Oskari-verkosto - TOIMINTAMALLI Tämä Oskari-verkoston toimintamalli on Oskari-verkoston Integraatiosopimuksen liite 2. Sisältö Taustaa Yhteistuottaminen Verkoston osapuolet ja sopimukset Ohjelmiston nykytila, tavoitetila ja kehittämispolku Ohjelmistokehityksen prosessi Viestintä 1. Taustaa Oskari-verkosto perustuu jäsenten tahtotilan ilmaisevaan Verkostosopimukseen sekä Oskariohjelmiston kehittämishankkeiden omistajien ja verkoston koordinaattorin välisiin Integraatiosopimuksiin. Hankkeiden omistajat muodostavat verkoston ohjausryhmän, joka käsittelee ja hyväksyy tämän toimintamallin ja sen muutokset. Oskari-ohjelmiston nimi juontuu sanoista Open Source KArttaIkkuna. Ohjelmiston ensimmäiset versiot syntyivät kansallisen paikkatietoportaalin, www.paikkatietoikkuna.fi, pilotoinnin ja toteuttamisen yhteydessä vuosina 2009-2010. Kehittämisen lähtökohtana on ollut hyödyntää saatavilla olevia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja julkaista tehdyn kehitystyön tulokset vastaavasti avoimena koodina. Paikkatietoikkunan kehittämisen yhteydessä oivallettiin, että portaali voi toimia paikkatiedon palvelualustana, joka tarjoaa paikkatiedon rajapintapalveluihin tukeutuvan karttaliittymän ohjelmistopalveluna (SaaS, Software as a Service). Paikkatietoikkunan avulla käyttäjä voi määritellä karttaliittymän sisällön, toiminnallisuuden sekä ulkoasun ja julkaista karttaliittymän millä tahansa verkkosivulla internetissä. Monet paikkatiedon tuottajat tarjoavat paikkatietoaineistojaan karttatasoina käyttöön portaalin kautta. Maanmittauslaitos sai Paikkatietoikkunan kehittämisestä Laatukeskuksen Laatuinnovaatiopalkinnon vuonna 2010. Yleisen karttaliittymän toteuttaminen hallinnon yhteisenä tukipalveluna on kirjattu tavoitteeksi valtiovarainministeriön raportissa Valtiotason arkkitehtuurit - Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri (v.1.0, 12.11.2010): n. Maanmittauslaitos on jatkanut karttaliittymän ja palvelualustan toteuttavan Oskari-ohjelmiston kehittämistä osana Inspire-direktiivin toimeenpanoa ja paikkatietoinfrastruktuurin tukipalveluja. Valtiovarainministeriö on osoittanut rahoitusta yleisen karttaliittymän kehittämiseen SADe-ohjelmassa ympäristöministeriön hallinnoiman Asumisen ja rakentamisen epalvelujen kokonaisuuden useiden hankkeiden kautta. Lisäksi Oskariohjelmistoa on kehitetty mm. Patio2-hankkeessa aluehallintovirastojen työkaluksi peruspalvelujen toteutumisen arviointiin sekä Liikenneviraston hankkeessa kuntien työkaluksi Digiroad-aineiston ylläpitoon. Liikennevirasto jatkaa kehittämistä myös muihin tarpeisiin. Tampereen kaupunki on käynnistämässä kehitystyötä omista lähtökohdistaan. Oskari-ohjelmiston kehittämiseen on eri toimeksiantojen pohjalta osallistunut kehittäjiä yli kymmenestä eri ohjelmistoyrityksestä. Hajautuneen kehittämisen tulosten integroinnista ja - 1 -
ohjelmiston uusien versioiden julkaisemisesta on vastannut Maanmittauslaitos, jossa kehitystyö on kilpailutettu ja eri yrityksistä valitut kehittäjät ovat toimineet ketterillä ohjelmistokehityksen menetelmillä yhtenä scrum-tiiminä Maanmittauslaitoksen ohjauksessa. Kuva 1. Oskari-ohjelmisto ja paikkatietopalveluja. Oskari-ohjelmisto mahdollistaa paikkatietoinfrastruktuuriin tukeutuvan palvelualustan toteuttamisen sekä rajapintapalveluja hyödyntävien karttaliittymien julkaisun. Useita vuosia jatkunut kehittämistyö on tuottanut Oskari-ohjelmiston ja mahdollistanut Paikkatietoikkuna.fi -palvelun tarjoamisen. Ohjelmistolla voi toteuttaa erillisiä karttaliittymiä tai palvelualustan, jonka avulla voi julkaista karttaliittymiä. Oskari-ohjelmisto ja sitä koskeva dokumentaatio pidetään saatavilla ja julkaistaan internetissä osoitteessa www.oskari.org. Tavoitteena on, että Oskari-ohjelmisto tukee monipuolisesti paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä. Infrastruktuuri perustuu laajalti OGC:n (Open Geospatial Consortium) ja ISO/TC 211 teknisen komitean valmistelemiin kansainvälisiin standardeihin. Osana valtiovarainministeriön johtamaa kokonaisarkkitehtuurityötä on valmistunut Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuri, joka kuvaa paikkatietopalvelujen tavoitetilaa. Oskariohjelmiston osana ja sen kehittämisessä hyödynnetään yhtäältä yleismaailmallisesti kehittyviä, yleisiä ja toisaalta paikkatietospesifejä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja (mm. OpenLayers, jquery, yms.). Ohjelmiston arkkitehtuuri tähtää rakenteeseen, jossa ohjelmiston eri komponentteja voidaan joustavasti korvata uusilla, aiempaa paremmilla sellaisten ilmaantuessa saataville. Oskari-verkoston käynnistäminen tähtää tiiviiseen ja hallittuun kehittämisyhteistyöhön ohjelmistoa hyödyntävien osapuolten kesken. Osapuolet säästävät yhteistyön kautta merkittävästi kehittämisen kustannuksissa, sillä tarpeiden eri tehtävissä on todettu olevan valtaosin päällekkäisiä. Julkaisemalla kehittämisen tulokset avoimena lähdekoodina varmistetaan, että ohjelmisto on myös kaikkien niiden osapuolten hyödynnettävissä, jotka eivät ole tarpeistaan huolimatta toistaiseksi osallistuneet kehitystyöhön. Avoin lähdekoodi mahdollistaa myös uusien yritysten pääsyn kilpailemaan ohjelmiston kehittämistyöstä. Oskari-verkosto ei toteuta eikä tarjoa ohjelmistoon perustuvia tuotannollisia käyttöpalveluja. - 2 -
2. Yhteistuottamisen malli ja tavoitteet Yhteistuottamisella ohjelmistokehityksessä tähdätään - kehittämisen kustannusten alentamiseen - ohjelmiston yleiskäyttöisyyteen - tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen - hyvään käytettävyyteen - työn korkeaan tuottavuuteen - uusien palvelujen mahdollistamiseen Julkishallinnon kustannuspaine ohjaavat organisaatioita aiempaa enemmän yhteistyöhön. Tavoitteena on säästää kustannuksia välttämällä päällekkäisen työn tekemistä tai teettämistä. Yhteistyötä tietojärjestelmien, tietopalvelujen ja ohjelmistojen kehittämisessä on alettu nimittää yhteistuottamiseksi (JHS 129). Yhteistuottaminen tarkoittaa tietojärjestelmien, tietopalvelujen ja ohjelmistojen kehittämistä yhteiseen arkkitehtuurinäkemykseen perustuen osapuolten tarpeita ja aikatauluja yhteen sovittaen ja kehittämiskustannuksia säästäen. Periaatteena on kehittämisen tuloksien jakaminen yhteiseen ja yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin lisensseillä. Ohjelmiston kehittämisessä pyritään yleiskäyttöisyyteen, joka perustuu sekä paikkatietoalan standardeihin että yleisiin tietotekniikan standardeihin. Tavoitteena ei ole yksittäisten ratkaisujen tuottaminen, vaan yleinen palvelualusta, joka tukee käyttöliittymän toiminnallisuuden, ulkoasun, sisällön ja sen esitystavan parametrointia. Ohjelmiston osien monipuolinen parametroitavuus ja yhteentoimivuus lisäävät lähdekoodin uudelleenkäyttöä. Eri sovellusalueilla tunnistetut tarpeet pyritään yleistämään ja ratkaisemaan yleispätevästi niin, että samankaltaisia toimintoja tai käyttöliittymän osia ei olisi tarpeen ohjelmoida moneen kertaan. Oskari-ohjelmiston yhteistuottaminen tähtää laajaan yhteentoimivuuteen paikkatietovarantojen hyödyntämiseksi erilaisissa tietopalveluissa ja käyttösovelluksissa mukaan lukien tietojen ylläpito, jalostaminen ja rikastaminen. Paikkatietoinfrastruktuurin tavoitetila on kuvattu valtiovarainministeriön ohjaaman kokonaisarkkitehtuurityön tueksi tuotetussa Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuurissa (v.0.8, 5.6.2013). Oskari-ohjelmiston kehittämisessä tuotetaan viitearkkitehtuurin mukaisia ja sitä tukevia ratkaisuja. Oskari-ohjelmiston kehittämisen keskeinen periaate on pyrkimys hyvään käytettävyyteen ja helppokäyttöisyyteen niin karttaliittymän käytössä kuin sen määrittelyssäkin. Toteutettujen palvelujen ja sovellusten menestyksen ratkaisee käyttökokemus. Toimintojen suunnittelussa ja ohjelmiston kehittämisessä sekä uusien osien integroinnissa pyritään varmistamaan käyttöliittymän selkeys, toiminnallinen loogisuus ja graafisen ulkoasun yhtenäisyys. Oskari-ohjelmisto ja sen kehittäminen tähtäävät työn korkeaan tuottavuuteen. Palvelualustan ideana on mahdollistaa tyypillisesti tarpeellisten karttakäyttöliittymien ja paikkatiedon käsittelyn prosessien toteuttaminen ilman ohjelmointityötä. Tietopalvelua tai sovellusta suunnitteleva asiantuntija voi helposti määritellä yksinkertaisen karttaliittymän tai kuvata ja testata paikkatiedon analyysiprosessin lähtötietoineen ja valita lopputulokselle sopivan visualisoinnin. Halutut toiminnot sisältävä karttaliittymä voidaan välittömästi julkaista käyttäjien saataville julkisessa internetissä, asiakkaille suunnatussa extranetissä tai organisaation omaan käyttöön tarkoitetussa intranetissä. Julkaistun karttaliittymän käyttäjäystävällisyys säästää käyttäjien aikaa ja tuottaa lopulta tavoitellut hyödyt. Oskari-ohjelmisto on väline uusien palvelujen mahdollistamiseen ja aiemmin julkaistujen palvelujen laajentamiseen tai uudistamiseen. Ohjelmisto ei itsessään ole tuote, mutta sen kehittämisessä ja hyödyntämisen tukemisessa tähdätään korkeatasoiseen, kustannustehokkaaseen palvelutuotantoon ja palvelutuotteisiin. Ohjelmiston hyödyntämiseen sisältyy myös merkittävä palveluliiketoiminnan potentiaali kotimaassa ja kansainvälisesti. - 3 -
3. Verkoston osapuolet ja sopimukset Oskari-verkosto on avoimen lähdekoodin kehittämisverkosto, joka on avoin kaikille osapuolille. Verkostosopimus ilmaisee yhteisen tahtotilan ja verkoston jäseneksi voi tulla sopimuksen allekirjoittamalla. Sopimus kirjaa yleisesti verkoston tavoitteet, tehtävät ja päätöksenteon käytännöt. Verkosto välittää tietoa ohjelmiston kehittämisestä ja keskustelee tavoitteista. Verkoston jäsenet ovat mukana sähköpostijakelussa ja yhteisöpalveluissa sekä saavat kutsun ohjausryhmän päätöksellä järjestettäviin tilaisuuksiin. Kuva 2. Oskari-ohjelmiston kehittämisverkosto. Oskari-verkosto muodostuu ohjelmiston hyödyntäjistä, hankkeiden omistajista ja ohjelmistoyrityksistä, joiden yhteistyötä tukee kehittämisen koordinaatio ja integraatio. Organisaatioiden yhteistyön rinnalla toteutuu asiantuntijoiden vuorovaikutus. Verkoston jäseniä voivat olla Hankkeiden omistajat (Tilaajat: v,, ) Ohjelmistoyritykset (Toimittajat) Rahoittajat (, ) Hyödyntäjät (v, g,,, ) Opetus ja tutkimus (yliopistoja, ammattikorkeakouluja) Ohjelmiston kehittämistä tukee - strategisella tasolla Koordinaattori ja - operatiivisella tasolla Integraattori. Koordinaattori on verkoston ja hankkeiden omistajien edunvalvoja, joka pyrkii varmistamaan ohjelmiston optimaalisen kehittämisen käytössä olevilla resursseilla. Koordinaattori kilpailuttaa ja hankkii integrointityön verkoston hankkeiden käyttöön. Hankkeiden omistajat allekirjoittavat koordinaattorin kanssa Integraatiosopimuksen. Sopimuksessa hankkeen omistaja sitoutuu osallistumaan vuosittain tukipalvelujen kustannuksiin (v. 2014 maksu on 3000 euroa). Sopimuksessa osapuoli hyväksyy, että kehittämishankkeessa tuotettava koodi soveltuvin osin integroidaan Oskari-ohjelmistoon ja julkaistaan avoimena lähdekoodina. Koordinaattori sitoutuu vastaamaan kehittämisen tukipalvelujen saatavuudesta ja kehittämishankkeissa tuotettavan - 4 -
lähdekoodin integrointityöstä. Koordinaattori ja hankkeen omistajat voivat tarvittaessa neuvotella integrointityön ja sen kustannusten jakamisesta. Kehittämishankkeiden omistajat muodostavat Oskari-ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on päättää verkoston toiminnasta ja huolehtia yhteistyön kehittämisestä valita kullekin vuodelle koordinaattori ja päättää tukipalvelumaksuista vastata ohjelmiston tavoitetilan asettamisesta ja arkkitehtuurin ja kehityspolun kehittymisestä vastata verkoston viestintäsuunnitelmasta ja valvoa sen toteuttamista Koordinaattori kutsuu ohjausryhmän koolle vähintään neljä kertaa vuodessa sekä lisäksi tarvittaessa tai kun joku hankkeiden omistajista pyytää. Koordinaattorin rooliin kuuluu Ohjelmiston kehittämisen tukitehtävät (verkkosivuston vastaavat osat suluissa) Ohjelmiston toiminnallisuuden kuvaaminen (Oskari-functionality) Tavoitteiden kokoaminen ja yhteensovittaminen (Oskari-roadmap) Kehittämishankkeiden kuvausten julkaisu (Oskari-projects) Arkkitehtuurin kehittäminen, ylläpito ja dokumentointi (Oskari-architecture) Käyttöliittymien suunnittelun ja parametroinnin ohjeet (Oskari-design) Integraation työsuunnitelmat ja kehitysjono (Oskari-integration-backlog) Versioinnin, dokumentoinnin ja lisensoinnin ohjaus (Oskari-practices) Integrointityöstä huolehtiminen Kilpailutus, tilaaminen, ohjaus ja valvonta Integrointityön ohjaus ja tehtävien priorisointi Alan kehityksen seuranta Alan standardien ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehityksen seuranta Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin, viitearkkitehtuurien ja JHS-työn seuranta Paikkatietoinfrastruktuurin kehittymisen seuranta Verkoston toiminnan tuki Sisäinen ja ulkoinen viestintä Toimintamallin toteuttaminen ja kehittäminen Verkoston ohjausryhmän sihteeritehtävät Kokousten valmistelu ja pöytäkirjojen pito Muut verkoston ohjausryhmän kanssa sovittavat tehtävät Koordinaattori toimii ohjelmiston tuoteomistajana ja vastaa ohjelmiston arkkitehtuurista. Koordinaattori tekee integrointityöstä sopimuksen, johon kirjataan tilattavat tehtävät ja toimitusehdot. Integraattorin rooliin kuuluu tukipalvelujen tarjonta ja integrointityö kuten Kehittämisen yleinen tuki Ohjeiston tuottaminen ja kehittäminen yhteistyössä koordinaattorin kanssa Oskari.org-sivuston ylläpito yhteistyössä koordinaattorin kanssa Neuvonta: chat, s-posti, FAQ Muu viestintä soveltuvin osin Testaus- ja demoympäristöjen ylläpito ja hallinta Ympäristöjen ohjelmistopäivitykset Käyttöoikeuksien hallinta Integraation kehitysjonon käsittely (Oskari-backlog) Tehtävien tarkentaminen Työmäärien arviointi ja kirjaaminen Uuden ja korvaavan lähdekoodin tarkistaminen ja integrointi - 5 -
Ratkaisun arkkitehtuurinmukaisuus ja yhteentoimivuus Käyttöliittymän toimintalogiikka Koodin toimivuus, selkeys ja dokumentointi Koodin liittäminen ohjelmiston kehitysversioon (GitHub: Oskari-develop) Ohjelmiston versioiden hallinta, julkaiseminen ja jakelu Uuden koodin liittäminen julkaistuun ohjelmistoon (GitHub: Oskari-master) Uusien versioiden dokumentointi (GitHub: Oskari-release-notes) Muut koordinaattorin osoittamat tehtävät Integraattori huolehtii ohjelmiston integraation edellyttämästä ohjelmoinnista, testauksesta ja versiopäivityksistä sekä dokumentoinnista ja tarpeellisista tukipalveluista. - 6 -
4. Ohjelmiston nykytila, tavoitetila ja kehittämispolku 4.1 Nykytila Nykytilassa Oskari-ohjelmisto rakentuu kahdesta osasta: karttaliittymä (front-end, Oskari-client) palvelualusta (back-end, Oskari-server) Karttaliittymä on selaimeen ladattava JavaScript-kielinen ohjelmisto, joka tarjoaa mahdollisuuden selata ja käsitellä rajapintapalvelujen tarjoamaa paikkatietoa. Palvelualusta on Java-pohjainen ohjelmisto, joka toteuttaa yhtäältä karttaliittymän SaaS-palvelun (Software as a Service) ja toisaalta tukee karttaliittymän toimintaa esikäsittelemällä paikkatietoa ja tarjoamalla mm. käyttäjän omien paikkatietojen tallennusta sekä paikkatiedon analyysin ja visualisoinnin palveluja. Osat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, mutta karttaliittymän koodia on mahdollista myös käyttää sellaisenaan ilman palvelualustaa. Molemmat osat on julkaistu avoimena lähdekoodina. Yleiskäsityksen toteutetuista Oskari-ohjelmiston tukemista keskeisistä toiminnoista saa Paikkatietoikkunan karttaikkunan kartan ohjeesta sekä Oskari-sivustolta kuvauksista. Oskari-functionality Koordinaattori ylläpitää ohjelmiston mahdollistaman, testatun ja julkaistun version toiminnallisuuden kuvaavaa dokumentaatiota. Ohjelmiston toiminnallisuuden kuvaus on saatavilla verkkosivuilla. Kehittämisen tuloksena valmistuvia yksittäisiä, olennaisia toiminnallisuuksia esitellään verkkosivuilla myös esimerkein. 4.2 Tavoitetila Tavoitetilassa Oskari-ohjelmisto tukee nykyistä monipuolisemmin paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja paikkatiedon käsittelyä. Ohjelmiston tavoitetila voidaan yleispiirteisesti kuvata Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuurin kehikossa. Tavoitetilassa Oskari-ohjelmisto koostuu kolmesta osasta: käyttöliittymä (front-end, Oskari-client) palvelualusta (back-end, Oskari-server) palveluväylä (service-bus, Oskari-bus) - 7 -
Kuva 3. Oskari-ohjelmisto ja paikkatiedon viitearkkitehtuuri. Ohjelmiston tähtää paikkatietoinfrastruktuurin rajapintapalvelujen monipuoliseen hyödyntämiseen. Ohjelmisto tarjoaa yleiskäyttöisen karttaliittymän, jota palvelualusta ja palveluväylä tukevat. Käyttöliittymä on karttaliittymä, joka tukee paikkatietoinfrastruktuurin kaikkien palvelujen hyödyntämistä. Liittymä koostuu yhteentoimivista osista ns. bundleista, joista useimmat ovat parametroitavissa. Palvelualusta toimii ohjelmistopalveluna (SaaS) ja vastauksena selaimen pyyntöön kokoaa niistä osista (bundleista), jotka ovat toiminnallisesti tarpeen. Palvelusalusta tukee käyttöliittymän määrittelyä, määrittelyjen tallentamista ja käyttöliittymän julkaisua. Palvelualusta tukee käyttöliittymää paikkatietoinfrastruktuurin palvelujen hyödyntämisessä esikäsittelemällä rajapintapalvelujen tarjoamaa tietoa. Hyvän käyttäjäkokemuksen saavuttamisen edellytyksenä voi olla, että prosessointia vaativat tehtävät suoritetaan palvelualustan toimesta. Paikkatiedon hyödyntämiseksi palvelualusta tarjoaa paikkatiedon muunnos-, analyysi ja visualisointipalveluja sekä käyttäjän omien paikkatietojen tallennuspalveluja. Palveluväylä tukee käyttöliittymää integroimalla rajapintapalvelujen tarjoamaa tietoa ja viestimällä monitoroinnin pohjalta palvelujen mahdollisista puutteista. Palveluväylä sisältää prosessimoottorin, joka huolehtii käyttöliittymän tarvitseman tiedon jalostamisesta halutulla tavalla dynaamisesti tai ennakkoon määritellyn ajoituksen mukaan. Palveluväylä tarjoaa integraatiopalveluina paikkatietoinfrastruktuurin rajapintapalveluja eri muodoissa kuten rest/json-palveluina ja linkitetyn tiedon palveluina. - 8 -
4.4 Kehittämispolku Kehittämispolku kuvaa, miten ohjelmistoa kehitetään nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kehittämispolku osoittaa, mitä toiminnallisuuksia hankkeet tuottavat uusiin versioihin ja mihin ohjelmistokokonaisuuden osiin ne kuuluvat. Oskari-roadmap Koordinaattori ylläpitää ohjelmiston kehittämispolkua kuvaavaa dokumentaatiota. Koordinaattori esittelee uusien versioiden luonnokset verkoston ohjausryhmälle, joka käy läpi muutokset ennen uuden version julkaisemista. Oskari-ohjelmiston kehittämispolkua kuvaava Oskari-roadmap julkaistaan verkko-osoitteessa www.oskari.org/roadmap. Uusia, tulevia toiminnallisuuksia esitellään jo kehittämisvaiheessa esimerkein, jotka toteuttamisen jälkeen siirretään verkko-osoitteeseen www.oskari.org/examples. - 9 -
5. Ohjelmistokehityksen prosessi ja tuki Oskari-ohjelmistoa kehitetään rinnakkaisissa hankkeissa, joista vastaavat hankkeiden omistajat. Kehittäminen perustuu yhteiseen arkkitehtuurinäkemykseen ja osapuolet sopivat verkoston koordinaattorin tukemana kehittämishankkeiden keskinäisestä työnjaosta päällekkäisen työn välttämiseksi. Kunkin hankkeen tuottama lähdekoodi integroidaan soveltuvin osin osaksi Oskariohjelmistoa. Ohjelmiston uusi versio julkaistaan ja jaetaan yhteiseen ja yleiseen käyttöön avoimen lähdekoodin lisensseillä. Kuva 4. Oskari-ohjelmiston kehittäminen. Ohjelmiston kehittäminen etenee verkoston osapuolten kehittämishankkeissa, jotka tuottavat tuloksia soveltuvin osin integroitavaksi ja julkaistavaksi ohjelmiston uusissa versioissa. Kehitystä tapahtuu myös verkoston ulkopuolella hankkeissa, jotka tuottavat ja kehittävät käyttökelpoisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. 5.1 Kehittämishankkeet Hankkeiden omistajat laativat kustakin hankkeesta kuvauksen, josta käy ilmi hankkeen perustiedot. Hankkeen omistaja päivittää kuvauksen, mikäli hanke muuttuu olennaisesti sen kestäessä. Kehittämishankkeina voidaan kuvata myös ohjelmiston käyttöönottohankkeita, joissa uutta toiminnallisuutta ei kehitetä. Kehittämishanke: [hankkeen nimi - ja lyhenne jos on] hankkeen omistaja: [organisaatio nimi, yksikkö jos on] yhteyshenkilö: [nimi, s-posti, puhelin] (yhteystietoja ei julkaista) kumppanit: [mahdolliset muut organisaatiot] toteuttaja: [yritys tms. ohjelmistokehitystyön toimittaja/toimittajat] aloitusajankohta: [pp.kk.vvvv], arvioitu päättymisajankohta: [pp.kk.vvvv] laajuus: [euroa ja/tai henkilötyökuukautta] toiminnallinen tavoite: [kuvaus millainen uusi toiminnallisuus on tarkoituksena mahdollistaa] - 10 -
käyttötapaukset: [kuvaus millaisia käyttötapauksia on tarkoitus tukea] osa-alue: [front-end / back-end / service bus voi olla useita] arkkitehtuuri: [kuvaus kehitettävistä komponenteista ja rajapinnoista] liittyvät standardit: [tarvittaessa viitataan mahdollisiin standardeihin tms. joiden soveltamiseen ja tukemiseen kehitystyö ohjelmiston laajennuksena tähtää] liittyvät ohjelmistot: [mahdollisesti sovellettavat, uudet avoimen lähdekoodin kirjastot] lisätietoja hankkeesta osoitteessa: [verkkosivun-osoite jos on] Koordinaattori tekee vastaavat hankekuvaukset hankkeista, joissa käytössä olevista avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastoista otetaan käyttöön uusia versioita, jotka tuovat uutta toiminnallisuutta. Oskari-projects Hankkeiden omistajat ja koordinaattori laativat hankkeistaan sovitun mallin mukaiset kuvaukset tavoitteineen ja aikatauluineen. Kehittämishankkeiden kuvaukset julkaistaan Oskari-sivustolla. 5.2 Arkkitehtuurikuvaus Ohjelmiston kehittämistä tukee arkkitehtuurikuvaus, joka kuvaa komponentit ja niiden väliset suhteet. Keskeinen tavoite on varmistaa arkkitehtuurin avulla ohjelmiston uusien, kehitettävien komponenttien yhteensopivuus aiemmin kehitettyjen kanssa. Arkkitehtuurikuvaus sisältää - keskeisen käsitteistön - abstraktiotason - keskeiset mallit - säännöt ja rajoitukset Arkkitehtuurikuvaus on abstraktiotasoltaan lähinnä tuoterunkoarkkitehtuuri. Arkkitehtuurikuvauksen keskeisiä näkökulmia ovat - toiminnallisuus - rakenne ja - hyödyntäminen. Ohjelmiston toiminnallisuus voidaan kuvata käsitteellisesti paljolti ohjelmiston rakenteesta riippumattomasti. Ohjelmiston rakenteen kuvaamisessa oleellista on komponenttien roolit ja rajapinnat. Ohjelmiston hyödyntämistä tukee tyypillisen ajoympäristön kuvaus. Oskari-architecture Koordinaattori ylläpitää ohjelmiston arkkitehtuurin kuvausta, joka toimii lähtökohtana ohjelmistoa kehittäville hankkeille. Hankkeet kuvaavat tavoitteensa myös suhteessa arkkitehtuuriin. Ohjelmiston arkkitehtuurin kuvaus julkaistaan Oskari-sivustolla. 5.3 Käyttöliittymän suunnittelu Ohjelmiston käyttöliittymän kehittämistä ohjaa käyttöliittymän suunnitteluohje. Ohjeessa kuvataan käyttöliittymän rakenteelliset komponentit ja opastetaan niiden suunnittelussa. Käyttöliittymän - 11 -
suunnittelussa tulisi käyttää käytettävyyden ammattilaisia ja runsaasti toiminnallisuutta sisältävät laajennukset tulisi testata käytettävyydeltään ennen niiden käyttöönottoa. Käyttöliittymän ulkoasun toteutusta ohjaa graafinen ohje käyttöliittymän komponenttien väreistä, tekstityyleistä yms.. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa kehitetystä toiminnallisuudesta yhtenäisen ulkoasun piiriin. Ohjelmiston käyttöliittymä on laajalti parametroitu. Palvelualusta tukee osaltaan julkaistavan käyttöliittymän parametrien asettamista. Tavoitteena on mahdollistaa käyttäjille ilman ohjelmointia tapahtuva tarkoituksenmukaisten ja helppokäyttöisten käyttöliittymien määrittely ja julkaisu. Oskari-design Koordinaattori ylläpitää ohjelmiston käyttöliittymän kehittämistä koskevaa suunnitteluohjetta ja ulkoasun graafista ohjetta. Ohjelmiston käyttöliittymän suunnitteluohje ja graafisen ulkoasun ohje julkaistaan Oskari-sivustolla. 5.4 Ohjelmiston integrointi, dokumentointi, julkaisu ja jakelu Kehittämishankkeet tuottavat uutta koodia soveltuvin osin integroitavaksi Oskari-ohjelmiston uusiin versioihin. Koordinaattori päivittää ohjelmiston integraation työjonoa (backlog) tiedossa olevilla integrointitehtävillä. Integraattori täydentää ja purkaa osiin tarpeen mukaan työjonon tehtäviä ja merkitsee tehtäville aikatauluarviot sekä ennakoidun versionumeron ohjelmistolle, joka sisältää ko. uuden toiminnallisuuden. Oskari-integration-backlog Koordinaattori ylläpitää yhteistyössä integraattorin kanssa ohjelmiston integraation kehitysjonoa. Ohjelmiston integrointityön kehitysjono julkaistaan Oskari-sivustolla. Kehittämishankkeet dokumentoivat tuotetun lähdekoodin kattavasti niin, että koodin uudelleenkäyttö on vaivatonta. Integraattori tarkistaa dokumentoinnin integrointityön yhteydessä. Ohjelmiston dokumentoinnin ohje on julkaistu Oskari-sivustolla. Integrointityön ja testauksen jälkeen integraattori valmistelee ohjelmiston uuden version julkaisun. Uuden version erottamiseksi aiemmista ohjelmisto saa uuden versionumeron, joka koostuu julkaisunumerosta ja tasonumerosta. Julkaisunumeroiden vaihtuminen on ennakoitu kehityspolussa (roadmap). Myös merkittävät tasonumeroiden muutokset on voitu ennakoida kehityspolussa. Pienet ohjelmiston toiminnallisuuden täydennykset ja virhekorjaukset merkitään tasonumeron uudella alanumerolla. Ohjelmistokoodi eri versioineen jaellaan hajautetun versionhallintapalvelun kautta. Oskari-ohjelmiston integrointityössä ja jakelussa käytetään GitHub-palvelua ja sen tarjoamia välineitä, www.github.com. Jakelussa saatavilla ovat lähinnä: ohjelmiston kehitysversio Oskari-develop -haara ja varsinainen ohjelmiston julkaistu versio Oskari-master -haara. Oskari-ohjelmistossa hyödynnetään monia avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastoja, joita kehitetään eri maissa tai kansainvälisenä yhteistyönä. Koordinaattori ylläpitää luetteloa sovellettavista ohjelmakirjastoista ja niiden käytössä olevista versioista Oskari-sivustolla. - 12 -
Koordinaattori seuraa ohjelmistojen kehittymistä ja valmistelee tarpeen mukaan integraattorin kanssa uusien ohjelmistojen tai käytössä olevien ohjelmistojen uusien versioiden käyttöönoton Oskariohjelmiston uusien versioiden yhteydessä. Uuteen versioon siirtyminen voi tulla eteen myös jossakin verkoston kehittämishankkeessa, jolloin asiasta on syytä neuvotella ja sopia koordinaattorin kanssa. Oskari-ohjelmisto julkaistaan avoimena lähdekoodina ns. kaksoislisenssillä: MIT ja EUPL. Lähdekoodin jatkokehittäjä voi hyödyntää koodia tai sen osia omissa sovelluksissaan ja levittää sitä halutessaan eteenpäin kahdella vaihtoehtoisella tavalla: MIT-lisenssillä, http://opensource.org/licenses/mit EUPL-lisenssillä, https://joinup.ec.europa.eu/software/page/eupl. 5.5 Kehittämisen tuki hankkeille Kompetenssin kuvaaminen Oskari-ohjelmiston kehittäminen vaatii monipuolisia ohjelmointitaitoja. Koordinaattori ylläpitää kehittämistyön toimittajien kilpailutuksen tueksi luetteloa tarpeellisista ohjelmointityön kompetensseista. Luettelossa ovat mukana joukko menetelmiä, tekniikoita, ohjelmistoja, ohjelmointikieliä, merkintätapakielioppeja ja rajapintastandardeja. Taulukossa erityyppisiä taitoja on painotettu ja kompetenssit suositellaan kuvaamaan kehittäjän työkokemuksen pohjalta. Kompetenssitaulu on saatavilla Oskari-sivustolla. Ohjelmiston kehittämisen keskeiset kompetenssit kuvataan kompetenssitaulussa. Tukipalvelut Koordinaattori ja integraattori tarjoavat kehittämishankkeille tukipalveluja. Keskeinen osa tukipalveluja on Oskari-sivusto. Ohjeistojen ja muun edellä kuvatun ohella sivustolla vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin. Lisäksi integraattori tarjoaa neuvontaa eri muodoissa kuten sähköpostitse ja chatkeskusteluna. Kehittämishankkeille tarjotaan tukisivuston ohella neuvontaa sähköpostitse ja chat-keskusteluna. 5.6 Lähdekoodin käyttöönoton tukeminen Oskari-ohjelmiston käyttöönotto vaatii kaikkien tarpeellisten ohjelmistokirjastojen kokoamisen tuotantoympäristöön. Käyttöönottoa tuetaan tuottamalla valmiiksi koottuja asennuspaketteja ja laatimalla asennusohjeita. Paketit ja ohjeet ovat vapaasti saatavilla Osakari-sivuston kautta tai GitHubissa. Ohjelmiston käyttöönottoa tuetaan asennuspaketein ja -ohjein. - 13 -
6. Viestintä Oskari-verkoston viestinnällä on kolme tasoa: - sisäinen viestintä: ohjausryhmä, koordinaattori, integraattori ja kehittäjät hankkeissa - verkostoviestintä: verkoston jäsenet - ulkoinen viestintä: avoimen lähdekoodin kehittäjät, paikkatietopalvelujen tarjoajat Viestinnässä pyritään kaikilla tasoilla suureen avoimuuteen, joten ne eivät poikkea paljon toisistaan. Verkoston sisäinen viestintä tapahtuu pääosin suomenkielellä. Ohjelmistokehityksen dokumentaatio on tosin englanninkielistä ja tukipalvelussa voidaan tarvittaessa käyttää englanninkieltä. Sisäisessä viestinnässä koordinaattori ja hankkeiden omistajat viestivät etenkin ohjausryhmän asioissa kokouksissa ja niiden välillä. Koordinaattori ja integraattori viestivät tiiviisti ohjelmiston kehittymisestä. Integraattori ja ohjelmistokehittäjät viestivät lähinnä kehittämistehtävissä. Sisäisen viestinnän tavoitteena on tukea sujuvaa yhteistyötä hankkeiden välillä ja tulosten integoinnissa. Verkostoviestinnän tavoitteena on pitää jäsenet ajan tasalla ohjelmiston kehityksestä ja aktivoida osapuolia panostamaan ohjelmiston hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Verkostoviestinnässä koordinaattori informoi ohjelmiston kehittämisen tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Koordinaattori järjestää säännöllisesti ohjelmiston kehittymisen katselmointeja pienimuotoisina videokonferensseina. Verkoston jäsenet voivat osallistua vuorovaikutukseen verkoston yhteisöpalveluissa sekä vuotuisissa seminaareissa. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on lisätä tietoisuutta Oskari-ohjelmiston hyödyntämismahdollisuuksista ja tuoda uusia osapuolia mukaan verkostoon. Ulkoisessa viestinnässä koordinaattori tiedottaa ohjelmiston kehittymisestä ja kehittämisestä verkkosivuilla ja erilaisissa tapaamisissa, seminaareissa ja kongresseissa sekä median kautta. Koordinaattori tukee tarvittaessa hankkeen omistajaa hankkeiden tuloksista viestimisessä. Viestintätehtäviä ovat: - verkkosivustojen ylläpito - tiedottaminen kunkin hankkeen valmistumisesta eri kanavissa - tiedottaminen ohjelmiston uusista ominaisuuksista eri kanavissa - esitelmät FOSS4G-konferensseissa Viestinnän kansainvälisenä tavoitteena on saattaa Oskari-ohjelmiston kehittäminen avoimen lähdekoodin OSGeo-yhteisön, http://www.osgeo.org, projektiksi ja hankkia ohjelmistolle tunnustettu asema kansainvälisessä kentässä. Verkoston ohjausryhmä vastaa verkoston viestintäsuunnitelmasta (Oskari-communication) ja valvoo sen toteuttamista. Koordinaattori valmistelee viestintäsuunnitelman ja siihen tarvittavat muutokset hyväksyttäväksi ohjausryhmälle. Koordinaattori huolehtii viestintäsuunnitelmaan kirjattujen tehtävien hoitamisesta suunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaan. Oskari-communication Koordinaattori ylläpitää ja toteuttaa verkoston ohjausryhmän hyväksymää viestintäsuunnitelmaa. - 14 -