LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 20/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 46 Annettu julkipanon jälkeen 10.2.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vedenoton lisääminen Santamaan vedenottamosta ja osittainen luopuminen Lammaisten vedenottamon vedenotosta, Kokemäki Nakkilan kunta AIKAISEMMAT LUVAT Länsi Suomen vesioikeus on 22.12.1993 antamallaan päätöksellä nro 99/1993/2, jonka vesiylioikeus on 21.9.1994 antamallaan päätöksellä nro 198/1994 pysyttänyt, myöntänyt Nakkilan kunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Kokemäen kaupungin Kaukaritsan kylässä sijaitsevan Santamaa nimisen tilan RN:o 2:28 alueelle ja pohjaveden ottamiseen siitä. Pohjavettä saa ottaa enintään 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Samalla päätöksellä vesioikeus on muuttanut Nakkilan kunnan Lammaisten vedenottamoa koskevaa 12.10.1972 antamaansa päätöstä nro 112/1972 siten, että kunnalla on oikeus ottaa Lammaisten kylässä olevasta pohjavedenottamosta pohjavettä enintään 1 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna aikaisemman 3 000 m 3 /d vesimäärän sijasta. HAKEMUS Nakkilan kunta on 21.2.2005 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on täydennetty 1.4.2005, pyytänyt lupaa lisätä vedenottoa Santamaan vedenottamosta aikaisemman luvan määrästä 2 000 m 3 /d määrään 2 900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Samalla Nakkilan kunta on ilmoittanut luopuvansa samalla pohjavesialueella sijaitsevaa Lammaisten vedenottamoa koskevasta vedenotto oikeudesta (1 000 m 3 /d) vesimäärän 900 m 3 /d verran siten, että hakijalle jäisi edelleen lupa ottaa Lammaisten vedenottamosta pohjavettä 100 m 3 /d. SUUNNITELMA Nykyinen vedenhankinta Nakkilan kunnalla on pohjavedenottamo kuntakeskuksen läheisyydessä Viikkalassa. Viikkalan vedenottamosta on lupa ottaa pohjavet
2 tä 1 500 m 3 /d. Viikkalan vedenottamosta saatavan veden rauta ja mangaanipitoisuus on kohonnut siten, että vedenottamolle on rakennettu puhdistuslaitos. Korkean rauta ja mangaanipitoisuuden seurauksena vedenottamon kaivot ovat tukkeutuneet siten, että kaivoista käyttöön saatava vesimäärä on hyvin pieni. Viikkalan vedenottamo on varavedenottopaikkana ja vedenottamon käyttö edellyttäisi uusien kaivojen rakentamista. Nakkilan kunta perusti yhteistyössä Harjavallan kaupungin kanssa Lammaisten vedenottamon, josta oli lupa ottaa pohjavettä 3 000 m 3 /d. Lammaisten vedenottamon veden kadmiumpitoisuus todettiin kohonneeksi yli 0,005 mg/l ja vedenottamo asetettiin käyttökieltoon 15.9.1980. Santamaan vedenottamo on rakennettu yhteistyösopimuksella Harjavallan kaupungin kanssa ja Nakkilan kunnan tarvitsema vesimäärä on johdettu sieltä Nakkilaan. Pohjavesiolot Vedenoton tarkoitus ja vesimäärä Köyliöstä Harjavallan kautta Nakkilaan suuntautuu pitkittäisharjumuodostuma, jossa sijaitsevat Viikkala Pirilän pohjavesialue sekä Järilänvuoren pohjavesialue. Viikkalan vedenottamo sijaitsee Viikkala Pirilän pohjavesialueella. Järilänvuoren pohjavesialueella olevat vedenottamot ja niissä olevat vedenottoluvat ovat seuraavat: Lammaisten vedenottamo 1 000 m 3 /d Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n vedenottamo 3 500 m 3 /d Harjavallan Hiittenharjun ja Järilänvuoren vedenottamot yhteensä 3 000 m 3 /d Santamaan vedenottamo 2 000 m 3 /d Yhteensä 9 500 m 3 /d Lammaisten vedenottamon pohjavesitutkimusten yhteydessä on arvioitu, että Järilänvuoren valuma alueella muodostuu pohjavettä noin 10 000 m 3 /d. Vedenottamoiden käyttökokemukset ovat osoittaneet, että alueelta on saatavissa käyttöön em. vesimäärä. Pohjaveden virtaus Järilänvuoren pohjavesialueella suuntautuu kaakosta luoteeseen ja pohjavesi purkautuu Lammaisissa Kokemäenjokeen. Santamaan vedenottamon perustamista varten on suoritettu koepumppaus tuotolla 3 200 m 3 /d. Harjavallan kaupunki on hankkinut Santamaalta lisävedenottamoalueen omistukseensa ja teettänyt siinä kaivopaikkatutkimuksen. Tutkimusten mukaan haettu lisävesimäärä on otettavissa käyttöön tutkitusta kaivopisteestä. Vedenoton tarkoituksena on turvata Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin alueilla tarvittavan hyvälaatuisen veden saanti talous ja
3 teollisuuskäyttöön. Santamaan vedenottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin Kaukaritsan kylässä tiloilla Santamaa RN:o 2:28 ja Mattila RN:o 2:30, jotka omistaa Harjavallan kaupunki. Veden käyttöönotto toteutetaan Harjavallan kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Nakkilan kunnan vedenkulutus on nykyisin talousvesikäyttöön noin 700 m 3 /d ja J.W. Suominen Oy:lle noin 1 200 m 3 /d. Erityisesti teollisuuden tarpeisiin vedenkulutus lisääntyy edelleen. Vedenoton vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Santamaan vedenottamoalueelta tapahtuneen koepumppauksen (3 200 m 3 /d) seurauksena pohjavesipinta laski 18 cm. Vuosien 2002 2004 poikkeuksellisen kuivakauden jälkeen pohjavesipinnan taso Santamaan vedenottamoalueella on laskenut noin 2 metriä. Vedenpinnan korkeutta tarkkaillaan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Samalla valuma alueella sijaitsevien muiden vedenottamoiden toimintaan ei Santamaan vedenotolla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Mainittujen vedenottamoiden läheisyydessä ei ole kaivoja tai muita pohjaveden käyttökohteita. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kokemäen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 21.4. 23.5.2005 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen tarkoittamat Santamaan vedenottamot sijaitsevat Järilänvuoren tärkeällä pohjavesialueella (luokka I). Pohjavesialueella sijaitsevat myös Harjavallan kaupungin Hiittenharjun ja Järilänvuoren pohjavedenottamot sekä Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n pohjavedenottamo. Länsi Suomen vesioikeuden päätösten mukaan Harjavallan kaupungilla on lupa ottaa molemmilta ottamoilta yhteensä enintään 3 000 m 3 /d vettä ja Outokumpu Harjavalta Metals Oy:llä on lupa ottaa ottamoltaan 3 500 m 3 /d. Santamaan vedenottamon läheisyydessä ei hakemuksen mukaan ole edellä mainittujen ottamoiden lisäksi muita kaivoja tai pohjaveden käyttökohteita. Santamaan vedenotolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia samalla valuma alueella olevien muiden vedenottamoiden toimintaan. Uuden kaivopaikan tutkimisen yhteydessä marraskuussa 2004 alueella tehtiin muun muassa putkivirtausmittauksia. Tutkimusten perusteella rakennettavan uuden putkikaivon tuotto on minimissään 800 m 3 /d. Lounais Suomen ympäristökeskus on puoltanut hakemuksen tarkoittaman uuden kaivon käyttöönottoa, kun otetaan huomioon Lammaisten vedenottamon nykyisen kaivon vedenlaatuongelmat. Ympäristö
4 keskus on katsonut, että vedenottamon vaikutuksia ympäristöön, erityisesti pohjaveden määrään ja laatuun on tarkkailtava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2) AA omasta ja BB puolesta (Putkon kotimetsä RN:o 2:32, Kaukaritsa, Kokemäki) on katsonut, että veden lisätarve olisi otettava Harjavallan kaupungin vedenottamosta. Jos hakemuksessa mainittu hanke kuitenkin toteutuu, se ei saa haitata eikä estää maa aineksen ottoa muistuttajien tilalta. Jos vedenotto kuitenkin haittaa tai estää maa ainesten ottoa, AA on vaatinut täysimääräistä korvausta. 3) CC (Hirvikoski RN:o 1:38, Takaputko RN:o 2:36, Väliputko RN:o 2:40 ja Kuivahiekka RN:o 1:48) on kertonut, että hänellä on voimassaolevat maa ainesten ottamisluvat edellä mainituille tiloille, lukuun ottamatta Takaputko tilaa, jolta maa ainesten ottaminen on jo päättynyt. CC on esittänyt vaatimuksen saada rahallista korvausta maaaineksesta siltä osin kuin lisäveden ottolupa rajoittaa vallitsevaa maa aineksen lupien mukaista ottoa. Lupamääräyksillä ei myöskään saa rajoittaa vallitsevaa maa aineksen ottamiskäytäntöä muistuttajan omistamilla tiloilla. CC on katsonut, että lupamääräyksiin tulee ottaa määräys, jonka mukaan hanke ei rajoita lainvoimaisten ottolupien mukaista soranottoa. HAKIJAN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on selityksessään katsonut, ettei sen hakemus millään tavoin loukkaa muistutuksen tekijöiden oikeutta eikä ole ristiriidassa lain säädännön kanssa. Lisävedenotto on suunniteltu toteutettavaksi Mattilan tilalta RN:o 2:30. Mattilan tila rajoittuu Santamaa RN:o 2:28 nimiseen tilaan, jolle on myönnetty lupa vedenottamon rakentamiseen ja vedenottoon Länsi Suomen vesioikeuden 22.12.1993 antamalla päätöksellä nro 99/1993/2 ja vesiylioikeuden 21.9.1994 antamalla päätöksellä nro 198/1994. Santamaan vedenottamo ja hakemuksen mukainen Mattilan lisävedenottamo sijaitsevat Länsi Suomen vesioikeuden 18.8.1982 määräämällä Järilänvuoren ja Hiittenharjun pohjavedenottamoiden suoja alueen kaukosuojavyöhykkeellä. Hakija on katsonut, ettei vedenottohanke millään tavoin rajoita lainvoimaisten maa aineslupien mukaista soranottoa. Ympäristölupavirasto myöntää Nakkilan kunnalle luvan pohjaveden ottamiseen Järilänvuoren pohjavesialueelle jo rakennetusta ja nyt tilalle Mattila RN:o 2:30 rakennettavasta Santamaan pohjavedenottamosta lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden 12.10.1972 antamaa päätöstä nro 112/1972 siten, että Nakkilan
5 kunnalla on oikeus ottaa Lammaisten pohjavedenottamosta pohjavettä enintään 100 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Santamaan vedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 2 900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä siten, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Ottamo on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava Santamaan vedenottamon vedenoton vaikutuksia ympäristöön, erityisesti pohjaveden määrään ja laatuun, Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu on aloitettava asianomaisen viranomaisen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen tässä päätöksessä tarkoitettua vedenoton aloittamista. Tarkkailujen tulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kokemäen ja Harjavallan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille niiden edellyttämällä tavalla. 4) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 5) Tämän päätöksen mukainen vedenotto on aloitettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6) Tämän päätöksen mukaisesta vedenoton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lou
6 nais Suomen ympäristökeskukselle ja Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pohjavedenoton lisäämisen tarkoituksena on varmistaa hyvälaatuisen pohjaveden saanti Nakkilan kunnassa talous ja teollisuuskäyttöön. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 Vedenottamosta ja vedenotosta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenotosta ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa vedensaannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muuta sellaista yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta ympäristön oloissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi vedenoton yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää. Hankkeesta ei aiheudu kenellekään ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hankkeen seurauksena pohjavesi vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ei käy terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huononnu eikä hanke ole ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetyn pohjaveden pilaamiskiellon vastainen. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden 22.12.1993 antaman päätöksen nro 99/1993/2. Vaatimuksiin vastaaminen Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla. AA:n, BB:n ja CC:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei luvan tarkoittama vedenoton lisäys rajoita lainvoimaisten maa aineslupien mukaista soranottoa. KÄSITTELYMAKSU 980 euroa Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (17.12.2003/1238) 2
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Sinikka Laitakari Kalevi Tikka Jukka Leinonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) sekä Jukka Leinonen. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.3.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.