LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro:t 1) 32/2009/2 2) 33/2009/2 Dnrot 1) LSY-2007-Y-415 2) LSY-2007-Y-416 Annettu julkipanon jälkeen 29.4.2009 ASIA Helsingin Sataman Eteläsataman ympäristöluvan (nro 45/2006/2, 22.12.2006) lupamääräyksissä 5 ja 7 edellytetty selvitys, jotka koskevat sataman melun ja ilmaan joutuvien päästöjen vähentämistä. HAKIJA Helsingin Satama PL 800 00099 HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Helsingin Eteläsatama sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa satamajärjestyksen mukaisella alueella. Sataman pohjoispäässä on Kauppatori, sataman länsipuolella Kaivopuiston kaupunginosa ja itäpuolella Katajanokan kaupunginosa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. ASIOIDEN VIREILLETULO Selvitys on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 31.12.2007. Helsingin Satama on täydentänyt selvityksiä 7.4.2008 ja 1.8.2008.
ASIOIDEN AIKAISEMPI KÄSITTELY 2 Ympäristölupaviraston antaman Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevan ympäristölupapäätöksen (45/2006/2) lupamääräykset 5 ja 7 kuuluvat seuraavasti: "5. Luvan saajan on esitettävä sataman meluntorjunnasta selvitys, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia melutason alentamiseksi Kaivopuistossa Kalliolinnantien ja Myllytien asuinrakennusten tonttien kohdalla siten, että alueella saavutetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutasot. Selvityksessä on tarkasteltava eri toimenpiteitä ja niiden kustannuksia sekä mahdollisia toteuttamisaikatauluja." "7. Luvan saajan on esitettävä Eteläsataman ilmaan joutuvista päästöistä selvitys, jonka tavoitteena on päästöjen vähentäminen 10 %:lla vuoden 2003 tasosta. Selvityksessä on tarkasteltava eri vähentämistoimenpiteitä ja niiden kustannuksia sekä mahdollisia toteuttamisaikatauluja." Selvitykset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 31.12.2007 mennessä. Selvitysten perusteella lupaviranomainen voi täsmentää tai täydentää päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. SATAMAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Ilmanlaatu Eteläsataman satamatoiminta voidaan jakaa Katajanokan puoleiseen ja Eteläsataman puoleiseen satamatoimintaan. Katajanokan pohjoisrannalla on jäänmurtajalaituri. Sataman lähistöllä asuu arviolta 6 000 ihmistä ja siellä useita julkisen hallinnon rakennuksia sekä tuhansia työpaikkoja. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) raportin Ilmanlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät pääkaupunkiseudulla (25.1.2008) perusteella Helsingin seudun ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä. Ilmanlaadun mittauksissa on kuitenkin todettu hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon ja typpidioksidin (NO 2 ) vuosirajaarvon ylityksiä Helsingin keskustan vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, erityisesti katukuiluissa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 (13.6.2008) perusteella Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan vuodesta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli kokonaisuudessaan vuonna 2007 hieman parempi kuin edellisinä vuosina. Raportin mukaan suurin syy
3 Pääkaupunkiseudun huonoon ilmanlaatuun vuonna 2007 oli keväinen katupöly. SATAMAN TOIMINTA Liikennemäärät Helsinki Sataman Eteläsataman matkustajasataman laivojen reittiliikenne suuntautuu Tukholmaan ja Tallinnaan. Sataman kautta kulki vuonna 2006 noin 5,0 miljoonaan matkustajaa. Matkustajaliikenne on ympärivuotista matkustaja-autolauttaliikennettä. Avovesikautena satamassa on pika-alusliikennettä. Vuonna 2006 Eteläsatamassa vieraili 156 kansainvälistä risteilijäalusta. Eteläsatamassa kävi vuonna 2006 yhteensä 5 030 alusta ja vuonna 2007 yhteensä 5 418 alusta. Vuonna 2003 Eteläsatamassa kävi 5 790 alusta. Aluskäynnit ovat vähentyneet vuodesta 2003 vuoteen 2006 verrattuna noin 13 % ja vuoteen 2007 verrattuna noin 7 %. Seuraavasta taulukosta tulee ilmi Eteläsataman alusliikenne vuonna 2003 ja 2006: Laituri Olympialaituri Makasiinilaituri Katajanokanlaituri Alus Kohdesatama Aluskäynnit 2003 2006 E01 Risteilyalukset 1) 1) (Silja Opera) 217 - Silja Serenade Silja Symphony Tukholma Tukholma 180 179 173 173 E02 Silja Europa Silja Festival Tukholma Tukholma 17 8 (Star Wind) Tukholma 510 - EM3 Super Seacat three Tallinna 472 558 Super Seacat four Tallinna 662 625 Laura Tallinna 460 593 EM4 Jaanika Tallinna 489 552 (Linda Express) Tallinna 332 - EK5 Nordic Jet Tallinna 345 456 Baltic Jet Tallinna 659 616 EKL Risteilyalukset 1) 1) EK6 EK7 Gabriella Mariella Isabella Rosella Cinderella Finnjet Tukholma Tukholma Tukholma Tallinna Tallinna Tallinna/ Rostock 161 178 21 262 217 302 Risteilyalusten laituri ERA Risteilyalukset 1) 1) 182 178-711 - - ERB Risteilyalukset 1) 1) Pakkahuoneenlaituri EPL Risteilyalukset 1) 1) Jäänmurtajalaituri Jäänmurtajat EKJ avovesikautena Yhteensä 5790 5030
4 Vuodesta 2003 liikenteestä on poistunut m/s Silja Opera ja m/s Star Wind. Katajanokan liikenteestä ovat poistuneet m/s Cinderella ja m/s Finnjet. Alusten poistuminen liikenteestä on vähentänyt etenkin raskaan ajoneuvoliikenteen määrää Eteläsatamassa. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Melu Päästöt ilmaan Helsingin Sataman Eteläsataman satamatoiminnan tärkeimmät ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan ja melu. Päästöjä aiheutuu alusten pää- ja apukoneiden sekä lämmityskattiloiden käytöstä sekä ajoneuvoista ja työkoneista. Pääkoneet ovat aluksen pääasiallinen voimanlähde aluksen ollessa kulussa. Apukoneita käytetään niin kulussa kuin satamassakin sähkön tuottamiseen ja joissakin tapauksissa myös lämmön tuottamiseen laivoissa. Lämmön tuottamiseen käytetään lisäksi erillisiä lämmityskattiloita. Keväällä 2004 Akukon Oy:n tekemän Eteläsataman ympäristömeluselvityksen perusteella m/s Silja Opera aiheutti laituripaikalla EO1 L Aeq 59 db:n melutason Kaivopuistossa lähimpien asuintalojen ulkoseinän kohdalla. Akukon Oy:n tekemässä Eteläsataman ympäristömeluselvityksen päivitys 2007 -raportissa (73116-1) on selvitetty Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuvaa melua syksyllä 2007. Meluselvityksessä selvitettiin sataman toiminnasta aiheutuva melua alusliikenteeltään tavanomaisessa tilanteessa sekä normaalia vilkkaammassa tilanteessa. Tehty meluselvitys osoittaa, että Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuva melu alittaa ympäristölupapäätöksessä sallitut enimmäismelutason raja-arvot L Aeq 55 db klo 7.00 22.00 ja L Aeq 50 db klo 22.00 7.00 lähimpien asuinkorttelien kohdalla normaalissa tilanteessa. Ympäristölupapäätöksessä sallittu enimmäismelutason rajaarvo kuitenkin ylittyy, mikäli laituripaikassa EO1 on päiväaikaan (klo 7.00 22.00) risteilijä, jonka on äänitehotaso L WA on 106 db. Yöaikaan (klo 22.00 7.00) sallittu enimmäismelutason raja-arvo ylittyy, mikäli laituripaikassa E01 on alus, jonka äänitehotaso L WA on 100 db. Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan etupäässä alusten saapumisesta laituriin ja alusten lähtemisestä, alusten seisomisesta laiturissa sekä satama-alueen maa.
5 Helsingin Sataman satamatoimintojen osuus Eteläsatamassa, Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa oli vuonna 2007 pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä epäpuhtaudesta riippuen arviolta 1 8 %. Eteläsataman osuus Helsingin Sataman satamatoimintojen kokonaispäästöistä vuonna 2007 oli noin 10 20 % epäpuhtaudesta riippuen. Satamatoiminnan päästöt arvioidaan Helsingissä vuosittain ja arvioon sisällytetään laivaliikenteen päästöt Helsingin satama-alueella ja merellä noin 2 3 km asti laitureista. Mukana ovat myös muut satamatoiminnan päästöt, kuten työkoneet, satamassa asioivat rekat ja kuorma-autot. Satamatoiminnan päästöistä suurin osa vapautuu laivoista niiden ollessa laiturissa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) on raportissa Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 (13.6.2008) selvittänyt siirrettävän mittausaseman avulla ilmanlaatua osoitteessa Unioninkatu 15, Raportin perusteella pääsyy kesän 2007 rikkidioksidin pitoisuushuippuihin Unioninkadun mittauspisteessä olivat Etelä- ja Länsisatamassa vierailevat risteilijät. Raportin perusteella laivaliikenne nostaa rikkidioksidin tuntipitoisuuksia ainakin kahden kilometrin etäisyydellä. YTV:n raportin mukaan satamatoiminnan NO x -, hiukkas- ja SO 2 - päästöt kasvoivat 2000-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat hieman laskeneet. Hiukkaspäästöt ovat pysyneet likimain ennallaan. NO x - ja SO 2 -päästöjen vähentyminen johtuu mm. laivojen moottori- ja puhdistustekniikan kehittymisestä sekä polttoaineiden laatuvaatimusten tiukentumisesta. Säännöllisen linjaliikenteen matkustaja-alukset käyttävät satamassa ollessaan vähärikkistä (0,1 0,5 % S) polttoainetta. Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on laskettu vuosina 2003 ja 2007 VTT:n Meeri-laskentamenetelmällä. Päästöarvioon sisällytetään laivaliikenteen päästöt Helsingin satama-alueella ja merellä noin 2 3 km päähän laitureista. Vuonna 2003 aluskäyntien määrä Eteläsatamassa oli 5 790 kpl ja vuonna 2007 5 418 kpl. Vertailuvuosien päästöt ovat seuraavat:
6 Päästölähde Vuosi NO x CO CO 2 HC Partikkelit SO 2 Matkustajalaivojen saapuminen ja 2003 182 17,6 9295 3,3 5,2 16,5 lähteminen 2007 53,3 10,3 4520 2,8 2,4 16,6 Matkustajalaivojen laiturissa seisominen Matkustajalaivojen päästöt yhteensä Risteilylaivojen saapuminen ja lähteminen Risteilylaivojen laiturissa seisominen Risteilylaivojen päästöt yhteensä Työkoneet, autot ja kuorma-autot Päästöt yhteensä Maasähkö 2003 428 30,6 18955 6,1 12,2 54,9 2007 48,4 12,3 9010 4,9 4 34,9 2003 610 48,2 28249 9,4 17,4 71,4 2007 101,7 22,6 13530 7,7 6,5 51,5 2003 15 1,3 736 0,3 0,4 6,3 2007 8,9 1 501 0,3 0,3 4,4 2003 46 3,3 2040 0,7 1,3 19,7 2007 24,6 1,9 1433 0,8 0,6 12,1 2003 61 4,6 2775 0,9 1,7 26,1 2007 33,5 2,9 1933 1,1 0,9 16,5 2003 - - - - - - 2007 2,1 0,9 163 0,4 0,2 0,2 2003 671 52,8 31025 10,3 19,2 97,7 2007 137,3 26,4 15627 9,1 7,6 68,2 Eteläsataman päästöistä noin 80 % tulee laivojen seisomisesta laiturissa. Taulukosta käy ilmi, että Eteläsataman satamatoiminnan aiheutuvat päästöt ilmaan ovat pienentyneet merkittävästi vuodesta 2003 vuoteen 2007. Suurin väheneminen on tapahtunut typenoksidipäästöissä, jotka ovat pienentyneet kuudesosaan vuodesta 2007. Typenoksidipäästöjen pienentyminen johtuu siitä, että liikenteestä poistuneilla aluksilla, Finnjetilla, Silja Operalla, Star Windilla ja Cinderellalla, ei ollut käytössä mitään typpipäästöjä vähentäviä tekniikoita. Vuodesta 2008 lähtien satamantoiminnoista aiheutuvat päästöt tullaan laskemaan Satamatieto Oy:n Portensys -satamanpäästöjen laskentamenetelmällä. Helsingin Satama on laatinut selvityksen maasähkön asentamisesta Eteläsataman laituripaikoille (Jaakko Pöyry Group, 11.10.2005). Eteläsatamassa on tällä hetkellä maasähköliityntämahdollisuus laituripaikoilla EK5 ja EO1. Laituripaikka EK5 Kanavaterminaalin edessä on Baltic Jet ja Nordic Jet -alusten käytössä niiden yöpyessä Helsingissä. Laituripaikka EO1 Olympiaterminaalin edessä ei ole säännöllisen linjaliikenteen käytössä. Eteläsatamasta liikennöivistä Viking Line Oy:n aluksista Mariellalla ja Gabriellalla on valmius ottaa vastaan maasähköä 380 V:n jännitetasossa. Eteläsatamasta liikennöivistä Silja Line Oy:n aluksilla ei ole valmiutta ottaa vastaan maasähköä. Maasähkövalmiuden rakentaminen risteilyaluksille on hankalaa, sillä osalla aluksista sähkönsyöttö vaatisi erillisen taajuusmuuntajan.
7 Maasähkövalmiuden rakentaminen suurille matkustaja-aluksille maksaa varustamoille noin 150 000 300 000 euroa/laiva ja satamalle noin 200 000 250 000 euroa/laituripaikka ilman taajuusmuuttajaa. Taajuusmuuttajan kustannus satamalle on noin 300 000 500 000 euroa/laituripaikka Maasähköselvityksessä on tarkasteltu maasähköliitynnän vaikutuksia kokonaispäästöihin kolmessa tapauksessa. Maasähkövalmiuden asentaminen kahdelle pika-alusten laituripaikalle vähentäisi typenoksidipäästöjä noin 10 11 t/a. Maasähkövalmiuden asentaminen Viking Linen ja Silja Linen ruotsinliikenteen matkustajalaivojen laituripaikoille pienentäisi typenoksidipäästöjä noin 60 80 t/a. Maasähkövalmiuden asentaminen risteilijöille pienentäisi typenoksidipäästöjä noin 5 6 t/a. Maasähkön käyttöönotto ei vaikuttaisi olennaisesti Eteläsataman melutilanteeseen. Päiväaikaan alusten toiminnasta aiheutuva melu peittyy osittain muuhun yhdyskuntameluun. Päiväaikaan melua aiheuttaa apumoottoreiden lisäksi ilmastointijärjestelmien puhaltimet ja lastaustoiminta, joihin maasähköllä ei ole vaikutusta. Yöaikaiseen meluun maasähkön käytöllä olisi vähäinen vaikutus, sillä suuret matkustaja-alukset ovat yöaikaan merellä. SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksestä tiedottaminen Lausunnot Asia on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla 2.7. 1.8.2008 ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 2.7. 1.8.2008. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupunginkansliassa, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa sekä Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 17 :n mukaisesti pyytänyt selvityksestä lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta ja Helsingin kaupungilta Uudenmaan ympäristökeskus. Tehdyn meluselvityksen perusteella sataman toiminnasta aiheutuva melu alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot. Selvitys osoittaa, että Olympialaiturin laituripaikassa
8 EO1 voi päivällä olla laiva, joka on melutasoltaan keskimääräinen. Yöaikaan laiturissa EO1 voi olla melutasoltaan hiljainen laiva. Laituripaikkaan EO1 tulisi sijoittaa ainoastaan sellaisia laivoja, joiden melupäästö on pieni, jotta ympäristöluvan edellyttämät raja-arvot eivät ylittyisi Kalliolinnantiellä ja Myllytiellä. Eteläsataman ilmaan joutuvien päästöjen vähentämissuunnitelma perustuu kolmen laivan poistumiseen Eteläsataman liikenteestä. Maasähköpaikat ovat edelleen samat kuin aikaisemminkin. Näihin paikkoihin pyritään ohjaamaan sellaisia laivoja, jotka pystyvät hyödyntämään maasähköä. Lupaehtojen tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys mahdollisuudesta vähentää aluksista ilmaan aiheuttavia päästöjä kytkemällä laivat maasähköön sekä selvitys mahdollisuudesta vähentää laivojen ympäristöön aiheuttamia melupäästöjä. Selvityksissä tulee tarkastella päästöjen vähentämistä uusimman tekniikan mukaisesti. Lupaehtojen tarkistamishakemus on jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2012 mennessä. Helsingin kaupunki. Meluselvityksen mukaan normaalin satamatoiminnan aiheuttama melutaso on lupamääräysten mukainen. Laituripaikan EO1 kohdalla on kuitenkin jatkossa pidettävä huoli siitä, etteivät melun ohjearvot ylity lähimmissä häiriintyvässä kohteessa. Helsingin Sataman tulisi pyrkiä huolehtimaan siitä, että Eteläsataman pakokaasupäästöt eivät enää uudelleen nousisi, vaan pikemminkin alenisivat. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta. Ympäristömeluselvityksen mukaan satama normaalitoiminnasta aiheutuva melutaso alittaa tällä hetkellä ympäristöluvassa sallitut enimmäismelutason rajaarvot myös Myllytien ja Kalliolinnantien asuinrakennusten kohdalla. Selvitys osoittaa myös, että pahimmassakin tilanteessa (kaikissa laituripaikoissa on joko linjaliikenteen laiva tai risteilyalus) sataman toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä päiväajan ohjearvoa. Jos laituripaikassa EO1 yöpyy alus, on sen oltava tavanomaista hiljaisempi (melupäästö alle 100 db), jotta myös yöajan ohjearvot alittuvat. Liikenteestä on poistunut ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Silja Opera, jonka laiturissa olo asutusta lähimpänä olevalla laituripaikalla EO1 aiheutti melun ohjearvon ylityksen Myllytien ja Kalliolantie asuinrakennusten ulkopuolella. Tällä laituripaikalle ei ole sen jälkeen ollut säännöllistä reittiliikennettä. Aluskäynnit ovat muutenkin vähentyneet. Helsingin Satama arvioi, että pakokaasupäästöt ovat vähentyneet yli 10 % vuoden 2003 tasosta. Väheneminen johtuu Sataman mukaan seuraavista seikoista:
9 - aluskäynnit ovat vähentyneet 13 % vuodesta 2003 - vanhaa kalustoa, jossa ei ollut käytössä mitään typenoksidipäästöjä vähentäviä tekniikoita, on poistunut käytöstä - Viking Line Oy:n yhden laivan yhdessä apukoneessa ja Silja Line Oy:n kahden aluksen yhdessä apukoneessa on katalysaattori, joka vähentää merkittävästi typenoksidipäästöjä - Itämerelle on tullut uusia rikkipitoisuusrajoja käytettävälle polttoaineelle - rekka-, paketti- ja henkilöautojen määrä on vähentynyt - pika-alukset ovat korvanneet tallinnanliikenteessä suuria aluksia. Rikkidioksidipäästöihin on tulossa vähennyksiä vuonna 2010, jolloin yli kaksi tuntia satamassa seisovan aluksen pitää käyttää öljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 %. Pidemmällä tähtäimellä myös alusten typenoksidipäästöihin on todennäköisesti tulossa tiukennuksia. Pika-alusten ja säännöllisen reittiliikenteen alusten typenoksidipäästöt vähenisivät merkittävästi, jos alukset liittyisivät maasähköön laiturissaoloajaksi tai jos alusten apukoneet varustettaisiin katalysaattoreilla. Risteilyalusten kohdalla rikkidioksidipäästöjen väheneminen edellyttäisi katalysaattorivaihtoehdoissa myös vähärikkisen polttoaineen käyttöä satamassa. Merkittävin vähennys kokonaispäästöissä saavutettaisiin vaikuttamalla suurten matkustajalaivojen päästöihin. Niiden sähköntarve on suuri ja ne viipyvät satamassa pitkään. Selvityksessä esitettyjen päästövähennysvaihtoehtojen arviointia häiritsee se, että päästölaskelmissa on ainakin kuvatekstin mukaan edelleen Silja Opera, vaikka se jäi pois liikenteestä vuonna 2005. Helsingin Satama on tarkastellut pakokaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksia maasähkön avulla. Se on tärkein tapa, jolla Helsingin Satama voi vaikuttaa alusten päästöihin. Katalysaattorien asentaminen tai päästörajoitukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ennen kuin niitä mahdollisesti koskevat kansainväliset määräykset tulevat voimaan. Selvityksessä on maasähkön osalta tarkasteltu sekä teknisiä että taloudellisia näkökohtia. Kahdella laituripaikalla on tällä hetkellä maasähköliitäntämahdollisuus. Toisella paikalle ei ole säännöllistä reittiliikennettä (entinen Silja Operan laituri). Toista paikkaa käyttää Baltic Jet/Nordic Jet yöpyessään satamassa. Viking Mariellalla, jolla ei ole apukoneessaan katalysaattoria, olisi valmius liittyä maasähköön. Selvityksen mukaan ei ole olemassa mitään standardiratkaisua, jolla laivat voitaisiin liittää maasähköön. Sähkönsyöttötavasta riippuen maasähköratkaisu aiheuttaa kustannuksia sekä Helsingin Satamalle että varustamoille. Monimuotoisen risteilyaluskannan vuoksi maasähköratkaisujen toteuttaminen niiden kohdalla on selvityksen mukaan käytännössä mahdotonta.
10 Meluselvityksen mukaan normaalin satamatoiminnan aiheuttama melutaso on lupamääräysten mukainen. Ohjearvojen saavuttaminen ei ole selvitysten mukaan edellyttänyt Helsingin Sataman omia toimia. Laituripaikan EO1 kohdalla on jatkossa pidettävä huoli siitä, että sitä käyttävät vain sellaiset alukset, joiden melutaso on niin alhainen, etteivät meluohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enää ylity. Pakokaasupäästöt näyttävät alentuneet vuoden 2003 tasosta vähintään 10 %. Niidenkään alentumiseen eivät ole syynä Helsingin Sataman omat toimet, vaan liikennemäärissä ja aluskannassa tapahtuneet muutokset sekä polttoaineiden laatua koskevat vaatimukset. Erityisesti isojen matkustajalaivojen typenoksidipäästöissä olisi saavutettavissa merkittäviä vähennyksiä. Matkustajaliikenne Itämerelle tulee kasvamaan lähiaikoina. Se vaikuttaa todennäköisesti myös Helsinkiin suuntautuvaan matkustajaliikenteeseen. Helsingin Sataman tulisi käytettävissään olevin keinoin pyrkiä huolehtimaan, että Eteläsataman pakokaasupäästöt eivät enää nousisi. Tähän näyttäisi olevan mahdollisuuksia esimerkiksi rakentamalla satamaan sähkönsyöttövalmiudet siten, että Viking Line Oy:n Mariella, jolla ei selvityksen mukaan ole yhdessäkään apukoneessaan katalysaattoria, mutta jolla on maasähköliitäntä, voitaisiin liittää maasähköön. Muistutukset ja mielipiteet Bostads Ab Hafnia. Muistuttaja toteaa, että Eteläsataman Makasiinilaiturissa yöpyvät laivat pitävät koneensa käynnissä öisin, josta on aiheutunut meluhaittaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 12.9.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus antaa vastineensa lausunnoista ja muistutuksista. Helsingin Satama esittää 14.10.2008 päivätyssä vastineessaan muun ohella seuraavaa: Makasiiniterminaalissa yöpyvillä säännöllisillä linjaliikenteen aluksilla, kuten Linda Linen aluksilla, on mahdollisuus käyttää yöllä maasähköä. Pakkahuoneenlaiturissa vieraileville puolustusvoimien aluksille ja laivastovierailuille on suunnitteilla maasähkövalmius. Tätä maasähköliitäntää voisi käyttää ainakin Suomen merivoimien alukset. Helsingin Satama tulee teettämään melusuunnitelman, joka koskee melun leviämistä Makasiiniterminaalista ja Pakkahuoneenlaiturilta. Eteläsataman ympäristöluvassa edellytettiin, että luvansaajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 31.12.2007 mennessä selvitys, miten melutasoa voidaan alentaa Kaivopuiston Kal-
11 liolinnantien ja Myllytien tonttien kohdalla. Selvitysvelvollisuus ei siten koske Etelärantaa. Laituripaikkaa EO1 ovat kesällä 2008 käyttäneet matkustajia vaihtavat risteilyalukset. Helsingin Satama on pyrkinyt selvittämään näiden alusten melutasoa. Mikäli on osoittautunut, että laivan melutaso on > 106 db, ei laiva ole voinut yöpyä laituripaikalla EO1. Elokuun alusta lokakuun alkuun ko. laivapaikkaa käytti kolme kertaa viikossa M/S Julia. Ennen liikennöinnin alkamista M/S Julia melutaso mitattiin ja se oli 106 db. Teknisen vian takia alus joutui poikkeuksellisesti yöpymään yhden yön 24.9.2008 laituripaikalla EO1. Päästöjen vähentämiseksi Helsingin Sataman on tarkoitus selvittää laivojen halukkuutta ja teknisiä valmiuksia liittyä maasähköön. Yksi mahdollisuus on Viking Mariellan liittäminen maasähköön, mutta kyseinen maasähköliityntä on teknisesti vanhanaikainen ja työläs käyttää. Vuoden 2008 päästötiedot tullaan laskemaan aikaisemmin käytössä olevaa mallia tarkemmalla Satamatieto Oy:n laskentamallilla. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on tarkastanut Helsingin Sataman asiakohdassa todetut selvitykset ja hyväksyy ne lupamääräyksissä tarkoitetuiksi selvityksiksi. Selvityksen perusteella ympäristölupavirasto täydentää ympäristölupapäätöstä nro 45/2006/2 siten, että määräys 4 korvataan kuulumaan seuraavasti: ---- Melu 4. Helsingin Eteläsataman satamatoiminnasta aiheutuvat melutaso L Aeq ei saa 1.6.2009 alkaen ylittää lähimpien asuinrakennusten tontin kohdalla päivällä klo 7.00 22.00 melutasoa 55 db eikä yöllä klo 22.00 7.00 melutasoa 50 db. Laituripaikalle EO1 ei saa 1.6.2009 alkaen päiväaikaan (klo 7.00 22.00) sijoittaa alusta, jonka äänitehotaso L WA on 106 db ja yöaikaan (klo 22.00 7.00) alusta, jonka äänitehotaso L WA on 100 db. Jos asuinrakennusten tontin kohdalla mitattu melu on kapeakaistaista tai iskumaista on siihen lisättävä 5 db ennen melutason vertaamista määräyksen raja-arvoon.
---- 12 Helsingin Sataman on liitettävä 31.12.2012 mennessä vireille pantavaan hakemukseen päivitetty maasähköselvitys RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisten selvitysten perusteella. Tehdyn selvityksen perusteella arvioituna Helsingin Eteläsataman toiminnasta aiheutuva melu ei satamatoiminnan tavanomaisessa tilanteessa ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Melutason ohjearvo saattaa kuitenkin selvityksen mukaan ylittyä Kaivopuiston Kalliolinnantiellä sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla, mikäli laituripaikalla EO1 on alus, jonka äänitehotaso L WA on päiväaikaan (klo 7.00 22.00) 106 db tai yöaikaan (klo 22.00 7.00) 100 db. Eteläsataman ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 22.12.2006 nro 45/2006/2) määräystä 4 on tarpeen muuttaa siten, että se koskee kaikkia sataman läheisyydessä sijaitsevia alueita. Koska laituripaikan EO1 käytöstä voi aiheutua määräyksen vastainen tilanne, on laituripaikan käyttöä rajoitettu myös antamalla selvyyden vuoksi määräys laituripaikkaa käyttävien laivojen äänitehotasosta. Määräys on tarpeen melusta aiheutuvien terveyshaittojen, ympäristön muun merkittävän pilaantumisen sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Eteläsataman toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat selvityksen mukaan vähentyneet vuodesta 2003 vuoteen 2007 yli 10 %:ia. Päästöjen väheneminen on johtunut pääasiassa aluskäyntien määrän vähentymisestä sekä siitä, että liikenteestä on poistunut aluksia, joilla ei ole ollut käytössä typenoksidipäästöjä vähentäviä tekniikoita. Vuonna 2010 voimaan tulevan alusten polttoaineen rikkipitoisuutta koskevan säännöksen noudattaminen vähentää todennäköisesti edelleen satama-alueen rikki- ja hiukkaspäästöjä. Eteläsataman päästöt ilmaan ovat edellä todetun mukaisesti vähentyneet, kuten lupapäätöksessä määräyksessä 7 asetetussa selvitysvelvoitteessa on edellytetty. Päästöjen vähentämiseksi edelleen ja sen varmistamiseksi, etteivät päästöt lisäänny, on Helsingin Sataman selvityksessä tarkasteltu muun muassa maasähkön käyttömahdollisuuksia. Maasähkön käytöllä voitaisiin edelleen vähentää päästöjä ilmaan merkittävästi. Päästöjä ilmaan aiheuttavien merkittävien alusten liittäminen maasähköön ei kuitenkaan ole mahdollista nopealla aikataululla tekni-
13 sesti ja taloudellisesti tarkasteltuna. Maasähkön käyttämisellä ei olisi suurta vaikutusta yöaikaisiin melutasoihin suurten matkustajaalusten ollessa yöllä merellä. Laivojen lähdön yhteydessä aiheutuu myös satunnaisia nokipäästöjä, joihin maasähkön käytöllä ei ole vaikutusta. Ympäristöluvan luvan määräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys maasähkön käyttöön ottamisesta parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi ilmaan aiheutuvien päästöjen ja melupäästöjen vähentämiseksi. Ottaen huomioon, että hakemus määräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2012 mennessä, maasähkön käyttämisen lisäämiseksi ei ole tarpeen antaa ehdotonta määräystä nyt annetussa päätöksessä. Edellä todetun perusteella sataman toiminta voidaan järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, muuta ympäristön merkittävää pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa sekä siten, että toiminta täyttää muutoin ympäristönsuojelulain 41 43 :ssä säädetyn. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Selvityksestä jätetyissä muistutuksissa esitetyt seikat ja vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen 45/2006/2 mukaan lupa on voimassa toistaiseksi. Helsingin Sataman on viimeistään 31.12.2012 saatettava vireille hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupamääräyksen tarkistamisen yhteydessä voidaan arvioida uudelleen, onko sataman toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilmaan tarpeen rajoittaa teknistaloudelliset seikat huomioon ottaen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 35, 36, 41, 42, 43, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 5, 18, 19, 37 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 1 634 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 38 tuntia.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. LIITE Valitusosoitus Mika Seppälä Paavo Saarinen Tapio Kovanen Miika Heikkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Paavo Saarinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Miika Heikkonen. MH/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.5.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.