KESTÄVÄN KALASTUKSEN JA LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE 211-214 HANKKEEN TOIMINTA- JA TIEDOTUSSUUNNITELMA Mikkeli 211 Teemu Hentinen, projektipäällikkö Puhelin: 4 623 27 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 1 Vaelluskalojen luonnontuotannon turvaaminen ja istutuksiin perustuvan kestävän kalastuksen edistäminen ja niiden yhteensovittaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita, kuva Arto Lyytikäinen, Heinävesi. Kuvat Teemu Hentinen, Etelä-Savon ELY-keskus ellei muuta mainita. 2 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
3 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
SISÄLLYSLUETTELO 1 A l k u s a n a t... 7 2 J o h d a n t o... 9 3 H a n k k e e n t a v o i t e... 12 4 O h j a u s - j a y h t e i s t o i m i n t a r y h m ä s e k ä t y ö r y h m ä t... 17 4. 1 H e i n ä v e d e n r e i t i n K o l o v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä... 2 4. 2 K y y v e d e n M ä n t y h a r j u n r e i t i n a l u e e n t y ö r y h m ä... 21 4. 3 J o r o i s v i r r a n H a u k i v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä... 22 4. 4 U i t o n v i r r a n r e i t i n P i h l a j a v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä... 23 5 R a h o i t u s - j a k u s t a n n u s s u u n n i t e l m a... 24 6 K a l a s t u k s e n j a l u o n t o m a t k a i l u n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l m a t... 25 6. 1 V i e h e k a l a s t u s a l u e e t j a s ä h k ö i s e t p a l v e l u t... 26 6. 2 V e s i s t ö j e n s e k ä k a l a s t u s - ja l u o n t o k o h t e i d e n s a a v u t e t t a v u u s. 29 6. 3 K o s k i kal a s t u s - j a l u o n t o k o h t e i d e n r a k e n t e e t s e k ä j ä r v i l u o n n o n r e t k i s a t a m a v e r k o s t o t.... 29 6. 4 V e t o v o i m a i s e t k a l a k a n n a t k e s t ä v ä llä k a l a s t u k s e l l a.... 29 7 V a e l l u s k a l a k a n t o j e n e l v y t t ä m i s h a n k e... 3 7. 1 V a e l l u s k a l a k a n t o j e n k ä y t t ö - j a h o i t o s u u n n i t e l m a... 31 7. 2 J ä r v i t a i m e n e n m ä t i - i s t u t u k s e t... 34 7. 3 K a l a t a l o u d e l l i s e t k u n n o s t u s s u u n n i t e l m a t j a l u p a h a k e m u k s e t.. 37 7. 4 K a l a t a l o u d e l l i s e t r a k e n t a m i s h a n k k e e t... 38 4 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
8 T u t k i m u s h a n k e... 4 8. 1 L u o n t a i s t e n t a i m e n k a n t o j e n s e l v i t y s h a n k e... 4 8.11 Luonnonpoikasten sähkökoekalastus, T-ankkurimerkintä, DNA-näytteet..43 8.12 Luontaisten järvitaimenien määrät järvialueilla.. 48 8.13 Petokalojen suomunäytteet ja analysointi 5 8.14 Kutupesäinventoinnit ja emokalojen vaellukset.51 8.15 Kunnostustoiminnan ja kalastuksen säätelyn kehittäminen..52 8. 2 I s t u t e t t u j e n k a n t o j e n s e l v i t y s h a n k e... 53 8.21 Kyyvesi - Mäntyharjunreitti... 55 8.22 Joroisvirta Haukivesi... 57 8.23 Uitonvirta - Pihlajavesi... 58 8.24 Heinävedenreitti - Kolovesi... 59 9 V a l i s t u s - j a t i e d o t u s h a n k e... 61 9. 1 S i s ä i n e n t i e d o t u s... 61 9. 2 U l k o i n e n t i e d o t u s... 61 9.21 Kalastusalueet ja osakaskunnat.... 62 9.22 Luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjät sekä ammattikalastajat... 62 9.23 Vapaa-ajankalastajat ja asukkaat... 63 1 K o u l u t u s h a n k e... 66 1. 1 S a v o n l i n n a n a m m a t t i o p i s t o n k a l a t a l o u d e n o p i n n o t... 66 1. 2 J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n k a l a t a l o u d e n o p i n n o t... 67 11 L ä h t e e t... 68 12 L i i t t e e t... 69 5 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
6 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
1 Alkusanat Etelä-Savossa on maan laajimmat järvialueet sekä vedenlaadultaan ja muikkukannoiltaan erinomaiset vesistöt. Runsaiden ravintovarojen ansiosta järvilohi ja -taimen kasvavat nopeasti sekä muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti. Järvikalastuksen ja -matkailun maakuntana Etelä-Savolla on maan suurimmat mahdollisuudet, jota ei vielä ole kuitenkaan tehokkaasti hyödynnetty. Järviin syönnökselle vaeltavia taimenkantoja on alun perin tavattu suurimmassa osassa maamme isoista järvistä. Vaeltavien taimen- ja järvilohi- sekä saimaannieriäkantojen heikkenemisen ensisijaisena syynä on ollut jälkeläistuotannon pieneneminen. Tilannetta voidaan parantaa palauttamalla olosuhteet luonnonvaraiselle lisääntymiselle otolliseksi ja istuttamalla poikasia sellaisiin vesiin, joissa niille on elinmahdollisuuksia. Luonnonkierron palauttaminen edellyttää myös sitä, että riittävästi kaloja pääsee palaamaan kudulle, mikä vaatii syönnösvaiheen aikaisia kalastusjärjestelyjä. Järvivaelluksen läpikäynyt järvitaimen ja -lohi sekä saimaannieriä lisääntyvät ensimmäisen kerran saavutettuaan 6 8 cm pituuden ja 3 6 kg painon. Jos vaelluskaloja tai muita petokaloja pyydetään tätä pienempänä, johtaa se väistämättä luontaisten järvitaimen-, -lohikantojen sekä saimaannieriän taantumiseen ja häviämiseen. Pyynti mm. nykyistä harvemmilla verkoilla ja vetouistelu kalaystävällisemmillä uistimilla edesauttaisi luonnonkantojen pelastamista, lisäisi istutusten tuottoa sekä vesistöjen vetovoimaisuutta ja käyttöä. Luonnonkannat ja istutetut vaelluskalakannat voidaan erottaa luonnossa istukkaiden rasvaeväleikkauksella (kuva 4.). Tämän ansiosta luonnonkantojen elvyttäminen sekä istutettuihin kantoihin perustuvan kestävän kalastuksen ja matkailun edistäminen samanaikaisesti on mahdollista. Toisaalta yksistään järvitaimeneen ja -loheen perustuva verkkosäätely vaikeuttaa vesistön muiden lajien pyyntiä. Vuoden 21 uhanalaisuusluokituksen perusteella kaikki taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia sekä saimaannieriä ja järvilohi äärimmäisen uhanalaisia. Vuoden 2 uhanalaisuusluokituksessa järvilohi luokiteltiin luonnosta hävinneeksi. Kalastusbiologi Lasse Hyytinen Projektipäällikkö Teemu Hentinen 7 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
8 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
2 Johdanto Järvikalastuksen ja -matkailun maakuntana Etelä-Savolla on maan suurimmat mahdollisuudet, jota ei vielä ole kuitenkaan tehokkaasti hyödynnetty. Etelä-Savossa on runsaasti olemassa olevaa mökki- ja majoitustarjontaa sekä maan laajimmat puhtaan veden järvialueet ja muikkukannoiltaan erinomaiset vesistöt. Runsaiden ravintovarojen ansiosta järvilohi ja - taimen kasvavat nopeasti (kts. kuva 2 & 3) sekä muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti. Sisävesien petokalat ovat ympäristömyrkkyjen puolesta puhtaita. Etelä-Savon haasteena on pirstaleinen vesialueen omistus. Järvilohen kasvusta on jonkin verran tietoa saalistilastoinnin ja tutkimusten ansiosta. Kookkaiden istutustaimenten tai luontaisten vaellustaimenten kasvusta sekä esiintymisestä vesistöissä tiedetään vähemmän. Merkintätutkimusten ja saalistilastojen perusteella järvitaimenet kalastetaan järvistä kahdessa vuodessa istutuksen jälkeen, kolmannen järvivuoden ja ensimmäisen mahdollisen kutuvaellusvuoden kaloja tavataan järvistä erittäin harvoin (kuvat 5 & 6). Etelä-Savon virtavesien kunnostusohjelman mukaisesti alueella on noin 1 täysin kunnostamatonta virtavettä. Tämän lisäksi on vähintään saman verran ennallistettavissa olevia pieniä puroja. Kunnostusten kustannusarvio on yli 2 miljoonaa euroa. Vesistörakentaminen (voimalaitokset, myllypadot ja uittoperkaukset) on hävittänyt valtaosan virtakutuisten kalalajien lisääntymisalueista. Samalla on katkaistu vaelluskalalajien kulkuyhteydet syönnös- ja lisääntymisalueiden välillä. Ihmistoiminnan vuoksi luontaisesti lisääntyvät vaelluskalakannat ovat taantuneet voimakkaasti. Runsaat vaelluskala-istutukset perustuvat liian harvojen naaraskalojen geeniperimään eli kalanviljelyyn ei saada riittävästi luonnonkiertokulun käynyttä emokalastoa. Tämä vaarantaa lajin säilymisen ja heikentää istutusten tuottoa. Kalastettavia saimaannieriä-, järvitaimen- ja -lohikantoja on ylläpidetty laitosviljelyllä ja runsailla istutuksilla. Luonnonkannat ja istutetut vaelluskalakannat voidaan erottaa luonnossa istukkaiden rasvaeväleikkauksella. Tämän ansiosta luonnonkantojen elvyttäminen ja istutettuihin kantoihin perustuva kestävän kalastuksen ja matkailun kehittäminen samanaikaisesti on mahdollista. Vuoksen alueelta pyydetään taimenen emokaloja Kermankoskesta, Lieksan- ja Pielisjoesta. Näistä on saatu 2-luvulla vuosittain 1-5 sukukypsää järvitaimennaarasta. Kymijoen vesistöalueella (Mäntyharjunreitillä) laitosviljelyyn pyydetään Rautalammin reitin neljältä koskialueelta 9 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
luonnossa syntyneitä poikasia ja niistä kasvatetaan laitosviljelyn emokalasto. Poikaspyyntiin on siirrytty, koska vaelluksen tehneitä emokaloja ei ole saatu 2 3 vuoteen. Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelmassa 27 213 on todettu, että vesistöt ja järviluonto ovat Etelä-Savon matkailun peruskivi. Runsaan mökkitarjonnan ansiosta Etelä- Savolla on johtava asema maaseutumatkailumaakuntana. Tätä asemaa ja järviluonnon tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia hyödynnetään kestävästi kehittämällä luontoa ja kulttuuria hyödyntäviä ohjelmapalveluja. Vapaa-ajan asumisella oheispalveluineen on merkittävä rooli varsinaisen matkailuelinkeinon rinnalla. Etelä-Savon tavoitteena on nousta määrällisesti ja laadullisesti vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi. Vapaa-ajan asukkaille suunnatut palvelut vastaavat sekä matkailijoiden että maakunnan vakinaistenkin asukkaiden tarpeisiin. Valmisteilla olevassa Outdoors Finland Etelä-Savo aktiviteettien kehittämissuunnitelmassa (Mikkonen, Tahvanainen & Eskelinen 211) on mainittu nykyisistä kalastusmahdollisuuksista matkailun kannalta seuraavaa: Etelä-Savon järvialueet on jaettu 21 kalastusalueeseen. Järvikalastuskohteita on reilut 4 ja virtavesikalastuskohteita reilut kymmenen. Laajimmat järvikalastusalueet löytyvät Saimaan vesistöalueelta, kuten Puruvesi, Pihlajavesi ja Haukivesi sekä Kymijoen vesistön Kyyvesi ja Puula. Virtavesikalastuskohteista suurin osa, kuten Läsäkoski, Nykälänkosket ja Miekankoski sijaitsevat Mäntyharjunreitillä. Heinävedellä sijaitsee muun muassa Kermankoski ja Karvionkoski, jotka ovat kalastusmatkailullisesti merkittäviä kohteita. Kalastusmatkailun kannalta vetovoimaisimpia alueita, eli alueita joissa on hyvät kalakannat, kalastuspalveluita tuottavia yrityksiä ja muita matkailupalveluita, ovat mm. Heinävedellä sijaitsevat Karvion ja Kerman kosket, Savonlinnan seudulla Haukivesi, Joutenvesi ja Puruvesi, Puumalan ja Sulkavan ympäristö, Mikkelin itä- ja eteläpuolella Yövesi, Louhivesi ja Lietvesi sekä Mikkelin länsi- ja pohjoispuolella Puula, Läsäkoski ja Nykälänkosket. Kalastusalueista saatava tieto on melko hajanaista, useilla eri verkkosivuilla ja varsinkin matkailijan kannalta vaikeasti löydettävissä. Kattavimmat tiedonlähteet ovat kalastusalueita kokoavat verkkosivut ahven.net, muikkusuomi.fi ja kalapaikka.net. Lisäksi muutamalla kalastusalueella on omat verkkosivunsa. Kalastuspalveluja tarjoavien yritysten verkkosivut on etsittävä yksitellen ja niissäkin on harvoin tietoa alueen majoitusyrityksistä. Sen sijaan se 1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
usein mainitaan mahdollisuutena, mutta luvista tai kalastusalueista on harvoin kootusti mitään tietoa, vaan asiakkaan on ne itse etsittävä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedon löytäminen alueen kalastusmahdollisuuksista on matkailijan näkökulmasta haasteellista ja Etelä-Savoon tuskin tullaan ensisijaisesti kalastusmatkalle, vaan matkakohde on päätetty muiden motiivien pohjalta ja vasta paikan päällä etsitään tietoa lähialueen kalastusmahdollisuuksista. Poikkeuksena voidaan pitää kanta-asiakkaita, joilla on kokemusta ja valmiiksi hyvät kontaktit alueen yrityksiin ja palveluihin. Pohjois-Karjalassa -kalastusmatkailun kehittämishankkeessa (F.I.S.U projekti) vuonna 1999 tutkittiin vetovoimatekijöitä, jotka laukaisevat yksityisen kalastusmatkailijan kohdevalinnan. Ylivoimaiseksi ykköseksi tulivat suuret kalat, sitä seurasivat vaivaton matkustaminen, hyvät majoitusolosuhteet ja turvallinen ympäristö. Pohjois-Karjalassa vuosina 28 211 tehtyjen merkintätutkimusten mukaan 3 vuotiaana istutetuista ja 3-35 g painoisista vaelluskaloista kalastetaan ensimmäisen vuoden aikana 75 % ja seuraavana vuonna 2 %. Kun otetaan huomioon vaelluskalojen kasvupotentiaali ja luonnonkantojen elvyttäminen, ei kyseisillä kalastuskuolevuuksilla voida harjoittaa tuottavaa istutustoimintaa, kestävää kalastusta tai luontaisten kantojen elvyttämistä. Kuva 2 Järvilohen painon kehitys Puulavedellä 1995-96 ja 2 211, kevät-istutus 2-vuotiaana. Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto 2-211. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P. 2. 11 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
3 Hankkeen tavoite Hankkeen toiminta- ja tiedotussuunnitelman tavoitteena on laatia yksityiskohtainen suunnitelma vuosille 211 214. Suunnitelma toimii projektihenkilöstön, ohjausryhmän ja työryhmien työkaluna hankkeen toteuttamisessa ja seurannassa. Suunnitelmaan on koottu jo keskeisiä tuloksia vaelluskalakantojen tutkimuksista palvelemaan hankkeen tavoitteiden toteuttamista ja tiedotusta sekä ohjaus- ja työryhmätoimintaa. Olemassa olevia ja hankkeen myötä valmistuvia tuloksia tiedotetaan monipuolisesti rahoittajille, yhteistyökumppaneille, kalastajille ja vesialueen omistajille tiedotussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Istutusmenetelmiä kehittämällä ja kalastusta säätelemällä voidaan hyödyntää vaelluskalojen kasvupotentiaali sekä lisätä vesistöjen vetovoimaisuutta ja luonnonkantojen elvyttämismahdollisuuksia. Pyyntikokoiset ja kalastusta kestävät vaelluskala- ja petokalakannat ovat merkittävä vesistöjen vetovoimaisuutta ja käyttöä lisäävä tekijä. Kalastettavat petokalakannat mahdollistavat laajamittaista vapaa-ajankalastusta, kalastus- ja luontomatkailua sekä lisäävät alueellista kiinnostavuutta. Kalastuksen kohdistuessa suuriin kaloihin mahdollistaa se myös luonnossa lisääntyvien kantojen elvyttämisen. Hankkeen keskeiset tavoitteet: 1) Lisätä kalastus- ja luontokohteiden palveluja, jotka vastaavat vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden sekä matkailijoiden tarpeita. 2) Lisätä alueellista viihtyvyyttä ja kalastusmahdollisuuksia. 3) Lisätä Etelä-Savon matkailullista vetovoimaa. 4) Edistää vesistöjen ja kalapaikkojen saavutettavuutta. 5) Edistää kalastusalueiden ja viehekalastusalueiden toimintaa ja palveluja. 6) Lisätä vetovoimaisia istutettuja ja kalastettavia kantoja. 7) Lisätä luonnonkantojen elvyttämisen mahdollisuuksia. 8) Kehittää kestävää ja suunnitelmallista vesistöjen käyttöä sekä kalakantojen hoitoa. 9) Kehittää kestävää kalastusta ja kalastuksen säätelyä. 1) Lisätä verkostoitumista ja yhteistoimintaa. 12 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Useiden tutkimusten perusteella vaelluskalat kalastetaan 8-1 prosenttisesti järvialueelta 2 vuoden aikana, pääsääntöisesti alamittaisena ja lisääntymisen kannalta liian aikaisin. Tästä seuraa kolme keskeistä ongelmaa: 1) Vapaa-ajankalastuksen ja luontomatkailun edistäminen on vähäistä, kun vesistöjen käyttöä ja vaelluskalakantojen kasvupotentiaalia ei hyödynnetä biologisesti ja taloudellisesti järkevästi. 2) Luonnonkantojen elvyttäminen on tehotonta, kun luonnossa syntyneet vaelluskalat eivät ehdi lisääntymään ennen saaliiksi joutumistaan. 3) Istutusten tuotto on alhaisempi kuin panostus (istukkaiden paino vs. saaliin paino). Kalakantojen elvyttäminen, tutkimustiedon tuottaminen, kalastuksen säätelyn kehittäminen ja ympäristövalistus ovat keinoja vaikuttaa ongelman ratkaisemiseen. Kunnostustoimintaa, kalastuksen säätelyä ja ohjaamista, vapaa-ajankalastuksen ja luontomatkailun edistämistä sekä kalatutkimusta on tehty omina hankkeita ilman vesistöreittikohtaista suunnitelmallisuutta tai kokonaistarkastelua. Tässä hankkeessa pyritään yhteensovittamaan edellä mainittuja edistämis- ja elvyttämistoimia sekä hankkimaan niiden tueksi tutkimustietoa kohdealueilta jo olemassa olevan tiedon lisäksi. Valtion, kuntien, kalastusalueiden ja yrittäjien yhteistoiminnalla voidaan edistää vesistöjen ja kalakantojen kestävää käyttöä sekä lisätä merkittävästi alueellista viihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä kalastus- ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Kestävän kalastusmenetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta luontaiset vaelluskalakannat saadaan turvattua. Kuvissa 2 3 ja 5 6 on 1994 1996 Puulaveden suomunäytteisiin perustuvien tutkimusten (Koivurinta ym. 2) takautuvasti lasketut vuosikasvut eri järvivuosiluokille. Pituuden ja painon vuosikasvu on tasattu avovesikaudelle, koska vaelluskalojen kasvu pysähtyy talveksi. Aineistoon on lisätty 2 211 aikana Tintti-uistimilla saatujen saaliskalojen painoja ja pituuksia eri ajankohtana, jotta nähdään poikkeaako kasvu oleellisesti eri muikkutiheyksillä ja 15 vuoden aikana. Tintti-uistimen aineistossa ei ole eroteltu syys- ja kevät-istukkaita. 13 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 3 Järvilohen pituuskasvu Puulavedellä 1994-96 ja 2 211, kevät-istutus 2-vuotiaana. Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P. 2. Kuva 4 Rasvaeväleikkauksella voidaan erottaa luonnossa syntyneet ja istutetut vaelluskalat, kuva Miikka Kirjalainen, Mikkeli. 14 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 5 Järvitaimenen kasvu Puulavedellä 1994-96 ja 2 211. Istutettu 3-vuotiaana (yläkuva) ja 2-vuotiaana (alakuva). Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P. 2. 15 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 6 Järvitaimenen kasvu Puulavedellä 1994-96 ja 2 211. Istutettu 3-vuotiaana (yläkuva) ja 2-vuotiaana (alakuva). Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P. 2. 16 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4 Ohjaus- ja yhteistoimintaryhmä sekä työryhmät Hanketta hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue. Hankkeen vastuuhenkilö on kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELYkeskuksesta. Projektipäälliköksi on palkattu Teemu Hentinen ajalle 1.5.211 3.6.214. Hän on osahankkeiden koordinaattori sekä taloushallinnon ja hankkeeseen liittyvän jokien kunnostuksen rakentamishankkeiden työkohteiden vastuuhenkilö. Hankkeeseen palkataan lisäksi projektityöntekijä ajalle 1.2.212 31.6.214. Ohjausryhmä koordinoi kestävän kalastuksen ja luontomatkailun hanketta sekä samalla ohjaa hankkeeseen liittyvien kahden eri rakentamishankkeen valmistelua ja toteuttamista. Ohjausryhmän hallinnollisen toiminnan lisäksi toimintaan sisällytetään tutustumisia osahankkeisiin ja selvityksiin. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen tiedotuksesta ja valistuksesta sekä ulkopuolisesta päätöksenteosta. Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet toimivat hankkeen tavoitteiden aktivaattoreina. Kohdealueiden rajaukset on esitetty kuvassa 13. Ohjausryhmän kokouspäivät: 1) Torstaina 6.1.211 klo 1. Mikkeli, ELY-keskus 2) Torstaina 3.5.212 klo 1. Pieksämäki 3) Torstaina 4.1.212 klo 1. Heinävesi 4) Torstaina 9.5.213 klo 1. Sulkava 5) Torstaina 31.1.213 klo 1. Mikkeli, ELY-keskus 6) Torstaina 9.1.214 klo 1. Rantasalmi tai Savonlinna Hankkeen päätöstilaisuus 7) Torstaina 12.6.214 klo 1. Mikkeli / Kangasniemi Työryhmät kokoontuvat aina tarvittaessa suunnittelupalavereihin, joista laaditaan muistiot. Työryhmiin on koottu rahoittajien, yhteistyötahojen ja muiden keskeisten alueellisten toimijoiden verkosto. Työryhmän jäsenten kutsuminen työkokouksiin vaihtelee kulloinkin käsiteltävien asioiden mukaan. Työryhmien toiminnan tavoitteena on tuoda esille vesistöjen sekä 17 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
kalastus- ja luontokohteiden käyttäjien tarpeet ja toiveet kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmiin. Jäsenten rooli hankkeen ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa ja asioiden valmistelussa sekä hankkeen rahoittamien kehittämiskohteiden osalta on keskeistä. Työryhmän jäsenet toimivat kestävän kalastuksen edistämisessä ja reittikohtaisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa sekä sen vaatimien päätösten valmistelijoina. Jäsenten rooli hankkeen tiedonvälittäjinä ja aktivaattoreina on tärkeää. Yhteistoimintaryhmän tavoitteena on tuoda esille toteutettujen kalatutkimushankkeiden ja kunnostusten kokemukset hyödynnettäväksi käytännön kunnostustoimissa sekä kalastuksen säätelyssä. Yhteistoimintaryhmän kautta yhteensovitetaan järvilohistrategian päivittämisen ja Vuoksen alueen järvitaimenen hoito-ohjelmatyö sekä vaelluskalakantojen käytön ja hoidon alueellinen suunnittelu ja kestävän kalastuksen edistäminen. Yhteistoiminnan avulla pyritään laajentamaan viranomaisten, kalatutkijoiden ja kalastusalueiden tietämystä kunnostustoiminnasta (kuva 7.) ja kalastuksen säätelystä sekä edistää uusien menetelmien käyttöönottoa. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu kerran vuodessa yhteistoimintapäiville. Lisäksi järjestetään pienemmän ryhmän yhteistyöpalavereita, suunnittelu- ja työkokouksia hankkeeseen liittyen. Yhteistoimintapäivien lisäksi ryhmän jäsenet kutsutaan vuonna 212 ja 214 järjestettäviin vaelluskala -seminaareihin. Yhteistyöpalavereiden, suunnittelu- ja työkokouksien järjestely-, matka- ja majoituskustannuksiin on varattu noin 3 4 ja ryhmän päätösten mukaisiin hankkeen tavoitteita edistäviin tutkimuksiin tai julkaisuihin 12. Vaelluskala seminaarit liittyvät hankkeen koulutusosiin, jotka järjestetään kalatalouden opiskelijoille. Hanke osallistuu seminaarien järjestelyihin, mutta osa järjestelyistä ostetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta tai / ja Jyväskylän yliopistolta. Yhteistoimintapäivät: Vaelluskala -seminaarit: 24.5 25.5.212 1.11 2.11.212 Jyväskylä 29.5 3.5.213 7.5 8.5.214 Heinävesi 7.5 8.5.214 18 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 7 Lisääntymisalueiden rakentamisesta on saatu lisätietoa mm. kutupesäinventointien avulla. Kuva 8 Pienten petokalojen kalastuskuolevuuden alentaminen on kestävän kalastuksen tavoite. 19 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4. 1 Heinävedenreitin Koloveden alueen työryhmä Kuva 9 Heinävedellä on useita koskialueita, kalastusmatkailun ykköskohteita, kuvassa Vihovuonne. Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitin alueella tapahtuu monipuolista tutkimustoimintaa, mihin tutustuminen on osa työryhmän toimintaa sekä sisäistä ja ulkoista viestintää. Työryhmän kokoukset: 1) Maanantaina 5.9.211 klo 1. Heinävesi 2) Tiistaina 3.1.212 klo 1. Heinävesi 3) Tiistaina 24.4.212 klo 1. Enonkoski 4) Tiistaina 2.1.212 klo 1. Heinävesi 5) Tiistaina 18.12.212 klo 1. Heinävesi 6) Tiistaina 3.4.213 klo 1. Enonkoski 7) Tiistaina 17.12.213 klo 1. Heinävesi Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina 12.6.214 klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 2 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4. 2 Mäntyharjunreitin alueen työryhmä Kuva 1 Kissakosken uuden voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä kaloja varten rakennetaan luonnonmukainen kalatie ja vanha kalaporras puretaan. Mäntyharjunreitin alueella tapahtuu monipuolista tutkimustoimintaa, mihin tutustuminen on osa työryhmän toimintaa ja sisäistä sekä ulkoista viestintää.. Työryhmän kokoukset: 1) Keskiviikkona 7.9.211 klo 1. Mikkeli 2) Torstaina 5.1.212 klo 1. Mikkeli 3) Torstaina 26.4.212 klo 1. Hirvensalmi 4) Torstaina 6.9.212 klo 1. Läsäkoski 5) Torstaina 2.12.212 klo 1. Mikkeli 6) Torstaina 2.5.213 klo 1. Mikkeli 7) Torstaina 19.12.213 klo 1. Mikkeli Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina 12.6.214 klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 21 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4. 3 Joroisvirran Haukiveden alueen työryhmä Kuva 11 Muurinkoski ennen kalataloudellista kunnostusta. Kohdealueella tapahtuu muita alueita enemmän kunnostustoimintaa, johon tutustuminen on osa työryhmän toimintaa. Oman alueen tutkimustoiminnan lisäksi työryhmä tutustuu Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitillä toteutettaviin tutkimuksiin sekä tuloksia esitellään työryhmälle. Työryhmän kokoukset: 1) Tiistaina 19.1.211 klo 1. Rantasalmi 2) Tiistaina 2.12.211 klo 1. Joroinen 3) Tiistaina 3.4.212 klo 1. Savonlinna 4) Tiistaina 28.8.212 klo 1. Rantasalmi 5) Tiistaina 22.1.213 klo 1. Joroinen 6) Tiistaina 1.12.213 klo 1. Savonlinna Hankkeen päätöstilaisuus 7) Torstaina 12.6.214 klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 22 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4. 4 Uitonvirranreitin Pihlajaveden alueen työryhmä Kuva 12 Uitonvirranreitin erityispiirteinä on virtaamiltaan voimakkaasti vaihtelevat pienet kosket ja Pihlajaveden erinomaiset järvikalastuksen kehittämiskohteet, kuvassa Melasenkoski. Kohdealueelle kohdistuu muita alueita enemmän järvikalastuksen kehittämistarpeita, minkä vuoksi työryhmä keskittyy niiden edistämistoimiin. Oman alueen tutkimustoiminnan lisäksi työryhmä tutustuu Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitillä toteutettaviin tutkimuksiin. Tutkimustuloksia esitellään työryhmälle. Työryhmän kokoukset: 1) Torstaina 2.1.211 klo 1. Sulkava 2) Torstaina 22.12.211 klo 1. Savonlinna 3) Keskiviikkona 4.4.212 klo 1. Sulkava 4) Torstaina 3.8.212 klo 1. Savonlinna 5) Torstaina 24.1.213 klo 1. Sulkava 6) Torstaina 29.8.213 klo 1. Savonlinna 7) Torstaina 12.12.213 klo 1. Sulkava Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina 12.6.214 klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 23 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
5 Rahoitus- ja kustannussuunnitelma Hanke on EU:n osarahoitteinen kehittämishanke. Hankkeen rahoitus koostuu Euroopan aluekehitysrahaston tuesta ja omarahoituksesta. EU:n rahoitustuen on myöntänyt Etelä- Savon maakuntaliitto ja omarahoitukseen osallistuu noin 3 eri tahoa. Toimintasuunnitelman yhteydessä on päivitetty kustannussuunnitelma tutkimushankkeiden kohdentamisen ja ostopalvelujen osalta. Hankkeen henkilöstökustannuksia ei ole jaettu eri hankkeille. Rahoitus- ja kustannussuunnitelman yhteenvetotaulukot vuosille 211 214 ovat liitteissä 1-3. Kuva 13 Kartta kohdealueista ja keskeisistä vesistöistä. 24 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
6 Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat Saavutettavissa olevat vetovoimaiset vesistöt, kalastuskohteet ja kalakannat ovat Etelä- Savon asukkaiden sekä kalastuksen ja luontomatkailun keskeiset kehittämistarpeet. Hankkeen toimesta tullaan edistämään neljää kalastuksen ja matkailun kehittämiskohdetta. Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat laaditaan kaikille neljälle kohdealueelle (kuva 13.). Kohdealueiden työryhmät toimivat tarveselvitysten tuottajana. Työryhmien jäsenten rooli kehittämiskohteiden vaatimien hankkeen ulkopuolisten päätösten valmistelussa ja hankkeen ulkopuolisessa (kalatalouden edistämisvarat) rahoituksen hakemisessa on tärkeää. Työryhmän jäsenillä on keskeinen rooli myös kestävän kalastuksen toimeenpanossa sekä vaelluskalojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien edellyttämien päätösten toimeenpanossa. Projektipäällikkö ja kuntien edustajat neuvottelevat maanomistajien, tiehoitokuntien ja osakaskuntien kanssa rakenteiden sijoittamisesta ja niihin liittyvistä sopimuksista. Kehittämissuunnitelmien kustannuksiin ei ole laskettu työryhmätoiminasta aiheutuvia kuluja ja henkilöstökuluja. Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmien kuluihin ei ole laskettu hankkeen henkilöstökuluja ja työryhmätoiminnan kuluja. Näiden lisäksi kalastuskohteiden, kalastusalueiden ja yhteislupa-alueiden kehittämiseen ja kestävän kalastuksen toimeenpanoon on varattu rahoitusta 1. Hankkeen osuus on noin 25 ja Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämien kalatalouden edistämisvarojen osuus 75. Kehittämiskohteet ja rahoituslähteet: 1) Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet sekä sähköiset palvelut. a. Kehittämiskohteisiin ELYn myöntämiä edistämisvaroja 75 b. Kalastuskohteiden ja yhteislupa-alueiden kehittämiseen hanke varaa vähintään 5 2 jaettavaksi tapauskohtaisesti mm. osakaskuntien järjestäytymistä tai yhdistymistä, kun se palvelee hankkeen tavoitteita esim. viehelupa-alueiden laajentamiseksi. 2) Vesistöjen ja kalastus- sekä luontokohteiden saavutettavuus. a. Kehittämissuunnitelmien tarveselvitykset ja maanomistajien sopimusneuvottelut rakentamishanketta varten. 3) Koskikalastus- ja luontokohteiden rakenteet sekä järviluonnon retkisatamaverkostot. a. Kehittämissuunnitelmien tarveselvitykset ja maanomistajien sopimusneuvottelut rakentamishanketta varten. 25 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
4) Vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella. a. Alueelliset vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä kestävän kalastuksen edistäminen. b. Kestävän kalastuksen kalastustapahtumien järjestäminen ja palkinnot 1. c. Kestävän kalastuksen saalistilastoinnin kulut ja rahapalkinto 2. 6.1 Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet sekä sähköiset palvelut Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet. Järjestäytyneet osakaskunnat sekä niiden yhdistyminen laajemmiksi vesialueen omistajiksi edistävät kalastuskohteiden ja yhteislupaalueiden kehittämistä sekä vesistöjen ja kalakantojen suunnitelmallista käyttöä. Suunnitelmallisuuteen kuuluu mm. luonnonkantojen huomioiminen kalastuksen järjestämisessä, istutuskäytäntöjen kehittäminen sekä niiden tuoton lisäämiseksi tarvittavien toimien käyttöönotto. Vesistöjen käytön suunnitelmallisuus edistää kalastuksen ja matkailun kehittämistä sekä kalakannan kestävää hoitoa. Työryhmissä nimetään ne keskeiset järjestäytymättömät vesialueet tai toimimattomat osakaskunnat, joille tarjotaan hankkeen toimesta rahoitusta tai työpanosta osakaskunnan järjestäytymiseen tai esim. koolle kutsumiseen mm. viehelupaalueeseen liittymiseksi. Mahdollisesti hankkeen aikana esille nousevat osakaskuntien yhdistymiset rahoitetaan tapauskohtaisesti hankkeen rahoituksen käytettävyyden mukaan. 26 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Kuva 14 Veneenlaskuluiskat, veneiden laskemista ja ylös nostamista helpottavat laiturit sekä parkkialueet ja opasteet ovat järvikalastuksen ja -matkailun tarpeita, kuvassa Vintinniemi Puulavesi. Kuva 15 Koskikalastuksen edistämiseen ja järjestämiseen kuuluvat kalakannan hoitamisen ja kalastussääntöjen lisäksi mm. opasteet, tiet ja parkkialueet, infopisteet, laiturit, telttapaikat sekä puuhuolto ja nuotiokehät. 27 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Sähköiset palvelut. Kalastajat ja matkailijat etsivät ja käyttävät yhä enemmän kalastuspäätöksiä tehdessään internet -sivustoja ja hyödyntävät niiden sähköisiä palveluja mm. saalistilastojen, venereittien ja veneenlaskuluiskien selvittämisessä sekä majoitus-, lupa- ja karttatuotteiden hankinnassa. Niiden kehittäminen on yksi hankkeen keskeinen kehittämiskohde. Sähköisten palvelujen, kuten saalistilastoinnin käyttöönotto hyödyntää kalastajia, viranomaisia ja kalatutkijoita sekä antaa reaaliaikaista tietoa luonnonkantojen tilasta ja kestävän kalastuksen toimeenpanosta. Hanke tuottaa viehekalastusalueista yleiskarttoja, joihin sisällytetään tärkeimmät kalastajia palvelevat asiat, kuten viehekalastusalueiden rajat, venereitit, veneenlaskuluiskat, retkisatamat ja lupatuotteiden tiedot. Yleiskartat palvelee kalastajia ja luontomatkailijoita jo hankkeen aikana, mutta lopulliset karttamateriaalit tulee tuottaa rakentamishankkeiden aikana, kun viehekalastusalueiden ja koskikalastuspaikkojen palvelut ja rakenteet on valmiina. Yleiskarttoja voidaan hyödyntää hankkeen, kalastusalueiden ja kuntien kotisivuilla. Vuosina 211 212 selvitetään viehekalastusalueiden rajaukset ja niiden kattavuus sekä lupajärjestelmät, mm. yrityslupien saatavuus eri viehekalastusalueilla. Lisäksi selvitetään kalastusalueiden, kalastuskohteiden ja viehelupa-alueiden sähköiset ja muut palvelut kalastajille ja luontomatkailijoille. Selvitys tehdään työryhmäkokousten yhteydessä ja täydennetään tarvittaessa yhteislupa-alueiden ja osakaskuntien yhteyshenkilöiden puhelinkyselyllä. Selvät kehittämistarpeet nimetään työryhmien kokouksessa ja viedään työryhmän jäsenten kautta valmisteluun kalastusalue- ja yhteislupa-alueen hallituksiin. Kehittämiskohteita edistetään vuosina 211-14 kunkin kalastusalueen ja yhteislupa-alueiden aktiivisuuden mukaan. Kehittämistarpeita käydään läpi vuosittain hankkeen työryhmissä ja kalastusalueiden vuosikokouksissa. Hanke rahoittaa sähköisten palvelujen kehittämistä, kuten kalastussääntöjen tuottamista ja käännöspalveluja sekä uusien lupamyyntijärjestelmien käyttöönottoa. Kestävän kalastuksen saalistilastot. Hanke maksaa kalastusalueiden internet - sivuille kestävän kalastuksen mittariksi sähköisen saalistilastoinnin ja tietokannan, johon kalastajat ilmoittavat yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja. Kalastusalueet ja yhteislupa-alueet, jotka ottavat sähköisen saalistilaston käyttöön ja ilmoitetaan eniten vuonna 213 yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja palkitaan hankkeen kestävän kalastuksen 2 rahapalkinnolla. 28 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Näiden lisäksi hankkeen ulkopuolelta rahoitetaan kalastuskohteiden, kalastusalueiden ja yhteislupa-alueiden kotisivujen kehittämistä sekä mm. karttojen tuottamista hakemuksella ja Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämillä kalatalouden edistämisvaroilla. Etelä-Savon ELYkeskus varaa edistämisvaroja käytettäväksi 25 vuodessa vuosina 212-214. 6.2 Vesistöjen sekä kalastus- ja luontokohteiden saavutettavuus. Vuosina 211 212 laaditaan saavutettavuusselvitykset koskien 1) järvikalastuskohteita, 2) koskikalastuskohteita ja 3) erityisluontokohteita. Selvitykseen kuuluvat opasteet, veneenlaskuluiskat, laiturit ja parkkialueet (Kuvat 13 & 14.) sekä mahdolliset uusille kohteille tarvittavat tiet. Selvitetään olemassa olevat rakenteet ja kokonaan uusien rakenteiden tarpeet. Selvityksen jälkeen neuvotellaan maanomistajien ja yksityistiehoitokuntien kanssa mahdollisuudesta edistää luonto- ja kalastuskohteiden saavutettavuutta. Maa-alueista laaditaan maanomistajien ja kuntien välinen pitkäaikainen käyttö- tai vuokrasopimus tai kunnat ostavat maa-alueet itselleen. Sopimusten jälkeen käynnistetään rakentamishanke erillisenä hankkeena alkuvuodesta 213. Rakentamishanke sisältää rakennesuunnittelun ja rakenteiden rakennuttamisen. 6.3 Koskikalastus- ja luontokohteiden rakenteet sekä järviluonnon retkisatamaverkostot. Vuosina 213-214 tehdään olemassa olevien retkisatamien uusimis- ja korjausselvitys sekä kokonaan uusien retkisatamien tarveselvitys. Uusien rakenteiden osalta laaditaan maanomistajien ja kuntien välinen pitkäaikainen käyttö- tai vuokrasopimus tai kunnat ostavat maa-alueet itselleen. Sopimusten jälkeen käynnistetään rakentamishanke erillisenä hankkeena alkuvuodesta 214. Rakentamishanke sisältää rakennesuunnittelun ja rakenteiden rakennuttamisen. 6.4 Vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella. Tarkemmin kts. "7.1 Vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma" ja "9 Valistus- ja tiedotushanke". 29 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
7 Vaelluskalakantojen elvyttämishanke Vaelluskalakantojen elvyttämis- ja kehittämistyöhön kuuluvat virtavesikohteiden kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien ja lupahakemusten laatiminen, lupapäätösten edellyttämien seurantojen järjestäminen, rakentamishankkeiden valmistelu ja luonnontalouden asiantuntija- sekä projektinjohtotyöt. Elvyttämishankkeeseen kuuluvat lisäksi virtavesikohteiden mätirasiaistutusten järjestäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvät koulutus- ja valistustehtävät. Tavoitteisiin liittyy keskeisesti kunnostustoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan järjestäminen Itä-Suomessa. Elvyttämishankkeen keskeisiin toimenpiteisiin liittyy reittikohtaiset vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta sekä kestävän kalastuksen edistäminen. Järvilohen ja taimenen ala- ja ylämitan sovittaminen luonnontuotannon turvaamiseksi sekä alamittaisten kalojen kalastuskuolevuuden alentaminen ovat keskeisiä kestävän kalastuksen ja alueellisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien tavoitteita (kuvat 3, 5 & 6). Valikoivassa kalastuksessa luontaiset vaelluskalat voidaan vapauttaa, mikäli kalastusmenetelmiä kehitetään. Valikoimattomissa kalastusmenetelmissä (esim. verkkokalastus & pitkäsiimakalastus) suuri kalastuskuolevuus on väistämätöntä. Vaelluskalojen ja muiden järvikalojen kalastus on yhteen sovitettava kestävällä tavalla kunkin kalakannan erityispiirteet huomioon ottaen. Kestävän kalastuksen edistämistä ja vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnittelua toteutetaan, sitä mukaan kun nykytiedon rinnalle saadaan tutkimustietoa alueiden luonnonkannoista ja istutettujen kantojen kestävästä käytöstä. Pohjois-Karjalassa vuosina 28 211 tehtyjen tutkimusten mukaan 3-vuotiaina istutetuista (3-35 g) vaelluskaloista kalastetaan ensimmäisen vuoden aikana 75 % ja seuraavana vuonna 2 %. Kun mietitään vaelluskalojen kasvupotentiaalin ja luonnonkantojen elvyttämistä, ei kyseisillä kalastuskuolevuuksilla voida harjoittaa tuottavaa istutustoimintaa, kestävää kalastusta tai luontaisten kantojen elvyttämistä. Se on myös taloudellisesti tuottamatonta kalastusta. 3 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
7. 1 Vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma Käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vaelluskalojen käyttö- ja hoitosuunnitelma laaditaan työryhmien avustuksella ja käsitellään ohjausryhmissä. Suunnitelmatyö etenee hankkeen aikana kerätyn olemassa olevan tiedon ja hankkeen toimesta tuotetun tutkimustiedon karttuessa. Hankkeen tavoitteiden mukaisia päätöksiä tekee pääsääntöisesti osakaskunnat, koskikalastuskohteet ja kalastusalueet. Lopullisen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistuminen ulottuu vuosille 213-215 tutkimustiedon valmistumisen, työryhmien ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Kalastuslain mukaan "kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen". Panostaminen istutustoiminnan ohella nykyistä enemmän lisääntyviin luonnonkantoihin olisi pysyvää tuottavuutta parhaimmillaan. Vuosina 211 ja 212 yhteensovitetaan reittikohtaiset 1) kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat ja 2) vaelluskalakantojen alueelliset käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kun tarkastellaan koskikalastuskohteita, joiden käyttöä ja matkailullista arvoa kehitetään hankkeessa, niin samalla pyritään löytämään ne jokikohteet, jotka voisivat palvella vain järvitaimenen luontaista lisääntymistä (kuva 14). Luontaisen lisääntymisen turvaaminen jokialueilla voi edellyttää kalastuksen kieltämistä kokonaan tai kalastusta on harjoitettava kestävällä tavalla. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpano. Toimeenpanon kustannuksiin ei ole laskettu henkilöstökuluja ja valistus- ja tiedotushankkeiden kuluja. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimenpiteet on tarkoitus saattaa kalastusalueiden päätösten sekä niiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta voimaan. 1) Valistus- ja tiedotushanke kokonaisuudessaan (katso tarkemmin 9.) edistää kestävän kalastuksen toimeenpanoa, mutta lisäksi hankkeeseen liittyy voimassa olevien päätösten tiedotus- ja valistustyö yhdessä kalastusalueiden ja koskikalastuskohteiden kanssa. Hankkeen aikana toteutettujen kalastusrajoitusten ja sääntöjen noudattamista edistetään tiedotuksella ja valvonnalla. Osakaskuntien, kalastusalueiden ja koskikalastuskohteiden oman valvonnan lisäksi hankkeen projektityöntekijät koulutetaan kalastuksen valvojiksi ja he suo- 31 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
rittavat valvontaa kalastusalueiden ja erityiskalastuskohteiden kalastusoikeuden omistajien päätöksellä hankkeen maastotöiden yhteydessä. Vuosina 211-212 aloitetaan monipuoliset ja kohderyhmittäin suunnatut valistus- ja tiedotushankkeet (katso tarkemmin 9.) yhteistyössä työryhmien, yhdistysten, kalastusalueiden ja alan lehtien kanssa. Työryhmien kokoukseen pyydetään mm. kertomaan Pohjois- Karjalassa vuonna 211-12 toteutettavan " Lohikalojen kestävän kalastuksen parhaat käytännöt järvialueilla -hankkeen tuloksia. Samalla pyydetään myös paikallisia kalastusvälinevalmistajia sekä vapaa-ajankalastajien ja uistelujärjestöjen edustajia kuulemaan ja keskustelemaan kokemuksista. Tavoitteena on haastaa kalastajia ja valmistajia testaamaan ja ottamaan käyttöön pienten kalojen tarttumista vähentäviä ja kalan vapauttamista edistäviä vetouisteluvälineitä. Kokemuksia hyödynnetään kestävän kalastuksen edistämisessä ja vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Kalastusvälinevalmistajien sivuille pyritään saamaan linkki hankkeen kotisivuista. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevia kestävän kalastuksen tutkimuksia, selvityksiä ja mallialueiden kokemuksia työryhmä- ja ohjausryhmätoiminnassa sekä tiedotuksessa. 2) Järvitaimenen luontaisen lisääntymisen kohteet. Vuosina 211 ja 212 selvitetään miten jo kunnostettujen koskialueiden kalastus on järjestetty ja kehittämismahdollisuuksia käydään läpi työryhmissä. Kunnostamattomien virtavesikohteiden omistajien kanssa neuvotellaan kalastuksen säätelystä tai kieltämisestä kokonaan. Näiden kohteiden kunnostusta tullaan vauhdittamaan niissä tapauksissa, joissa saavutetaan kalastuksen säätelysopimuksia ja elvyttämistoimilla on saavutettavissa paikallisia arvokkaita järvitaimenkantoja. 3) Kestävän kalastuksen uistelukilpailut. Kestävän kalastuksen edistämisen ja toimeenpanon keskeisiä toimenpiteitä ovat vuosina 213 ja 214 järjestettävät kestävän kalastuksen kaksi uistelukilpailua, jonka järjestelyn hanke ostaa uistelukilpailuja järjestäviltä yhdistyksiltä. Uistelukilpailu edistää kestävien kalastusmenetelmien käyttöönottoa ja tietoa menetelmistä. Tapahtumien järjestämiseen ja palkintoihin on varattu yhteensä 1 (213 & 214). 4) Kestävän kalastuksen saalistilastot. Hanke maksaa kalastusalueiden internet - sivuille kestävän kalastuksen mittariksi sähköisen saalistilastoinnin ja tietokannan, johon kalastajat 32 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
ilmoittavat yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja. Kalastusalueet ja yhteislupa-alueet, jotka ottavat sähköisen saalistilaston käyttöön ja ilmoitetaan eniten vuonna 213 yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja palkitaan hankkeen kestävän kalastuksen 2 rahapalkinnolla. 5) Muu alueellisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien sekä kestävän kalastuksen toimeenpano painottuu vuosille 213-215 hankkeen tulosten ja toimenpidesuositusten sekä yhteistoiminnan kautta. Kuva 16 Kunkin kohdealueen kestävän kalastuksen tavoitetaso päätetään alueen työryhmissä ja toimeenpanoa varten varataan kannustimia. 33 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
7. 2 Järvitaimenen mäti-istutukset Alueen virtavesiin istutetaan järvitaimenen mätiä mätirasioissa luonnonpoikasten määrien lisäämiseksi sekä kunnostetuissa kohteissa että kunnostukseen tulevissa kohteissa. Mätirasiaistutukset painottuvat alueen tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen henkilöresurssien mukaisesti kohteiden määrä voi vaihdella vuosittain, alla on esitetty kohteita joihin istutuksia tullaan kohdentamaan. Mätirasiaistutuksen hoitavat Heinävedenreitillä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat opintoihin liittyvänä työnä. Muilla alueilla mätirasiaistutuksen hoitaa projektityöntekijä. Istutukset tehdään vuosina 212, 213 ja 214. Hanke maksaa mätirasiat ja istutuslaatikot sekä suurimman osan mädistä. Osakaskunnat ja kalastusalueet voivat osallistua mädin hankintaan. Mätirasiaistutuksiin on varattu yhteensä 6. Tavoitteena on istuttaa vuosittain 5-1 litraa järvitaimenen mätiä koskipaikkoihin. Hanke hoitaa istutuksiin liittyvät luvat ja sopimukset sekä muun yhteydenpidon. Kun mätirasioita laitetaan ja poistetaan, pyydetään vesialueen omistajien edustajia tutustumaan menetelmään ja siten kannustetaan toiminnan jatkamiseen hankkeen jälkeen. Mätirasiat annetaan hankkeen jälkeen vesialueen omistajille, mikäli he jatkavat mäti-istutuksia. Kuva 17 Järvitaimenen mäti-istutuksilla pyritään palauttamaan taimenkantoja. 34 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
Mätirasiaistutusten kohteet vuosina 212-214, kohteen lisäksi on mainittu alapuolinen järvi sekä kunta: 1) Heinävedenreitti (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tekee) a. Kissakoski & Haapakoski (Ruokovesi - Heinävesi) b. Vihovuonteenkoski (Ruokovesi - Heinävesi) c. Jyrkylinjoki (Ruokovesi - Heinävesi) d. Heinäjoki & Tervajoki (Kolovesi - Varkaus) e. Humala- Sulkavan-, Hyövyn- & Petrumanjoki (Kermajärvi - Heinävesi) f. Ahmonjoki & Myllyjoki (Kermajärvi - Heinävesi) g. Lapinjoki (Suvasvesi - Heinävesi) h. Kuolemanjoki Riikankoski (Suvasvesi - Leppävirta i. Kuolemanjoki Myllykoski (Suvasvesi - Leppävirta j. Kärenkoski (Haukivesi - Enonkoski) 2) Uitonvirranreitti (projektityöntekijä tekee) a. Melasen- & Hirmukoski (Pihlajavesi - Juva & Sulkava) b. Karijoki, Kissakoski, Pyöninjoki ja Kyrsyänkoski (Pihlajavesi - Juva & Sulkava) c. Lohna-, Kuha- & Tiittalankoski (Pihlajavesi - Sulkava) d. Haukkajoki (Pihlajavesi - Sulkava) 3) Joroisvirranreitti (projektityöntekijä tekee) a. Liunankoski, Muurin- ja Venäjäkoski (Joroisselkä Joroinen) b. Enonjoki (Joroiselkä Rantasalmi) c. Suihkolanjoki & Huutokoski (Joroisselkä Joroinen) d. Nurmi-, Kuikkalan- & Angeleenjoki (Maavesi Pieksämäki) 4) Mäntyharjunreitti (projektityöntekijä tekee) a. Nykälänkosket, Porsaskoski & Pitkäsjoki (Kyyvesi Mikkeli) b. Jaalan-, Rutakon- ja Harjukoski (Kyyvesi Pieksämäki) c. Kurrilanjoki, Niskakoskenjoki & Perkainjoki (Kyyvesi Pieksämäki) d. Pitkäsjoki (Kyyvesi Pieksämäki) e. Rauhasalmi & Läsäkoski (Puula Mikkeli / Kangasniemi) f. Kokkoniemen-, Vinkulan- ja Hännilänjoki (Puula Kangasniemi) 35 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
g. Korpikoski (Puula Mikkeli) h. Kurenjoki (Puula Kangasniemi) i. Tamaranjoki & Pienijoki (Puula Kangasniemi) j. Tuhankoski & Ripatinkoski (Vahvajärvi - Hirvensalmi) k. Hartosenjoki (Lahnavesi Mäntyharju) l. Kaivannonkoski ja sivuhaara (Lahnavesi Mäntyharju) m.pyhäkoski & Simunanjoki (Lahnavesi Mäntyharju) n. Esalan-, Juosolan- & Koskelanjoki (Lahnavesi Mäntyharju) o. Seppälänjoki & Kuorekoski (Ala-Rieveli Heinola) Kuva 18 Järvitaimenen +, 1+ ja 2+ ikäisiä poikasia Läsäkoskesta. 36 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
7. 3 Kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat ja lupahakemukset Hankkeessa on tarkoitus laatia kunnostussuunnitelmia siinä aikataulussa, kuin ne voidaan erillisellä rakentamishankkeella toteuttaa rahoituksen ja resurssien mukaan. Joissakin kunnostuskohteissa tarvitaan maasto- ja virtaamamittauksia (kuva 19.) sekä vedenkorkeuden seurantaa suunnitelman ja rakentamishankkeen tueksi. Suunnitteluhankkeissa pyritään aina sitomaan suunnitelmat viralliseen korkeus- ja koordinaattijärjestelmään. Kuva 19 Kalataloudellisen kunnostussuunnittelun maastomittausryhmä työssään. Suunnitteluhankkeiden kohteet ja tavoiteaikataulu: 1) Suihkolanjoen ja Enonjoen kunnostussuunnitelma (valmistuu alkuvuosi 212). 2) Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan kunnostussuunnitelma (valmistuu loppuvuosi 212). 3) Puulaan laskevan Synsiönreitin kunnostussuunnitelma (valmistuu loppuvuodesta 213) Kolhon-, Hännilän-, Vinkulan-, ja Kokkoniemenjoki 4) Heinävedenreitin pienvesien kunnostussuunnitelma (valmistuu alkuvuosi 214) Jyrkylin-, Heinä-, Terva-, Humala- Sulkavan-, Hyövyn-, Petruman-, Ahmon- & Myllyjoki Hankkeen käytettävissä olevien henkilöresurssien perusteella: 5) Kunnostusmahdollisuuksien selvitystyö nousuesteisillä jokireiteillä a. Kyyveden Nykälän - Naarajoenreitti, b. Puulaveden Kälkäjoenreitti, c. Puulaveden Malloksenreitti, d. Lahnaveden Volanjoenreitti. 37 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli
7. 4 Kalataloudelliset rakentamishankkeet Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen rinnalla toteutetaan jokien kunnostamishankkeet. Konetyöt ja kunnostusmateriaalit rahoitetaan hankkeen ulkopuolelta. Muu rakentamishankkeiden kehittäminen, työnjohto- ja seurantojen järjestäminen kuuluvat kehittämishankkeen kuluihin. Kuva 2 Konetyöt ja kunnostusmateriaalit rahoitetaan EAKR-hankkeen ulkopuolelta. 38 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 211 214 Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli