Puutuotteiden toiminnallinen kestävyys vuotta käyttöluokissa 1 ja 2

Samankaltaiset tiedostot
Puutuotteiden toiminnallinen kestävyys

Elinkaari pitkäaikaiskestävyys. Käyttöikäsuunnittelun perusteet.

Puutuoteteollisuus Standardisointiseminaari. CEN TC 38 Puun pitkäaikaiskestävyys Wood Durability

Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Puurakenteiden kestoikä

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Puutuoteteollisuus Standardisointiseminaari. Miksi homeongelmat usein liitetään puuhun. Homeen kasvun olot ja mallinnus.

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

Puujulkisivujen ja terassien kestävyys ja sen mallintaminen. Hannu Viitanen, VTT PUUPÄIVÄ , Wanha Satama. Uusinta puututkimusta

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Puurakentamisen toteuttaminen standardi. Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Metsä Woodin palosuojatut tuotteet rakentamiseen

Puutavaran kestävyys ja valinta Hannu Viitanen, FT Erikoistutkija, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

CEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

T Puurakenteet 1 5 op

Rakentamisen hiilivarasto

RIL Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous

TERO VESANEN MODERNIT PUUKOULUT (TEM)

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä

Puumateriaalin perusominaisuudet muotoutuvat

Rakennusten elinkaaritekniikka

KOSTEUSTEKNISET SUOSITUKSET

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

KOKEMUKSIA KOSTEUDENHALLINTAMENETTELYISTÄ. Petri Mannonen

Puurakenteet. Tomi Toratti

Kosteus-, home- ja laho-ongelmien

NR-rakenteet ja standardisointi 2018

Puun kosteuskäyttäytyminen

3M FAST -tiivistysteipit. Helppo, kestävä ja energiatehokas ratkaisu, joka täyttää uudet vaatimukset

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

Harjoitustyö. Ohjeistus

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& (! ) *! + + +, " # $ %& (, - #!

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

PUUKET-hankkeen tuloksia. Martti Mylly Kierikkikeskus,

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS "#$%&'(!)*! +++,"#$%&'(,-#!

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

PUHDISTUKSEEN HOMETTA VASTAAN KOSTEUDEN TORJUNTAAN KAPILLAARI- KATKO SAUMA- SUOJA JULKISIVU- SUOJA HOME- SUOJA DESI

T Puurakenteet 1 3 op

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

MERENRANTARAKENTAMISEN KOSTEUSTEKNISET HAASTEET JA ONGELMAT

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI

SUURELLE JULKISELLE RAKENNUKSELLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa

RTT:n TOIMIALAAN KUULUVAT STANDARDISOINNIN SEURANTARYHMÄT JA NIILLE KUULUVAT CENin ja ISOn TEKNISET KOMITEAT

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,

Uudet rakentamisen tekniset asetukset

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Päivitetty SPU Eristeet

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

RAKENNUSTEN MIKROBILAJISTON DIVERSITEETTI, MONIULOTTEINEN TUTKIMUSKOHDE

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit


Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Maatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero:

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

WIN-hanke Esimerkkejä TKI-palveluista Savonialla

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

Transkriptio:

Puutuotteiden toiminnallinen kestävyys - 100 vuotta käyttöluokissa 1 ja 2 Puupäivät 27.11.2014 Hannu Viitanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT

Service class 2 (SC 2) Protected from weather Protected from weather, SC2 Dry conditions, SC 1 Keskeinen sisältö Kestoikätarkastelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunniteltu / arvioitu kestoikä / vähimmäiskestoikä Todettuja kestoikiä Suomessa Kesto- / käyttöiän arviointimenetelmät Service class 1 (SC1), dry conditions Indoor space Room exposed to temporary and low humidity: wet rooms, vestibule etc (SC 2) Outdoor structures: service class 3 / Use class (UC3.1) Service class 1 Service class 1 Indoor environment / indoor air Outdoor structures, SC3 / UC 3.1 Toiminnallisen kestävyyden perusteet ja kestoiän arviointi Materiaalit Suunnittelu ja rakentaminen Ympäristön ja käytön merkitys Huolto Rakenteellisen suojauksen ja pitkäaikaiskestävyyden raja-arvot Päätelmät Näin saavutetaan yli 100 vuoden toiminnallinen kestävyys - käyttöluokat 1 ja 2 Viitteet Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 2

Käyttöikäsuunnittelu / elinkaarisuunnittelu Puun ja puutuotteiden toimivuus: kuormien ja rasitusten kestävyys ajan suhteen, määritellyissä käyttöoloissa Käyttöikäsuunnittelun kriteeri: rakenteen ikä ja säilyvyys, runkorakenteen toiminnallinen kestoikätavoite 100 vuotta. Puukerrostalojen suunnittelu / pientalojen rakenteet vaatimukset otettava suunnittelussa huomioon komponenttien, elementtien ja rakenteiden liittyminen ja toimivuus Tärkeää ottaa huomioon, mitä pitää tehdä toisin, kun pyritään 100 vuoden toiminnalliseen kestoikään käyttöluokissa 1 ja 2. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 3

Rakennusten ohjeelliset vähimmäiskestoiät (ISO 15686-1) Rakennuksen suunnitteluikä Kantavat rakenneosat tai luoksepääsemättömät rakenteet Rakennusosat, joiden uusiminen on kallista tai hankalaa Suurehkot vaihdettavat rakennusosat Laitteet, installaatiot ja ulkopuoliset työt Rajoittamaton Rajoittamaton 100 40 25 150 150 100 40 25 100 100 100 40 25 60 60 60 40 25 25 25 25 25 25 15 15 15 15 15 10 10 10 10 10 Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 4

Esimerkkejä pitkäikäisistä puurakennuksista Suomessa Rakennus / rakenne Sijainti Rakennettu Ikä (v) Puuvallilan talot Helsinki 1910 - > 103 Hvitträskin Suurtupa Kirkkonummi 1901-1903 110 Juuan kirkko Juva 1850-1851 162 Vanha kirkko, Helsinki Helsinki 1825-1826 187 Petäjäveden vanha kirkko Petäjävesi 1763 1765 248 Vanhan Rauman rakennukset Rauma Osa ennen v. 1756 >250 Karunan kirkko Seurasaari, Helsinki 1685-1685 328 Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 5

Kesto- / käyttöiän arviointimenettely Arvioinnissa käytetään periaatteessa yksinkertaista menettelyä, jossa ennakoitu komponentin käyttöikä lasketaan kestoikästandardin ISO/DIS 15686 kaavasta missä ESLC = komponentin ennakoitu käyttöikä RSLC = vertailukäyttöikä ja A...G = eri tekijöitä huomioonottavia muuntokertoimia. Arviointimenettelyssä muuntokertoimilla otetaan tarkasteluun tekijät, jotka vaikuttavat kestoikään. Kuhunkin kertoimeen vaikuttavat parametrit otetaan suunnittelussa huomioon. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 6

Muuntokertoimet / osatekijät A = Materiaalien / komponttien laatu Puutavara, komponentit ja pinnoitteet B = Suunnittelun taso Myös detaljit tärkeitä, ottaen huomioon ympäristön kuormat D = Sisäympäristön vaikutus: Asuinkäyttö / tehdaskäyttö C = Rakentamisen toteutus Suunnitelmien mukainen toteutus, liittymät E = Käytön aikaiset vaikutukset: kuormat, käyttäjien vaikutukset G = Huollon taso ja toteutus Vikojen korjaus, määräaikaishuollot F = Ulkoympäristön vaikutus Makro-, meso- ja mikroilmasto, maasto ja muut rakennukset Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 7

Materiaalien merkitys kestävyyteen Massiivipuu on ollut perinteinen rakennusmateriaali Hirsirakennus on perinteinen rakennustyyppi Suomessa Puun luontainen kestävyys määritellään sydänpuun mukaan, luontaista kestävyyttä tarvitaan lähinnä käyttöluokassa 3 kuivissa oloissa kestävät kaikki puulajit Liimattuja puutuotteita on alettu käyttää rakennustuotteissa jo 1900 luvun alusta Fenoliliimalla liimattuja puurakenteita käytetty jo lähes 100 v. ja toimivat edelleen hyvin Vanerien valmistus aloitettiin jo aikaisemmin ja kuivissa oloissa niiden kestävyydellä ei ole havaittu rajoja LVL ja OSB ovat on havuvanerin kaltaisia tuotteita Tutkimusten ja käytännön havaintojen mukaan liimattujen puutuotteiden kestävyys on verrannollinen massiivipuuhun Liimapuussa mahdolliset ongelmat johtuvat puumateriaalista, ei liimasaumasta Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 8

Suunnittelu ja rakentaminen Materiaalien valinta ja liitynnät toisiinsa Kostumisen esto / kuivumismahdollisuus Detaljien suunnittelu ja toteutus Liitosten ja saumojen toteutus Komponenttien ja elementtien rakentaminen suojatuissa tiloissa Pidemmälle valmis, pienempi säärasitus rakennettaessa Erilaisia ratkaisuja toteutettavissa: RunkoPES, PuuERA, UrbanMultistorey Paikalla rakentaminen ja suojarakenteiden käyttö Suositeltavaa mahdollisimman nopea toteutus (vältettävä virheet) Työvaiheiden toteutus: tehdas, rakennustyömaa, ajankohta toimenpiteille logistiikka Räystäät, lipat ja suojaavat rakenteet (pellitykset, suojalistat) ja muut tekniset yksityiskohdat oltava kunnossa Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 9

Runkorakenteet: tavoitteena 100 vuoden kestoikä, käyttöluokat 1 ja 2 Laajennettaessa kestoikätavoitetta 50 vuodesta 100 vuoteen, on otettava erikseen huomioon mahdollisista luonnonkuormista johtuva lisäkuormat Suunnitellun käyttöiän ollessa yli 50 vuotta kuormien ominaisarvoja korotetaan 10 prosentilla ja suunnitellun käyttöiän ollessa yli 100 vuotta kuormien ominaisarvoja korotetaan 20 prosentilla Ympäristön (ilmaston) aiheuttaman kuorman ja suunnitellun kestoiän välinen riippuvuus. Lähtökohtana on 50 vuoden käyttö. Ilmastokuormia ovat lumi, tuuli, jää, ulkoilman kosteuden ja lämpötilan vaihtelut (Weck, 2013, Tikanoja 2013) Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 10

Tekijöiden A G arvoja kestoikäarvioinnissa käyttöluokassa 1; kuivat olot Factor Name Heikko Kohtuull. Normaali Hyvä Erinomainen A Komponentin laatu 0.95 0.98 1 1.02 1.05 B Suunnittelu 0.6 0.8 1 1.3 1.8 C Rakentaminen 0.6 0.8 1 1.3 1.8 D Sisäympäristö ( 1 0.98 1 1.02 E Ulkoympäristö ( 2 1 1.5 1.8 F Käyttöolot 0.9 0.95 1 1.05 1.1 G Huollon taso 0.8 0.9 1 1.3 1.5 ( 1 käyttöluokka 1, kuivat olosuhteet (pieni sisäympäristön vaikutus) ( 2 käyttöluokka 1, kuivat olosuhteet, säältä suojattu (ei ulkoilman vaikutusta ja valikkona on hyvä tai erinomainen) Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 11

Tekijöiden A G arvoja kestoikäarvioinnissa käyttöluokassa 2; kosteusolot kohtuulliset Factor Name Heikko Kohtuull. Normaali Hyvä Erinomainen A Komponentin laatu ( 1 0.90 0.95 1 1.1 1.2 B Suunnittelu 0.6 0.8 1 1.3 1.8 C Rakentaminen 0.6 0.8 1 1.3 1.8 D Sisäympäristö ( 2 0.9 1 E Ulkoympäristö ( 3 0.8 0.9 1 1.2 1.5 F Käyttöolot 0.9 0.95 1 1.05 1.1 G Huollon taso 0.8 0.9 1 1.3 1.5 ( 1 pintakäsittely (suojaus vettä, kosteutta ja hometta vastaan lisää kestävyyttä) ( 2 käyttöluokka 2, sisäympäristöllä ei vaikutusta tai se on negatiivinen (ei lämmitystä) ( 3 käyttöluokka 2, suojattu säältä (ulkoilman vaikutus pieni) riippuen toisaalta ympäristön makro- ja mesoilmastosta. Erinomainen kuvastaa Pohjois-Suomen suhteellisen pientä ulkoilman merkitystä verrattuna mannermaiseen ilmastoon (arvo 1 Helsinki ja Pohjois-Eurooppa). Arvot 0.8 and 0.9 kuvastavat ilmaston ankarampaa merkitystä käyttöluokassa 2. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 12

Esimerkki kestoikätarkastelusta Käyttöluokka 1 Käyttöluokka 2 Välipohjapalkisto Ulkovarasto RSL = 50 years A = 1.0 (normaali puun laatu) B = 1.3 (hyvä suunnittelu) C = 1.3 (hyvä rakentamisen taso) D = 1.0 (normaali sisäympäristö) E = 1.8 (käyttöluokka 1) F = 1.0 (normaali käyttö) G = 1.0 (normaali huolto) ESL = 152 kestoikäarvio vuosina RSL = 50 years A = 1.1 (normaali laatu + pinnoitus) B = 1.3 (hyvä suunnittelu) C = 1.3 (hyvä rakentamisen taso) D = 0.9 (ei lämmitystä) E = 1.0 (käyttöluokka 2) F = 1.0 (normaali käyttö) G = 1.3 (normaali huolto) ESL = 108 kestoikäarvio vuosina Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 13

Rakenteellisen suojauksen ja pitkäaikaiskestävyyden raja-arvot Rakenteellisen suojauksen kriittisinä arvoina voidaan käyttää esim. puun homehtumisen ja lahoamisen osalta esitettyjä kosteuden, lämpötilan ja niiden vaikutusajan kriittisiä suureita. Kosteuden osalta ei voida antaa ainoastaan yhtä arvoa, koska kosteus vaikuttaa yhdessä lämpötilan ja vaikutusajan kanssa. Puumateriaalin huokosilman kosteus ei saisi ylittää seuraavissa kuvissa esitettyjä raja-arvotiloja rakenteissa tai pinnoitteen alla. Raja-arvoihin vaikuttavat: kyllästeet, modifiointi-käsittelyt, pintakäsittelyt Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 14

RH (%) RH (%) Puun säilymisen kannalta tärkeää ovat kosteus, lämpötila ja niiden vaikutusaika Homeelle kriittiset olosuhteet (kasvun alkuun kuluva aika viikkoina) 100 95 90 85 80 75 70 Ei hometta näissä oloissa 1 C 5 C 10 C 20 C 0 5 10 15 20 25 30 Time (weeks) 100 95 Sama laholle (kuukausina) 90 85 80 75 70 Ei lahoa näissä oloissa 0 4 8 12 16 20 24 0 C 5 C 10 C 20 C 27.11.2014 Time (months) 15

Päätelmät Kestoikäanalyysien mukaan säältä suojatun puurakenteen kestoiän kannalta tärkeimmät tekijät ovat Suunnittelu Rakentaminen Käyttö ja huolto Jos nämä ovat onnistuneet ja puurakenteen kosteus on sallituissa rajoissa, puurakenteiden kestoikä voidaan hyvin lisätä 50 vuodesta 100 vuoteen tai ylikin käyttöluokissa 1 ja 2. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 16

Näin saavutetaan yli 100 vuoden toiminnallinen kestävyys - käyttöluokat 1 ja 2 Käytetään kuivaa CE merkittyä puumateriaalia Oikea liimatyyppi: vanerit, kertopuu, liimapuu, CLT tuotteet Kosteusteknisesti toimivat suunnitteluratkaisut ja detaljit vältetään rakennevirheet ja hoidetaan suojaus säätä vastaan Hyvä rakennustapa: materiaalit ja komponentit valmiiksi kuivissa oloissa - suojataan rakennukset säältä rakennusvaiheessa kuiva rakentaminen koko prosessin läpi Otetaan luonnonkuormien muutokset huomioon suunnittelussa Huolto-ohjeet käyttäjille ja huollon oikea-aikainen toteutus Varmistetaan oikeat materiaalin vaatimat olosuhteet koko rakennuksen käyttöajan: ilmanvaihto, suojaus kosteudelta, yllättävien kosteusongelmien kuivaus tehokkaasti ja ajallaan. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 17

Kestoikä tarkastelu julkaistu raportissa: VTT Research Report VTT- R-04689-14 Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 18

Kirjallisuutta CIB W080 /RILEM175 SLM Service Life Methodologies Prediction of Service llfe for Buildings and Components. state of the art reports. Part A: Hovde, P.J. Factor methods for service life prediction. Part B: Moser K. Engineering design methods for service life prediction. 2004. ISO 2007. ISO 15686-1. Buildings and constructed assets Service life planning Part 1: General principles International Standard. 32 p. ISO 2007. ISO 15686-7. Buildings and constructed assets Service life planning Part 7: Performance evaluation for feedback of service life data from practice. International standard. 35 p. Järvinen, K. Runko-PES ja puukerrostalojen asukaspalaute. Kokko, E., Ojanen, T., Salonvaara, M., Hukka, A. ja Viitanen, H. 1999. Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. VTT tiedotteita 1991. VTT Rakennustekniikka. 160 s. Puuinfo: RunkoPes 2.0. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/runkopes-20. Fiinish Wood Research Oy, 13.1.2014 RIL 2011. Kosteus- ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ey. 2011. Tunnista ja tutki riskirakenne, opetusmateriaali. Hometalokoot. Insinööritoimisto Savora Oy, Crafical.fi, Ympäristöministeriö Vesikari, E; Rautiainen, L; Häkkä-Rönnholm, E; Silvennoinen, K; Salonvaara, M; Viitanen, H. 2001. Julkisivujen ja katteiden käyttöiän ennakointi. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 158 s. VTT Julkaisuja - Publikationer : 850 Viitanen, H., 2014. 100 years service life of wood in service class 1 and 2 - dry and moderately humid condition. VTT Research Report VTT-R-04689-14. VTT. 32 p. Weck, T-U.2013. Personal information on e-mail 14.11.2013. Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 19

Puupäivä, 27.11.2014, Hannu Viitanen 20

TEKNOLOGIASTA TULOSTA