OPINTO-OPAS 2010 2011

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto

Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmaan! Tuotantotaloudella on maine menestyvien huippuammattilaisten brändinä. Valmistuttuaan useimmat meistä ovat sijoittuneet hyviin organisaatioihin ja jännittäviin tehtäviin, myös yrittäjiksi. Haluamme tarjota Sinulle mahdollisuudet erilaisiin uravaihtoehtoihin kaikkialla elinkeinoelämässä ja julkisyhteisöissä, jotta laitoksemme maine toteutuisi myös Sinun kohdallasi. Sinulla on edessäsi suuri muutos. Useilla vaihtuu kotipaikkakunta ja asunto. Myös ystäväpiiri vaihtuu aikaa myöten. Edessäsi siintää mittaamaton työvuori! Paineita asettaa jopa kilta: kuinka saavuttaa teekkarilakki? Tutkintovaatimusten lista on pitkä. Jossain kaukana vuosien uurastusten takana lymyilee diplomi-insinöörin tutkinto. Mielessäsi pyörii paljon kysymyksiä, esimerkiksi kuinka valmistua hyvin arvosanoin, jotta pääsisit mihin tahansa yritykseen ja kaikkein jännittävimpiin tehtäviin? Älä kuitenkaan yliarvioi haasteita! Pyri tekemään aina parhaasi, mutta varaa aikaa myös itsellesi ja läheisillesi. Etsi onnellisuutta itsellesi ja pyri luomaan mielihyvää ympäristöösi joka päivä! Hyvä tuta-ammattilainen ei ole kävelevä tieto- tai temppupankki vaan ihminen, joka saa yhteisönsä toimimaan korkeiden päämäärien saavuttamiseksi. Kyvykkyyksiäsi tarvitaan, kun aikanaan roolinasi on edistää elinkeinoelämää globaalitalouden ankarissa oloissa. Vahvan ja perinteikkään opetustarjonnan lisäksi olemme luoneet Sinua varten uusia oppimissisältöjä, joista kansainväliset palveluliiketoiminnan ja strategian masterohjelmat saattavat olla juuri Sinulle sopivia erikoistumisen vaihtoehtoja. Sinun kannattaa myös harkita suorittavasi osan opinnoistasi ulkomailla. Tätä tarkoitusta varten laajennamme jatkuvasti kumppaniyliopistojemme verkostoa. Tuotantotalouden laitoksen henkilökunnan tehtävänä on varmistaa Sinulle häiriöttömät oppimisolot. Sinua tukemassa on Prodeko vertaisverkkona ja laitoksemme koko henkilökunta ammatillisena tukijoukkona. Henkilökohtaiseksi neuvonantajaksesi olemme varanneet Sinulle opettajatutorin, joka on kokenut opettaja-tutkija. Edistymisesi lähtökohta on kuitenkin oma-aloitteisuus. Sinun tulevan menestyksesi kulmakivi on kyky ratkaista ongelmia, mutta kaikkein tärkeintä on pystyä löytämään tärkeimmät haasteet, jotta oikeat ongelmat tulisivat ratkaistuiksi. Opintojen arki ei ole pelkkää hymyä ja menestystä. Pyri rakentamaan pahan päivän varalle itseäsi ja tovereitasi varten turvaverkko, joka takaa, ettei kukaan meistä olisi yksin vastatuulen iskiessä. Myös minä ja koko yhteisömme on käytettävissäsi kykyjemme sallimissa rajoissa. Toivon vilpittömästi menestystä ja työintoa Sinulle, nyt lähtiessäsi yhteiselle oppimisen taipaleelle! Menestystä elämässäsi ja opinnoissasi Eero Eloranta, tuotantotalouden tutkinto-ohjelman vastuuprofessori

1. AALTO -YLIOPISTO... 6 2. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS... 7 2.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 7 2.2 Tuotantotalouden laitoksen esittely... 8 2.3 Neuvostot ja toimikunnat... 9 2.4 Laitoksen kirjasto... 9 2.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot... 10 3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 11 3.1 Alempi perustutkinto... 11 3.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 11 3.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 12 3.2 Ylempi perustutkinto... 14 3.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 14 3.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 15 4. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA... 18 4.1 Tavoitteet... 18 4.2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot... 20 4.2.1 Perusopinnot (P)... 20 4.2.1.1 Perustieteiden laaja oppimäärä... 22 4.2.2 Ohjelman yhteiset opinnot (O)... 22 4.2.3 Tuotantotalous - perusmoduuli... 22 4.2.4. Tuotantotalous - jatkomoduuli... 23 4.2.5 Vapaasti valittavat opinnot... 23 4.2.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 24 4.2.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen... 24 4.2.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 25 4.2.7 Malliohjelma... 25 4.3 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 25 4.3.1 Pääaineet... 26 4.3.1.1 Teollisuustalous... 26 4.3.1.2 Työpsykologia ja johtaminen... 27 4.3.1.3 Strateginen johtaminen... 30 4.3.1.5. Framtidens Industriföretag (FIF)... 31 4.3.2 Tieteen metodiikan opinnot (M)... 34 4.3.3 Vapaasti valittavat opinnot... 36 4.3.4 Diplomityö... 37 4.3.4.1 Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta... 37 4.3.4.2 Aiheen vahvistaminen... 37 4.3.4.3 Arvostelu ja valmistuminen... 38 4.3.4.4 Kypsyysnäyte... 38 4.3.4.5 Hyödyllistä tietoa diplomityön laatijalle... 38 4.4 Muut opintokokonaisuudet... 39 4.4.1 Kansantaloustiede... 39 4.4.2 Oikeustiede... 40 4.4.3 Liiketoimintaverkostot... 41

4.5 Tekniset sivuaineet ja O-moduulit... 42 5. INTERNATIONAL MASTER S PROGRAMMES... 61 5.1 Master s Programme in Service Management and Engineering... 61 5.2 Master s Programme in Strategy... 64 6. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 70 6.1 Opetusperiodit ja tenttikaudet... 70 6.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 70 6.3 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, HOPS... 70 6.4 Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä vuoden 2005 tutkintosääntöön... 71 6.5 Kurssit... 71 6.6 Tentit ja välikokeet... 71 6.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 72 6.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 73 6.9 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 74 6.10 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 74 6.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 76 6.11.1 Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus... 76 6.11.2 Diplomi-insinöörin tutkintotodistus... 76 6.11.3 Todistuksenjakotilaisuus... 77 6.11.4 Urapalvelut... 77 6.11.5 Alumnitoiminta... 77 6.12 Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi... 78 6.13 Muut kirjastot... 78 6.14 Tutkinto-ohjelman vaihtaminen... 79 7. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 80 7.1 Tuutorointi... 80 7.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 81 7.3 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 82 7.3.1 Opintotuki... 82 7.3.2 Terveydenhoito... 82 7.3.3 Esteetön opiskelu... 83 7.3.4 AYY:n opintososiaaliset palvelut... 83 7.3.5 Muita palveluja... 83 8. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 84 8.1 Opetusmenetelmät... 84 8.1.1 Lähiopetus... 84 8.1.2 Verkko-opetus... 84 8.1.3 Itsenäinen työskentely... 85 8.2 Arviointi ja arvostelu... 85 8.3 Kurssipalaute... 86 9. HARJOITTELU... 88 9.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut... 88 9.2 Harjoittelun tavoitteet... 88 9.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 88 9.3.1 Harjoitteluraportti... 89 9.3.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 89 9.4 Kansainvälinen harjoittelu... 89

9.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 89 9.6 Harjoittelu omassa yrityksessä... 90 10. AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS... 91 11. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 91 11.1 Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa... 91 11.2 Kansainvälinen opiskelu... 92 12. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 96 13. STUDIERÅDGIVNING... 97 12.1 Aalto-universitetet... 97 12.1.1 De studerande utgör en del av Aalto-gemenskapen... 97 12.1.2 Studier över högskolegränserna... 97 12.2 Examensstruktur och målsättning... 98 12.1.1 Lägre grundexamen... 98 12.1.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 100 12.1.3 Praktik... 101 12.2 Studier vid Tekniska högskolan... 102 12.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 102 12.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 102 12.2.3 Att studera på svenska... 103 12.2.4 Begränsning av studietiderna... 104 12.2.5 Byte av examensprogram... 104 12.4 Studier vid andra högskolor... 105 12.5 Studiehandledning... 105 LIITTEET... 107 13.1 Perustieteiden laaja oppimäärä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa 2010 2011... 107 13.2 Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys... 115 12.3 Miten muutoksia haetaan?... 117

1. AALTO -YLIOPISTO Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies 6

2. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS 2.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta muodostuu yksiköistä, joilla on pitkät perinteet opetuksen ja tutkimuksen eturintamasta Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa. Tiedekunta muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Näille aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Tiedekuntaan kuuluu myös kielikeskus, joka huolehtii yliopistossa annettavasta kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Tiedekunnan edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Tiedekunnan vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu Teknillisessä korkeakoulussa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi tiedekunnassa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: NordSecMob Master's Degree Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) ja eusysbio - Master's Degree Programme in Systems Biology (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunta on edelläkävijä Teknillisessä korkeakoulussa kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Tiedekunta vastaa myös International Design Business Management (IDBM) ohjelman hallinnosta. IDBM on Aaltoyliopiston kolmen korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä. Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko Teknillisen korkeakoulun opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversio-ongelmien huippuyksikössä. 7

Tiedekunta pähkinänkuoressa perusopiskelijoita 2950 jatko-opiskelijoita 1121 henkilöstö 1170 professoreita 81 vuonna 2009 valmistuneet diplomi-insinöörit 294 tekniikan kandidaatit 100 tekniikan tohtorit/filosofian tohtorit 77 tutkintoa suorittavat kansainväliset 362 opiskelijat kansainvälisten ohjelmien määrä 10 2.2 Tuotantotalouden laitoksen esittely Tuotantotalouden laitos on yksi Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan seitsemästä laitoksesta. Laitoksella tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta tuotantotalouden alalla. Laitos tuottaa opetusta tuotantotalouden tutkinto-ohjelmaan sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan yhdessä tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Laitos on jaettu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat teollisuustalouden tutkimusryhmä, työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä ja strategisen johtamisen tutkimusryhmä. Tuotantotalouden laitos toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen kanssa. Tuotantotalouden laitoksen visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Laitoksen missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden laitoksen strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. Tuotantotalouden laitoksen toiminta täsmentyykin sen tutkimusryhmien tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 460, joiden lisäksi laitoksen tutkimusaloilla on noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi laitoksella opiskelee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita tiedekunnan sopimusyliopistoista. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen opiskelijoiden keskuudessa. 8

Vuonna 2009 tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta valmistui 31 tekniikan kandidaattia ja 55 diplomi-insinööriä. Laitoksen tutkimusaloista valmistui vuonna 2009 1 tekniikan lisensaatti ja 16 tohtoria. 2.3 Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset tekniikan akateemisten asiain komitealle käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Helena Hellström. Tuotantotalouden koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tuotantotalouden koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tuotantotalouden koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Anne Johansson. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Nina Ramberg. Laitoksella on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää laitoksen toimintaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Työryhmät ja toimikunnat ovat seuraavat: Tohtoriohjelman johtoryhmä - puheenjohtaja professori Juha-Antti Lamberg Opintotoimikunta - puheenjohtaja opettava tutkija Jouko Karjalainen 2.4 Laitoksen kirjasto Tuotantotalouden laitoksen kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 15500), 00076 Aalto. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9 16 ja pe 9 15 ja loma-aikoina ma-pe 9 15. Tuotantotalouden laitoksen kirjasto toimii osana Otaniemen kampuskirjaston kirjastojärjestelmää. Kirjasto tukee ensisijaisesti laitoksella annettavaa opetusta ja tutkimustoimintaa. Oman organisaation ohella kirjasto palvelee myös ulkopuolisia käyttäjiä. Lainattavan aineiston laina-aika on 14 vuorokautta. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivuilta http://tuta.tkk.fi/fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastolaitoksella. Tietoja yhteyksistä ja kokoelmasisällöistä saa Linda- ja Nelli-tietokannoista, kirjastohenkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 9

2.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: http://tuta.tkk.fi/fi/ Faksinumero: 09 470 23665 Laitoksen johto laitoksen johtaja, professori Hannele Wallenius, 4702 3083, 050 387 8109 laitoksen varajohtaja, professori Eero Eloranta tutkinto-ohjelmasta vastaava professori, 4702 5026, 050 555 1259 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perusopinnot, Master-ohjelmat, toisen vaiheen valinnat, 4702 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Anne Johansson - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, DI-tutkinnon HOPS, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 4702 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Nina Ramberg - yleinen opintoneuvonta, kandidaatintutkinnon HOPS, opintorekisteri, luku- ja tenttijärjestyksen koordinointi, 4702 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) suunnittelija Salla Määttä jatko-opinnot, väitösprosessi, JOO/erillisopinnot, 4702 3689, 050 576 6517 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Lauri Saviranta- tuotantotalouden tutkinto-ohjelman opintoneuvonta, 4702 5380 Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - laitoksen kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, 4702 4877, 050 574 7149 kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - laitoksen kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, julkaisuyhdyshenkilö, 4702 8172, 050 439 4241 Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 4702 5596, 050 469 3957 virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 4702 5491, 050 469 3956 toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 4702 3651, 050 376 1079 Tietoa laitoksen muusta henkilöstöstä löytyy laitoksen verkkosivuilta http://tuta.tkk.fi/fi/. 10

3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 3.1 Alempi perustutkinto 3.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 11

3.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 4.2.6. 12

Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lisäksi opiskelijan tulee osoittaa hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taidolla tarkoitetaan kielitaitoa, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Lisätietoja toisen kotimaisen kielen vaihtoehtoisista suoritustavoista saa kielikeskuksen verkkosivuilta osoitteesta: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/toinen_kotimainen_kieli/ Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisista vieraan kielen kursseista löytyy osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/pakollinen/ 13

Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 9. Teknisyysvaatimus tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa Tuotantotalouden opinnot nojaavat matemaattis-luonnontieteelliseen perustaan. Tutkintoon kuuluvan teknisen opintokokonaisuuden tarkoitus on syventää jonkin tekniikan alan ymmärrystä matemaattis-luonnontieteellistä perustaa hyödyntäen. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskeleville tutkinnon teknisyys muodostuu kahdesta pääkokonaisuudesta: Matemaattis-luonnontieteelliset ja tietotekniset perusopinnot sijoittuvat P-moduuliin (TU901-P). Niiden laajuus on 53 op. Varsinaiset tekniset aineopinnot sijoittuvat tuotantotalouden perustutkintojen rakennekaavioissa O-, B1- ja B2-laatikoihin. Laatikoiden sisältö eli opiskeltavat moduulit määräytyvät teknisen sivuaineen mukaan. Näiden opintojen laajuus on 60 op. Niistä 40 op (eli kaksi moduulia) suoritetaan alemmassa tutkinnossa ja 20 op (yksi moduuli) ylemmässä tutkinnossa. Määrällisesti teknisyysvaatimus tarkoittaa siis yhteensä 113 opintopistettä tuotantotalouden tutkinto-ohjelman näkökulmasta teknisiä opintoja. 3.2 Ylempi perustutkinto 3.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito (TS 11.12.2006); sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 14

3.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin moduuleihin. 15