RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO

RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Kaupunginvaltuusto 26.3.2001

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 2. YHTEENVETO 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT s.7 3.1. Perherakenne 3.2. Koulutus 3.3. Työllisyystilanne 3.4. Toimeentulo 3.5. Asuminen 3.6. Muuttoliike 3.7. Vanhemmuus 3.8. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMISMUODOT s.30 4.1. Alle kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.2. Kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.3. Lasten ja nuorten ajankäyttö 4.4. Lasten ja nuorten elintavat 5. HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN s.52 5.1. Kunnalliset palvelut 5.2. Vapaa-ajan toiminnan/harrastusten tarjonta 5.3. Muiden toimijoiden toiminta 5.4. Henkilöstön jaksaminen 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMISSTRATEGIA s.75 6.1. Visio 6.2. Toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi Raahessa

3 1. ALKUSANAT Hyvinvointiselonteon laatimisen tavoitteena on selvittää, miten kunnan toiminta ja palvelut ilmentävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on selvittänyt hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ilmenemismuodot sekä sen kuinka kaupunki on huolehtinut hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Toisessa vaiheessa työryhmä on tehnyt ehdotuksensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisstrategiasta ja toimenpiteistä. Sos.dem. valtuustoryhmä teki 16.12.1998 aloitteen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimisesta Raahessa. Raahen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.1.1999 76 lähettää aloitteen koulutuspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen ja vapaaajan palvelukeskuksen johtajille yhteistyössä valmisteltavaksi 31.5.1999 mennessä. Kaupunginhallitus määräsi 7.6. 399 kaupunginjohtajan nimeämään työryhmän. Kaupunginjohtaja teki päätöksen työryhmän perustamisesta lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimista varten 9.7.1999 ja nimesi toimikunnan jäseniksi Teija Haapaniemen, Virpi Honkalan, Viljo Lehmuskedon (varalla Anna Kaisa Huotari), Urho Mäkelän, Pekka Pernun, Riitta Saarelaisen, Sirkka-Hannele Saarisen ja Marja-Liisa Tanjusen. Terveyskeskus nimesi edustajaksi Riitta-Liisa Pisilän, varalla Marja-Leena Pajunpää. Riitta-Liisa Pisilän tilalle työryhmään tuli 30.8.2000 alkaen Terttu Kujanpää. Riitta Saarelainen ei ole osallistunut työryhmän työ s- kentelyyn paikkakunnalta muuton takia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Urho Mäkelä. Työryhmän sihteerinä toimi aluksi Leea Haapakangas oman työn ohella. Projektisihteerinä toimi 21.8.2000 alkaen Kirsti Vähäkangas. Leea Haapakangas osallistui tämän jälkeen työryhmän työskentelyyn koulutuspalvelukeskuksen toisena edustajana. Työryhmä järjesti 12.5.2000 Lasten ja nuorten hyvinvointi seminaarin, jossa oli luennoitsijana ja asiantuntijana projektipäällikkö Kerttu Perttilä Stakesista. Peruskoulujen 3. ja 6. luokkien oppilaiden huoltajille järjestettiin va n- hemmuuskysely syyskuussa 2000. Kyselyyn vastasi noin 90% oppilaiden huoltajista. Selonteon luonnos jaettiin kaupunginvaltuustolle 13.11.2000. Työryhmä jättää selonteon kaupunginjohtajalle päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Työryhmä ehdottaa, että selonteko saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen hallintokunnille tiedoksi kehittämistä ja toteuttamista varten.

4 Työryhmän mielestä on erittäin tärkeätä, että kaupunginvaltuusto ja ha l- lintokunnat sitoutuvat selonteossa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hallintokuntien tulisi huomioida ehdotukset talous- ja käyttösuunnitelmissaan mieluummin omina kohtinaan tai omana suunnitelmanaan ja niin että toteuttamiseen varataan riittävät voimavarat. Raahessa 19.1.2001 Urho Mäkelä puheenjohtaja Leea Haapakangas Teija Haapaniemi Virpi Honkala Anna Kaisa Huotari Terttu Kujanpää Viljo Lehmusketo Pekka Pernu Sirkka-Hannele Saarinen Marja-Liisa Tanjunen Kirsti Vähäkangas projektisihteeri

5 2. YHTEENVETO Väestö Koulutustaso Työttömyys Ympäristö Terveys Raahessa asuu noin 17.100 asukasta. Perheiden määrä on 4.674, joista lapsiperheitä 2.807 eli 60% kaikista perheistä. Syntyvyys on pienentynyt 1980-luvulta lähtien ja on nyt vakiintunut 200 210 lapseen vuodessa. Tämä vaikuttaa viiveellä päivähoidon ja koulutuspaikkojen tarpeeseen. Avioerojen määrä on Raahessa samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yli puolet (60,3%) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7%. Koulunsa keskeyttäneitä on vajaat 10% keskia s- teen koulujen oppilasmääristä. Koulunsa keskeyttäneiden tai ilman koulutuspaikkaa jääneiden nuorten tilannetta ei varsinaisesti seurata millään tavalla. Kokonaistyöttömyys on laskenut vuoden 2000 aikana jonkin verran. Se on koko 1990-luvun ollut yli 50% korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Raahessa ei ole suuria melu- tai saasteongelmia, jotka ylittäisivät sallitut tasot. Sofy-suunnitelmien perusteella voi päätellä, että suurin osa raahelaisista on tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Alle kouluikäisten terveydessä ei ole havaittu merkittäviä poikkeamia valtakunnallisesta keskitasosta. Huolen alueella olevien määrä on lisääntymään päin, koska lieviin tapauksiin ei ehditä puuttua. Koululaiset voivat enimmäkseen hyvin. Terveytensä arvioi huonoksi vain noin 2% koulukyselyyn osallistuneista, mikä on hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan kouluissa keskimäärin. Kouluterveydenhuo l- toon ollaan melko tyytyväisiä. Elämäntapaongelmat Koulukiusaaminen on Raahessa samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä. Jatkuvasti tupakoivien määrä on vuosittain lisääntynyt. Nuuskaamisen on aloittanut muutama prosentti koululaisista. Alkoholin käyttö on yleistynyt. Huumeiden käyttö on yhä kasvava ongelma. Käyttäjiä on kuitenkin lukumääräisesti vähän. Yli 80% koululaisista ei ole koskaan kokeillut huumeita. Nuorten alle 21-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten määrä suhteessa kaikkiin omaisuusrikoksiin on huomattava. Nuorten ongelmia ratkomaan on perustettu Nuorten Talo. PaRaspäivystys tekee etsivää nuorisotyötä. Nuorisovaltuuston toiminta alkoi keväällä 1998. Tärkeää työtä lasten ja nuorten hyväksi tekevät myös järjestöt kuten Raahen Turvakoti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

6 Harrastukset Enemmistö nuorista harrastaa säännöllisesti urheilua tai kulttuuria. Vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä autonkuljettajina ja kannustajina. Sosiaalipalvelut ja sosiaalinen hyvinvointi Paikalliset urheilu- ja muut seurat ovat erittäin merkittäviä vapaa-ajan palveluiden tarjoajia. Raahe pystyy tarjoamaan päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Huostaanottoja oli 57 vuonna 1999 ja sijoituksia kodin ulkopuolelle 67. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus alle 18-vuotiaista on 1,1% Suomessa ja Raahessa 1,7%. Yleisimpiä syitä erilaisiin tukitoimiin ja lastensuojelutoimiin ovat vanhempien kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat. Perheneuvolan asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet, mm. perheneuvolan tarjoamaa kriisiapua tarvitsi Raahessa 20 perhettä. Koulutuspalvelut Perusopetus takaa Raahessa kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opetukseen. Raahessa toimii tällä hetkellä 10 peruskoulua ja lukio. Esiopetukseen tuotiin syksyllä 2000 noin 70% ikäluokasta. Erityisopetusta sai Raahessa 4,32% oppilaista. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluilla säännöllisesti käsittelemään koulunkäyntivaikeuksia. Keskiasteen ja ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta Raahessa on monipuolista. Ammattikorkeakoulupaikkoja tarjoavat Oulun ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen ammattioppilaitos. Vanhemmuus Kaikki kolmas- ja kuudesluokkalaisten vanhemmuuskyselyyn osallistuneet vanhemmat ilmoittivat kyselevänsä lapsiltaan kouluasioita. Yli 60% vanhemmista ilmoitti, että heillä on riittävästi voimavaroja ja aikaa lapsilleen. Työ koettiin useimmin esteeksi sille, ettei lapselle riitä nykyistä enemmän aikaa. Raahessa asuu paljon vuorotyötä tekeviä va n- hempia. Kolmasluokkalaisten lasten vanhemmista 96 % ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmista 56 % pitää Raahea hyvänä tai aika hyvänä lapsiperheen asuinpaikkana. Vanhempia huolestuttavat eniten huumeet. Vanhempien mielestä lapsiperheiden palveluita tulisi kehittää mm. lisäämällä kotiapua, leikkipaikkoja, tapahtumia perheille, nuorille suunnattuja viriketoimintoja ja harrastustiloja, parantamalla kouluoloja sekä ottamalla huomioon palvelujen tarjonnassa tasapuolisesti kaupungin eri osa-alueet. Yhä useammat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea kasvatusonge l- miinsa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyvä määrä nuoria tarvitsee monenlaista tukea elämänhallintaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta vanhemmuuden tukemista tulisi lisätä entisestään.

7 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1. Perherakenne 3.1.1. Perhetyypit Raahessa asui 1990-luvulla 18.500 henkilöä. 1.1.1999 asukkaita oli noin 17.400. Syntyvyys oli Raahessa suurimmillaan vuonna 1980, jolloin syntyi 404 lasta. Vuonna 1999 syntyi 211 lasta. Taulukko 1/3.1.1. Asukasluvun ja syntyvyyden kehitys Vuosi Asukkaat Synt. Avioliitot Avioerot Avioerojen suhde avioliittoihin -%:na 1951 4508 132 61 4 6,56 1960 5012 95 71 3 4,23 1970 7412 194 195 16 8,21 1975 15379 393 172 40 23,26 1980 18182 404 145 25 17,24 1985 18943 367 120 46 38,33 1990 18556 225 83 51 61,45 1995 17862 212 86 45 52,33 1999 17448 211 100 46 46,00 Tässä taulukossa on esitetty tammikuun ensimmäisen päivän tilanne ko. vuonna. Avioerojen suhde 1.000 asukasta kohden oli koko maassa 2,68 ja Raahessa 1,95 vuoden 1998 tilastojen mukaan, jolloin Raahessa otettiin 34 avioeroa. Taulukko 2/3.1.1.Avioliitot ja avioerot Koko maa 1998 Solmitut avioliitot 24.024 Avioerot 13.848 Suhdeluku 57,64 Suomen asukasluku 31.12.1998 5.159.646 Erot 1000 as. kohti 2,68

8 Avioliitot ja avioerot Raahe 1998 Asukasluku 31.12.1998 17.448 Avioerot 34 Erot 1000 as. kohti 1,95 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja v. 1999. 3.1.2. Lapsiperheet, osuus asuntokunnista 3.2. Koulutus Lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on pienentynyt vuodesta 1980. Vuonna 1980 perheistä 83% oli lapsiperheitä mutta vuonna 1998 enää 62%. Taulukko 2/3.1.2. Perherakenne Raahessa 1980 1985 1990 1995 1998 1999 Kaikki perheet 4 513 4 630 4 833 4 695 4 668 4 674 Aviopari ja lapsia 3 195 3 195 2 628 2 226 2 002 1 912 Avopari ja lapsia 251 303 322 315 Äiti ja lapsia 530 642 505 460 467 486 Isä ja lapsia 90 117 93 94 Lapsiperheitä yhteensä 3 725 3 161 3 474 3 106 2 884 2 807 % kaikista perheistä 82,5 61,7 60,0 Avioerot 25 46 54 47 34 46 Tilastokeskuksen tilaston 31.12.1998 mukaan 363 yli 25-vuotiasta he n- kilöä asui vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Useimmissa tämäntyyppisissä perheissä lapsiluku oli yksi. Osa näistä nuorista lienee opiskelijoita. 3.2.1. Väestön koulutustaso Yli puolet (60,3 %) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7 %.

9 Taulukko 1/3.2.1. Koulutettujen määrä koulutustason mukaan Raahessa 1980 1990 1998 Peruskoulu 7 179 6 467 2 175 Keskiaste 5 062 6 501 7 834 Korkea-aste 913 1 024 3 890 yli 15 v. yht. 13 154 13 992 14 183 Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta. Taulukko 2/3.2.1. Koulutustaso Raahessa ja koko maassa v. 1998 Raahe Koko maa Tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä 60,3 % 57,7% - Keskiasteen tutkinto 40,2 % 35,2% - Alin korkea-aste 13,0 % 12,7% - Alempi korkea-aste 3,9 % 4,3% - Ylempi korkea-aste 3,0 % 5,0% - Tutkijakoulutusaste 0,2 % 0,5% Lähde: Tilastokeskus. Suomen Kuntaliitto/R Koskenranta 12.4.2000 3.2.2. Koulutuspalvelut Raahessa Raahen alueella toimivat toisen ja korkea-asteen oppilaitokset tarjoavat vuosittain 880 aloituspaikkaa. Peruskoulunsa päätti 273 nuorta keväällä 2000. Taulukko 1/3.2.2. Oppilaitokset ja koulut Raahessa 20.9.1999 Oppilaitos Oppilasmäärä Peruskoulun ala-asteet 8 kpl 1.288 Peruskoulun yläasteet 2 kpl 753 Erityiskoulut 2 kpl 66 ** Peruskoulujen oppilaat yhteensä 2.107 Raahen lukio 684 Raahen ammattioppilaitos 745 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 207 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 580 Raahen Tietokonealan oppilaitos 950 Oulun yliopisto, Raahen DI- koulutus 150 Rautaruukki Oy:n teollisuusoppilaitos 77 ** Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat 3.393 yhteensä

10 Työväenopisto n. 3.200 Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto, Raahe n. 1.100 Musiikkiopisto 372 Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 203 keskim./v Lähde: Oppilaitokset. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta alkoi Raahessa syksyllä 1999. Tuolloin alkoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa tradenomikoulutus, Raahen tietokonealan oppilaitos siirtyi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun alaisuuteen ja Raahen ammattioppilaitoksessa alkoi teollisuuden kemian alan opintolinja. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vuonna 2000: 1. Raahen tietokonealan yksikkö 830 opiskelijaa 2. RP&KK 145 opiskelijaa 3. Raahen ammattioppilaitos 21 opiskelijaa. Yhteensä 996 opiskelijaa. Tiedot kerätty puhelinkyselynä viikoilla 37 ja 38. 3.2.3. Koulutuspaikkaa vaille jääneet ja keskeyttäneet Koulunsa keskeyttäneistä tai vaille koulutuspaikkaa jääneistä nuorista ei löydy koko kaupungin kattavaa tilastoa. Osa näistä nuorista ilmoittautuu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, osa saattaa olla sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaita. Osa näistä nuorista ei ole minkään viranomaisen asiakkaana. Syyskuussa vuonna 2000 Raahen työvoimatoimiston kirjoilla oli 57 ammattitaidotonta alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Lukuun sisältyi 10 ylioppilasta ja 35 ammattikoulunsa keskeyttänyttä. Lähde: Puh.kesk. 13.9.2000. Oppilaitokset tilastoivat koulunsa keskeyttäneiden nuorten lukumäärän mutta eivät seuraa heidän sijoittumistaan muihin kouluihin tai työmarkkinoille. Taulukko 1/3.2.3. Koulunsa keskeyttäneet lukuvuoden 1999-2000 aikana. Tiedot kerätty puhelimitse viikolla 36 ja 37. Oppilaitos Aloituspaikat Oppilasmäärä Keskeyttämis % oppilasmäärästä Keskeyttäneet kpl Raahen lukio 252 684 8 % 51 oppilasta Lybecker 64 207 10,1 % 21 oppilasta Ammattioppilaitos 230 797 13,5 % 108 oppilasta Tietokonealan 160 950 3-4 % 38 oppilasta oppilaitos RP&KK 174 580 6,5 % 38 oppilasta Yhteensä 880 3218 256 oppilasta

11 3.3. Työllisyystilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Raahe osallistui vuonna 1996 projektiin, jossa oli tavoitteena kehittää ohjaus/seuranta järjestelmä syrjäytymisuhanalaisten nuorten ohjaamiseksi koulutukseen. Raahessa opinto-ohjaajat tarkastivat tuolloin nuorten tilanteen koulutukseen pääsemisen ja aloittamisen kannalta ja totesivat, että kaikki ovat lähteneet koulutukseen. Systemaattista jokaisen nuoren seurantaa ei Raahessa ole. Peruskoulun opinto-ohjaajilla on kontakteja jatko-opiskelupaikkoihin ja sosiaalitoimeen. 3.3.1. Työttömyysaste Raahen työttömyysaste marraskuussa 2000 oli 14,6 %. Työttömänä oli tuolloin 1.268 henkilöä. Vuonna 1999 työttömyysaste oli 18,4 %. Tilastojen valossa näyttää, että työllisyystilanne on hieman parantunut 1990-luvun pahimmista luvuista. Taulukko 1/3.3.1. Työllisyysaste Raahessa Vuosi Työttömiä % (työvoimasta) Alle 25 vuotiaiden työttömyys -% (työttömistä) 1980 7,1 1990 6,7 1995 19,8 27,4 1997 17,9 21,9 1998 19,2 21,0 1999 18,4 20,8 3.3.2. Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin lähes 30 % työttömistä oli nuoria. Marraskuussa 2000 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 19,7 % työttömistä. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt koko maassa. Raahessa yksi syistä lienee koulutukseen hakeutumisen ohella muuttoliike.

12 Taulukko 1/3.3.2. Työttömyys v. 2000. Lähde: Työvoimahallinto Työttömiä yht. Tyött.- % Alle 25- v. Tyött. -% Kunnan toim. työllist. Työvoima Tammikuu 1624 18,7 316 19,5 62 8684 Helmikuu 1565 18,0 306 19,6 50 8684 Maaliskuu 1510 17,4 274 18,1 57 8684 Huhtikuu 1402 16,1 230 16,4 57 8684 Toukokuu 1305 15,0 205 15,7 56 8684 Kesäkuu 1313 15,1 287 21,9 50 8684 Heinäkuu 1377 15,9 316 22,9 52 8684 Elokuu 1345 15,5 298 22,1 74 8684 Syyskuu 1290 14,9 276 21,4 91 8684 Lokakuu 1251 14,4 258 20,6 106 8684 Marraskuu 1268 14,6 250 19,7 103 8684 Joulukuu 1345 15,5 271 20,0 126 8688 Keskiarvo 1-12 1383 15,9 274 19,8 74 Taulukko 2/3.3.2. Työttömien määrä v. 2000 Työttömiä yht. Alle 20- v. Nuorten tyött.-% Tammikuu 1624 72 4,43 Helmikuu 1565 70 4,47 Maaliskuu 1510 80 5,30 Huhtikuu 1402 62 4,42 Toukokuu 1305 52 3,98 Kesäkuu 1565 70 4,47 Heinäkuu 1377 116 8,42 Elokuu 1345 97 7,2 Syyskuu 1290 82 6,3 Lokakuu 1251 72 6,0 Marraskuu 1268 72 6,0 Joulukuu 1345 78 6,0 Keskiarvo 1-12 1383 78 5,58 Raahessa asui 2.361 nuorta (17-25-vuotiasta) vuonna 1999. Heistä keskimäärin 11,4 % oli työttömänä. Taulukko 3/3.3.2. Nuorisotyöttömyys ikäluokissa 17-24 -vuotiaat Nuoren ikä Nuorten lkm. 17 294 18 295 19 295 20 298 21 299 22 341 23 301 24 238 Nuoria yht. 2.361 Työttömiä 270 (k.arvo) Ka. tyött.-% 11,44 Lähde: Tilastokeskus 31.12.1999.

13 3.4. Toimeentulo Nuorten työpaja työllisti vuosittain 60 nuorta puolen vuoden työsuhteisiin. ESR-rahoitteinen työpajatoiminta päättyi 30.6.2000. 3.4.1. Väestön keskimääräiset tulot kunnassa Raahelaisten keskimääräinen tulotaso oli hieman korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden tulotaso, mutta alhaisempi kuin kaupunk i- maisissa kunnissa ja koko Suomessa vuosina 1998 ja 1999. Keskimäärin suomalaisten tulotaso oli noussut enemmän kuin raahelaisten tulotaso. Taulukko 1/3.4.1. Kunnallisverotettava tulo mk/asukas 1996 1997 1998 Raahe 67.794 69.735 71.690 Pohjois-Pohjanmaa 55.324 57.767 59.904 Kaupunkimaiset kunnat 75.618 80.525 83.364 Suomi 66.902 71.216 73.859 Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta. 3.4.2. Toimeentulotukea saavat perheet Vuonna 1999 sai 1.271 perhettä toimeentulotukea. Tukea saaneita he n- kilöitä oli 2.168. Taulukko 1/3.4.2. Toimeentulotuki. Tapaukset v. 1997-2000 1997 1998 1999 2000 Tuensaajaperheet 1670 1525 1271 1122 Henkilöt 2858 2598 2168 1867 Lähde: Raahen kaupungin toimintatilasto v. 1999. Lapsiperheitä ei tilastoida erikseen. Vuoden 2000 tiedot saatu puhelimitse 23.1.2001. 3.4.3. Toimeentulotukea saavat nuoret ja nuoret lapsiperheet Vuonna 1999 Raahessa asui 2.361 nuorta aikuista (17-25-vuotiasta). Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita oli 527.

14 3.5. Asuminen Taulukko 1/3.4.3. Toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat asiakkaat ja perheenjäsenten lukumäärä Toimeentulotukea Asiakkaat Perheenjäsenet saaneet alle 25-v. 1996 810 1.257 1997 709 1.148 1998 661 1.039 1999 527 852 Lähde: Sosiaalipalvelukeskus. Yleisin syy toimeentulotuen myöntämiselle oli työttömyysturvan riittämättömyys. Taustatekijöitä olivat työttömyysturvan viivästyminen ja karenssi. Opintotuen riittämättömyys ja tulottomuus olivat myös usein toistuvia syitä. Opiskelijat voivat saada toimeentulotukea kesällä, jos kesätyöpaikkaa ei ole. Toimeentulotuen myöntämiselle saattoi olla tarvetta perhekriisissä, esim. avioerotilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat alkoholin käyttö, sairaus, asevelvollisuus, ylivelkaantuminen tai taloudellinen taitamattomuus. Toimeentulotukimenot ovat vähentyneet vuoden 1996 huipun jälkeen. Viimeisen toimeentulotuen puolivuotisennakkotilaston mukaan 1.1.- 30.6.2000 bruttomenot asukasta kohti koko maassa olivat 253 mk, kaupunkimaisissa kunnissa 308 mk ja Raahessa 180 mk sekä esimerkiksi Oulussa 273 mk. 3.5.1. Asumisväljyys, ahtaasti asuvat ruokakunnat Ahtaasti asuminen keskittyi asuntokuntiin, joiden henkilöluku oli neljä taikka sitä suurempi. Raahen asuntokuntien ahtaasti asuminen oli yhtä yleistä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan ahtaasti asuvien asuntokuntien henkilöluku oli jokaisessa normiluokassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Asunnon keskimääräinen pinta-ala v. 1994 oli 81,5 m 2 ja henkilöä kohden 32 m 2. Vastaavat luvut koko maassa olivat 77,2 m 2 ja 33,0 m 2. Asuntokuntien keskimääräinen huoneluku oli 3,9 ja 1,54 huonetta henkilöä kohden, keittiö mukaan luettuna. Vastaavat luvut koko maassa olivat 3,38 ja 1,58.

15 Taulukko 1/3.5.1. Asuminen, Raahe 31.12.1998 Kaikki asunnot (Vakinaisesti asuttuja) Pintaala Ei vakinaisesti asutut asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu rakennus 7 956 79,1 726 3 586 917 3 107 346 (7 230) Lähde: Tilastokeskus Taulukko 2/3.5.1. Asuntokuntien koko Raahessa ja koko maassa Asuntokuntien koko Lkm. Raahessa % Raahessa Lkm. Suomessa % Suomessa - 1 henkilö 2.463 34,0 819.418 36,5-2 henkeä 2.153 29,7 692.650 30,8-3 henkeä 1.158 15,9 317.842 14,1-4 henkeä 889 12,2 263.628 11,7-5 henkeä 356 4,9 106.126 4,7-6 henkeä 128 1,7 30.505 1,4-7 + henkeä 91 1,2 17.037 0,8 Asuntokunnan keskikoko 2,37 2,25 Lähde: Tilastokeskus 31.12.1998. Koko maassa asui vuoden 1998 lopussa 5.063.690 henkilöä, jotka muodostivat yhteensä 2.247.206 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko Suomessa oli 2,25 henkilöä ja Raahessa 2,37 henkilöä. Ahtaasti asuvien asuntokuntien ja henkilöiden määrä ei ole juuri vuodesta 1985 muuttunut. Taulukko 3/3.5.1. Ahtaasti asuvat asuntokunnat 31.12.1994 Normiluokka Raahe Koko maa Asuntokuntia % Henkilöitä % Asunto- Kuntia % Henkilöitä % *) Normi 1 Normi 2 Normi 3 Normi 4 30 0,4 98 1,4 465 6,7 1144 16,4 192 1,1 598 3,4 2443 13,8 5198 29,4 0,4 1,4 6,6 16,6 1,0 3,1 12,6 28,6

16 *) Normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Normi 3: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 4: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 3.5.2. Asumistukea saavat lapsiperheet Elo-syyskuun vaihteessa v. 2000 Kelan myöntämää asumistukea sai 893 ruokakuntaa, joista 260 lapsiperheitä eli 29,1%. (Puh.kesk. 6.9.2000) Raahessa asui 31.12.1997 yhteensä 7.134 asuntokuntaa. Vuoden 1998 lopussa asuntokuntien lukumäärä oli 7.238. Asumistukea sai noin 12% asuntokunnista. 3.5.3. Nuorten ensiasunnot, vuokra-asuminen Koko maassa oli vuonna 1997 yhteensä 2.416.378 asuntoa, joista vuokra-asuntoja 710.163 eli 29,4 % asuntokannasta. Raahessa asuntojen määrä oli 7.891, josta vuokra-asuntoja oli 2.452 eli 31.1 % asuntokannasta. Lähde: Tilastokeskus v. 1998. Taulukko 1/3.5.3. Suurimmat vuokranantajat 1999 Vuokra-asuntojen lkm. Raahe kaupunki ja Kiinteistö Oy Kummatti 968 (luku sis. 290 opiskelija- asuntoa) Raahen Seudun Asuntosäätiö 1.178 Yksityiset vuokra-asunnot 695 Vuokra-asuntoja yht. 2.841 Lähde: Raahen kaupunki/tilahallinta ja Raahen Seudun Asuntosäätiö Taulukko 2/3.5.3. Vertailu Oulun ja Kajaanin tilanteisiin Oulu Kajaani Raahe Asuntokuntia 52.443 15.827 7.238 Asukkaita as.kunnissa 113.858 36.098 17.130 Väkiluku 31.12.1998 115.480 36.558 17.448 Vuokralla asuvia asuntokuntia 21.249 5.089 2.582 Vuokra-asuntojen osuus % 40,5 32,2 35,7 Omistusasuntoja 29.586 10.469 4.500 Muu 1.600 260 156 Yhteensä 52.435 15.827 7.238 Ahtaasti asuvia henk. lkm 27.179 9.129 4.303 Ahtaasti asuvia henk. % 23,87 25,29 25,12 Lähde: Tilastokeskus 1998

17 3.6. Muuttoliike Tällä hetkellä vuokra-asuntoa hakee Raahessa yli 200 henkilöä. Asunnon hakijat jonottavat pääasiassa pieniin asuntoihin. Taulukko 3/3.5.3. Asunnonhakijat 1.9.2000 puhelinkyselyn mukaan Asunnon hakijat Tyhjät asunnot Raahen kaupunki 40 - Kiinteistö Oy Kummatti 80 10 Raahen Seudun Asuntosäätiö 100 - Raahen väkiluku oli suurimmillaan 18.943 henkilöä vuonna 1985. Tämän jälkeen asukasluku on kääntynyt laskuun. Ikäluokat ovat pienent y- neet. Kaupunki on kärsinyt muuttotappiota. Taulukko 1/3.6. Raahen henkikirjoitettu väestö 1.1.2000 Muutos edellisestä Vuosi Lukum. Lukum. % 1950 7.319 1960 8.261 942 12,87 1970 12.506 4.245 51,39 1980 18.182 5.676 45,39 1985 18.943 761 4,1 1990 18.556-387 -2,0 1995 17.862-694 -3,7 1996 17.788-74 -0,41 1997 17.697-91 -0,51 1998 17.605-92 -0,51 1999 17.448-157 -0,89 2000 17.244-204 -1,18 Taulukko 2/3.6. Väestömuutokset läsnäolevaan väestöön 1996 1997 1998 1999 Syntyneet 213 210 221 209 Kuolleet 110 93 134 118 Luonnollinen väestönkasvu 103 117 87 91 Kuntaan muuttaneet 797 858 971 867 Kunnasta muuttaneet 992 1 071 1 204 1.159 Nettomuutto -195-213 -233-292 Maahan muutto 27 16 16 21 Maasta muutto 20 15 28 24 Nettomaahanmuutto 7 1-12 -3 Väestönlisäys -85-95 -158-204 Korjaus -6 +3 0 +2 Väkiluvun muutos -91-92 -158-202 Lähde: Tilastokeskus

18 3.6.1. Muuttoliike kuntien välillä Raahen nettomuutto on 1980-luvun alusta saakka ollut koko ajan negatiivinen. Muuttajien määrä on vuosittain lisääntynyt. Lähtömuutto Raahesta vuonna 1999 Vuonna 1999 Raahesta muutti 1.159 henkilöä, joista 853 alle 30- vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Ouluun 20 24 -vuotiaana. Oulun seudun (Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo) vetovoimaisuutta osoittaa se, että sinne muutti yhteensä 252 henkilöä Raahesta. Taulukko 1/3.6.1. Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuutto lähtökunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 1 sivulla 80. Tulomuutto Raaheen vuonna 1999 Vuonna 1999 Raaheen muutti 867 henkilöä, joista 713 alle 30-vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Pattijoelta 20 24 -vuotiaana. Taulukko 2/3.6.1. Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto tulokunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 2 sivulla 81. 3.6.2. Muutto kunnan sisällä Vuonna 1999 kaupungin sisäinen muuttoliike oli vilkkainta Keskustan sekä Kummatin ja Ollinsaaren alueilla. Nuoret (15-29-vuotiaat) liikkuivat eniten. Nuorten muutoille lienee ollut syynä itsenäistyminen ja oman perheen perustaminen. Ensimmäisenä asuntona vuokra-asunto oli luo n- tevin vaihtoehto ja siksi muuttovirta suuntautui Keskustaan, Kummattiin ja Ollinsaareen. Keskustan lisäksi Piehinki ja Mattilanperä olivat muuttovoittajia kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä. Lapaluodossa asukkaat eivät juuri vaihtuneet. Taulukossa 1/3.6.2. esitelty kaupungin sisäinen muuttoliike vuonna 1999 liitteenä 3 sivulla 82 ja asuntoalueiden ryhmittely liitteenä 4 sivulla 83.

19 3.7. Vanhemmuus 3.7.1. Perheen yhteinen ajankäyttö Huoltajien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin Taulukko 1/3.7.1. Kyseletkö lapselta kouluasioita? 3 lk - kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk -% Kyllä 205 100 178 99 - päivittäin 179 87 147 82 - viikoittain 20 10 25 14 - satunnaisesti 5 2 8 4 En kysele 0 0 0 0 Ei vastausta 0 0 0 0 Yhteensä 205 180 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. Perheiden yhteiset harrastukset Yli puolet perheistä harrastaa yhdessä erilaisia asioita. Tässä mainittuna muutamia: ulkoilu, lenkkeily, mökkeily, matkailu, veneily, kalastus, lemmikkieläinten hoito, puutarhatyöt. Taulukko 2/3.7.1. Onko perheellä yhteisiä harrastuksia? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk -kpl 6 lk - % On 147 72 107 60 Ei ole 52 25 63 35 Ei vastausta 6 3 8 4 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. Huoltajien osallistuminen lapsen harrastuksiin Vanhemmuuskyselyn mukaan huoltajat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä kannustajina, rahoittajina ja kuljetusten järjestäjinä. Taulukko 3/3.7.1. Huoltajien osuus lapsen harrastuksissa (taulukossa on mainittu vain tärkeimmät) Osallistumisen tapa 3 lk 6 lk Kuljettamalla harrastuksiin 95 51 Huoltajana, vetäjänä, toimitsijana 13 31 Katsomalla pelejä, harjoituksia 44 30 Kannustamalla, kuuntelemalla, keskustelemalla 36 37 Antamalla rahaa, tekemällä hankintoja 22 18 Yhteiset reissut, retket 5 9 Vastaajia yhteensä 205 178 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000.

20 Kolmasluokkalaisten huoltajista viisi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 17 ei vastannut kysymykseen. Kuudesluokkalaisten huoltajista kuusi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 22 ei vastannut kysymykseen. Lapsen kahdenkeskinen aika huoltajan kanssa Taulukko 4/ 3.7.1. Minkä verran lapsesi saa kahden keskistä aikaa huoltajan kanssa päivittäin? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk- kpl 6 lk - % Arkisin - alle 1 tunnin 34 16,6 24 13,6-1-3 tuntia 81 39,5 77 43,5-4-6 tuntia 41 20,0 18 10,2-7-9 tuntia 10 4,9 7 4,0-10 tuntia tai enemmän 5 2,4 3 1,7 - koko päivä 0 0 1 0,6 - satunnaisesti 3 1,5 1 0,6 Ei vastausta 31 15,1 0 0 Viikonloppuisin - alle 1 tunnin 16 7,8 3 1,7-1-3 tuntia 55 26,8 47 26,6-4-6 tuntia 37 18,0 33 18,6-7-9 tuntia 16 7,8 11 6,2-10 tuntia tai enemmän 36 17,6 16 9 - koko päivä 3 1,5 6 3,4 - ei ilmoitettu aikaa 0 0 8 4,5 - koko viikonloppu 0 0 5 2,8 - satunnaisesti 0 0 2 1,1 - vuorotyö, muuten tiiviisti 0 0 1 0,6 Joku on aina kotona 2 1,0 4 2,3 Tarpeen mukaan 3 1,5 2 1,1 Ei vastausta 41 20,0 26 14,7 Kommentteja, ei aikoja 11 5,4 13 7,3 Yhteensä 205 177 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. Ajan ja voimavarojen riittävyys Taulukko 5/3.7.1. Onko sinulla mielestäsi riittävästi aikaa/voimia viettää aikaa lapsesi kanssa? 3 lk- kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk - % On 127 62,0 117 66,1 Ei 62 30,2 47 26,6 Ei vastausta 3 1,5 4 2,3 Joskus on, joskus ei 13 6,3 9 5,1 Yhteensä 205 177 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000.

21 Esteitä yhteiselle ajan vietolle Taulukko 6/3.7.1. Jos haluaisit viettää enemmän aikaa lapsesi kanssa, mikä/mitkä asiat ovat mielestäsi esteenä? 3 lk- kpl 6 lk- kpl Työ 87 67 Lasten harrastukset 9 8 Omat harrastukset/opiskelu 13 9 Väsymys, terveys 6 7 Iso perhe 33 9 Kotiaskareet 32 11 Ei esteitä 13 3 Lasten kaverit 14 15 Rahan puute 3 1 Ajan puute 6 3 Koulu 1 1 Muut syyt 3 0 Ei vastausta 62 75 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. Sukulaisten tuki Taulukko 7/3.7.1.Onko sinulla sukulaisia, ystäviä tai muita henkilöitä, joilta saat tukea vanhempana olemiseen? 3 lk- kpl 3 lk- % 6 lk- kpl 6 lk- % On 186 90,7 159 89,3 - isovanhemmat 128 62,4 106 59,6 - muut sukulaiset 111 54,1 95 53,4 - ystävät 136 66,3 108 60,7 - naapurit 53 25,9 38 21,3 - muut 17 8,3 19 10,7 Ei ole 18 8,8 18 10,1 Ei vastausta 1 0,5 1 0,6 Yhteensä 205 178 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. Usein huoltajat saivat tukea monelta eri taholta, niin että sama huoltaja sai tukea sukulaisten lisäksi ystäviltä ja naapureilta. Muita mainittuja tukihenkilöitä olivat esimerkiksi kummit tai viranomaiset.

22 Kaveripiirin tunteminen Taulukko 8/3.7.1. Montako lapsesi ystävää/kaveria tunnet? Kaverien määrä 3 lk- kpl 6 lk- kpl 1-4 kaveria 41 24 5-9 kaveria 70 74 10-15 kaveria 46 31 Yli 16 kaveria 17 12 Kaikki/lähes kaikki 30 34 En yhtään 0 1 Ei vastausta 1 2 Yhteensä 205 178 Lähde: Vanhemmuuskysely v. 2000. 3.7.2. Vanhempien tupakointi Pohjois-Pohjanmaan kouluterveyskyselyn v. 1999 mukaan noin 31 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti isänsä tupakoivan ja 23 % äitinsä tupakoivan nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivista peruskoululaisista 43 % sanoi molempien vanhempien tietävän lapsensa tupakoinnista. 3.7.3. Vanhempien työssäkäynti Raahen suurin työnantaja on Rautaruukki Oy. Sen palveluksessa olevista 3.800 henkilöstä tekee 3-vuorotyötä 62 %. Suurin osa Rautaruukin työntekijöistä on miehiä. Naisvaltaisista vuorotyötä tekevistä aloista on otettu esimerkkeinä terveydenhuolto ja päivittäistavarakaupat, joissa epäsäännöllinen työaika on noin 400 henkilöllä. Taulukko 1/3.7.3. Elinkeinorakenne Raahe Koko maa Työpaikat Lkm. % % % 1998 1998 31.12. 1997 31.12.1997 Alkutuotanto 56 0,6 0,6 0,61 Jalostus 4.916 50,5 55,9 26,8 Rakennusteollisuus 462 4,7 - - Palvelut 4.098 42,1 42,5 65,1 Tuntematon 204 2,1 1,0 2,0 Yht. 9.736 100 100 100 Lähde: Elinkeinokeskus