Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM 1.6.2016
Tutkimuskysymys & aineisto Miten työllisyys, vienti ja lisäarvo ovat kehittyneet Cleantech yrityksissä? Yritysten antamat arviot (euroa ja %) ympäristöliiketoiminnastaan 2010-2013 (ylttietokanta) Ylt-tietojen yhdistäminen tilinpäätöstietoihin, vientitietoihin ja T&K-kyselyn tuloksiin vuosilta 2005-2013 Tilastokeskus laatimat toimialakohtaiset arvioit ympäristöliiketoiminnan kehityksestä
Ympäristöliiketoiminnan ja sen viennin osuus toimialan liikevaihdosta (%) vuonna 2013. Tilastolähde: TK. Yhteensä G - N Palvelut F Rakentaminen 38-39 Jätehuolto, materiaalien kierrätys 36-37 Vesi- ja jätevesihuolto E Vesi- ja jätehuolto D Energiahuolto 07-15, 18, 23, 31-32 Muu teollisuus ja 24-30, 33 Metalliteollisuus 19-22 Kemianteollisuus 16-17 Metsäteollisuus B + C Teollisuus Ympäristöliiketoi minnan viennin osuus toimialan liikevaihdosta (%) Ympäristöliiketoi minnan osuus toimialan kokonaisliikevaih dosta (%) 0 20 40 60 80 100 YLT vienti on pieni päätoimisilla lukuun ottamatta materiaalien kierrätystä ja mahdollista ylijäämä sähkön vientiä. Sivutoimisilla YLTin osuus viennistä on alle 10 % keskimäärin.
YLT työllisyys (henkilötyövuotta) toimialoittain vuosina 2012-2014. Tilastolähde: Tilastokeskus. Palvelut G-N Rakentaminen F Teollisuus Muu teollisuus 08-15,18,23,31,32,35,36 Metalliteollisuus 24-30. 33 Kemianteollisuus 19-22 Metsäteollisuus 16-17 2014* Vesi- ja jätehuolto E Vesi- ja jätehuolto E 2014 2013 2012 2014* Jätehuolto, materiaalien kierrätys ja muu Jätehuolto, materiaalien kierrätys ja muu ympäristöhuolto 38-39 2014* Vesi- ja jätevesihuolto 36-37 Vesi- ja jätevesihuolto 36-37 Energiahuolto D (35111 Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Vuonna 2012 YLT -kokonaistyöllisyys pelkästään teollisuudessa ja palveluissa nousi yli 60 000 henkilötyövuoteen ja vuonna 2013 noin 67 000 henkilötyövuoteen, ja päätoimiset ml. 77 940 vuonna 2012 ja 88 569 vuonna 2013. Eli alan työllisyys näyttää kasvavan, viennin laskusta huolimatta. Palveluiden nousu työllistänyt suhteellisesti enemmän.
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Päätoimisesti ympäristöliiketoimintaa harjoittavien vesi- ja jätehuoltotoimialojen työllisyys (1000 henkilötyövuotta) vuosina 1990-2012. Tilastolähde: Tilastokeskus 12 10 8 37_39 Jäte- ja jätevesihuolto 38 Jätehuolto ja kierrätys 6 4 2 36 Veden otto, puhdistus ja jakelu 37 Viemäri- ja jätevesihuolto 39 Muut ympäristönhuoltopalvelut 0
Biotalous Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloudellista toimintaa. (Energian tuotannosta mukaan on otettu osuus, joka vastaa uusiutuvien energiasisällön osuutta, laskettuna sähkön ja lämmön tuotantotilastosta (vrt. cleantech)).
Biotalouden arvonlisäyksen kehitys vuoden 2013 hinnoin koko biotaloudessa ja kansantaloudessa Miljoonaa euroa. Lähde: VATT ja Tilastokeskus. 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 Koko biotalous Koko kansantalous 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Biotalous kehittynyt heikosti suhteessa kansantalouteen. Biotalouden tuotanto vajosi pysyvästi alhaisemmalle tasolle vuoden 2007-2008 välillä.
Biotalouden vienti suhteessa koko tavaravientiin käyvin hinnoin vuosina 2008 2012. Miljoonaa euroa. Lähde: VATT ja Tilastokeskus. 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Koko kansantalous Koko biotalous Biotalouden tuotteet Massa- ja paperi (ml. painaminen) 20 000 10 000 0 2008 2 009 2 010 2 011 2 012 Biotalouden vienti on kehittynyt suhteellisen hyvin suhteessa koko kansantalouden vientiin, josta se vastaa lähes kolmasosaa. Se muodostuu lähes kokonaan biotalouden tuotteiden viennistä, josta puolestaan massa- ja paperiteollisuus vastaa suurimmasta osasta. Tilastosta puuttuu kokonaan palveluvienti.
Metsäteollisuuden viennin arvon kehitys 2010-2015. Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin. Lähde: VATT ja Metsäteollisuuden keskusliitto. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 Yhteensä Paperi Kartonki Sellu Havusaha- ja höylätavara Vaneri (sis.lvl) Jalosteet Mekaaninen massa Lastulevy ja OSB 2 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Metsäteollisuuden vienti on kasvanut kiitos sellun ja kartongin, paperin viennin laskusta huolimatta.
Biotalouden työllisyys vuosina 2000 2013 (1000 henkeä) Lähde: VATT ja Tilastokeskus. 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 Ruoka Biotalouden tuotteet Uusiutuva energia Veden puhdistus ja jakelu Biotalouden palvelut Koko biotalous 100,0 50,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Biotalouden työllisyyden lasku seurannut biotalouden tuotteiden ja ruokatalouden kehitystä.
Miten cleantechiä harjoittavat yritykset menestyivät verrattuna oman toimialansa muihin yrityksiin samana vuonna?
Perustietoja tutkimusjoukosta Yrityshavaintoja 2010 2011 2012 2013 Kaikki havainnot Teollisuus 302 436 476 378 Palvelualat 26 121 164 286 Vientiä tekevät yritykset Teollisuus 70 98 124 169 Palvelualat 4 16 21 63 Cleantech vienti osuutena liikevaihdosta, vientiyritysten keskiarvo 2010 2011 2012 2013 Sivutoimiset Teollisuus 11.8 % 9.6 % 8.3 % 10.7 % Palvelualat 9.5 % 2.3 % 6.3 % 5.3 % Päätoimiset Teollisuus 37.8 % 29.9 % 36.7 % 32.7 % Palvelualat 40.3 % 26.0 % 30.0 %
Cleantech yritykset ovat merkittävästi suurempia työllisyydeltään kuin heidän oman toimialansa yritykset muuten (TOL 2008 2 digit tason toimiala vertailuissa) Toimialojen keskiarvot kunakin vuonna = 1
Cleantech yritykset näyttävät olevan myös hieman tuottavampia kuin saman toimialan muut yritykset Toimialan keskiarvo kunakin vuonna = 1
Cleantech yritykset hieman vienti-intensiivisempiä teollisuusaloilla kuin muut saman toimialan yritykset, palvelualoilla ei eroa keskiarvoon
Cleantech korreloi viennin intensiivisyyden, liikevaihdon ja viennin määrän kanssa positiivisesti Viennin osuus liikevaihdosta Nettovoitto marginaali Pääomantuottoaste Liikevaihto, ln Tuottavuus T&K suhteessa liikevaihtoon Vienti, ln Henkilöstö, ln Cleantech, osuus liikevaihdosta 0.053*** -0.195*** -0.001 3.754*** 0.456*** -0.043*** 2.244*** 2.148*** Havaintoja 544963 544965 544965 544952 509909 9496 544965 546050 r2 0.219 0.058 0.030 0.191 0.088 0.158 0.911 0.15 Yritystason kiinteät vaikutukset Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei TOL-vuosi kontrollit Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vientiyritys kontrolli Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Cleantech, osuus liikevaihdosta 0.014*** -0.07 0.05 0.080*** 0.059 0.028 0.163*** 0.042 Havaintoja 542440 542440 542440 542430 507863 9016 542440 543515 r2 (within) 0.105 0.03 0.029 0.013 0.087 0.048 0.877 0.012 Yritystason kiinteät vaikutukset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä TOL-vuosi kontrollit Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vientiyritys kontrolli Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä *** = merkitsevä 0.1% tasolla; ** = 1% tasolla; * = 5% tasolla
Kiitos huomiostanne! Lisätietoja: Elina Berghäll, elina.berghäll@vatt.fi, Saara Tamminen, saara.tamminen@vatt.fi
Cleantech / ympäristöliiketoiminta tilasto TEM/Tekes: Puhtaan tekniikan tuotannolla tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Eli tuotteen tuotannossa tai käytössä, ympäristönäkökohdiltaan keskimääräistä kansallista tasoa parempi kuin vastaava, saman käyttötarkoituksen omaava tuote.
Kymmenen suurinta Cleantech vientiyritystä Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Outotech, Kemira, YIT, ABB, Kuusakoski, Outokumpu ja Cargotec - tuottivat noin 80 % cleantechin liikevaihdosta, mutta kasvu esim. Wärtsilän, Kemiran, Outotecin tai Metson suhteen on heikkoa.
Rajoitukset Aineisto-toiveita: YLT tuonti ja jalostusarvo, sekä muihin tuotejaotteluihin (CPA) yhdistettävät tuoteluokitukset, ilman päällekkäisyyksiä => mahdollista selvittää YLT-toiminnan nettovaikutukset kasvuun, työllisyyteen ja vientiin. Aineistolla voi arvioida cleantechin mahdollisia vaikutuksia yritysten menestymiseen, mutta itse cleantech-strategian tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia, erityisesti tulevaisuuden suhteen, ei aineiston pohjalta ole mahdollista arvioida.
Arvonlisäyksen kehitys finanssikriisin jälkeen Koska elintarviketeollisuuden kotimaisen arvonlisäyksen lasku on jatkunut sen jälkeenkin, on biotalouden arvonlisäys kokonaisuudessaan pysynyt heikkona. Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen, biotalouden tuotteet (teollisuustuotanto) on sen sijaan selviytynyt lähes vuotta 2005 edeltävälle tasolle, joskin reaalinen arvonlisäys näyttää olevan pikemmin lievässä laskussa, kuin nousussa. Tarkempi biotaloustuotteiden tarkastelu paljastaa, että ainoastaan metsätalouden ja lääkkeiden reaalinen arvonlisäys näyttäisi olevan kasvussa. Paperi- ja massateollisuudessa (ml. painaminen) kotimainen arvonlisäys näyttäisi sen sijaan olevan edelleen laskussa. Palvelut, uusiutuva energia (metsäteollisuus ei ole mukana) ja veden puhdistus ovat niin pienimuotoisia, ettei niissä näy silmämääräisesti mitään suuria muutoksia.
Ympäristöliiketoiminnan viennin osuus sen liikevaihdosta (%) vuosina 2012 ja 2013. Tilastolähde: TK. G - N Palvelut F Rakentaminen 38-39 Jätehuolto, materiaalien kierrätys ja 36-37 Vesi- ja jätevesihuolto E Vesi- ja jätehuolto D Energiahuolto 07-15, 18, 23, 31-32 Muu teollisuus ja 2013 2012 24-30, 33 Metalliteollisuus 19-22 Kemianteollisuus 16-17 Metsäteollisuus B + C Teollisuus - 10 20 30 40 50 60 70 80 Viennin laskusta huolimatta ympäristöliiketoiminnan osuus viennistä pysyi keskimäärin ennallaan tai nousi.
Pienet biotalouden vientialat käyvin hinnoin vuosina 2008 2012. Miljoonaa euroa. Lähde: VATT ja Tilastokeskus. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Ruoka Puutuotteet (ml. huonekalut) Elintarviketeollisuus (ml. tupakka) Lääkkeet Kemikaalit Maatalous Muut Metsätalous 500 0 2008 2 009 2 010 2 011 2 012