Muistio 1(5) Teknisen ryhmän kokous 5/2013 Aika: Maanantaina 4.10.2013 kello 9.15 12.00 Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi, Kansakoulunkuja 3, Helsinki Osallistujat: Jan Segerstam Heli Manninen Niko Jauhiainen Inga Miettinen Tuuni Mikkola Rauli Raitio Sakari Seppälä Merja Kohvakka Empower IM Oy, puheenjohtaja Fingrid Oyj Elenia Oy HiQ Finland Oy TeliaSonera Oyj Tieto Finland Oy Enoro Oy Enfo Oy, sihteeri Vieraana: Pasi Lintunen Fingrid Oyj (kohta 4.) Jari Hirvonen Fingrid Oyj (kohta 4.) Estynyt: Anssi Seppälä Enease Oy Heikki Sivonen CGI Suomi Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio käytiin läpi ja hyväksyttiin. 4. NBS sanomaprosessi Kokoukseen oli kutsuttu vieraaksi Fingridiltä Pasi Lintunen ja Jari Hirvonen. Lintunen kertoi hankkeen taustoista ja etenemisestä. Pohjoismaisen taseselvitysyksikön tarvitseman tietojärjestelmän hankintaa on valmisteltu tämän vuoden ajan. Julkinen kilpailutus käynnistyi helmikuussa ja hankintapäätös järjestelmästä tullaan tekemään lokamarraskuun aikana. Myös pohjoismaista taseselvitysyksikköä hoitava Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama yhtiö tullaan perustamaan lähiaikoina. NBS-malli on tarkoitus ottaa käyttöön suunnitelmien mukaan vuoden 2015 puolivälissä. NBS-hankkeen referenssiryhmä on toistaiseksi kokoontunut kaksi kertaa ja marraskuussa on seuraava kokous. Valmisteilla oleva uutta mallia koskeva ohjeistus, eli NBS handbook, on tulossa referenssiryhmälle kommentoitavaksi ennen kokousta. Taseselvitysmalliin on tulossa joitakin muutoksia. Taseselvitysikkunan pituutta ehdotetaan muutettavaksi 9 työpäivästä 13 kalenteripäivään, mikä on yksi päivä vähemmän, mitä Suomessa on tällä hetkellä. Todettiin, että käytännössä 13 päivää ei riitä tuntitietojen keruuseen kaikkien kohteiden osalta ja korjauksia joudutaan tekemään jälkikäteen. Asetus tulisikin kirjoittaa siten, että jälkikäteiset korjaukset sallitaan. Lisäksi mallin osalta ehdotetaan, että kuormituskäyräkohteiden taseselvitys tullaan tekemään kansallisesti sovittavin pelisäännöin.
Muistio 2(5) Suurin ero NBS-mallissa nykymalliin verrattuna on, että tasevastaavien määrä kasvaa. Myyjillä voi olla eri tasevastaavat tuotannolle ja kulutukselle mittausalueittain, mikä lisää laskettavien summien määrää moninkertaiseksi. Vaatimus on tullut regulaattoreilta, jotka olettavat sen lisäävän kilpailua tasevastaavien välillä. Lintunen kertoi, että NBS:stä on tulossa 22.11. yleinen infopäivä, jossa mm. malliin tulleita muutoksia käydään läpi. Ajankohtainen tehtävä NBS:ssä on myös mallin edellyttämän tiedonvaihdon määrittely ja sanomastandardien kartoitus. Tarvitaan yhteisesti sovitut säännöt miten tietoa välitetään selvitysyhtiön sekä muiden taseselvityksessä mukana olevien osapuolten välillä. Lintunen kertoi, että varsinaista IT-osaamista ei NBS:n projektiryhmässä ole, joten apua on pyydetty NEG / NEMM -ryhmältä (Nordic Ediel Group / Nordic Energy Market Model for data exchange), joka sai toimeksiannoksi määritellä millä olemassa olevilla sanomilla NBS:n edellyttämä tiedonvaihto voidaan hoitaa. Työn lähtökohtana oli NBS:n suunnitelmaraportti sekä hankittavan taseselvitysyksikön tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyt. Ensimmäisen version tiedonvaihtoa koskevasta BRS-raportista julkaistiin kesällä. Tiedonvaihtomäärittelyjen edelleen kehittämiseksi on perustettu NBS messaging forum, jossa on mukana toimialaedustajia. Suomesta ryhmään on nimetty Jari Jaakola Pohjois- Suomen Energiatieto Oy:stä ja ET:sta. Kommentteja tullaan keräämään ensin kansallisesti, jonka jälkeen myöhemmin syksyllä järjestetään kaksi pohjoismaista NBS messaging forumin kokousta. Raportti on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Sihteeri kertoi, että NBS:n tiedonvaihtomäärittelyitä käsitellään myös kehitysryhmässä, tasevirheiden korjaus työryhmässä sekä EnergiaIT 2020 -työryhmässä. Hirvonen kertoi, että NEMM-ryhmä ei löytynyt yhtä standardia, joka olisi kattanut koko tiedonvaihdon tarpeen, vaan raportti ehdottaa sekä ENTSO-E- että ebix-sanomien käyttöä. Keskeinen muutos sanomissa on, että niissä on aina kuvattu mihin tapahtumaan välitettävä tieto liittyy. Sanomasta siis selviää yhteys prosessiin, toisin kuin nykysanomissa. Sanomat ovat nykyistä rakenteellisempia ja samalla myös monimutkaisempia. NEMM-ryhmä tulee laatimaan myös NBS-sanomaliikenteen sovellusohjeen sekä määrittelee testauspalvelun. Sovellusohjeeseen kerätään liitteiksi myös valmiit sovellusohjeet niiden standardien osalta, joita NBS:ssä käytetään. Hirvonen kertoi, että NBS-mallin myötä on paineita harmonisoida sekä käytettävät osapuolitunnukset että käyttöpaikkatunnukset jonkin olemassa olevan tarkoitukseen soveltuvan standardin mukaisiksi. Vaihtoehtoina käytännössä ovat joko EIC tai GS1-koodit, jotka molemmat ovat nykyisin Suomessa käytettäviä osapuolitunnuksia pidempiä. Keskusteltiin voitaisiinko NBS-tiedonvaihto hoitaa sanomakonversiona. Teknisen ryhmän mielestä tämä olisi tavoiteltavaa. Myös nykysanomien kanssa oli ongelmia alussa, joten siirtymävaiheessa olisi hyvää olla joustoa. Todettiin, että konversio ei todennäköisesti onnistuisi suoraan yhdessä vaiheessa, vaan uusi sanoma joudutaan kasaamaan useista eri lähteistä saatavista palasista vaiheittain, mikä lisää kompleksisuutta. Pelkkä formaattimuutos olisi yksinkertainen toteuttaa. Teknisessä ryhmässä esitettiin toive dokumentista, jossa NBS-sanomia peilattaisiin nykysanomiin. Lintunen kertoi, että tämä ei kuitenkaan ole NBS-projektin tehtävälistalla. Sovittiin, että Markus Jari Hirvosen ja Jari Jaakolan avustuksella miettii miten BRS-dokumentti saataisiin helpommin kommentoitavaan muotoon. totesi, että aikasarjan etumerkkien poistaminen on suuri muutos nykypäivään nähden. Pientuotannon osalta ehdotus on, että pientuotannon taseselvitys
Muistio 3(5) voidaan hoitaa kansallisella tasolla ja esimerkiksi Suomessa alle 1 MVA tuotanto voidaan käsitellä kulutustaseessa, kuten nykyään. kommentoi myös raportissa olevien aikasarjan statusvaihtoehtojen määrää nykyistä pienemmäksi. Hirvonen kertoi, että raportti ei ota kantaa tiedonvaihdon tekniseen toteutukseen. Kaikkia sanomia on mahdollista välittää sekä EDI- että XML-formaatissa, mutta XML on tänä päivänä yleisempää ja siihen myös löytyy valmiita IT-ratkaisuja. totesi, että EDI ei ole enää kovin kehittyvä tekniikka. Lintunen kertoi lopuksi NBS:n aikataulusta. Malli on tarkoitus ottaa käyttöön 2015 puolivälissä. Järjestelmien kehitys on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana ja testaus 2015 alkupuolella. Eli 2014 alussa pitäisi olla jo lukkoon lyötynä tarvittavat asiat, jotta alalle jää 1,5 vuotta aikaa järjestelmämuutoksille ja käyttöönotolle. Sihteeri totesi, että NBS messaging forumin tarkasta aikataulusta ei ole vielä selvyyttä, mutta alan kommentit raporttiin olisi hyvä saada marraskuun alkuun mennessä. Sihteeri palaa asiaan, kunhan mahdollinen sanomien vertailudokumentti on saatu laadittua. 5. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Sihteeri kertoi pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehityksen uusimmat kuulumiset. Syyskuun alussa pidettiin hankkeen ohjausryhmän kokous, jossa keskeisinä teemoina olivat hankkeen jatkotyön organisointi erityisesti liiketoimintaprosessien määrittelyn osalta sekä ylipäätään hankkeen tavoitetason tarkentaminen. NordREG kokee, ettei itse pysty kuvaamaan liiketoimintaprosesseja nykyistä yksityiskohtaisemmin, eikä myöskään halua allekirjoittaa toimialan tekemiä tarkempia määrittelyjä, mikäli ei niitä täysin ymmärrä. Yksi vaihtoehto on häivyttää työryhmän drafting teamin ja input teamin rajaa, jolloin toimialakin osallistuisi raporttien kirjoittamiseen. Asiasta ei päästy ratkaisuun, vaan sovittiin, että ohjausryhmä palaa asiaan myöhemmin. totesi, että regulaattoreilla voi olla pelkona, että toimijat ujuttaisivat mukaan asioita, jotka estäisivät kilpailua. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Ohjausryhmässä keskusteltiin myös NEG-ryhmän asemasta tehdä päätöksiä kysymyksiin, jotka ovat jääneet BuP TF:ssä avoimiksi. NEG ryhmän rooli on toistaiseksi ollut epäselvä, eikä sen ohjausryhmä ole vielä edes kokoontunut vaikka työryhmä on pitänyt jo kaksi kokousta. NordREG on esittänyt EMG:lle, että jatkotyö on hyvin haasteellista, sillä kaikissa mukana olevissa maissa ei ole tehty päätöstä suositusten toimeenpanosta. EMG:ltä on pyydetty selkeää poliittista tukea sekä selkeyttä tavoiteltavaan harmonisoinnin tasoon. NordREG kokee, että on tehnyt voitavansa ja nyt pitäisi aloittaa lainsäädäntötyö, jotta tarvittavat ITmuutokset voidaan toteuttaa. Aiheeseen liittyy myös perussuomalaisen kansanedustajan hallitukselle tekemä kirjallinen kysymys Suomen hidastelusta pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehityksessä. Myös ruotsalaisessa lehdistössä on kirjoitettu Suomen hidastavan pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitystä, mikä kuulostaa erikoiselta, kun ottaa huomioon esimerkiksi Tanskan irrottautumisen kokonaan pohjoismaisesta taseselvityksestä. Suomen osalta merkittävin poikkeama NordREG:n suosituksiin nähden on yhteislaskutus, josta ei ole ministeriön linjausta. kommentoi, että toimialajärjestön kannattaisi miettiä miten asiasta tiedotetaan. Business Process TF on jatkanut harmonisoidun muuttoprosessin valmistelua. Raporttiluonnoksessa esitetty prosessi ei sisällä merkittäviä ongelmakohtia, mutta raportin toivotaan menevän yksityiskohtaisemmalle tasolle prosessin määrittelyssä. Työryhmän edellisessä kokouksessa vilkkain keskustelu käytiin takautuvien muuttojen tekemisestä,
Muistio 4(5) mikä eräissä Pohjoismaissa on nykypäivänä täysin sallittua sekä katkaisumenettelyn ja siihen liittyvien vastuiden kuvaamisesta raportissa. Takautuvissa muutoissa pääperiaatteeksi sovittiin, että niitä ei sallita. Nähtiin kuitenkin tarve luoda erikoistilanteita varten menettelytapa takautuvien muuttojen tekemiseksi. Kokouksessa tuli toimialalta ehdotus, että toimialaedustajat (input team) laativat regulaattoreiden hyödynnettäväksi listauksen muuttoja koskevista erikoistilanteista ja myös valmistelisivat näihin tilanteisiin liittyen suositukset yhteisistä menettelytavoista. Regulaattorit totesivat mielellään ottavansa vastaan syötettä, mutta eivät vielä tuolloin luvanneet sitä raporttiin suoraan sisällyttää. Kyseinen dokumentti päätettiin laatia varsin tiukalla aikataululla, sillä regulaattorit halusivat mahdollisen inputin jo lokakuun puoliväliin mennessä, jotta se voidaan ottaa huomioon muuttoraportin kuulemiseen tulevaa versiota viimeisteltäessä. Sihteeri näytti nopeasti minkälainen erikoistilanteita listaava raportti on, mutta sitä ei tarkemmin kokouksessa käyty läpi, vaan sovittiin, että sihteeri lähettää sen kokouksen jälkeen tekniselle ryhmälle tutustuttavaksi. totesi olevan hyvä, että erikoistilanteita kartoitetaan. Pääprosessi tulisi rakentaa siten, että suuret massat menee läpi, mutta aina voi syntyä poikkeamia, joita varten tarvitaan joustoa. Input teamin listaamat caset ovat suurelta osin juuri sellaisia, joita ei voi automatisoida. Input teamin paperissa ei ole otettu kantaa esimerkiksi erikoistilanteiden aikatauluihin. Sihteeri totesi, ettei NEG-ryhmässä laadittavan myyjänvaihdon sanomaprosessin osalta ole uutta kerrottavaa edellisen kokouksen jälkeen. Metering TF:n laatima mittauksen harmonisointia koskeva raportti on viimein lähetetty input teamille kommentoitavaksi. Suuri osa raportista käsittelee mittauksen nykytilannetta Pohjoismaissa. Raportin suositusosa on kevyempi, mutta pääsääntöisesti suositukset ovat Suomen näkökulmasta hyviä. Suositukset kuitenkin jättävät etenkin aikataulun, mutta myös yksityiskohtien osalta melko paljon liikkumisvaraa. 6. EnergiaIT 2020 Sihteeri kertoi tilannekatsauksen EnergiaIT 2020 -työryhmästä. Syyskuun alussa järjestettiin ensimmäinen työryhmän koordinoima alan IT-seminaari, jossa osallistujia oli lähes 100. Seminaarin pääteemana oli läpileikkaus alalla tapahtuviin muutoksiin ja varautuminen niihin. Työryhmässä valmisteltu vähittäismarkkinoiden IT-visio esiteltiin ja siitä käytiin myös paneelikeskustelu järjestelmätoimittajien kanssa. Lisäksi esityksiä oli mm. työryhmässä valmisteilla olevasta IT-sopimusohjeistuksesta sekä Tanskan DataHubista. IT-visio on nykymuodossaan valmis ja seuraavaksi on tarkoitus miettiä miten asiassa otetaan seuraava askel. Työryhmässä on keskusteltu, että syksyn toisen kokouksen jälkeen jatkoa mietittäisiin järjestelmätoimittajien kanssa yhteisessä tapaamisessa, todennäköisesti marraskuussa. Sihteeri on tästä vielä myöhemmin yhteydessä seminaarin paneeliin osallistuneisiin toimittajien edustajiin. totesi, että tällaisessa toimittajien yhteistyössä tavoitteen on oltava toimialakehittämisessä, kuten se onkin, ja kokouksen järjestäminen tulee myös hoitaa ET:n puolelta, jotta asiaa ei nähdä kilpailuoikeudellisesti epäilyttävä. IT-sopimuksia koskeva ohjeistus on vielä kesken. Tarkoitus on ensin julkaista toimitussopimusta koskeva ohje ja myöhemmin ylläpitosopimusta koskeva ohje. Sopimus on tarkoitus lähettää teknisen ryhmän kautta järjestelmätoimittajille kommentoitavaksi vielä ennen julkaisua. EnergiaIT 2020-työryhmä on myös aktiivisesti keskustellut tiedonvaihdon tulevaisuudesta. Fingrid käynnistää ensi vuoden alussa selvityksen, jossa hub-kysymystä tutkitaan avoimesti ja puolueettomasti. Selvityksessä ei siis ole tarkoitus lukita lähtöolettamuksia
Muistio 5(5) esimerkiksi markkina- tai laskutusmallia, vaan eri vaihtoehtojen osalta katsoa mitä hyötyjä ja haittoja hubista on. Erityisen tärkeänä nähdään luotettava ja kokonaisvaltainen kustannusten arvioiminen. Ongelmakenttä on kuitenkin paljon laajempi kuin pelkkä tiedonvaihtomallien vertailu. Asiaan liittyy oleellisesti juuri markkinamalliin ja laskutukseen liittyvät kysymykset, eikä niitä Fingrid voi tai halua perinpohjaisesti selvittää, vaan kannat ja faktat niihin on tultava alalta. Fingrid valmistelee selvitykseen liittyen projektisuunnitelmaa, joka mahdollisesti saadaan alalle kommentoitavaksi muutamien viikkojen sisällä. Sihteeri esitteli Fingridin alustavaa suunnitelmaa, jossa selvitys koostuisi kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan nykytila, tulevaisuuden tarpeet sekä hub-tilanne muissa maissa. Ensimmäisestä vaiheesta julkaistaan väliraportti keväällä. Toisessa osassa punnitaan eri vaihtoehtoja ja luodaan toteutusehdotus konsultointia ja päätöksentekoa varten. 7. Kehitysryhmän terveiset ja avoimet kysymykset 7.1. PRODAT-sanomaliikenteen hajauttaminen eri toimijoille Sihteeri kertoi saamastaan kyselystä koskien tilannetta, jossa toimija haluaa ulkoistaa yhden PRODAT-sanomaliikenneprosessin, tässä tapauksessa palveluntarjoajalle ulkoistettaisiin kytkentä- ja katkaisuprosessin. Käytännössä PRODAT-liikenteen osittainen ulkoistaminen tarkoittaisi, että osa toimijan sanomista lähtisi yhtiöltä itseltään ja osa lähtisi hänen palveluntarjoajaltaan ja vastaavasti osa sanomista tulisi ohjata toimijalle ja osa palveluntarjoajalle. Katkaisu- ja kytkentäprosessissa katkaisuja kytkentähetken lukemat pitäisi pystyä välittämään oikealle vastaanottajalle ilman, että sanomassa suoraan vastataan toimijalta tai palveluntarjoajalta tulevaan sanomaan, jolloin olisi edes teoriassa mahdollista välittää oikea aliosoite lukemia varten. totesi, että palveluiden ulkoistaminen on parhaillaan kasvava trendi, joten tämän tyyppisiä kysymyksiä voi jatkossa tulla lisää. Teknisesti yhden prosessin ulkoistaminen onnistuu ja siitä on esimerkkinä jo eriytetty PRODAT- ja MSCONSliikenne. Asiaa ei kuitenkaan nähty aivan näin yksinkertaisena, sillä toimijan sisäisestä palvelujen eriyttämisestä ei saa koitua ylimääräistä työtä muille toimijoilla. Myyjällä tulisi olla vastuu sanomien reitityksestä, joten ei voida olettaa, että muut toimijat seuraisivat esimerkiksi yhteystietotaulukossa ilmoitettuja useita aliosoitteita eri sanomille. Yksi ratkaisu voisi olla, että myyjän sanomaoperaattori kahdentaa sanomat sekä myyjälle että perintäpalveluntarjoajalle, mutta tällöin jommankumman käynnistäessä prosessin toinen saa täysin yllättäen prosessin keskeltä sanomia, kuten katkaisuhetken lukeman. Oleellinen asia onkin käyttöpaikan tapahtumahistorian eheys virhetilanteita selvitettäessä. Myyjällä tulisi aina olla ajantasainen kokonaiskuva prosesseista, sillä ongelmatilanteissa muut toimijat soittavat suoraan myyjälle, eivät hänen palveluntarjoajalleen. Tämän puolesta kaikki sanomat olisi syytä lähteä myyjän järjestelmästä. ei kannattanut yksittäisen prosessin ulkoistamista siten, että sanomat lähtisivät eri järjestelmästä. Muille toimijoille ei saa aiheutua ulkoistamisesta minkäänlaista lisätyötä tai hämminkiä. Mieluummin palveluntarjoajalle tulisi antaa oikeudet lähettää sanomat suoraan myyjän järjestelmästä. 8. Muut asiat Ei muita asioita. 9. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin pitää 2.12. klo 9.15 ET:n toimistolla.