaksoisesti osan vuodesta muualla kuin kotonani Teen säännöllisesti etätyötä Vuokraan vapaa-ajan asuntoa omaan käyttööni Ei osaa sanoa 4 5 3 6 3 8 7 2 2 1 5 4 6 7 6 5 12 11 16 16 16 29 28 28 29 28 25 23 38 44 45 44 57 51 58 52 58 55 58 50 55 51 51 66 15-24 v. (n=79) 25-44 v. (n=333) 45-64 v. (n=694) 65+ v. (n=530) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Eri paikkojen merkitys - Kansalaiset identiteetin mukaan Monilla paikoilla voi olla ihmisille erilaisia merkityksiä. Miten tämä ilmenee elämässäsi? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 55 Vietän lomani ja vapaa-aikani vaihtelevissa paikoissa 47 54 59 Olen elämäni aikana asunut usealla eri paikkakunnilla Minulla on itselleni merkityksellisiä juuria muualla kuin missä nyt asun 42 52 47 48 59 63 Minulla on paljon ystäviä eri paikkakunnilla 43 51 54 En koe olevani sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan 24 29 31 Työpaikkani ja asuinpaikkani ovat eri paikkakunnilla Asun säännöllisesti (esim. arkisin, viikonloppuisin tai vuoroviikoin) osa-aikaisesti eri paikoissa 10 8 24 19 20 17 Maalainen (n=383) Asun yhtäjaksoisesti osan vuodesta muualla kuin kotonani Teen säännöllisesti etätyötä Vuokraan vapaa-ajan asuntoa omaan käyttööni 10 8 8 3 7 6 3 4 3 Kaupunkilainen (n=611) Sekä että (n=616) Ei osaa sanoa 6 7 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Hyvän elämän elementit

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 57 Hyvä elämä mistä se muodostuu? Maaseutuun liitetään vahvasti ajatus hyvästä elämästä. Mitä sitten ovat tämän hyvän elämän elementit? Vuoden 2011 Maamerkit-barometrissa selvitettiin hyvän elämän elementtien tärkeyttä. Tällöin saatiin selville, että eniten merkitystä on terveydellä (sekä psyykkinen että fyysinen). Eniten kansalaiset kokevat elämässään toteutuvan mahdollisuuden nauttia luonnosta, mikä toteutuu sitä vahvemmin, mitä harvempaan asutulla alueella asuu. Maaseudun vahvuutena voidaan pitää elämän vapautta sekä omaa osaamista ja taitoja, jotka ovat tärkeitä hyvän elämän elementtejä ja toteutuvat maaseudulla kaupunkimaista asuinympäristöä paremmin. Myös palvelujen helppo saatavuus toteutuu, mutta sitä paremmin, mitä kaupunkimaisemmalla alueella asutaan. Toimiva infrastruktuuri ja harrastusmahdollisuudet toteutuvat paremmin kaupunkimaisessa ympäristössä asuvilla kuin maaseudulla asuvilla.

Hyvän elämän elementit - Kansalaiset Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat elämässäsi? n=kansalaiset 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 58 Mahdollisuus nauttia luonnosta Palveluiden helppo saatavuus Infrastruktuurin (tiet, tietoliikenne, energia, jne.) toimivuus Hyvät harrastusmahdollisuudet Henkinen terveys Turvallisuuden tunne Mahdollisuus vaikuttaa arkielämänsä sujumiseen Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö Oma osaaminen ja taidot Elämässä on vapautta Itsensä toteuttaminen Fyysinen terveys Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Mielekäs työ Elämän oikeudenmukaisuus Riittävä taloudellinen toimeentulo Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Stressitön arkielämä Elämässä on jännitystä ja riskejä 4,15 4,06 4,04 3,96 4,03 3,89 4,03 3,9 3,91 3,91 3,81 3,89 3,76 3,87 3,72 3,83 3,78 3,83 3,66 3,76 3,62 3,71 3,62 3,51 3,57 3,5 3,49 3,36 3,36 3,20 3,26 3,18 3,21 2,90 2,99 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 erittäin huonosti 5 erittäin hyvin 2013 (n=1636) 2011 (n=1620)

Tärkeys suomalaisille (1-5) (n=1620) 4,6 Fyysinen terveys 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 59 Hyvän elämän elementit Kansalaiset Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat elämässäsi? Kansalaiset n=1636, Tärkeys kysytty vuoden 2011 Maamerkit-barometrissa Henkinen terveys 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 Elämän oikeudenmukaisuus Stressitön arkielämä Riittävä taloudellinen toimeentulo Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Mielekäs työ Oma osaaminen ja taidot Elämässä on vapautta Itsensä toteuttaminen Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö Palveluiden helppo saatavuus Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Mahdollisuus vaikuttaa arkielämänsä sujumiseen Turvallisuuden tunne Mahdollisuus nauttia luonnosta Infrastruktuurin (tiet, tietoliikenne, energia, jne.) toimivuus Hyvät harrastusmahdollisuudet 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 Elämässä on jännitystä ja riskejä 2,0 2,8 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 4,4 4,6 Toteutuminen (1-5)

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 60 Hyvän elämän elementit - Kansalaiset asuinalueen mukaan (1/2) Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat kohdallasi? n=kansalaiset Mahdollisuus nauttia luonnosta Palveluiden helppo saatavuus Infrastruktuurin (tiet, tietoliikenne, energia, jne.) toimivuus Hyvät harrastusmahdollisuudet Henkinen terveys Turvallisuuden tunne Mahdollisuus vaikuttaa arkielämänsä sujumiseen Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö Oma osaaminen ja taidot 3,27 3,69 4,17 4,08 3,8 4,03 4,22 4,39 3,58 3,87 4,01 4,15 4,25 3,68 3,88 3,96 4,15 4,22 3,89 3,98 3,87 3,9 3,92 3,97 3,97 3,86 3,89 3,9 3,89 4,03 3,84 3,84 3,94 3,85 3,72 3,69 3,98 4,03 3,98 3,93 3,76 3,86 3,73 4,67 4,48 haja-asutusalueella (n=216) maaseudulla taajamassa (n=202) pikkukaupungissa (n=405) ison kaupungin laidoilla (n=533) ison kaupungin keskustassa (n=229) 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 erittäin huonosti 5 erittäin hyvin

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 61 Hyvän elämän elementit - Kansalaiset asuinalueen mukaan (2/2) Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat kohdallasi? n=kansalaiset Elämässä on vapautta Itsensä toteuttaminen Fyysinen terveys Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Mielekäs työ Elämän oikeudenmukaisuus Riittävä taloudellinen toimeentulo Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Stressitön arkielämä Elämässä on jännitystä ja riskejä 4,01 3,86 3,81 3,78 3,8 3,97 3,82 3,66 3,78 3,68 3,71 3,78 3,68 3,73 3,71 3,61 3,56 3,64 3,64 3,61 3,7 3,61 3,47 3,6 3,57 3,52 3,53 3,51 3,5 3,37 3,38 3,39 3,37 3,31 3,38 3,45 3,4 3,18 3,15 3,03 3,45 3,36 3,14 3,11 3,02 2,92 2,74 2,87 2,9 3,07 haja-asutusalueella (n=216) maaseudulla taajamassa (n=202) pikkukaupungissa (n=405) ison kaupungin laidoilla (n=533) ison kaupungin keskustassa (n=229) 1 2 3 4 5 Keskiarvo 1 erittäin huonosti 5 erittäin hyvin

Maaseudun merkitykset

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 63 Maaseudun merkitykset nyt ja tulevaisuudessa Maaseudun merkitys pysyy vastaajien mukaan vähintäänkin nykyisellä tasolla tulevaisuudessa sekä itselle että Suomelle. Päättäjät ja asiantuntijat sekä yrittäjät uskovat vahvimmin maaseudun merkitykseen tulevaisuuden Suomessa. Kansalaisille maaseutu merkitsee puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, tärkeää osaa omaa kulttuuriperintöä, tilaa ja rauhaa sekä elämysten lähdettä. Nämä tekijät luokittuvat tärkeiksi myös muille maaseutubarometrin vastaajaryhmille. Alle 45-vuotialle kansalaisille näillä on vahvaa merkitystä myös tulevaisuudessa, mikä on maaseutua ajatellen myönteistä. Kun katsotaan tulevaan (sekä merkityksiä että toiveita ja uskomuksia), arvioidaan edelleen saatavan puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa; erityisesti luomu- ja lähiruokaa toivotaan ja uskotaan olevan saatavilla. Tosin uskotaan myös vahvasti, että maatalous on tehostunut entisestään. Tämä voi olla myönteistäkin, jos näin pystytään tuottamaan luomu- ja lähiruokaa. Maaseutu tarjoaa edelleen tilaa ja rauhaa, mutta uhkakuvana on jopa liiallinen autioituminen.

Maaseudun merkitys itselle tulevaisuudessa Miten arvioit maaseudun merkityksen itsellesi muuttuvan tulevaisuudessa, n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 64 Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 27 34 35 37 43 Kansalaiset (n=1636) Yrityspäättäjät (n=213) Päättäjät (n=156) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 57 59 54 55 62 Asiantuntijat (n=269) Media (n=67) Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 3 7 6 6 7 Ei osaa sanoa 0 0 0 3 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 65 Maaseudun merkitys itselle tulevaisuudessa Kansalaiset ikäryhmän mukaan Miten arvioit maaseudun merkityksen itsellesi muuttuvan tulevaisuudessa, n=kansalaiste 27 15-24 v. (n=79) Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 29 31 25-44 v. (n=333) 13 45-64 v. (n=694) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 57 60 64 65+ v. (n=530) 69 Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 4 5 6 12 Ei osaa sanoa 4 4 6 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 66 Maaseudun merkitys itselle tulevaisuudessa Kansalaiset identiteetin mukaan Miten arvioit maaseudun merkityksen itsellesi muuttuvan tulevaisuudessa, n=kansalaiset Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 21 27 33 Maalainen (n=383) Kaupunkilainen (n=611) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 57 65 64 Sekä että (n=616) Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 5 6 8 1 Ei osaa sanoa 7 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=vastaajat 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 67 Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 33 34 44 47 58 Kansalaiset (n=1636) Yrityspäättäjät (n=213) Päättäjät (n=156) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 24 30 28 31 27 Asiantuntijat (n=269) Media (n=67) Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 10 23 29 29 34 Ei osaa sanoa 1 1 3 4 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 68 Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa - Kansalaiset Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=kansalaiset lisääntyy nykyisestä 31 33 42 2013, n=1636 2011, n=1620 2009, n=1504 pysyy ennallaan 30 30 31 29 vähenee nykyisestä 22 32 9 Ei osaa sanoa 6 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 69 Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa - Yrityspäättäjät Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=yrityspäättäjät 44 2013, n=213 lisääntyy nykyisestä 27 50 2011, n=227 2009, n=249 24 pysyy ennallaan 29 39 29 vähenee nykyisestä 20 31 3 Ei osaa sanoa 2 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 70 Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa - Päättäjät Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=päättäjät lisääntyy nykyisestä 47 52 2013, n=156 2011, n=160 pysyy ennallaan 28 28 vähenee nykyisestä 21 23 Ei osaa sanoa 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 71 Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa - Asiantuntijat Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=asiantuntijat lisääntyy nykyisestä 58 58 67 2013, n=269 2011, n=252 2009, n=158 31 pysyy ennallaan 19 24 10 vähenee nykyisestä 13 16 1 Ei osaa sanoa 2 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa - Media Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=media 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 72 lisääntyy nykyisestä 34 54 2013, n=67 2011, n=48 pysyy ennallaan 21 27 vähenee nykyisestä 19 34 Ei osaa sanoa 4 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 73 Maaseudun merkitys Suomelle tulevaisuudessa Kansalaiset ikäryhmän mukaan Miten arvioit maaseudun merkityksen Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa, n=kansalaiset 16 15-24 v. (n=79) Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 33 40 25-44 v. (n=333) 32 45-64 v. (n=694) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 23 28 31 65+ v. (n=530) 38 Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 24 26 26 46 14 Ei osaa sanoa 6 10 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 74 Maaseudun merkitys itselle tulevaisuudessa Kansalaiset identiteetin mukaan Miten arvioit maaseudun merkityksen itsellesi muuttuvan tulevaisuudessa, n=kansalaiset Maaseudun merkitys lisääntyy nykyisestä 22 36 43 Maalainen (n=383) Kaupunkilainen (n=611) Maaseudun merkitys pysyy ennallaan 23 30 35 Sekä että (n=616) Maaseudun merkitys vähenee nykyisestä 24 30 34 3 Ei osaa sanoa 9 10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 75 Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset - Kansalaiset Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Mitä arvelet maaseudun merkitsevän sinulle tulevaisuudessa noin 10 vuoden kuluttua? Kansalaiset n=1636 Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa 49 62 Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni 40 57 Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Maaseudulla on minulle henkistä merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään 23 33 39 48 55 52 Nyt 10 vuoden kuluttua Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto 30 34 Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain 29 34 Maaseudulla on velvoitteita, joita minun täytyy hoitaa 20 25 Omistan maata tai metsää maaseudulla 23 24 Omistan kiinteistöjä maaseudulla 23 25 Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 14 13 Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 7 10 Ei osaa sanoa 6 19 0 10 % 20 30 40 50 60 70 80 90 100

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 76 Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset NYT - Kansalaiset Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Kansalaiset n=1636 Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa 56 62 Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni 52 57 Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa 55 57 Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde 46 52 Maaseudulla on minulle henkistä merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään 27 33 Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto 30 33 Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain Maaseudulla on velvoitteita, joita minun täytyy hoitaa 25 29 33 2013 (n=1636) Omistan maata tai metsää maaseudulla 23 24 2011 (n=1620) Omistan kiinteistöjä maaseudulla 23 24 Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 14 15 Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 10 11 Ei osaa sanoa 6 0 10 % 20 30 40 50 60 70 80 90 100

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 77 Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset NYT - Kansalaiset ikäryhmän mukaan Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? n=kansalaiset Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Maaseudulla on minulle henkistä merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain Maaseudulla on velvoitteita, joita minun täytyy hoitaa Omistan maata tai metsää maaseudulla Omistan kiinteistöjä maaseudulla Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni Ei osaa sanoa 19 21 19 16 21 14 15 10 14 6 11 4 6 4 9 10 10 12 9 17 18 64 62 61 64 67 53 55 59 55 53 56 58 45 46 55 60 40 38 29 29 35 45 29 32 39 29 33 29 30 29 35 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 15-24 v. (n=79) 25-44 v. (n=333) 45-64 v. (n=694) 65+ v. (n=530)

10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 78 Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset NYT - Kansalaiset identiteetin mukaan Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? n=kansalaiset Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Maaseudulla on minulle henkistä merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain Maaseudulla on velvoitteita, joita minun täytyy hoitaa Omistan maata tai metsää maaseudulla Omistan kiinteistöjä maaseudulla Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni Ei osaa sanoa 6 4 4 7 5 7 6 15 11 12 11 13 17 39 36 40 43 34 30 28 33 28 40 31 37 25 41 24 32 76 57 61 78 62 83 58 65 56 68 Maalainen (n=383) Kaupunkilainen (n=611) Sekä että (n=616) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %