Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014 Seurantaraportti 2011 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2011
Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS... 4 3. OHJELMAN TAVOITTEET... 5 4. STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET... 6 TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS... 6 INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 6 OSAAMISTASON NOSTAMINEN JA KOULURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN... 10 TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS... 16 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN JA INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN... 16 TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN... 17 Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA... 17 Kärkiala 2: MATKAILU... 20 Kärkiala 3: LUONNONVARAT... 23 OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS JA TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUS... 29 TL3 MAASEUTU... 32 ELINVOIMAINEN JA MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA... 32 ELÄMISEN LAADUN JA HYVINVOINNIN PARANTAMINEN... 33 MONIPUOLINEN KEHITTÄJÄVERKOSTO JA TOIMIVA MAASEUDUN OSAAMISRAKENNE... 34 TL4 HYVINVOINTI... 35 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN... 35 UUDET TOIMINTATAVAT HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA... 37 KOLMAS SEKTORI... 38 TL5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 40 INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS JA ASUINYMPÄRISTÖ... 40 LUONNONYMPÄRISTÖ... 44 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN... 49 KUNTATALOUS... 52 5. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISJÄRJESTELYT JA SEURANTA... 54 JULKISEN KEHITTÄMISRAHOITUKSEN SUUNTAAMINEN... 54 6. YMPÄRISTÖSELOSTUS... 56 7. JOHTOPÄÄTÖKSET... 58 8. LISÄTIETOJA KAINUUN KEHITYKSESTÄ... 58 2
1. JOHDANTO Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 28.9.2009. Siinä todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista ja kehityksestä raportoidaan maakuntavaltuustolle. Maakuntaohjelman seurantaraportissa tuodaan esille keskeiset Kainuun maakuntaohjelman mukaiset alueen kehitystä kuvaavat teemat ja niistä kertovat indikaattorit. Eri teemojen seurantaindikaattorit on valittu siten, että niitä on mahdollisimman vähän, mutta valitut ovat mahdollisimman hyvin toteutunutta kehitystä kuvaavia. Kriteerinä on ollut myös se, että valittuja indikaattoreita on pystyttävä seuraamaan jatkuvasti samalla tavalla, jotta niiden vertailtavuus säilyy koko ohjelman toteuttamisen ajan. Indikaattorit on valittu myös siten, että niistä saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa eri teemojen kehityksen seuraamiseksi. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). Kainuun maakuntaohjelman kullekin teemalle on ennakointi- ja seurantaryhmässä nimetty vastuutaho ja vastuuhenkilö, joiden tehtävänä on kerätä teemansa raportoitava tieto. Vastuuhenkilöt ovat tehneet tulkinnan menneestä kehityksestä, arvioineet toteumaa verrattuna maakuntaohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen ja myös arvioineet tulevaa kehitystä. Mikäli mahdollista, on eri kohdissa esitetty myös johtopäätöksiä tulevaisuudessa tarvittavista toimenpiteistä. Raportin kokoamisesta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Seurantaraportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle 12.9.2011 kokoukseen ja Kainuun maakuntavaltuustolle 26.9.2011 kokoukseen. Raportti on myös saatavilla yllä mainitusta internet-osoitteesta. 3
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Kainuulainen toimintaympäristö on muuttumassa. Erityisesti maailmantalouden aiempaa nopeat ja myös voimakkaammat muutokset vaikeuttavat tulevaisuuden suunnittelua lisäävät epävarmuutta eri toimien suunnittelussa. Toisaalta lisääntyvät kestävyyden vaatimukset ja ilmastopolitiikan nouseminen huomioitavaksi kaikessa toiminnassa nostavat toiminnan haasteellisuutta. Myös demografiakehitys tuo oman haasteensa toiminnalle mistä osaavaa työvoimaa työnantajien tarpeisiin, kun työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on huomattavasti työmarkkinoille tulevaa nuorisoikäluokkaa suurempi ja koulutustakin uhkaavat säästötoimet? Toistaiseksi Kainuu on selvinnyt taantumasta suorastaan loistavasti. Työpaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen vakaasti noin 30 000. työpaikan tasolla. Työttömien määrä on vähentynyt vakaasti koko 2000 -luvun ajan. Paperikoneiden hiljentymisen tilalle on syntynyt liikevaihtoa erityisesti kaivannaistoiminnassa ja metalliteollisuudessa. Luomutuotanto on Kainuussa laajaa ja elintarviketeollisuus on kasvussa, myös palvelualat kasvavat tasaisesti. Bioenergian käyttö lisääntyy ja se tukee metsäala kannattavuutta ja työllisyyttä. Ennakoinnit olettavat suotuisan kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Keskeinen haaste on tällä hetkellä maakunnassa tarjottavan mahdollisimman monipuolisen koulutusjärjestelmän läsnäolo. Eri asteisen koulutuksen riittävällä tarjonnalla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus erityisesti tulevaisuuden kovassa kilpailussa työntekijöistä. Koulutuksen saatavuus vaikuttaa suoraan myös väestönkehitykseen. Kainuun muuttotappio muodostuu pääasiassa muualle koulutukseen muuttavista nuorista. Kainuun saavutettavuus ei ole kehittynyt halutulla tavalla. Erityisesti lentoliikenteen ja raideliikenteen osalta kehitys on ollut heikkoa verrattuna muihin maakuntiin. Kainuussa ollaan huolissaan suurilla volyymeillä toimivan kaivosteollisuuden vaikutuksista ympäristöön. Ympäristön tilaa seurataan tarkasti. Toiminnassa tulisikin tavoitella Tekesin Green mining ohjelman mukaista huomaamatonta ja älykästä kaivostoimintaa. Sen päätavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on selkeästi parantunut. Myös tuloveroprosentti on kasvanut hieman maltillisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Kertyneet alijäämät ovat pienentyneet huomattavasti. Hallitusohjelman kuntauudistus perustuu ns. vahvoihin peruskuntiin. Vakiinnutetaanko vahvuutensa jo osoittanut Kainuun hallintomalli osana kuntauudistusta? 4
3. OHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman tavoitteiden ja toteuman raportoimisen vaikeutena on tilastojen hidas valmistuminen ja julkistaminen. Päätavoitteista tuoretta tietoa on tarjolla vain väestötavoitteiden osalta. Kainuun väestö vähenee tavoiteltua nopeammin, n. 500-600 henkilöllä vuosittain. Pääosa muuttoliikkeestä muodostuu opiskelupaikan perässä muuttavista nuorista. Kajaanin seutu on pitänyt väestänsä 2000 luvulla ja pääosa väestön vähenemisestä n kohdistunut Kehys-Kainuun kuntiin. Toimialojen kehityksestä ja maakunnallisesta arvonlisäyksestä arvioita tehtäessä arviot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen suhdannetietoihin. Niiden mukaan työpaikkojen määrä on pysynyt lähes samalla 30 000 työpaikan tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan paperiteollisuuden loppuminen Kajaanissa pudotti kaikkien alojen yhteenlasketun liikevaihdon uudelle, n. 30 % alemmalle tasolle vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Sen jälkeen Kainuun kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut lähes kaksinkertaisella (n. 10%/v.) nopeudella koko maahan verrattuna (Kuva 1.). Kärkialojen kehitys on kuvattu tarkemmin tässä raportissa sivuilla 15 27. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendivertailu Kainuussa: Kaikki toimialat (TOL A-X) 140 130 120 Indeksi 2005=100 110 100 90 80 70 60 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kainuun maakunta: Henkilöstömäärä Kainuun maakunta: Liikevaihto Koko maa: Liikevaihto Kuva 1. Kainuun ja koko maan liikevaihdon kehitys 01/2000 12/2010 sekä työpaikkojen määrän kehitys Kainuussa samalla jaksolla (Indeksi v. 2005 = 100). Taulukko 1. Kainuun väestön, aluetalouden ja toimialojen kehitys vuosina 2000, 2005-2010 sekä tavoiteltu kehitys v. 2025 saakka. Väestö 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) TAVOITE 82 646 82 415 82 184 81 953 81 722 81 491 80 525 79 689 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 89 777 85 303 84 350 83 779 83 160 82 634 82 073 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu TAVOITE 1,71 1,70 1,70 1,69 1,69 1,68 1,69 1,75 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu 1,85 1,83 1,76 1,67 1,69 1,74 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Suomi 1,32 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 Lähde: Tilastokeskus Aluetalous 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 ARVONLISÄYS (ph**, kh***), Meuro TAVOITE 1 662 1 720 1 778 1 837 1 895 1 953 2 210 2 487 ARVONLISÄYS (ph, kh), Meuro 1 283 1 477 1 592 1 712 1800* ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu TAVOITE 2,30 2,50 2,70 2,90 3,10 3,30 2,50 2,40 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu -0,71-1,08 7,76 7,58 5,1* ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi TAVOITE 3,00 2,90 2,90 2,80 2,80 2,70 2,50 2,30 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi 8,81 3,13 5,12 9,26 2,9* * Ennakkotieto ** ph = Arvonlisäys, brutto perushintaan *** kh = Tuotannonarvo määritetty käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 5
Toimialojen kehitys TOL2008 (Alueella työssä käyvät): 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 A Maa- ja metsätalous TAVOITE 2 300 2 270 2 240 2 210 2 180 2 150 2 080 1 750 A Maa- ja metsätalous 2 538 2 465 B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh. TAVOITE 930 974 1 018 1 062 1 106 1 150 1 150 1 200 B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh. 560 765 C Teollisuus TAVOITE 3 080 3 132 3 184 3 236 3 288 3 340 3 200 3 050 C Teollisuus 3 753 3 342 F Rakentaminen TAVOITE 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 F Rakentaminen 2 050 2 194 G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta TAVOITE 5 150 5 142 5 134 5 126 5 118 5 110 5 050 4 900 G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta 5 615 5 844 J Informaatio ja viestintä TAVOITE 350 340 330 320 310 300 250 230 J Informaatio ja viestintä 411 431 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta TAVOITE 300 300 300 300 300 300 270 220 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 321 344 L Kiinteistöalan toiminta TAVOITE 500 500 500 500 500 500 450 400 L Kiinteistöalan toiminta 276 261 M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv. TAVOITE 2 190 2 166 2 142 2 118 2 094 2 070 2 050 2 050 M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv. 2 696 3 180 O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip TAVOITE 10 450 10 420 10 390 10 360 10 330 10 300 10 200 9 900 O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip 9 946 10 052 R-U Muut palvelut TAVOITE 1 700 1 710 1 720 1 730 1 740 1 750 1 800 1 800 R-U Muut palvelut 1 676 1 747 X Toimiala tuntematon TAVOITE 900 880 860 840 820 800 800 800 X Toimiala tuntematon 389 288 Lähde: Tilastokeskus 4. STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisen seurantaindikaattoreita ovat t&k-toiminnan menot yksityisellä ja julkisella puolella sekä t&k-toiminnan henkilöstön määrän kehittyminen. Lisäksi innovaatiojärjestelmän kehittämistä seurataan kartoittamalla teemaan liittyviä toimenpiteitä seurantajaksolla. Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ja henkilöstö Kainuussa 2000, 2005 2009. 2000 2005 2006 2007 2008 2009 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot milj. 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2,5 Yritysten t&k-toiminnan menot milj. 8,5 14,3 13,0 16,3 10,8 12,0 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot milj. 4,3 7,7 7,0 4,4 2,7 8,8 T&k-toiminnan menot yhteensä milj. 14,4 24,0 21,8 22,6 15,8 23,4 T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu 156 281 261 275 192 283 T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi 854 1042 1092 1178 1290 1268 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN HENKILÖSTÖ Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö 45 64 48 37 33 38 Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö 145 169 177 209 132 166 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö 99 107 211 160 152 200 T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä 289 340 436 406 317 404 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Kainuu 0,32 0,40 0,52 0,48 0,38 0,49 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Suomi 1,33 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 6
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 25 20 24,0 21,8 22,6 23,4 15 10 5 0 16,3 15,8 14,4 14,3 13,0 12,0 10,8 Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot Meuro 8,5 8,8 7,7 Yritysten t&k-toiminnan menot Meuro 7,0 2,7 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot Meuro 4,3 4,4 T&k-toiminnan menot yhteensä Meuro 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2,5 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa 2000, 2005 2009. 450 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö 400 350 436 406 404 300 250 200 150 100 50 0 340 317 289 211 209 200 169 145 152 177 Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö 160 166 Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö 132 99 107 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö 45 64 T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä 48 37 33 38 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000, 2005 2009. 7
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot /asukas 1400 1200 1290 1268 1000 1042 1092 1178 800 854 600 400 200 156 281 261 275 192 283 T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi 0 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot/asukas Kainuussa 2000, 2005 2009. 1,6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö / 100 asukasta 1,4 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 1,2 1,33 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,52 0,48 0,49 0,40 0,38 0,32 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Kainuu T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Suomi 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000, 2005 2009. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa olivat vuosina 2005 2009 keskimäärin noin 21,5 milj. euroa vuodessa ja asukusta kohti laskettuna noin 258 euroa vuodessa. Koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot asukasta kohti laskettuna olivat samalla jaksolla keskimäärin noin 1174 euroa. Kainuun sekä Itä- ja Pohjois-Suomen ero koko maahan selittyy pääasiassa yliopistojen tutkimustoiminnan, tutkimuslaitosten ja isojen yritysten tuotekehityksen keskittymisellä Suomen kasvukeskuksiin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö on pysynyt vakiona vuoden 2008 notkahdusta lukuun ottamatta. Notkahduksen pääsyy on EU-rahoituskauden päättyminen vuoden 2007 loppuun ja rahoitusjärjestelyihin liittyvä uuden kauden hidas käynnistyminen vuoden 2008 alussa. 8
Innovaatiojärjestelmään liittyvät selvitystehtävät: KAPPLA Tekes käynnisti loppuvuodesta 2008 Pohjois-Suomeen kolmen maakunnan, Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa ja Lappi (KAPPLA) kehitysprojektin, jonka tavoitteena oli rakentaa alueelle innovaatioympäristön toimintamalli, joka tunnistaa kehityshakuiset yritykset ja luo uudenlaisia toimintatapoja yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Hankkeen loppuraportti julkaistiin syksyllä 2009. (Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen, Tommi Ranta ja Anssi Uitto). Lisäksi raportoitiin maakuntakohtaisissa raporteissa innovaatiojärjestelmän toimijat, palvelukartta sekä kuvaus innovaatioympäristön verkoston toimivuudesta. Pohjois-Suomen yhteisiksi teemoiksi hankkeessa tunnistettiin testbed ja living lab -konseptit, arktinen ympäristö, luonnonvarat ja niukkaresurssisuus sekä kyvykkyys (osaaminen). Työ jatkuu Innovaatioareenatoimintana. Tavoitteena on rakentaa voimavarat yhdistämällä sellaisia yhteisiä pohjoissuomalaisia kokonaisuuksia, joissa yksikään seutu tai maakunta ei ole yksin kyllin vahva toimija. INNOKAINUU Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot -instituutti julkaisi Kainuun innovaatioympäristön alueellisen vaikuttavuusarvioinnin kesäkuussa 2009. Seurantajaksona oli 1995 2007. Tiivistettynä yhteenvetona raportissa todetaan, ettei Kainuun talouden, työllisyyden ja väestön haasteellisiin kehitystrendeihin innovaatioympäristön kehittämisellä ei ole kyetty vaikuttamaan, eikä nostamaan maakunnan rakenteellisista ongelmista johtuvaa suhteellista asemaa muiden maakuntien joukossa. Ansiokasta on kuitenkin, että ilman omaa yliopistoa maakuntaan on kyetty luomaan korkeasti koulutettujen työmarkkinat ja monisatapäinen tutkijakunta. Sidotun T&K -rahoituksen osuutta maakunnassa on onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tarkastelujaksolla 1995 2007. Julkisen sektorin innovaatiotoimintaan sijoittamalle eurolle on saatu innovaatioympäristön T&K - rahoituksen kautta hyvä tuotto. KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄN SELVITYSTYÖ Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue inventoi Kainuun strategiat keväällä 2011. Maakuntavaltuusto käsitteli asiaa työkokouksessa 9.5.2011. Haaviin jäi kaikkiaan yli 60 strategiaa tai ohjelmaa. Työkokouksen tulokset otetaan huomioon seuraavan maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän strategian laadinnassa. Innovaatiojärjestelmää tukevat hankkeet: Innovaatiojärjestelmän kehittämisen parissa toimi/toimii vuosina 2009 2011 kokonaisuudessaan 73 hanketta. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa CEMIS, Snowpolis sekä Woodpolis - hankkeet. CEMIS on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Alaa kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille ja tutkimuslaitoksille keskus tarjoaa osaamista, tutkimustoimintaa sekä uusia innovaatioita. CEMIS:n painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Snowpolis Vuokatti on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian kehittäjä, liikuntaan sekä talveen erikoistunut osaamis- ja yrityskeskittymä Sotkamo-Kajaani -alueella. Snowpoliksen keihäänkärkialoja ovat liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologiat. Päätavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saada Kainuuseen 100 uutta yritystä ja 1000 uutta työpaikkaa. Woodpolis hankkeen tavoitteena on, että Woodpolis on kansainvälisesti toimiva energiatehokkaan puurakentamisen innovaatio- ja oppimisympäristö ja että se tuottaa yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa monipuolisia asiantuntijoita ja toimii kansainvälisessä puuteknologian tutkimus-, kehitys- ja opetusympäristössä. Woodpolis toimii Kuhmon kaupungissa. 9
Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kärkialat on tunnistettu hyvin kainuulaisten päättäjien ja toimijoiden keskuudessa. Maakuntaohjelman päätavoitteen mukaisesti hankerahoitusta ja koulutustarjontaa on kohdennettu voimakkaasti maakuntaohjelman kärkialoille: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Yrityskyselyn perusteella (em. InnoKainuu) yritysten toiminnan kannalta tärkeimmiksi organisaatioksi rankattiin Kainuun TE keskus (ml Tekes), Kainuun Etu ja Finnvera. Kainuussa yrityksillä on ollut vaikeuksia saada korkean osaamisen työpaikat täytettyä. Merkittävä osaamisreservi on ollut kuitenkin Kajaanin AMK, joka on ollut myös joidenkin yritysten Kajaaniin sijoittumisen edellytys. Yliopistotason koulutus- ja tutkimustoiminnan harvemmat yritykset kokevat toimintansa kannalta sisällöllisesti tarpeelliseksi. Paikallinen ammatillinen koulutus on tärkeää useimmille kainuulaisille yrityksille. Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämistä varten on laadittu em. kolme kattavaa selvitystä, joiden pohjalta innovaatiojärjestelmän jatkokehitystyö voidaan käynnistää seuraavan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laadinnan yhteydessä. Innovaatioympäristön toimijoiden verkottumista keskenään ja maakunnan ulkopuolelle on edelleen lisättävä, kun tavoitellaan kansainvälisesti merkittävää asemaa ja osaamista sekä kannattavaa liiketoimintaa. Maakuntavaltuuston työkokouksen 9.5.2011 päätulkinta on, ettei nykyisen maakuntaohjelman kärkialoja ole tarpeen muuttaa. Kärkialojen sisältö on tarkistettava tulevassa strategiatyössä. Kärkialoista terävin paketti on ICT ja elektroniikka -alalla. ICT -alan sisältöä on tarkistettava tuotantopainotteisuudesta esimerkiksi pelialan sekä pilvi- ja hyvinvointiteknologian suuntaan. Matkailu- ja luonnonvara -alat vaativat vielä yhteistyön parempaa organisointia. Luonnonvaraalaan liittyvän innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena tulee olla puun käytön monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat Kainuussa mekaaninen puunjalostus ja bioenergian kehittäminen. Innovaatioympäristöä kehitettäessä tulee tunnustaa tosiasiat ja keskittyä realistisiin toimenpiteisiin. Kainuusta tuskin kutoutuu korkeasti palkattujen huippuosaajien metropolia, mutta väljää ja luonnonläheistä asumista ja monipuolisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia maakunnalla on tarjota. Kainuun innovaatiojärjestelmän vetovastuu on siirtynyt yhä enemmän Kajaanin ammattikorkeakoululle. Maakunnan edunvalvonnan yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu itsenäinen ammattikorkeakoulu. Toistaiseksi tässä on onnistuttu. Asia vaatii edelleen edunvalvontaa. Kajaanin ammattikorkeakoululla on edelleen hyvät edellytykset säilyä itsenäisenä. Osaamistason nostaminen ja koulurakenteiden kehittäminen KOKO KOULUTUKSEN YHTEINEN SEURANTAKEHITYS Kainuun koko koulutuksen yhteisen seurantakehityksen indikaattoreilla seurataan opintojen jatkumoa. Indikaattoreita ovat perusopetuksen päättötutkinnon suorittaneet, yhteisvalinnassa toisen asteen koulutuspaikan saaneet perusopetuksen päättäneet nuoret, nuorten ammatillisen koulutuksen läpäisy ja koulutuksen keskeyttäminen, ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittuminen, ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritetut tutkinnot. 10
Kainuun perusopetukseen osallistuvat saavat kaikki päättötodistuksen. Toisen asteen koulutuksesta vastaava Kainuun maakunta kuntayhtymä tarjoaa Kainuun ammattiopistossa (KAO) ja lukiokoulutuksessa opiskelupaikan jokaiselle kainuulaiselle peruskoulun päättävälle 9.- luokkalaiselle. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt ja lukiokoulutukseen hakeutuminen vähentynyt. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on Kainuussa parantunut ja opintojen negatiivinen keskeyttäminen vähentynyt. Kainuulaiset ylioppilaat sijoittuvat useammin ammattikorkeakouluopintoihin kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kuva 6. KAO: Ammatillisen koulutuksen läpäisy (Aloittamisvuodesta 3,5 seuraavan vuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden osuus aloittaneista) Lähde: Tilastokeskus ja KAOn tiedostot (Koonti: Koulutustoimiala 2011) Kuva 7. KAO: Ammatillisesta koulutuksesta eroaminen (Negatiivinen ero: esim. työttömyys, opiskeluhaluttomuus, sopeutumisvaikeudet tai eroamisen syy, josta ei ole tietoa.) Lähde: KAOn tiedostot 2011 11
Kuva 8. Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011 Kainuussa tarjotaan ammatillista aikuiskoulutusta suhteessa väestöpohjaan saman verran kuin muualla Suomessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritettujen tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2010. Oppilaitos järjestää koulutusta kysynnän mukaan mutta koko toisen asteen koulutuksen sisältöä ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet ja tehdyt ennakoinnit. Toisen asteen koulutus toimii sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkaasti. Koulutuksen keskittyminen Kajaaniin on jatkunut mutta yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaitosten kesken on lisääntynyt. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ovat edelleen lisääntyneet ja yleissivistävässä koulutuksessa keskustellaan työelämäyhteyksien avaamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) alat on priorisoitu maakuntaohjelman mukaisesti. Kainuun mallin 2013 ohjausryhmän suosituksesta on tehty selvitys Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitoksen omistajavaihtoehdoista (22.9.2010). KAMK:n ylläpitäjäjärjestelmään ei ole tehty muutoksia. Kainuun maakuntahallituksen asettama Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä on raportissaan (27.4.2011) todennut Kainuun korkea-asteen kehittämisen ensisijaiseksi tehtäväksi turvata KAMK:n itsenäisyys ja toimintamahdollisuudet. Uuden, pysyvän sekä kandidaatti- että maisteritason sisältävän yliopistollisen koulutuksen saaminen alueelle on epätodennäköistä supistuvassa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Kainuun väestön osaaminen on noussut tasaisesti koko 2000-luvun. Alueen työvoiman eläköitymisestä johtuen kysyntää on erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen opiskelupaikan järjestyminen alueen jokaiselle nuorelle on valtakunnallisesti merkittävä tulos. KAOn valtakunnallinen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto (2009) ja KAMK:n valinta Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselämä-lehden (2011) vertailussa osoittavat oppilaitosten kuuluvan valtakunnalliseen kärkeen. Yliopistollisen opettajainkoulutuksen lakkaaminen vuoteen 2013 mennessä on alueellinen menetys, joten tavoitteena on KAMK:n itsenäisyyden ja toimintaedellytysten turvaaminen. 12
Alueen koulutuksen kehitys etenee korkeakoulutusta lukuun ottamatta maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Valtakunnallisesti Kainuun koulutuksen suhteellinen asema on parantunut ja Kainuun toimintamalleista on otettu mallia monilla alueilla. ESI- JA PERUSOPETUS Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän alenemisessa on ohitettu jyrkin vaihe. Kajaanissa ja Sotkamossa koulun aloittavien lasten määrä tulevaisuudessa jopa hieman kasvaa. Kuljetusoppilaiden määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain mutta tarve pysyy lähivuosina ennallaan. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Perusopetuksen lainsäädännön uudistus 2010 tukee oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointia sekä peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetus- ja työtapojen uudistamista. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö on tiivistä ja sen merkitys korostuu entisestään. Kuntien tulee panostaa ennaltaehkäisevän oppilashuollon ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen, perusopetuksen oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämiseen. Opettajien täydennyskoulutukseen ja koulukiinteistöjen kunnostamiseen on varattava riittävät resurssit. TOISEN ASTEEN KOULUTUS Koko koulutuksen yhteinen seurantakehitys luvussa mainittujen indikaattoreiden lisäksi toisen asteen koulutuksessa seurataan opiskelijoiden, aloituspaikkojen ja henkilöstön sekä koulutuksen kehittämiseen käytettävän hankerahoituksen määrän kehitystä. Kuva 9. Toisen asteen koulutuksen henkilöstö ja opiskelijamäärä (KAO, Kainuun ammattiopisto, sis. Kuusamo ja aikuisopisto. Lukiot ei sis. Vaala eikä IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) 13
Taulukko 3. Toisen asteen aloituspaikat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lukiot 660 697 629 637 615 583 593 KAO 768 782 734 748 662 671 671 (KAO, Kainuun ammattiopisto, ei sis. Kuusamoa. Lukiot ei sis. Vaala, sis. IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) Taulukko 4 Kainuun lukioiden ja Kainuun ammattiopiston hankerahoituksen määrä. LUKIOIDEN JA KAO:N HANKERAHOITUS 2009 2010 Kokonais- Omarahoitus- Kokonais- Omarahoitus- kustannukset, osuus (%) kustannukset, osuus (%) EU-rahoitteiset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu 134 711 14,00 285 718 15,75 Kansalliset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu 22 000 22 000 EU-rahoitteiset KAOn* hankkeet, Kainuu 151 671 3,00 658 615 10,24 Kansalliset KAOn* hankkeet Kainuu 311 751 12,59 271 817 29,08 Kv-hankkeet, KAO* Kainuu 217 058 54,74 121 055 59,29 * KAO = Kainuun ammattiopisto liikelaitos. Lukiokoulutus ei sis. Vaala. Lähde: KAOn ja koulutustoimialan tiedostot 2011 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen koulutuksen talouskehitys on ollut vakaa, vaikka opiskelijamäärä on laskenut ja yksikköhintaan perustuva rahoituksen tuotto on ollut laskeva eikä henkilöstön määrä ole laskenut koulutettavien määrään nähden riittävästi. Koulutuksen järjestämisen haaste on lukiokoulutuksen kysynnän hiipuminen ja ammatilliseen koulutukseen perustuvien työpaikkojen runsas vapautuminen tulevina vuosina. Alueen huoltosuhde ei mahdollista pitkiä koulutusuria. Toisen asteen koulutuksen kehittämiseen käytetty hankerahoitus on suuntautunut pääosin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. KAOn talouden ylijäämää on käytetty oppilaitoksen rakennusten peruskorjauksiin. Kiinteistöjen patoutunut korjaustarve koskee koko julkista sektoria. Asetetut tavoitteet on saavutettu mutta julkisen talouden kestävyysvaje ja Kainuun alueen demografinen kehitys asettavat haasteita koulutusjärjestelmän tuottavuuskehitykselle. Koulutuksesta säästäminen kuitenkin aiheuttaa nopeaa syrjäytymistä. KORKEA-ASTEEN KOULUTUS Opettajainkoulutuksen lakkauttaminen poisti Kainuusta yliopistollisen koulutuksen perustutkintopaikat. Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) rakenne muuttui vuoden 2011 alussa. Kajaanin yliopistokeskuksen neljän yhteistyöyliopiston (Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Lapin yliopisto) keskinäinen yliopistokeskussopimus on uusittu tammikuussa 2011. KAMK:n pelialan koulutuksen kehittämisessä on edetty. Kajaanin korkeakoulukonsortiossa on käynnistetty yhteistyössä Cemis ja Aikopa yksiköt (mittaustekniikka ja aikuiskoulutus). Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Korkea-asteen koulutus ei ole toteutunut maakuntaohjelmaan kirjatulla tavalla mutta korkea-aste on tiivistynyt Kajaanin ammattikorkeakoulun ympärille. 14
Kainuun tulee entistä voimakkaammin verkostoitua yliopistokoulutusta tarjoavien tahojen kanssa ja pyrkiä saamaan alueelle yksittäisiä maisteriohjelmia kysyntää vastaavalla tavalla. VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS Kainuun kesäyliopisto ja yksityinen Kainulan kansalaisopisto toimivat yhteisen hallinnon alaisina. Kainuun kansalaisopistot toimivat Vapaan sivistystyön lain, Kainuun maakuntasuunnitelman sekä ylläpitäjäkuntansa vision ja tavoitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti Kaukametsän opistossa Kajaanissa ja Kiantaopistossa Suomussalmella. Kaukametsän opiston vuotuinen opiskelijamäärä on noin 230 ja oppituntien määrä noin 5000. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kansalaisopistot työstävät hankerahoituksella opistojen laatukäsikirjoja Euroopan laatupalkintomallin mukaisesti. Kansalaisopistot ja kansanopisto kehittävät aktiivisesti Kainuun OpinRaitti internet-sivustoa, jolla tiedotetaan Kainuun aikuiskoulutukseen liittyvistä asioista. Vapaan sivistystyön merkitys tulee kasvamaan aikuiskoulutuksessa alueen demografisen muutoksen myötä. Vapaan sivistystyön toimijoiden haasteena on maakunnallisen yhteistyön syventäminen niin koulutuksessa kuin hallinnossakin. 15
TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Yritystoiminnan edistäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS käynnistyi 6/2010. Sen teknologiset painopistealueet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Liikevaihto kasvoi kahdella kolmesta painopistetoimialoista: kaivannaistoiminta/luonnonvarat + 187,5 % ja matkailu +2 %, laskua oli ICT/elektroniikka -3,1 %. Muilla toimialoilla merkittävää liikevaihdon kasvua on ollut metallialalla 92,2 % ja energia-alallakin yli 30,3 %. Elintarviketuotannon liikevaihto kasvoi 19,8 % ja vastaavasti metsä- ja puuklusterin 16,3 %. Koko maahan (6,4%) verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi Kainuussa (15,4%) muuta maata voimakkaammin vuoden alkupuoliskolla. Kehitys jatkui samanlaisena loppuvuonna. Liikevaihdon kehitys oli epätasaista ja kasvu painottui pääosin vuoden loppupuoliskolle. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän toteutuksesta allekirjoitettiin sopimus toukokuussa 2011. Palvelulla sai omat toimitilat Linnan tiloissa alkuvuodesta 2011. Yritysten nettolisäys oli v. 2010 101. Yritystoiminnan edistämiseen varatut voimavarat riittivät kattamaan kysynnän. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Yritysten liikevaihdolla mitattuna kainuulaiset yritykset ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Poikkeuksen tekee aiemmin jo mainittu ICT- ja elektroniikka-ala. Alalla on menossa murros palvelujen tuottamisen suuntaan. Toimintaympäristö on kehittynyt suotuisasti: Cemis ja Yritys-Suomi -palvelut ovat käynnistyneet. Renforsin rannalle on tulossa CWC:n myötä supertietokone, joka toteutuessaan parantaisi ICTpuolen yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten nettolisäys on tavoitetasolla. Edelleen on tehtävä valintoja ja keskityttävä valittujen toimenpiteiden läpivientiin, esim. Cemis. Yrityksiä on jatkossakin kannustettava kansainvälistymään ja siinä käyttämään hyväksi eri organisaatioiden tarjoamia kansainvälistymispalveluja. 16
Toimialojen kehittäminen Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA ICT- ja Elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa 140 120 Indeksi 2005=100 100 80 60 40 20 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 10. Kainuun ICT- ja elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit 2000 2011. 5500 5000 4500 4000 3500 3000 ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuu Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Koko maa 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit Kuva 11. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuussa, Lapissa, Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja koko maassa 2006 2009. 17
Taulukko 5. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto ja henkilöstö 2000, 2005 2010. 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto milj. ** 125 189 214 214 202 153 149* ICT- ja elekt.toimialojen henkilöstön määrä ** 1 649 1 503 1 621 1 607 1 573 1 442 1 292* ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Kainuu *** 825 883 973 766 ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Koko maa *** 2639 2797 2920 2597 ICT- ja elekt.toimialojen yritysten lukumäärä ***. **** 149 151 169 167 166 * Ennakkotieto ** Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 *** Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit **** Yritysten määrä indikaattorissa ICT- ja elektroniikkatoimiala luokituksessa käytetään 2931 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus moottoriajoneuvoihin -luokan sijasta 293 Osien ja tarvikkeiden valmistus ajoneuvoihin -luokkaa tietojen saatavuudesta johtuen. Muuten muuttuja sisältää samat toimialat kuin muissa ICT- ja elektroniikka-alojen indikaattoreissa. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2008 lopulta alkanut kansainvälinen lama ja talouden taantuma käänsivät Kainuun ICT- ja elektroniikka-alan yritysten henkilöstömäärän ja liikevaihdon vaihtelevan, mutta vuodesta 2001 myönteisenä jatkuneen hienoisen kasvun laskuun. Klusterin liikevaihto supistui tasaisen voimakkaasti vuosien 2009-2010 ajan. Negatiivinen kehitys näyttää kääntyneen vuoden 2010 lopulla jälleen hienoiseen kasvuun. Vuodesta 2007 alkanut yritysten henkilöstön määrän negatiivinen kehitys voimistui taantuman aikana entisestään. Elpymisen merkit ovat kuitenkin olleet nähtävissä vuoden 2011 puolelle tultaessa. Maakuntaohjelman mukainen tavoite on, että Kainuun ICT ja elektroniikka-alan työpaikkojen ja liikevaihdon kehitys on kaudella 2009-2013 parempi kuin keskimäärin koko maassa. Suunta kehityksessä oli alalla maakunnassa lähtökohtaisesti hyvä, mutta laman seurauksena kehitys kääntyi negatiiviseksi ja on noudatellut siltä osin koko maan kehitystä. Laman aikana kainuulaiset yritykset ovat pyrkineet turvaamaan toimintansa jatkumisen lähinnä henkilöstöään vähentämällä ja tinkimällä mm. IT-poolin yhteiselle kehittämishankkeelle asetetuista tavoitteista ja kehittämistoimista. Toimialan keskeisimpien kehittäjätahojen toiminta keskitettiin vuoden 2010 elokuussa käynnistettyyn CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) keskukseen. Keskus on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Oulun yliopistosta CEMIS:in toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä CWC:n (Centre for Wireless Communications) Kainuun yksikkö. Yhteistyötä tiivistäen ja toimintoja keskittäen pyritään alueella turvaamaan yritysten koulutus- ja tutkimuspalvelujen saatavuus ja yritysten sekä koko alueen toimijoita koskevan kilpailukyvyn kehittäminen. Kajaaniin kaavailtu ajoneuvojen talvitestauskeskushanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kainuussa ICT-toimiala on toisaalta vahvistumassa perustettavien datakeskuspalvelu- ja tuotantotoimintojen kautta. Uusina avauksina maakunnalle ovat olleet CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen Supertietokoneen sijoittumispäätös Kajaanin Renforsin rantaan ja sen ympärille yhdessä rakennettavan Datakeskus osaamiskeskittymän rakentaminen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on aloittanut koulutukset pelialanosaajien lisäämiseksi sekä käynnistänyt sen myötä ennakkoluulottoman yhteistyön pelialan yritysten kanssa. 18
Uudet avaukset ja uudet projektit kysyvät yrityksiltä entistä enemmän kansainvälisen toiminnan valmiuksia, joiden vahvistamiseen tulee yhteisesti satsata. Kotimaisiin ja ulkomaisiin verkostoihin osallistumista tulee hankkeiden avulla vahvistaa ja erityisesti pienten toimijoiden verkottumista tukea. Alan yritysten tulee entistä enemmän kehittää palvelujaan ja tuotteitaan siten, että ne täyttävät myös kansainväliset standardit ja ovat näin kilpailukykyisiä kansainvälisille yrityksille. Laman hellitettyä alan kehitystyö jatkuu ohjelman mukaisesti ja asetettujen kasvutavoitteiden suuntaan. METALLI / Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa 180 160 Indeksi 2005=100 140 120 100 80 60 40 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 12. Kainuun metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit 2000 2011. Taulukko 6. Kainuun metallialan liikevaihto (milj. ) ja henkilöstö 2000, 2005-2010. METALLI 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Metalliklusterin liikevaihto milj. 89 84 93 104 109 53 101* Metalliklusterin henkilöstön määrä 752 740 702 769 822 523 595* Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 * Ennakkotieto Vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan hyvä metallitoimialalla. Liikevaihto kasvoi selvästi ja työllisyys parani. Suunnitellut investoinnit kyettiin tekemään. Yritykset pystyivät investoimaan uusiin koneisiin ja laitteisiin. Kasvu oli tasaista ja tilausten aikajänne kasvoi siten, että tilauksia oli pienimmillä yrityksillä useiksi kuukausiksi eteenpäin, kun se vuonna 2008 oli muutamia viikkoja. Alueen suurin metallialan toimija (Transtech Oy) sai uusia tilauksia vuosiksi eteenpäin ja tämä antaa erinomaisen kasvupohjan myös pienimmille alihankkijoille alueella. Yrityksillä oli aika ajoin puute ammattitaitoisesta kotimaisesta työvoimasta ja joutuivat rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta. Tulevaisuudessa pula ammattitaitoisesta työvoimasta tulee kasvamaan entisestään, sillä eläkkeelle siirtyviä on kymmeniä ja koulutus ei pysty nykymäärillä turvaamaan työvoiman saantia alueelta. 19
Kasvun siivittämänä ja myös tarpeen sanelemana ovat metallialan verkostotoimijat nähneet tarpeelliseksi vahvistaa verkostoaan uusilla yrityksillä muiltakin toimialoilta, kuten muovi, pintakäsittely ja suunnittelu. Liikevaihdon kasvu jatkui tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina, mutta tasaantuu vuoden loppupuolella. Ammatillisen koulutuksen, niin aikuis- kuin nuorisokoulutus, kehittämiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti alan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ammatti-ihmisiä tarvitaan sekä eläkkeelle siirtyvien tilalle että yritysten kasvun takia. Tulevaisuuden suurena haasteena ja uhkana nähdään markkinoiden levottomuus. Se saattaa pysäyttää nopeastikin kasvavan kehityksen. Kotimarkkinoilla esim. ydinvoimalan rakentaminen ja vaunutilaukset useiksi vuosiksi eteenpäin antaa kuitenkin uskoa tulevaan. Kärkiala 2: MATKAILU Matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa 130 120 Indeksi 2005=100 110 100 90 80 70 60 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 13. Kainuun matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit 2000 2011. Taulukko 7. Matkailijoiden yöpymiset, vuodepaikkojen määrä sekä matkailun liikevaihto ja henkilöstö Kainuussa 2000, 2005 2010. 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu** 724 949 762 164 805 343 844 008 963 548 945 008 959699* Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu TAVOITE 75 000 93 750 112 500 131 250 150 000 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu* 64 063 68 882 76 368 89 532 108 139 104 536 91021* Vuodepaikkojen lkm, Kainuu ** 5 866 6 072 6 169 6 411 6 545 6 551 6685* Matkailualan liikevaihto Meuro, Kainuu*** 90 103 107 116 125 122 125* Matkailualan henkilöstön määrä, Kainuu*** 1 722 1 589 1 622 1 631 1 695 1 723 1688* * Ennakkotieto ** Tilastokeskus / Statfin / Liikenne ja matkailu / Majoitustilasto *** Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 Matkailun liikevaihdon reipas kasvu viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen tyrehtyi vuodesta 2009 alkaen ja on nyt n. 125 milj. tasolla. Ainoa maakunnallinen ja suurin matkailuhanke kansainvälisen matkailun kysynnän kaksinkertaistamiseksi (75000/v.2007=> 150 000/v.2010) ei voinut onnistua kansainvälisen taantuman tilanteessa. Majoitusmyynnin liikevaihto on myös hieman pienentynyt 2009-2010, vaikka yöpymisvuorokaudet kasvoivat hieman 2010. 20