TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (11) 14.3.2003 SOTERAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2002 Toiminnan painopistealueeksi ja tavoitteeksi vuodelle 2002 asetettiin edellisten vuosien tapaan vanhenevan väestön toimintaympäristöön liittyvä tutkimus ja ympäristön evaluointimenetelmien kehittäminen. Kotimaan projekteista keskeisiksi asetettiin Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelman (2000 2002) hankkeet sekä Asunnon arviointimenetelmä hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöjen arviointia ja kehittämistä laajennettiin ulkoalueisiin ja kaavoitukseen teemalla sosiaalipalvelut osana kaupunkisuunnittelua. Tähän liittyi projekti Vanhusten liikkumismahdollisuudet ja tarpeet palvelutaloissa ja vanhainkodeissa ja niiden lähiympäristössä. Tavoitteena oli kehittää moniammatillista yhteistyötä SOTERAn toimintaan osallistuvien TKK:n yksiköiden ja kuntien kesken. Erityisesti oli tarkoitus keskittyä Helsingin kaupungin ja TKK:n Innovatiivinen kaupunki yhteisprojektin osahankkeiden edistämiseen. 1 PROJEKTITOIMINTA 1.1 Kansainväliset projektit SOTERAn intressinä on toimia asiantuntijaorganisaationa tiede ja teknologia yhteistyöhön liittyvissä suunnittelun vientihankkeissa. Yhteistyö on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten toimintamallien arviointiin ja suunnitteluun liittyvien kokemusten siirtoa sekä osallistumista kansainvälisiin projekteihin. 1.1.1 MATS Erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä arkiympäristöissä avustava teknologiaratkaisu MATS on kolme vuotta kestävä EU-hanke, joka toteutetaan yhdessä yhdeksän TKK:n ulkopuolisen yhteistyölaitoksen kanssa: Staffordshire University, Iso-Britannia Belgian Centre for Domotics & Immotics, Belgia Centre Docteur Bouffard Vercelli, Ranska
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 2 (11) Lunds Universitet, Ruotsi Rehab Robotics Ltd, Iso-Britannia Scuola Superiore Sant'Anna, Italia Universidad Carlos III de Madrid, Espanja Innovationcenter in Housing for Adapted Movement, Belgia Birmingham Specialist Community Health National Service Trust, Iso- Britannia MATS projektille on myönnetty ensimmäisen vuoden jälkeen jatkorahoitus. Hankkeen kesto on 36 kk aikavälillä 1.9.2001 31.8.2004. TKK:n osuus kestää vuoden 2003 elokuun loppuun asti Vuonna 2002 osallistuttiin kolmeen koko hanketta koskevaan kokoukseen: Projektikokous 4. 5.3.2002 Universidad Carlos III de Madrid, Espanja (erikoistutkija Irma Verhe) Projektikokous 2. 3.9.2002 Staffordshire University in Stoke-on-Trent, UK (prof. Siitonen, erikoistutkija Verhe) Komission seurantakokous 7.10.2002 Bryssel (prof. Siitonen) 1.1.2 GUPHA Global University Programs in Healthcare Architecture Tokion Yliopiston arkkitehtiosaston ehdotuksesta SOTERA liittyi GUPHA projektiin vuonna 2001. Kyseessä on 11 teknillisen korkeakoulun ja WHO:n yhteishanke terveydenhuollon rakentamisen kehittämiseksi. GUPHA-seminaari pidettiin 12.-15.7.2002 Genova Italia (prof. Vauramo, tutkija Sipiläinen) Future Hospital -projektin edustajana prof. Trevor Harris kävi keskusteluja GUPHAn pääsihteerin, prof. Nagasawan kanssa Tokiossa marraskuussa 2002 GUPHAn tulevan vuosikokouksen (2004) järjestämisestä Baltian alueella yhteistyössä Future Hospital - projektin kanssa. 1.1.3 Future Hospital Hankkeeseen on tarkoitus hakea rahoitusta Tekesistä, Interreg III:sta sekä myöhemmin EU:n 6. puiteohjelmasta. Tekesin iwell-workshopissa 26.11. järjestettyyn Future Hospital -työryhmään osallistui kymmenen henkilöä. Tilaisuudessa esitettiin tarve saada käynnistettyä Suomea koskeva rinnakkaisprojekti. Interreg-hakemus tehtiin IIIc ohjelmaan, jossa ensimmäinen haku päättyy 10.01.2003. Baltiassa käynnistyi ympäristöministeriön rahoittama Future Hospital osaprojekti, jossa on kohdesairaaloita Latviassa Riiassa, Liettuassa Kaunaksessa sekä Virossa Narvan ja Kohtlajärven alue. Riian Paul Stradini University Hospital käsittää noin 75 000 m 2 rakennettua pinta-alaa. Sairaala etsii modernisointi- ja laajennuskonseptia nykyiseen pavil-
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 3 (11) 1.1.4 Japani-yhteistyö jonkisairaalamalliin. Projektin tavoitteena on auttaa sairaalaa tekemään oma yleissuunnitelma. Asiantuntijana on ollut dos. Reijo Kekäläinen. Kaunas Medical University Hospital on 2 000 sairaansijan kokonaisuus, jossa rakennettua tilaa on 130 000 m 2. Projektin tavoitteena on auttaa sairaalaa tekemään oma yleissuunnitelma. Asiantuntijana on ollut dos. Reijo Kekäläinen. Virossa yhteistyötä tehdään Eestin Terveydenhoito 2015 - projektin kanssa. Kohdealueeksi on ehdotettu Kohtlajärven ja Narvan sairaaloita. Ongelmana on yhteensä noin 200 000 asukkaan alueella olevien kolmen (neljän) sairaalan yhteistoiminnan järjestäminen ja vaiheittainen saneeraus. Asiantuntijana on ollut erikoisopettaja Hennu Kjisik. Projekti käynnistettiin järjestämällä Tulevaisuuden sairaalaa koskeva visioseminaari 27.- 28.08.2002 Valklassa Virossa. Syventävä seminaari järjestettiin 20. ja 25.-26.11.2002 Kaunaksen yliopistosairaalassa Liettuassa. Seminaarien asiantuntijoita ja osananottajia oli Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista ja Saksasta. Projektiin ovat osallistuneet TKK:n eri yksiköt, HUS-yhtymä ja Technomedicum. Seitsemäs japanilais-suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon arkkitehtuuriseminaari pidettiin 8. 19.11.2002 Japanissa. Matkan järjestäjätahot Suomessa olivat SOTERA, Stakes ja Vanhustyön keskusliitto. Tärkeimmät japanilaiset yhteistyötahot olivat NIPH (National Institute of Public Health), Tokion yliopisto ja JIHA (Japan Institute for Health Care Architecture). Matka kohdistui Tokion, Sendain ja Hakodaten kaupunkeihin. Matkalle osallistui yhteensä 12 henkilöä, joista SOTERAa edustivat prof. Tuomo Siitonen, prof. Trevor Harris sekä tutkijat Jukka Jokiniemi, Vuokko Lehmuspuisto, Pirjo Sipiläinen ja Satu Åkerblom. Matkaan sisältyi kaksi seminaaria, tutustuminen kansainväliseen terveydenhuollon tekniikan Hospex-näyttelyyn, vierailukäyntejä eri tyyppisiin sairaaloihin, vanhustenhuollon laitoksiin ja dementiaryhmäkoteihin sekä tutustuminen Japanin yliopistojen arkkitehtiosastoilla tehtävään sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten evaluointitutkimukseen. 1.1.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten teknisen kunnon arviointi Ympäristöministeriön rahoituksella Vilnan teknillisen korkeakoulun (arkkitehtiosasto, tohtori Gintaras Stauskis) ja SOTERAn välisenä yhteistyönä kehitettiin sairaaloiden ja hoitorakennusten arviointimenetelmää. Projektissa valmistui vuonna 2002 kaksi raporttia. Hanke päättyy vuodenvaihteessa.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 4 (11) 1.2 Kotimaan tutkimus ja kehitysprojektit SOTERAssa valmistui vuoden 2002 lopussa kaksi monivuotista tutkimushanketta. Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet liittyi Suomen Akatemian ikääntymisen tutkimusohjelmaan (2000 2002) ja Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan kuului Tekesin Hyvinvointi ja terveys iwell 2000 2002 teknologiaohjelmaan. Kolmas pidempiaikainen projekti oli Vanhusten liikkumismahdollisuudet palvelutaloissa ja vanhainkodeissa sekä niiden lähiympäristössä, jossa on laajennettu tutkimusnäkökulmaa kaupunkisuunnitteluun. Seuraavat kotimaan projektit olivat käynnissä SOTERAssa vuonna 2002: 1.2.1 Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet Hankkeen tavoitteena oli löytää teoreettisten perusteiden ohella konkreettisia ratkaisumalleja ja menettelytapoja itsenäistä suoriutumista tukevan toimintaympäristön toteuttamiselle. Hanke on jaettu osatutkimuksiin, joissa asuntotutkimuksen ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta tarkastellaan asumistason vaikutusta itsenäiseen selviytymiseen ja tapaturmavaaran vähentämiseen, suoriutumista tukevien toimenpiteiden tapauskohtaisuutta, kotihoidon mahdollisuuksia ja rajoja sekä moniaistisen ympäristökokemuksen osatekijöitä ja siihen perustuvia suoriutumista helpottavia ratkaisuja. Hanke liittyy Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelmaan vuosille 2000 2002 ja rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja ympäristöministeriö. Hankkeen yhteydessä valmistellaan kolmea väitöskirjaa (Satu Åkerblom, Pirjo Sipiläinen, Jukka Jokiniemi). Hankkeen yhteydessä on osallistuttu kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin. Suomen Akatemian rahoitus päättyi vuoden 2002 lopussa ja hanke raportoitiin vuodenvaihteessa Ikääntymisen tutkimusohjelmalle. 1.2.2 ARVI Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan asukkaana liikkumis- ja toimimisesteinen tai iäkäs henkilö Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan määritellä asuintalojen käytettävyys ja toimivuus toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden kannalta. Menetelmä koskee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Menetelmää kehitetään pilottikohteiden avulla. Käyttäjien vaatimuksista rakennettiin dynaaminen tietokanta, jota käytetään internet-käyttöliittymän kautta (osoite: arvi.projekti.com; käyttäjätunnus: arvi, salasana: ar358vi). Vuoden 2002 lopussa päättynyt hanke kuului Tekesin Hyvinvointi ja terveys iwell 2000 2002 teknologiaohjelmaan. Tekesin lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Kone Oyj, Sato-Rakennuttajat Oy, Skanska Oy ja Vanhustyön keskusliitto. ARVI-hankkeeseen liittyi kaksi sivuprojektia, Kumpulan kiinteistöyhtiön rahoittama Malliasunnon testaus ja YIT Huberin rahoittama ARVIn käyttö As. Oy Espoon Kiulukassa, joiden korjaus- ja uudisrakennuskohteissa kehitettiin ja testattiin ARVIn käyttäjävaatimuksia.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 5 (11) SOTERAn tutkijat Pirjo Sipiläinen ja Satu Åkerblom sekä rakentamistalouden asiantuntija Arto Saari kirjoittivat hankkeesta yhteisen julkaisun, tieteellisen artikkelin sekä useita lehtiartikkeleja. ARVIn jatkotoimina valmisteltiin yhteistyössä Innovatiivinen kaupunki ja Esteetön Helsinki projektin kanssa esteettömiä ulkotiloja koskeva hankesuunnitelma, jolle haettiin rahoitusta vuoden vaihteessa. 1.2.3 Vanhusten liikkumismahdollisuudet palvelutaloissa ja vanhainkodeissa sekä niiden lähiympäristössä Syksyllä 2001 käynnistyneen kolmivuotisen tutkimuksen tavoitteena on määritellä vanhusten liikkumistarpeiden asettamat vaatimukset fyysisen ympäristön suunnittelulle palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja niiden lähiympäristössä. Tutkimusaineisto kerätään casekohteiden avulla, joista yksi on Kustaankartanon vanhainkoti ja vanhusten toimintakeskus. Tarkastelukulmia ovat vanhuksen ja henkilökunnan näkemykset sekä toimintakyvyn, avustamisen ja apuvälineiden käytön vaatimukset. Päätutkijana on arkkitehti Vuokko Lehmuspuisto. Opetusministeriö on rahoittanut vuoden 2001 ja 2002 osuuden. 1.2.4 Kerrostalojen peruskorjaus Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston tilaaman hankkeen tavoitteena on selvittää, minkä tyyppistä asuinrakennuskantaa Helsingin kaupungilla on, miten sitä on peruskorjattu ja millaisia tyypillisiä ongelmia eri aikakausien rakennuksissa esiintyy. Arkkitehtiopiskelija tekee hankkeen yhteydessä diplomityötään. 1.2.5 Terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen hygieniatilojen arviointi Helsingin terveysviraston tilaamassa hankkeessa arvioitiin saneerattujen terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen toimivuutta, laadittiin hygieniatilatyyppien mallisuunnitelmat sekä testattiin niiden mitoitus ja malliratkaisut koekylpyhuoneissa. Tuloksiin perustuva hygieniatilojen käsikirja valmistui alkuvuodesta 2002. Tutkijoina olivat arkkitehti Pirjo Sipiläinen ja rakennusarkkitehti Maarit Suokonautio. 1.2.6 Kontulan vanhainkodin hygieniatilan testimalli Terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen arvioinnin tuloksia sovellettiin peruskorjattavaan Kontulan vanhainkotiin. Vanhainkodin 175 asuinhuoneen korjaamista varten kehitettiin hygieniatila, joka soveltuu sekä vanhuksen itsenäiseen toimintaan että avustamiseen. Tilamallia sekä hankkeen yhteydessä kehitettyä kulmapesuallasta testattiin henkilökunnan ja asukkaiden avulla testitilassa ja sen jälkeen asuinhuoneeseen rakennetussa mallitilassa. 1.2.7 Kotihoidon avustamistehtäviä hankaloittavat tekijät apuvälineiden käytön yhteydessä Hankkeen loppuraportti valmistui syyskuussa 2002.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 6 (11) 2 JULKAISUT 2.1 Esitelmät konferenssijulkaisuissa Saari, A.; Sipiläinen, P.; Åkerblom, S. 2002. Refurbishment of dwellings of aged. In Open Building, Proceedings Conference CIB W104: Balancing Resourches and Quality in Housing. A Martin& J Andrade, ed. Mexico City 3-4 October 2002, pp. 231-241. ISBN 970-31-0051-1. Siitonen, Tuomo. 2002. The Renovation of the Environment for the Elderly The ARVI Method. Global Perspective of Healthcare Engineering, From Buildings for Sickness to Buildings for Health, At the Interface between Space and Humankind. Tokyo 2002, Healthcare Engineering Association of Japan, pp. 25-26. 2.2 Raportit Jokiniemi, J.; Latvala, L.; Björk, E. 2002. Risteyksen ääni. Liikennevaloäänien kehittämistutkimus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, Arkkitehtiosaston julkaisuja Kjisik, H.; Vauramo, E.; Stauskis, G. 2002. Evaluation of Health Care Facilities. A Guideline for the User. Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2002/86. ISBN 951-22-641-X / ISSN 1456-6281 Saari, A; Åkerblom, S; Sipiläinen, P. 2002. Vanhusten asumisen mahdollistava peruskorjaus. ARVI Asunnon arviointimenetelmä tutkimuksen osaraportti 1. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2002/82, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA, ISBN 951-22-5836-6 / ISSN 1456-6281 Sipiläinen, P.; Efraimsson, K.; Hytönen, P.; Stenbäck, J. 2002. Kotihoito ja apuvälineet. Kotihoitoa hankaloittavia tekijöitä asunnoissa apuvälineitä käytettäessä. Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2002/85. Sivumäärä 82, ISBN 951-22-6060-3 / ISSN 1456-6281 Sipiläinen, Pirjo; Suokonautio, Maarit. 2002. Terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen suunnitteluohjeita. Käyttäjien tarpeet hygieniatiloissa. Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2001/79, ISBN 951-22-5681-9 / ISSN 1456-6281 Stauskis, G.; Vauramo, E. (Eds.) 2002. Methodology for Testing Accessibility in Public Facilities. Report on Joint Research Project. Vilnius Gediminas Technical University, Faculty of Architecture, Department of Urban Design, Vilnius, Lithuania, ISBN 9986-05-572-5 2.3 Myönnetyt patentit ym. Hyödyllisyysmalli No 5627, Patentti- ja rekisterihallitus (Rekisteröintipäivä 16.12.2002, Hakemispäivä 06.03.2002) Pesuallas.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 7 (11) 2.4 Dokumentoidut tietokone- tai video-ohjelmat Asukkaiden käyttäjävaatimusten verkkosovellus, jonka käyttöliittymänä on selain: arvi.projekti.com (käyttäjätunnus arvi, salasana ar358vi) 2.5 Lehtiartikkelit Saari, A.; Sipiläinen, P., Åkerblom, S. Asuntoja korjaamalla vähennetään laitoshoidon tarvetta. Kuntalehti 9/2002, s. 39-41 Sipiläinen, P.; Åkerblom, S. ARVI auttaa. Asu ja Rakenna 2/2002, s 10-11 Sipiläinen, P.; Åkerblom, S.; Saari, A. Korjausrakentamisella asuntoja vanhuksille. Asu ja Rakenna 2/2002, s 12-13 Sipiläinen, P.; Åkerblom, S. Arvin avulla vanhuksille soveltuvia asuntoja. Geronstory 2/2002, s. 3 Åkerblom, S. Rakennuksista tulisi tehdä esteettömyysarvio. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3/2002 3 MUU TOIMINTA 3.1 Asiantuntijatehtävät Reumaliiton ympäristöasian neuvottelukunnan jäsenenä on ollut Pirjo Sipiläinen. SOTERA on mukana Stakesin laatuverkostossa. SOTERAn tutkija on osallistunut COST 219bis -projektin Suomen seurantaryhmän kokouksiin Stakesissa (COST=European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research; COST 219bis = Access for Elderly and Disabled People to the Information Society). Rakennustietosäätiön RT-ohjekortin Märkätilojen korjaaminen -toimikunnan jäsenenä on ollut Pirjo Sipiläinen. 3.2 Pyydetyt luennot, kirjoitukset tai seminaariesitykset COST219 seminaari 22.8.2002 Stakes (Åkerblom) Palveluasumispäivät, Invalidiliiton ja Vanhustyön keskusliiton sessio Korjaten parempaan asumiseen 25.9.2002, Pirkkahalli, Tampere (Sipiläinen) Esteetön Helsinki seminaari 22.10.2002, Malmitalo, Helsinki (Sipiläinen) Stakes / Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, pyydetty puheenvuoro oppaaseen Ikäihmisten asuinympäristö turvalliseksi Stakes oppaita 50 / 2002 ISBN 951-33-1058-2 (Åkerblom)
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 8 (11) Health System Function Global Statistics. The 3 rd GUPHA FORUM, Genova, Italia, 13-15.7.2002 (Vauramo) ARVI Housing evaluation method, The 3 rd GUPHA FORUM, Genova, Italia, 13. 15.7.2002 (Sipiläinen) 3.3 Osallistuminen seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin 14. 15.1.2002 Dr. Wolfgang Preiser, Professor of Architecture (University of Cincinnati) ohjasi jatko-opiskelijoille suunnatun kaksipäiväisen workshopin Post-occupancy evaluation: How to make buildings work better?, jonka aiheena oli rakennuksen tilojen toimivuuden arviointimenetelmät. Koulutuksen sisällön ja kohteiden määrittely (Sipiläinen) ja osallistuminen koulutukseen (Sipiläinen, Åkerblom) 19.-20.3.2002 Ikääntymisen tutkimusohjelman seurantaseminaari/2002 Suomen Akatemiassa, posteri (Jokiniemi, Siitonen, Sipiläinen, Åkerblom: Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet) ja session puheenjohtajuus (Sipiläinen) 4 ORGANISAATIO 4.1 Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui kuluneena vuonna yhden kerran 16.5.2002. Teknillisen korkeakoulun hallinnon tiloissa pidetyssä kokouksessa esiteltiin SOTERAn toimintaa ja tutkimuksen tuloksia seuraavista teemoista: Vuoden 2001 toimintakertomus SOTERAn projektit 2002 Jukka Jokiniemi: Risteyksen ääni Saija Hollmen, Jenni Reuter ja Helena Sandman, arkkitehdit SAFA Naisten keskus (The Women's Centre in Rufisque, Senegal) Erkki Vauramo: Future Hospital. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ympäristöministeriöstä ja sihteerinä Pirjo Sipiläinen. Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2002 on lueteltu liitteessä 1. 4.2 Johtokunta SOTERAn johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet puheenjohtajana prof. Trevor Harris (TKK/Arkkitehtiosasto), varapuheenjohtajana prof. Erkki Vauramo (TKK/Lääketieteellinen tekniikka) ja muina jäseninä prof. Seppo J. Halme (TKK/ Tietoliikennelaboratorio), lab.ins., TkT Arto Saari (TKK/Rakentamistalous), prof. Tuomo Siitonen (TKK/ Arkkitehtiosasto), prof. Raimo Sepponen (TKK/ Sovellettu elektroniikka), arkkit. Satu Åkerblom (jatko-opiskelijoiden edustaja) ja tutkija Pirjo Sipiläinen (TKK/SOTERA; henkilökunnan edustaja ja sihteeri). Johtokunta kokoontui kuluneena vuonna kolme kertaa.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 9 (11) 4.3 Henkilökunta SOTERAn johtajana on toiminut asuntosuunnittelun professori Tuomo Siitonen. SOTERAn tutkijanvirassa on toiminut arkkitehti Pirjo Sipiläinen. Tutkijan virkatehtäviin ovat kuuluneet instituutin tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä instituutin taloudenhoitoon ja hallintoon liittyvistä käytännön tehtävistä huolehtiminen, tutkimustyö, tutkijoiden työn ohjaaminen sekä johtokunnan ja neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Muut kuluneena vuonna SOTERAn projekteihin osallistuneet henkilöt: dosentti Erkki Vauramo, kansainvälisten projektien koordinointi arkkitehti Irma Verhe erikoistutkijana (30.11. asti) MATS-hankkeessa arkkitehti Vuokko Lehmuspuisto tutkijana Vanhusten liikkumismahdollisuudet -hankkeessa arkkitehti Satu Åkerblom tutkijana mm. Suomen Akatemian ikääntymisen tutkimusohjelmassa ja ARVI Asunnon arviointimenetelmä hankkeessa sekä tutkijan viransijaisuus (19.2.-13.5.) teollinen muotoilija Päivi Aro tutkimusapulaisena (1.6.-31.12.2002) Ikääntymisen tutkimusohjelmassa arkkitehtiopiskelija Tiia Ettala tutkimusapulaisena (30.4. asti) eri projekteissa tekniikan ylioppilas Henna Kemppainen tutkimusapulaisena (28.2 asti ja 2.1-12.12.) ARVI Asunnon arviointimenetelmä hankkeessa tietoteknisen sovellutuksen toteuttajana filosofian ylioppilas Lari Latvala tutkimusapulaisena (7.1.-20.1. ja 2.9.- 29.9.) Ikääntymisen tutkimusohjelman osahankkeessa Moniaistinen ympäristökokemus arkkitehtiopiskelija Anri Linden tutkimusapulaisena (15.4.-20.5.) MATS-projektissa arkkitehtiopiskelija Katja Mäkeläinen tutkimusapulaisena (30.4. asti) eri projekteissa arkkitehtiopiskelija Jani Prunnila tutkimusapulaisena (4.2.-17.2.) arkkitehtiopiskelija Marko Rajala tutkimusapulaisena (8.7. alkaen) Kerrostalojen peruskorjaus hankkeessa arkkitehtiopiskelija Tuomas Siitonen tutkimusapulaisena (5.12.-15.12.) ARVI-hankkeessa. arkkitehtiopiskelija Tuomo Toivola tutkimusapulaisena (1.6.-30.11.) MATS-hankkeessa arkkitehtiopiskelija Tuula Tuononen tutkimusapulaisena (31.7. asti) projektissa Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan lukiolainen Rasmus Åkerblom tutkimusapulaisena (9.12.-16.12.) ARVIhankkeessa Asunnon arviointimenetelmä-hankkeessa Tekn.tri Arto Saari on toiminut rakentamistalouden asiantuntijana, AE Partners Oy:n toimitusjohtaja Aarni Heiskanen ja DI Timo Gunst tietoteknisenä konsulttina ja DI Jukka Jokiniemi Innojok Oy:stä heikkonäköisille suunnittelun asiantuntijana.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU 14.3.2003 10 (11) Rakennusarkkitehti Maarit Suokonautio on osallistunut Kontulan vanhainkodin Hygieniatilan testaukseen. Asiantuntijoina Baltian projekteissa ovat toimineet dosentti Reijo Kekäläinen ja erikoisopettaja Hennu Kjisik. Arkkitehtiosaston toimistosihteerin Tuula Soinin työpanoksesta osa on ollut SOTERAn käytettävissä, samoin kuin arkkitehtiosaston mikrotukihenkilöiden Petri Grönbergin ja Tommi Salmelan. 5 TALOUS JA TILAT SOTERAn vakituisen tutkijan palkkakustannukset sekä osa toimitilojen vuokrasta katetaan korkeakoulun budjetista. Kaikki muut toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset on katettu ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolinen rahoitus on sisältänyt useita projekteja ja rahoittajatahoja. Toiminnan rahoitus Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2000 Ulkopuolinen rahoitus 297 727 211 076 172 224 SOTERAn toimintamenoraha 56 245 63 575 *87 458 Työministeriö (tukityöllistettyjen palkkaus) 673 23 546 Yhteensä 353 972 275 324 283 228 * vuoden 2000 toimintamenorahaan on laskettu mukaan edelliseltä vuodelta siirtyneet säästöt SOTERA on toiminut koko kuluneen vuoden Otaniemen vesitornissa. SOTERAN JOHTOKUNTA
LIITE 1 SOTERAN NEUVOTTELUKUNTA 1.1.2002 31.12.2004 Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERAn neuvottelukunta kaudella 1.1.2002 31.12.2004: Ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi, ympäristöministeriö, puheenjohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Urpo Alanko, Vantaan kaupunki Apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros, sosiaali- ja terveysministeriö Assistant vice president Harri Hakala, Research Operations, KONE Oyj (varajäsen project manager Sanna Rekola, Usability Research) Apulaisjohtaja Heimo Holli, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala, Helsingin kaupunki Aluejohtaja Pekka Häyhä, SATO-Rakennuttajat Oy Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto (varajäsen projektipäällikkö Kirsti Pesola) Hallintoylilääkäri Martti Kekomäki, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Professori Jouni Koiso-Kanttila, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto Ylijohtaja Mauno Konttinen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES Teollinen muotoilija Martti Launis, Fysiologian osasto, Työterveyslaitos (varajäsen osaston johtaja Juhani Ilmarinen) Rakennuttajapäällikkö Veikko Luhtanen, Raha-automaattiyhdistys Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki Toimitusjohtaja Mauri Niemi, Skanska Suomi Oy Toimialajohtaja Ilmo Parvinen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Professori Matti Seppänen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto Sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula, Suomen Kuntaliitto Toimitusjohtaja Arto Tauria, Respecta Oy Aluepäällikkö Alpo Uski, Valtion asuntorahasto Projektipäällikkö Jaakko Valvanne, Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Johtaja Anna-Maija Ylimaula (varajäsen tutkija Kimmo Rönkä), Taideteollinen korkeakoulu