VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.09.2007

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.09.2007 TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry POSTILIITTO ry POSTIN TOIMIHENKILÖLIITTO PVL ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 SISÄLTÖ: TYÖEHTOSOPIMUS PALKKALIITTEET MUUT LIITTEET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 1

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu TYÖEHTOSOPIMUS...4 I SOVELTAMISALA...4 1 Sopimuksen soveltamisala...4 II TYÖSUHDE...4 2 Työnjohto...4 3 Työsopimus...4 4 Työsuhteen päättäminen...5 III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET...6 5 Säännöllinen työaika...6 6 Työajan järjestäminen ja keskimääräinen työaika...6 7 Arkipyhät...7 8 Työajaksi luettava aika...8 9 Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan...8 10 Työajan tasoittumisjärjestelmä...8 11 Työvuoroluettelo...8 12 Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä...9 13 Päivittäiset lepoajat ja vuorokausilepo...9 14 Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät...10 15 Lisä- ja ylityö...10 16 Lisä- ja ylityökorvaukset...10 17 Tilapäinen urakointi...11 18 Ilta- ja yötyölisä...11 19 Lauantaityökorvaus...12 20 Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä...12 21 Hälytysraha...13 22 Joulukauden ruuhkatyökorvaus...13 23 Joustovapaa...13 24 Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen...14 25 Muut työaikaa koskevat määräykset...15 IV PALKKAUS...15 26 Palkat ja palkkaperusteet...15 27 Keskipäiväansio ja keskituntiansio...16 28 Palkanmaksu...17 29 Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät...17 V POISSAOLOT...17 30 Sairausajan palkka...17 31 Terveystarkastukset...19 32 Perhevapaat...19 33 Tilapäiset poissaolot...20 VI VUOSILOMA...21 34 Vuosiloman ansainta...21 35 Vuosilomapalkka...22 36 Vuosiloman antaminen...23 37 Lomaraha...23 38 Erityisiä vuosilomamääräyksiä...24 2

VII MUUT MÄÄRÄYKSET...25 39 Paikallinen sopiminen...25 40 Matkakustannusten korvaukset...25 41 Henkilöstökoulutus...25 42 Ryhmähenkivakuutus...26 43 Jäsenmaksujen periminen...26 44 Luottamusmiehet...26 45 Työsuojeluvaltuutetut...26 46 Järjestön toimitsijat...26 47 Työntutkimukset...27 48 Erimielisyyksien ratkaiseminen...27 49 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen...28 50 Työrauha...28 51 Allekirjoitusmerkinnät...28 PALKKALIITE N (TOIMIPAIKKATYÖ)...29 PALKKALIITE C (SUUNNITTELU-, ESIMIES- JA MYYNTITEHTÄVÄT)...33 PALKKALIITE D (SANOMALEHDENJAKELU)...35 PALKKALIITE P (POSTITYÖ)...39 PALKKALIITE M (VARASTOPALVELUT)...46 LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA...62 LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS...64 LIITE 3: TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMA...70 LIITE 4: MATKUSTAMINEN...71 LIITE 5: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN...73 TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA..... 74 AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO...81 3

TYÖEHTOSOPIMUS I SOVELTAMISALA 1 Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä. 2. Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenkilöä, ellei toisin sanota. II TYÖSUHDE 2 Työnjohto 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä. 2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa. 3 Työsopimus 1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. 2. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan, on siitä käytävä selville määräajan pituus ja peruste. 3. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. 4. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. 5. Työsopimuslain 2 luvun 2 :ään viitaten, ei määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työntekijää saa syrjiä täytettäessä tointa, jota hän on viimeksi hoitanut. 6. Työsopimuksessa mainitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Paikallisesti työehtosopimuksen 39 :n mukaisesti voidaan sopia työskentelyalueen määrittelemisestä edellä mainittua laajemmin. Osaaikaisen työntekijän työsopimuksessa työaika määritellään siten, että se on x tuntia enintään kuukauden pituisessa työvuoroluettelojaksossa ja sovittuna niin, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. 4

7. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luottamusmiehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työsuhteen kesto ja määräaikaisen työsopimuksen peruste. 8. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä työntekijän työaikaa ei määritellä työsopimuksessa. Koeaika 9. Uudella työntekijällä voi olla enintään neljän kuukauden koeaika työsuhteen alussa työsopimuslain 1 luvun 4 :n mukaisesti. Koeaikaa laskettaessa otetaan huomioon työehtosopimuksen 26 :n 12 momentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana työskennelty aika. 4 Työsuhteen päättäminen 1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 :ien mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä. Irtisanomisajat 2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on: työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä enintään vuoden yli vuoden mutta enintään 4 vuotta yli 4 mutta enintään 8 vuotta yli 8 mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta 3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on: työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä enintään 5 vuotta yli 5 vuotta irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen 4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian. Työvoiman vähentämisjärjestys 5. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. 5

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 5 Säännöllinen työaika 1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa työntekijätehtävissä sekä niissä toimihenkilötehtävissä ja töissä, joissa on noudatettu tai noudatetaan kyseistä työaikaa. 2. Kokoaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika on muutoin 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. 6 Työajan järjestäminen ja keskimääräinen työaika Keskimääräinen työaika 1. Keskimääräisessä työajassa työajan tasoittumisjakso on enintään 3 (kuukauden mittaista) työjaksoa, jonka kuluessa työaika kokoaikaisella työntekijällä tasoittuu työehtosopimuksen 5 :n mukaisiin viikkotyöaikoihin. 2. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä, joten viikoittaisten työpäivien määrä voi vaihdella. Työajan enimmäis- ja vähimmäispituus 3. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia ja vuorokautinen työaika voi olla vähintään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia. 4. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 3 momentissa mainittua vuorokautisen työajan vähimmäispituutta koskevaa 5 tunnin rajaa. Työnantaja ja sellainen osa-aikatyöntekijä, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähemmän kuin keskimäärin viitenä päivänä viikossa, voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin päivästä, kuitenkin niin, että viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. 5. Paikallisesti työehtosopimuksen 39 :n mukaan voidaan sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 6 (kuukauden mittaista) työjaksoa sekä vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta edellä mainitusta poiketen. Vuorokautinen työaika voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Työviikko 6. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikallisesti työehtosopimuksen 39 :n mukaan toisin sovita. 7. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. 8. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä työviikko voi olla 6-päiväinen ja säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä 7-päiväinen. Yötyö 9. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi. Liukuva työaika 10. Liukuvasta työajasta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu tai säädetty. 6

7 Arkipyhät 1. Arkipyhiä ovat - pitkäperjantai, - toinen pääsiäispäivä, - helatorstai, - juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva - uudenvuodenpäivä, - loppiainen, - vapunpäivä, - itsenäisyyspäivä, - jouluaatto, - joulupäivä ja - tapaninpäivä. 2. Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä tasoittumisjakson työaikaa eikä niiltä makseta arkipyhäkorvausta. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle 3. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa. 4. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopimuksen 5 :n mukaista säännöllistä työaikaa vastaavasti 7 tunnilla 39 minuutilla tai 7 tunnilla 30 minuutilla. 5. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia kuukauden pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa lyhennetään suhteessa sovittuun työaikaan. 6. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, tai työntekijän suostumuksella muuna aikana. 7. Mikäli osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia kuukauden pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa ei voida lyhentää arkipyhäviikolla, maksetaan saamatta jääneestä arkipyhävapaasta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joka vastaa keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle 8. Jos tuntipalkkainen osa-aikatyöntekijä vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia kuukauden pituisen työvuoroluettelojakson aikana, lyhentävät yllämainitut arkipyhät myös hänen työaikaansa. Työajan lyhennys korvataan arkipyhäkorvauksena, joka lasketaan työehtosopimuksen 27 :n mukaan keskimääräisenä päiväpalkkana. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä. 9. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä ei sovelleta tämän pykälän momentteja 1-8. Vähintään 5 päivää viikossa työskentelevällä jakajalla vapaapäiviä ovat pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä lauantai viikolla, jossa tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Ellei vapaan antaminen tehtävien luonteesta johtuen ole mahdollista, on vastaava vapaa pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman tasoittumisjakson kuluessa. Jos vapaan antaminen ei ole lainkaan mahdollista, maksetaan edellä mainittuina päivinä tehdyiltä työtunneilta korvauksena 100 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 7

8 Työajaksi luettava aika 1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos kyseessä on työvuoron jakaminen työehtosopimuksen 12 :n 1 momentin mukaisesti, ei aikaa kuitenkaan lueta työajaksi. 3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen. 4. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä jakelureitti päättyy ennalta määriteltyyn paikkaan, jossa jakaja vapautuu tehtävästään ja johon päättyy myös työajaksi luettava aika. 9 Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan Työssäolon veroinen aika 1. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa ja jollei sitä voida todentaa, kyseiseksi ajaksi merkitään kokoaikaiselle työntekijälle 7 tuntia 39 minuuttia ja toimihenkilölle 7 tuntia 30 minuuttia sekä osa-aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työaika. Vuosiloma-ajan laskennallinen työaika 2. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluetteloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työpäivän laskennalliseksi työajaksi 7 tuntia 39 minuuttia päivässä ja toimihenkilölle 7 tuntia 30 minuuttia päivässä, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja toimihenkilölle enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Osa-aikaiselle työntekijälle merkitään työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta ei työvuoroluettelon mukaista työaikaa muuteta. 10 Työajan tasoittumisjärjestelmä 1. Käytettäessä keskimääräistä työaikaa, on työnantajan tehtävä työaikalain 34 :n mukainen viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson työaika tasoittuu työehtosopimuksen 6 :n mukaiseen keskimääräiseen työaikaan. 2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää, on luottamusmiehelle varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään 12 kalenteripäivää ennen sen suunniteltua voimaantuloa. 3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. 11 Työvuoroluettelo 1. Työvuoroluettelo on tehtävä kuukauden mittaiselle työjaksolle, joka alkaa kuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kuukauden 11. päivänä. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. 8

2. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään 12 kalenteripäivää ennen sen suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta. 3. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 :n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, on siitä pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä. Ilmoituksesta, joka annetaan vasta työpaikalle saavuttaessa, on työntekijälle annettava kohtuullinen, vähintään yhden tunnin pituinen työaikahyvitys, jonka suuruutta harkittaessa on huomioitava muutoksesta työntekijälle aiheutuneen haitan suuruus. 4. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä työvuoroluettelo tehdään palkkakaudelle (kalenterikuukauden 1-15 ja 16 - viimeinen päivä). 12 Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä 1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä. Työhönsidonnaisuuslisä 2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoroluettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Ajalla 12.3.2005 31.5.2006 työhönsidonnaisuuslisä on 2,83 euroa. 3. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 13 Päivittäiset lepoajat ja vuorokausilepo Päivittäiset lepoajat 1. Työajan ollessa kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika (ns. ruokatunti). Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta. 2. Lisäksi työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Vuorokausilepo 3. Työaikalain 29 :n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausilevon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tuntia. 4. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä: a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamusmiehen suostumuksella; b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mukaisen työvuoron; tai c. asianomaisen työntekijän suostumuksella kun poikkeaminen on tilapäisesti tarpeen. 9

14 Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät 1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen, toisen vapaapäivän ollessa mikäli mahdollista lauantai. 2. Jollei tämä ole mahdollista, viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. 3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta: a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia; b. hätätyössä; c. jos työn tekninen laatu ei salli jonkun työntekijän täydellistä työstä vapauttamista; tai d. jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. 4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tuntien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson, tai työntekijän kanssa sovitun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksettavalla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mukainen yksinkertainen tuntipalkka. 5. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä voi kuitenkin olla kuusipäiväinen työviikko. 15 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopimuksen 5 :n mukaista vuorokautista ja viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä. Ylityö 2. Kokoaikaiselle työntekijälle ylityönä korvataan työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. 3. Osa-aikaiselle työntekijälle ylityönä korvataan työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 :n mukaisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan. 4. Paikallisesti työehtosopimuksen 39 :n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain 19 :n mukaisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta. 16 Lisä- ja ylityökorvaukset Lisätyökorvaus 1. Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa. Ylityökorvaus 2. Työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. 10

Vapaapäiväylityökorvaus 3. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdyltä työltä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. 4. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdyltä työltä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, mikäli viikoittainen säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia tai 37 tuntia 30 minuuttia) ylittyy. Jos kyseessä on arkipyhäviikko, joka sisältää yhden tai useamman työehtosopimuksen 7 1 momentin mukaisen arkipyhän, laskee kukin arkipyhä viikoittaista ylityökynnystä 7 tuntia 39 minuuttia tai 7 tuntia 30 minuuttia. Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi 5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. 17 Tilapäinen urakointi Korvaus perusjakelun tilapäisestä urakoinnista 1. Jos perusjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuoroonsa kuulumattoman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaamattomasti poissa, tilapäinen urakointi korvataan maksamalla työntekijän urakoimalta mitoituksen mukaiselta työajalta 1,65 -kertainen tuntipalkka. Työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen työajan mahdollista ylitystä ei korvata muulla tavoin. Työnantaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä urakointiosuuden suuruudesta ennen työn aloittamista. Tilapäisestä urakoinnista suoritettavaa korvausta ei huomioida laskettaessa työntekijän sairausajan palkkaa, vuosilomapalkkaa ja korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia. 2. Osa-aikatyöntekijällä katsotaan työvuoroluetteloon merkityn työajan ja 7 tunnin 39 minuutin välinen erotus lisätyöksi. 7 tuntia 39 minuuttia ylittävän työajan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 1,5 -kertainen tuntipalkka ja lopuilta tunneilta kaksinkertainen tuntipalkka. Muutoin menetellään 1 momentin mukaisesti. Urakointikorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi 3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia urakkakorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. 18 Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä 1. Kello 18.00-21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyölisä 2. Kello 21.00-06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyön jatkotunnit 3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 asti. 11

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello 06.00 seuraavissa tapauksissa: a. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtäväksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä; tai b. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa-aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä. Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi. 5. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisista tehtävistä muuhun postityön tehtävään siirtyvälle jakajalle ei makseta 3 momentin mukaista yötyölisää muun postityön osalta. Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi 6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ilta- ja yötyölisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. 19 Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus 1. Arkilauantaina kello 06.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta. 3. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisessa tehtävässä ei makseta lauantaityökorvausta. 4. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lauantaityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. 20 Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus 1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello 00.00-24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. 2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00-24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. 3. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan kaksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvaus sisältää mahdollisen sunnuntaityökorvauksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapun- ja itsenäisyyspäivänlisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. Aattopäivänlisä 4. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi 5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. 12

21 Hälytysraha 1. Työ on hälytysluonteista, jos työntekijä kutsutaan työhön yllättäen ja ennalta arvaamattomasta syystä esimiehen määräyksestä vapaa-aikanaan, työntekijän jo poistuttua työpaikaltaan. 2. Työ ei ole hälytysluonteista, jos on kyse: a. varallaolosta; b. päivystyksestä; c. työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä; tai kun d. kysymyksessä on työaikalain 21 :ssä tarkoitettu hätätyö. 3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha. 22 Joulukauden ruuhkatyökorvaus 1. Joulukauden ruuhkatyökorvausta maksetaan työntekijöille, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden N (toimipaikkatyö), C (suunnittelu-, esimies- ja myyntitehtävät) tai P (postityö) mukaisissa tehtävissä. 2. Joulukauden ruuhkatyökorvauksen suuruus vuonna 2005 on kokoaikaiselle työntekijälle 52,50 euroa ja osa-aikaiselle työntekijälle 26,24 euroa. 3. Joulukauden ruuhkatyökorvaus maksetaan työntekijälle, joka on työssä työvuoroluettelon mukaisina työpäivinään työehtosopimusosapuolten yhteisesti 15.11. mennessä toteaman 12 kalenteripäivän ajanjaksona. Mikäli työntekijä ei ole työssä kaikkina kyseisen ajanjakson työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä, ruuhkatyökorvauksen suuruus määräytyy seuraavasti: Vuonna 2005 Kokoaikainen Osa-aikainen Poissaolopäiviä 1-3 42,00 20,99 Poissaolopäiviä 4-6 31,50 15,75 Poissaolopäiviä 7-11 20,99 10,50 4. Joulukauden ruuhkatyökorvausta ei makseta joululiikenteen ajaksi työhön otetulle tilapäistyövoimalle. 23 Joustovapaa 1. Tässä työehtosopimuksessa mainittu joustovapaa on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jolla työehtosopimuksen 16-20 pykälien mukainen rahakorvaus, lomaraha, vuosilomalain mukainen säästövapaa tai muu vapaa sovitaan annettavaksi palkallisena vapaana myöhemmin erikseen sovittavana ajankohtana. 2. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 4a :n mukaisesti, mutta joustovapaan pitämisajankohdasta on sovittava. 3. Joustovapaa-aikaa ei pyöristetä kun vapaata merkitään joustovapaakertymään. 4. Joustovapaata pidettäessä joustovapaata kuluttavat työvuoroluetteloon joustovapaapäiville merkityt työtunnit. 13

Säästövapaa 5. Säästövapaa on vuosilomalain 4 a :n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaata pidettäessä säästövapaata kuluu kuten vuosilomaa, ja vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jolla on 3 arkipäivän lomaoikeus kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmentäneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää. Lomarahavapaa 6. Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen päivittäinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osaaikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Lomarahakertymään merkitään joustovapaata tuntimäärä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6, jolloin lauantaipäivät eivät kuluta lomarahajoustovapaata vapaata pidettäessä. Työkyvyttömyys joustovapaan aikana 7. Työkyvyttömyyden alkaessa joustovapaan aikana menetellään vuosilomalain 5 3 momentin mukaisesti. Työkyvyttömyyden alkaessa joustovapaan aikana työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Säästövapaan aikana alkaneen työkyvyttömyyden ensimmäiset seitsemän kalenteripäivää kuluttavat kuitenkin säästövapaata. Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. 8. Työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijän tämän pykälän mukaisista korvauksista ja vapaista. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutustua luetteloon. 9. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat joustovapaat maksetaan yksinkertaisena tuntipalkkana. 24 Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen 1. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka työntekijätehtävissä sekä niissä toimihenkilötehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia päivässä ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa toimihenkilötehtävissä sekä postityön palkkaliitteen P mukaisissa tuntipalkkaisissa tehtävissä luvulla 160. Työtuntien pyöristäminen 2. Korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi työvuoroluettelojaksoittain siten, että puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi ja puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta. 3. Sanomalehdenjakelussa palkkaliitteen D mukaisissa töissä tuntipohjaiset korvaukset maksetaan pyöristämättöminä 5 minuutin tarkkuudella. Työaikakorvausten maksaminen 4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työvuoroluettelojakson päättymiskuukauden palkan maksun yhteydessä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain. 14

25 Muut työaikaa koskevat määräykset 1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työaikalakia. IV PALKKAUS 26 Palkat ja palkkaperusteet 1. Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden perusteella. Päiväpalkka 2. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä. Tuntipalkka 3. Osa-aikatyöntekijälle voidaan maksaa tuntipalkkaa. Tuntipalkkaisen työntekijän työtuntien pyöristäminen 4. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan perusteena olevat työtunnit pyöristetään palkanmaksukausittain täysiksi tunneiksi siten, että alle puoli tuntia tasoitetaan alaspäin ja puoli tuntia ja sitä pitempi aika ylöspäin täydeksi tunniksi. 5. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukauteen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enintään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta tehtyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana. 6. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkainen, maksetaan kuukausipalkkaa. Rinnasteisesta työstä maksettava palkka 7. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastettava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 :n 2 momentin mukaisesti ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ. Vähentämätön kuukausipalkka 8. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt kalenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukausipalkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt. Esimiestehtävän sijaisuuslisä 9. Esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan sijaisuuslisä, jonka suuruus on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopalkan erotus. Sijaisuuslisä maksetaan vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneeltä sijaisuusjaksolta. 15

Palkka työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson 10. Jos sovelletaan työehtosopimuksen 6 :n mukaista keskimääräistä työaikaa ja kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on kuluvalla työajan tasoittumisjaksolla viikkoa kohti työsopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus, ja vastaavasti alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa. Koeajan palkka 11. Koeajalta voidaan maksaa taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % tehtävän mukaisesta taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkaus 12. Kauden (16.5.-31.8) ja/tai joulukuun ajaksi työhön otettavien työsopimuksensa mukaan kausityöntekijöiksi palkattujen koululaisten ja opiskelijoiden palkkaus voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alimman palkkaryhmän taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kausiapulaiskauden todellista työmäärää vastaava. Kausityöntekijän palkkausta ei sovelleta henkilöön joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa. 27 Keskipäiväansio ja keskituntiansio 1. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväansiota tai keskituntiansiota siten kuin tässä pykälässä määrätään. 2. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden mittaisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu: a. henkilökohtainen palkka; b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset sekä varallaolokorvaus; c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 35 2 momentin mukaista ns. vuosilomalisää. 3. Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D mukaisissa tehtävissä lisiin luetaan kappalekorvaukset ja lisäksi huomioidaan erillisinä lisinä vappu- ja itsenäisyyspäivälisä, erillinen lauantaikorvaus (pääsiäismaanantain jälkeinen ja tapaninpäiväviikon lauantai), vapaapäivävuorottajapalkkio sekä lisäpalkkio jakeluauton käytöstä. 4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden mittaisen laskentajakson aikana tehdyltä työajalta. 5. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisintaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta tilipäivästä alkaen. 6. Keskipäivä- tai keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa: a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi; b. uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson keskipäivätai keskituntiansiotietoja; tai c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka. Keskipäiväansio (KPA) 7. Keskipäiväansiolla korvataan tuntipalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkka, ellei toisin ole sovittu. Keskipäiväansiolla korvataan mm. sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus ja työehtosopimuksen 33 :n mukaiset palkalliset tilapäiset poissaolot. 16

8. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 2 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä. 9. Mikäli käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa 6 momentin mukaisesti, keskimääräinen päiväpalkka lasketaan henkilökohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan. Jos työaikaa ei ole työsopimuksessa sovittu, keskimääräinen päiväpalkka lasketaan henkilökohtaisen tuntipalkan ja työvuoroluettelon mukaisen päivittäisen työajan mukaan. Keskituntiansio (KTA) 10. Keskituntiansiolla korvataan henkilöstökoulutus, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot. 11. Keskituntiansio saadaan jakamalla 2 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. 28 Palkanmaksu Palkanmaksukausi 1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuun viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä. 2. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä. 3. Työnantaja antaa työntekijälle työntekijän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus. 29 Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät 1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen. 2. Koko voitto- ja tulospalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena, eikä niitä oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulosja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä. 3. Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. 4. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerien osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen ohjeita vuodelta 1995. V POISSAOLOT 30 Sairausajan palkka 1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti: 17

yhdenjaksoisen työsuhteen palkallisen jakson pituus kesto sairastumishetkellä alle kuukauden 1 viikolta vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta 2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkkaa 6 kuukaudelta. 3. Saadessaan tiedon työntekijän palkallisen sairauslomajakson päättymisestä, ilmoittaa työnantaja asiasta kirjallisesti työntekijälle. Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä 4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta sairaus- ja tapaturma-ajalta kiinteä kuukausipalkka. 5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohti ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus. Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka 6. Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan sairauslomaan sisältyviltä työpäiviltä keskimääräisen päiväpalkan mukaan työehtosopimuksen 27 :n mukaisesti. 7. Uudelle tuntipalkkaiselle työntekijälle, tai sellaiselle työntekijälle, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson ansio- ja työpäivätietoja, keskimääräinen päiväpalkka lasketaan henkilökohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan tai jos työaikaa ei ole työsopimuksessa sovittu, työvuoroluettelon mukaisen päivittäisen työajan mukaan. 8. Tuntipalkkaisen työntekijän osan päivää kestävän sairauspoissaolon palkka lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Oikeus sairausajan palkkaan 9. Palkanmaksu edellyttää, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, ja ettei sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. 10. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioitu päättymisajankohta. Työkyvyttömyys todetaan lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion. 11. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 :n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. 18

12. Mikäli työntekijän sairausloma alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Lomautuksen alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä. 13. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella, maksetaan palkka tämän pykälän mukaisesti. 31 Terveystarkastukset 1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittaminen on mahdotonta, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. 2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuksista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta. Lakisääteiset terveystarkastukset 3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. 4. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työterveysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Muut vastaanottokäynnit 5. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on äkillinen sairastuminen tai työtapaturma, jonka johdosta työntekijän on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon. 6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta: a. muissa kuin 5 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa; b. työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa; eikä c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi. 32 Perhevapaat Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 1. Työntekijälle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan palkka 2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiysloman alkamista vähintään kuusi kuukautta ja että hän valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan aikana. Isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa. 19