Lausunto 8.2.2016 ML Asia: Lausuntopyyntö LVM/1201/03/2014 FiComin lausunto maantielain ja ratalain muutosesityksistä Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on pyytänyt lausuntoa maantielain ja ratalain muutosesityksistä. FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, mutta lausunto keskittyy maantielain 42 42 b :iin, joista FiCom esittää kunnioittaen seuraavaa: FiComin keskeiset viestit: FiCom pitää positiivisena sitä, että laajakaistarakentamista edistetään keventämällä lupamenettelyjä Liikennevirastolle ehdotettuja määräyksenantomahdollisuuksia tulee arvioida uudelleen perustuslainmukaisuuden ja objektiivisuuperiaatteen mukaisesti. Mahdolliset määräykset tulee valmistella avoimesti, yhdessä sidosryhmien kanssa ja niistä tulee valmistella vaikutusarvioinnit. FiCom ehdottaa viestintäverkkojen sijoittamismenettelyksi oletusarvoisesti ilmoitusmenettelyä ja luvanvaraisuutta poikkeukseksi, jonka edellytykset ja perusteet säädetään laissa. Tienpitoviranomaisen vaatimassa siirtovelvoitteessa FiCom ehdottaa noudatettavaksi niin sanottua Kuntaliitto-mallia, joka on oikeudenmukainen ja selkeä ja joka on osoittautunut käytännössä toimivaksi kustannustenjakomalliksi. Voimaantuloa tulisi siirtää syksyyn 2016. Postilaatikoiden sijoittelusta tulisi säätää maantielaissa, ja sijoittamisen tulisi olla vapautettu luvanvaraisuudesta ja ilmoitusmenettelystä, koska postin keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden sijoittelu vaatii vain vähäistä työskentelyä tiealueella. Viestintäverkot ovat digitalisaation perusta ja mahdollistaja Digitalisaation keskeinen mahdollistaja ovat viestintäverkot. Ilman viestintäverkkoja ei nykyinen ja tulevaisuuden tietoyhteiskunta olisi mahdollinen, sillä ne mahdollistavat globaalin, integroidun ja sähköisen tiedon. Teleyritykset investoivat Suomeen joka vuosi yli 600 miljoonaa euroa, joista viestintäverkkojen osuus on 530 miljoonaa euroa. Teletoiminnan investointiaste on 15,5 % liikevaihdosta. Koko yrityssektorin investointiaste on noin kolmen prosentin luokkaa, ja tämä sisältää myös teleyritysten investoinnit. Yksi keskeinen osa viestintäverkkoinfrastruktuurin edistämistä ja kehittämistä on yksinkertainen, kevyt, tehokas, sähköinen ja tulevaisuuteen suuntautuva lupaprosessi.
FiCom pitää positiivisena sitä, että esityksessä on kiinnitetty huomiota telekaapeleiden rakentamiseen kuuluvien sijoittamislupahakemusten käsittelyn pitkittymiseen. Esityksen tavoitteena on pyrkiä yksinkertaistamaan ja tehostamaan lupakäsittelyä. Tavoite on oikean suuntainen. Käsittelyn ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pitkittyminen ovat valitettavasti hidastaneet viestintäverkkojen rakentamista. Lisäksi seikkaperäinen ja raskas viranomaisvaatimuksiin perustuva ennakkoselvitysmenettely on osaltaan hidastanut viestintäverkkojen rakentamista sekä nostanut niiden rakentamiskustannuksia merkittävästi lisäkustannuksen ollessa vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa. Liikenneviraston määräyksenantovaltuus 42 5 momentti Ehdotuksen mukaan uudessa 5 momentissa Liikennevirastolle ehdotetaan valtuuksia antaa määräyksiä tiealueelle sijoitettavien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden teknisistä ominaisuuksista, sijoittamisesta sekä työnaikaisista järjestelyistä. Sijoittamisella tarkoitetaan rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijaintia sekä sijoittamis- tai asentamistyön toteuttamistapaa. Työnaikaisiin järjestelyihin sisältyvät tarvittavat liikennejärjestelyt sekä muut tarvittavat järjestelyt. Yleensä perustuslain 80 :n 1 momentin mukaisena lähtökohtana on pidetty, että ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa (hallituksen esitys HE 1/1998 vp, s. 132 sekä perustuslakivaliokunnan lausunnot PeVL 27/2004 vp, s. 3, PeVL 33/2004 vp, s. 3, PeVL 7/2005 vp, s. 11). Siten muun viranomaisen antamat oikeussäännöt voivat olla luonteeltaan vain korostetun teknisiä ja vähämerkityksellisiä. Muiden viranomaisten norminantovalta on lisäksi perustuslain näkökulmasta poikkeuksellista (perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 10/1998 vp, s. 23). Perustuslakia koskevassa hallituksen esityksessä on esimerkkinä viranomaisen norminantovallasta mainittu tekninen ja vähäisiä yksityiskohtia koskeva sääntely, johon ei liity merkittävää harkintavallan käyttöä (HE 1/1998 vp, s. 133). Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan katsonut, että Viestintävirastolle voidaan lailla määritellä ainoastaan toimivaltaa antaa teknisluonteisia määräyksiä, joilla tarkennetaan yksittäisissä laintasoisissa säännöksissä määriteltyjen vaatimusten ja velvoitteiden sisältöä (PeVL 16/2009 vp; PeVL 9/2004 vp, s. 8). Samat edellytykset pätevät harkittaessa Liikennevirastolle osoitettavia delegointisäännöksiä. FiComin näkemyksen mukaan määräyksenantovaltuudella on oltava hyväksyttävät perusteet, delegointisäännöksen on oltava täsmällinen ja tarkkarajainen sekä suhteellisuusperiaatteen mukainen, joten sen tulisi koskea vain välttämättömiä valtuuksia. Perusteina tulisi olla liikenneturvallisuus tai tien rakenteen kunto. FiComin näkemyksen mukaan Liikennevirastolle ei tule antaa valtuuksia rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden teknisiin ominaisuuksiin, tai toteuttamistapoihin niiltä osin, kuin niillä ei ole tekemistä tien rakenteen kunnon tai liikenneturvallisuuden kanssa. Riittävää olisi määrätä esimerkiksi rakennelmien koosta ja etäisyydestä tai kaapelin asennussyvyydestä. FiCom haluaa kiinnittää ministeriön huomioita siihen, että teleyrityksiä velvoittavat televerkon rakenteeseen liittyvät Viestintäviraston määräykset ja niiden osana kansalliset ja kansainväliset standardit sekä suositukset. Lisäksi ohjausvaikutusta on myös alan parhailla käytännöillä. Liikenneviraston määräystenantovaltuus teknisistä ominaisuuksista ei saa mahdollistaa päällekkäistä säädäntöä alan eristyssääntelyn kanssa, eikä Liikenneviraston määräykset saa asettaa tiukempia ehtoja kuin erityissääntely
edellyttää. Mahdollisten päällekkäisyyksien tarkempi analyysi on tarpeellinen ennen lain säätämistä ja voimaantuloa. Lisäksi Liikenneviraston sääntelyoikeuden tulee mahdollistaa jo käytössä olevat eri rakentamisteknologiat, esimerkiksi auraaminen. Myös uusien kustannustehokkaiden rakentamisteknologioiden, kuten mikrokanavaputkituksen, käyttöönotto viestintäverkkojen rakentamiseksi tulee olla mahdollista. Esityksen jatkovalmistelussa uusien rakentamisteknologioiden ja niitä koskevien kokeilujen hyödyntäminen tulisi huomioida ainakin esityksen perusteluissa. Lisäksi FiCom ehdottaa, että esityksen jatkovalmisteluun kirjataan, että määräykset valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssa, ja niiden valmistelun yhteydessä suoritetaan vaikutusarviointi. 42 a Tiettyjen kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle FiCom pitää positiivisena sitä, että lupamenettelyä ehdotetaan tietyin edellytyksin kevennettäväksi ilmoitusmenettelyksi. Jotta viestintäverkkojen ja erityisesti laajakaistaverkkojen rakentaminen helpottuisi, tulisi ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvaa rakentamista huomattavasti laajentaa. Viestintäverkkojen osalta lähtökohtana tulisi olla ilmoitusmenettely. Lupamenettelyä sovellettaisiin ainoastaan niissä tapauksissa, joissa sijoittamiseen liittyy tosiasiallista suojan tarpeen harkintaa, kuten esimerkiksi pohjavesisuojelua. Moottoriteiden osalta Liikenneviraston tulisi suunnitelmavaiheessa varata tilaa suojaputkitukselle ja rakennusvaiheessa rakentaa ne teleyritysten tarpeiden mukaisesti. Louherakenteeseen tulisi rakennusvaiheen aikana rakentaa suojaputkitus Liikenneviraston koordinoiman tarvekartoituksen mukaisesti. Perusteluna ilmoitusmenettelylle on, että ilmoitus pitää sisällään lähtökohtaisesti saman riittävän selvityksen, jonka luvan saaminen edellyttää. Nyt ehdotettu ilmoitusmenettely on erittäin suppea ja rajaa tarpeettomasti sen käyttötarkoitusta. Lisäksi viestintäverkon sijoittaminen on huomattavasti kevyempää ja nopeampaa kuin sähköverkon, joka vaatii vielä erillisen turvasuojauksen. Verkkojen eri ominaisuudet tulisi huomioida ilmoitusmenettelyssä. Liikennevirastolle ehdotetaan pykälän 4 momentissa annettavaksi määräyksenantovaltuus antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä, 1 momentissa tarkoitettujen sähkö- ja telekaapeleiden teknisistä ominaisuuksista ja sijoittamisesta sekä työnaikaisista järjestelyistä. FiCom viittaa edellä lausumaansa sääntelyvaltuutuksesta ja viranomaisen norminantovallasta. FiComin vastustaa määräyksenantovaltuuden antamista telekaapelin teknisistä ominaisuuksista, koska niistä määräämisen ei tule kuulua Liikenneviraston toimivaltaan. Ehdotuksen mukaan sijoittamisella tarkoitetaan kaapelireitin sijaintia sekä sijoittamistyön, siis kaapelin asentamisen, toteuttamistapaa. FiCom viittaa aiemmin lausumaansa, jossa määräyksen tulee mahdollistaa eri kaapeleiden asentamistavat, joten sääntelyn tulee olla teknologianeutraalia. Esityksen jatkovalmistelussa tulee tarkemmin määritellä, mistä kaikesta virasto voi määrätä, jotta vältytään perusteettomilta vaatimuksilta ja pahimmillaan estetään kustannustehokkaiden, keveiden ja nopeiden menetelmien käyttö. FiCom ehdottaa 2 momentissa olevan ilmoitusajan lyhentämistä, jos jatkovalmistelussa ei jostain syystä pidettäisi ilmoitusvelvollisuusolettamaa lähtökohtana. Ilmoitus tulisi tehdä viimeistään 10 21 päivää ennen
toimenpiteen suunniteltua aloituspäivää. Perusteluna on, että työmaalla tulee eteen tilanteita, jotka saattavat edellyttää nopeita toimenpiteitä. Ehdotuksen 3 momentissa annetaan tienpitoviranomaiselle mahdollisuus kieltää toimenpide. Tarpeettomien kustannusten välttämiseksi FiCom ehdottaa, että kielto-oikeudelle asetetaan määräaika. Lisäksi vaaran aiheuttamisen tulee olla selvä, eikä siinä saa olla harkinnanvaraa. FiCom esittää, että Tienpitoviranomainen voi ilmoituksen saatuaan, viimeistään 5 päivää (lisäys) ennen ilmoitettua aloituspäivää kieltää toimenpiteen toteuttamisen, jos se harkitsee, että kaapelin sijoittaminen aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Ehdotuksessa ei ole otettu kantaa ilmoitusmenettelyn hinnoitteluun. Jatkovalmistelussa tulisi käsitellä myös hinnoittelua tai ainakin sen reunaehdot. Koska ilmoitusmenettelyä koskeva käsittely on tienpitoviranomaiselle kevyempi ja vähätöisempi, tulisi hinnoittelun vastata enintään siitä aiheutuvia kustannuksia. Yhtenä vaihtoehtona FiCom esittää, että ilmoitusperusteinen hinta määräytyisi Valtioneuvoston maksuasetuksen (1397/2014) liitteen maksutaulukon B1 Tienpidon suoritteet ensimmäisen kohdan mukaisesti, jossa suoritemäärä on 200 euroa. Kohdan saisi muutettua esimerkiksi lisäämällä se koskemaan 42 a :n mukaisia ilmoituksenvaraisia suoritteita. 42 b Siirtovelvoite FiComin näkemyksen mukaan siirtovelvoitetta koskevien toimenpiteiden suorittamisajakohtien tulee kohdella toimijoita yhdenvertaisesti, jolloin ajanjakso olisi kaikille sama 6 12 kuukautta. Perusteluna yhdenmukaiselle kohtelulle on, että muutoin Liikenneviraston tulisi entistä tarkemmin huomioida siirtoajankohdan vuodenaika, olosuhteet ja kustannukset. Esimerkiksi lokakuussa tehtävä siirtoilmoitus on kustannuksiltaan aivan eri luokkaa kuin sulan aikaan tapahtuva siirto. Siirrossa tulee huomioida paitsi kaapelin ylöskaivuu myös sen uudelleensijoittaminen routaiseen maahan. FiCom pitää teleyrityksen oikeussuojan kannalta ongelmallisena sitä, että tienpitoviranomainen voi vaatia siirtoa pelkän ilmoituksen perusteella. FiCom esittää, että pistemäisten siirtojen osalta tulisi antaa perusteltu ilmoitus ja muiden siirtovaatimusten osalta valituskelpoinen päätös. Siirtokustannusten jakaminen tulee huomioida pidemmältä ajalta kuin ehdotettu 5 vuotta esimerkiksi lineaarisella jaksotuksella, jossa ensimmäisistä 5 vuodesta vastaa tienpitoviranomainen, kun siirto tapahtuu sen aloitteesta. Tämän jälkeen kustannusjako lasketaan lineaarisesti siten, että tienpitoviranomaisen osuus kustannuksista vähenee laitteiden iän kasvaessa ja 25 vuoden jälkeen verkon omistaja vastaa täysimääräisesti siirtokustannuksista. Vastaava malli on ollut käytössä Kuntaliiton kanssa ja sitä on pidetty selkeänä ja oikeudenmukaisena. Tämä malli on esillä Liikenneviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa, jossa asian käsittely on kesken. Esityksen jatkovalmisteluun FiCom esittää Kuntaliiton mallia, joka on osoittautunut käytännössä toimivaksi.
FiCom ei pidä korvaavan johdon ikää ja kapasiteetin lisäystä korvauksen vähentämisperusteena, jos Kuntaliiton mallia ei jostain syystä otettaisi jatkovalmistelussa huomioon ja päädyttäisiin ehdotettuun 5 vuoden tarkastelujaksoon. Passiivisen verkon komponenttien teknis-taloudellinen käyttöikä on 30 40 vuotta. Esimerkiksi kuitukaapeleissa kapasiteetin lisäys perustuu aktiivilaitteisiin. Liikennevirastolle ehdotetaan määräyksenantovaltuutta, jolla se voisi täsmentää 3 momentin säännöstä ottamalla kantaa siihen, miten siirrettävän kohteen ikä ja korvaavan johdon tai kaapelin kapasiteetti vaikuttavat korvauksen määrään tilanteissa, joissa tienpitoviranomainen maksaa siirron. FiCom ei pidä tällaista määräyksenantovaltuutta, jossa korvausvelvollinen viranomainen itse määrää sen suoritettavaksi tulevan korvausmäärän, hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan objektiivisuusperiaatteen mukaisena.. Määräyksenantovaltuus on myös ongelmallinen teleyrityksen oikeusturvan kannalta, koska yritys ei voisi käyttää oikeussuojakeinonaan valitusmahdollisuutta. Määräyksenantovaltuuden sijaan asiasta tulisi säätä laissa. Muutoksenhakuoikeus Muutoksenhakuoikeuden tulisi koskea edellä kuvatuin tavoin 42 b :n koskevaa siirtovelvoitetta, joten sitä koskeva oikeus tulisi lisätä 105 4 momenttiin. Laajakaistarakentamisen edistämiseksi FiCom esittää, että pykälän 5 momentissa mainittua muiden viranomaisten valitusoikeutta rajoitetaan siltä osin kuin se koskee 42 42 b viestintäverkkoihin kohdistuvia päätöksiä ja ilmoituksia. Voimaantulo FiCom ehdottaa siirtymäaikaa 42 42 b :n voimaantulolle, koska ohjeistusta ja koulutusta ei ennätetä toteuttaa 2016 kesään mennessä, jolloin keskeisillä lupa-/ilmoitusviranomaisilla on lomakausi ja samaan aikaan on käynnissä vilkkain rakentamisajankohta. FiCom esittää voimaatuloa syksylle 2016, jolloin seuraavaan vuoden suunnittelujakso käynnistyy. Postilaatikoiden sijoittaminen Ehdotuksessa esitetään, että tienvarsimainonta sallittaisiin (52 ) siten, että mainoksen asettamisen rajoitus perustuisi yksinomaan liikenneturvallisuuteen. FiCom esittää, että maantielaissa tulisi säätää oikeudesta sijoittaa postin keräilyssä ja jakelussa tarvittavia laitteita tai vähäisiä rakennelmia ilman lupaa postilain 45 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Ilmoitusmenettelylle ei ole tarvetta, koska postin keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden sijoittelu vaatii vain vähäistä työskentelyä tiealueella. Kaapelivaurioiden välttämiseksi työn suorittajan on ennen mainosten tai muiden laitteiden tai rakennelmien sijoittamiseen ryhtymistä selvitettävä, sijaitseeko sijoittamisalueella kaapeleita. Vastaava selonottovelvollisuus on tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 241 :ssä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Marko Lahtinen lakiasiat